Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi



Samankaltaiset tiedostot
Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Hoitolasit. Lea Hyvärinen, LKT Optometria-päivät Helsingissä

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/ syntynyttš lasta

1. luokan terveystarkastus

5/2011 CP-LEHTI. Matkalla Möhkön Jänissaareen.

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista

Kuka on näkövammainen?

Kuljettajan näön tutkiminen SOT koulutuskierros Helsinki -Jyväskylä Oulu Tampere Turku -Pori -Seinäjoki Kuopio -Joensuu

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

5-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

Näön vuoksi

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

silmät näköhermot näköaivokuori

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Erityislapset partiossa

Toimintakykyä arvioitava

0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus

Kuka on erilainen oppija

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

5. luokan terveystarkastus

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

S Havaitseminen ja toiminta

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus

OPStuki TYÖPAJA Rauma

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Nähdyn hahmotusvaikeudet

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

JOULUEVANKELIUMI Koskettelukirja näkövammaisille lapsille

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

Maisemakokemuksen tutkiminen mielikuvakarttojen avulla

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Hoidon tarpeet ja niiden perustelut suomalaisen hoitotyön tarveluokituksen mukaan (OPS-perusteet)

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Transkriptio:

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Lappeenranta 25.1.2012 Lea Hyvärinen, LKT Dortmundin teknillinen yliopisto, prof.h.c. Helsingin yliopisto, kehitysneuropsykologian dosentti www.lea-test.fi 1

Toimintakyvyn arviointi ICF ICF-CY 2007 9 aihealuetta (domains) International Classification of Functioning, Disability and Health, Child & Youth Version 2

Toimintakyky Jotta voidaan arvioida: kuntoutuksen tarve erityisten oppimisstrategioiden tarve opetusmenetelmien ja materiaalien tarve vahvuudet ja heikkoudet KAIKILLA alueilla, aistitoiminnat, motoriikka, muisti, toiminnan ohjaus - näkö, kuulo, tunto, paine, haju, maku, proprioseptio, integraatio Osallistuminen Ympäristön vaikutus 3

ICF-2001, ICF-CY 2007 9 aihealuetta (domains): oppiminen ja tiedon soveltaminen yleisluonteiset tehtävät ja vaateet kommunikointi liikkuminen itsestä huolehtiminen kotielämä vuorovaikutus ja ihmissuhteet keskeiset elämän alueet yhteisöllinen, sosiaalinen, kansalaiselämä 4

ICF-2001, ICF-CY 2007 Core areas, keskeiset toiminta-alueet 9 aihealuetta: kommunikointi vuorovaikutus ja ihmissuhteet liikkuminen, (orientoituminen tilaan) keskeiset elämän alueet, ADL itsestä huolehtiminen, ADL kotielämä, ADL oppiminen ja tiedon soveltaminen yleisluonteiset tehtävät ja vaateet yhteisöllinen, sosiaalinen, (kansalaiselämä) 5

Näkemisen nelikenttä Poikkeavat näkötoiminnot vaikuttavat neljään toiminta-alueeseen: Kommunikaatioon & vuorovaikutukseen Orientaatioon & liikkumiseen Päivittäisiin toimintoihin (ADL) Tarkkoihin lähitöihin: lukeminen, kirjoittaminen ja tarkkaan katsomiseen kauas (taulu) Hyvärinen Bull Soc Belge Ophthalmol, 1985, 215: 1-16. 6

Näkemisen nelikenttä Kommunikaatio Tilakäsite ja liikkuminen ADL, päivittäiset toiminnot Tarkka lähityöskentely 7

Näkemisen nelikenttä 8

Näön käytön havainnointi jokainen työntekijä osallistuu selkeä lista toiminnoista eri asennoissa eri aikaan päivästä lääkitysten vaikutus väsymisen vaikutus 9

Käytetyt tekniikat - sokean tekniikat - heikkonäköisen tekniikat - normaalinäköisen tekniikat 10

Näkövamman aste Neljä (4) keskeistä toiminta-aluetta Kullakin toiminta-alueella lapsi voi käyttää joko - sokeain tekniikkoja, 3 pistettä - heikkonäköisten tekniikkoja, 2 pistettä - normaalinäköisten tekniikkoja, 1 piste Maksimipistemäärä: 12 pistettä Minimi pistemäärä: 4 pistettä Vamman asteen määrittelyyn riittävän suuri asteikko Kuntoutus ja opetus kohdistuvat poikkeaviin toimintoihin, eivät riipu näkövammaisuuden asteesta. 11

Varhaiskuntoutus ja koulu tarvitsevat yksityiskohtaista näön arviointia 12

Näkörata Silmät, näköhermot, polvitumake, näköaivokuori 13

Visuaalisen prosessoinnin verkostot takaraivolohko, ohimolohko, päälakilohko, peilisolut VS = ventraalinen verkosto; DS = dorsaalinen verkossto; MNS= peilisolujärjestelmä, varhaisin havainnoitava 14

Peilisolut di Pellegrino 1992 15

Visuaalinen kommunikaatio Sosiaalinen hymy ja aktiivinen interaktio 12 viikon iässä. Ilmeiden kopioiminen ja katsekontakti 6 viikon iässä peilisolut. 16

Peilisolujärjestelmä Varhainen kommunikaatio ja interaktio sosiaalinen hymy Hiding Heidi testi Liikkeiden havainnointi ja toistaminen 17

18 18 Liikkeiden seuraaminen ja kopioiminen Vauvataiteilijat Porin taidemuseossa Photo: Päivi Setälä 18

Peilisolujärjestelmä Varhainen kommunikaatio ja interaktio Toisten henkilöiden tunteiden ja aikeiden intuitiivinen ymmärtäminen, empatia Liikkeiden havainnointi ja toistaminen Liikenäön häiriöiden vaikutus kommunikaatioon Autismi 20

Liikkeen seuraaminen Liikkuva kuva läiskäisessä taustassa. Ihon yliherkkyys laseja laitettaessa Silmien sakkadit ja seuraamisliike oikealle ylös näkyvät selvästi Kopioitavissa @ www.lea-test.fi 21

Akkommodaation puuttuminen 22

23 Aivovaurio, akkommodaatio puuttuu kehitysvammaisuus väheni lähikorjauksella 23

Näkötoimintojen kehittyminen Näkö on keskeinen toiminta varhaiskommunikaatiossa ja oppimisessa. Siksi sen käytön esteet on raivattava pois. 24

Riskivauvat Poikkeava varhaiskommunikaatio Kaikki hypotooniset vauvat: aivovaurio, Down syndr. Down syndrooma, suuret taittovirheet Karsastus Kaikki kuurot ja heikkokuuloiset vauvat Jos vauvan syndroomaan liittyy näkövammaisuus Hoito: lasit viivyttelemättä tukemaan binokulariteettiä Näkö osaksi VARHAISKUNTOUTUSta 25

Toiminnallisen näön arviointi alkaa kliinisellä tutkimuksella MOTORIIKKA Fiksaatio Seuraamisliikkeet Sakkadit Karsastukset Nystagmus Pään asento Akkommodaatio KLIINISET TESTIT: Lähinäöntarkkuus: yksittäiset, rivi, 50% - 12% välit Kaukonäöntarkkuus 3m: yksittäiset, rivi Juovastonäöntarkkuus Kontrastiherkkyys optotyyppi-, juovastotestit Värinäkö, kvantitatiivinen Liikkeen havaitseminen Näkökenttä: koko, skotomat, Goldmann, välke Visuaalinen adaptaatio, filtterilasit Optiset & ei-optiset apuvälineet 26

Akkommodaatio & Fiksaatio Kapasiteetti ei riitä 27

Kliiniset testit tulokset ovat tärkeitä kouluille Okulomotoriset toiminnat, silmälasit Juovastonäöntarkkuus Optotyyppinäöntarkkuus Kontrastiherkkyys Näkökenttä Värinäkö Valoadaptaatio, filterit Liikenäkö Fuusio, stereonäkö TESTIT TULEE TOISTAA 28

Pienet keskoset toiminnallisen näön tutkiminen moniammatillisesti Me opimme käsittämällä. 29

Näkökentän rajat Välkeherkkyyskenttä, 10Hz 30

Oikeanpuolen hemianopia? 31

Välkekentän rajat 32

Koloboma monokulaarinen ja binokulaarinen näkökenttä Verkkokalvon alaosan puutosalue aiheuttaa puutoksen näkökentän yläosaan. Jos puutokset eivät ole symmetriset ja kysessä on binokulaaarinen henkilö, kentät fuusioituvat normaaliksi kentäksi. 33

Kontrastiherkkyys 2.5% kontrastitesti valolaatikossa 2.5% Visus 2.5%:n kontrastissa 0.3 20 < 0.3 & 0.1 19 <0.1 & 0.03 6 < 0.03 1 3/53 ei nähnyt alle 5%: kontrastissa 2/53 ei nähnyt alle 25%:n kontrastissa 34

Fasilitaatio värinäön mittaamisen edllytyksenä 35

Testinappulat rivissä 36

37

Toiminnallinen näkö 1. Silmien liikkeet ja taittovoima 2. Aivoihin tulevan näköinformaation laatu 3. NÄKÖINFORMAATION KÄYTTÖ aivoissa eri toimintotasoilla 4. OSALLISTUMINEN & YMPÄRISTÖ 38

Kognitiiviset näkötoiminnot Viivojen suunta, pituus ja laatu Kasvojen tunnistaminen Ilmeiden tunnistaminen Konkreettisten objektien tunnistaminen Kuvien tunnistaminen, väri, musta-valko Optotyypit: lasten kuvat v. kirjaimet, numerot Silmän-käden koordinaatio Tila käsite, tilaan orientoituminen, suunnat Etäisyyksien hahmottaminen, syvyysnäkö 39

Ongelma-alueet Tiedon määrän hallinta Tiedon kerääminen Tiedon siirtyminen lääkärit varhaiskuntoutus koulut Tiedon siirron strukturointi Yhteinen ymmärtäminen Päätösten tekeminen 40

41

Varhainen visuaalinen prosessointi Koodaus, fuusio, stereonäkö, viivojen suunnat ja pituus MNS V1, V2 Insula 42

Näköaivokuori Silmät, näköhermot, polvitumake, näköaivokuori 43

Ensimmäinen näköaivokuori 44

Kuvan laatu Muotoja Värejä Liikettä 45

Binokulariteettitestit - fuusio Worth 4-dot testi 47

Stereonäkö Lang testi TNO 9 kk 48

Varhainen prosessointi Viivojen pituus, Suorakaide-testi Viivojen suunnat, Postilaatikko-testi 49

Puhtaasti visuaalinen suunta Ruskiksen kopio puhtaasti visuaalisesta tehtävästä / / / / \ \ \ \ 50

LEA Grating Acuity testi Juovastonäöntarkkuustesti on osoittautunut erittäin tärkeäksi, koska se saattaa paljastaa ongelmia viivojen koodauksessa. Diskriminaationäöntarkkuus J. Atkinson 51

Objekti/kuvio - tausta 52

V1 V2, varhainen prosessointi Juovastojen struktuurin näkeminen, koodaus Viivojen/esineiden pituus, silmä-käsi-koordinaatiossa puhtaasti visuaalisena tehtävänä Viivojen/esineiden suunta, silmä-käsi-koordinaatiossa puhtaasti visuaalisena tehtävänä Objektin/kuvion erottaminen taustasta Kuvien fuusio >> Stereonäkö Värien tunnistaminen, vertaaminen ( sama ) Skotomien, näkökentän puutosten aiheuttamat vääristymät Välitön/lyhyen ajan muisti, auditiivinen ja haptinen tila. Taktiilinen informaatio pistekirjoitus sokeilla 53

Suorakaiteet Postilaatikko Colorama Heidi- ilmeet Jos lapsi toimii ikäisensä tasolla useimmissa testeissä, muttei yhdessä, toistettunakaan, kyseessä on spesifinen puutos. 54

Kasvokuvien piirtäminen Suurentava peili ja taktiili informaatio VARHAISKUNTOUTUS! 55

Erityisvaikeus: mustavalkoiset kuviot - 8 vuotias tyttö - normaali varhaiskehitys - herpes enkefaliitti 14 kuukauden iässä, kuukausia tajuton - Testin värillinen puoli helppo, myös suunnat, mustavalkoiset muodot vaikeita; näöntarkkuus yksitäisillä kuvioilla 0.12 - mustavalkoinen tieto ei pysynyt edes välittömässä työmuistissa 56

Visuaalisen prosessoinnin verkostot takaraivolohko, ohimolohko, päälakilohko, peilisolut VS = ventraalinen verkosto; DS = dorsaalinen verkossto; MNS= peilisolujärjestelmä, varhaisin havainnoitava 57

Assosiatiiviset aivoalueet frontaali- otsalohko päälaenlohkon takaosa silmä-käsi-koordinaatio tilakäsite, orientoituminen tunnistaminen ohimolohkon alaosa 58

Dorsaalinen rata Parietaalinen näkötoiminta päälaenlohko frontaalinen otsalohko dorsaalinen ventraalinen ohimolohko 59

60

Dorsaalinen rata Lähitilan ja sen ulkopuolella olevan tilan hamottaminen Tilaan orientoituminen, karttaan pohjautuva Reittien muistamiseen perustuva orientoituminen Liikkeen näkeminen, Syvyysnäkö Simultaani hahmottaminen, simultanagnosia Silmä-käsi-koordinaatio, esineisiin tarttuminen, heittäminen Piirtäminen ilman mallia Kopioiminen pulpetilta ja taululta Kartat 61

Käsi näkee paremmin kuin silmät. 62

Kulma & risti 63

Kopiointitehtävä 64

Silmän-käden koordinaatio Lapsi katsoo objektia, kääntää päänsä poispäin ja tarttuu sitten objektiin. Ongelmia takaisinsyötössä? Jos tarttuminen on helpompaa silmät kiinni kuin, jos lapsi katsoo kohdetta, niin kyseessä on spesifinen näkötoiminnan häiriö. 65

Ventraalinen rata Temporaaliset tunnistamistoiminnat päälaenlohko frontaalinen otsalohko dorsaalinen ventraalinen ohimolohko 66

67

Ventraalinen rata Kuvien osat, virheiden ja puuttuvien osien havaitseminen Tekstuurien ja pintojen rakenteiden näkeminen Läheisten ja tunnettujen henkilöiden kasvojen tunnistaminen Kasvojen ilmeet, kehonkieli Maamerkit, konkreetit objektit, niiden kuvat Esineiden abstraktit kuvat Abstraktit muodot, kirjaimet, erilaiset kirjoitusmerkit, numerot Kuviosarjojen lukeminen Kuvioiden kopioimiseen liittyvät visuaaliset vaikeudet Tekstin/kuvien skannaaminen 68

Kuvan hahmottaminen 69

Kasvojen tunnistaminen Tunnistaminen re-cognition muistitoiminta muistijälki, template riittävän selkeä kuva Kompensaatio vaatteet, korut ääni liikkeet 70

VS DS - PSJ Suorakaiteet Postilaatikko Colorama, Heidi- ilmeet 3 v 5 kk Jos lapsi toimii ikäisensä tasolla useimmissa testeissä, muttei yhdessä tai muutamassa - toistettuna, kyseessä on spesifinen puutos. 72

Toiminnallisen näön profiili N= normaali (1), I= impaired (2), P= profound 73

Toiminnallisen näön profiili N= normaali (1), I= impaired (2), P= profound 74

Varhainen diagnoosi? Varhaiskuntoutus Kouluvalmius Resurssikeskus Opettajien jatkokoulutus Koulutoimi Lääkärit 75

Lukeminen ja matematiikka Tekstin/kuvien skannaaminen LUKEMINEN Tunnistamistoiminnot. muisti ja tilan käyttö MATEMATIIKKA Tunnistaminen, muisti, tilaan liittyvät ongelmat Lukusuora, 3-ulotteiset kuviot Erityisopettajien erityisosaaminen Kuvan rakenteen huolellinen selvittäminen 76

Lukemissakkadit Näöntarkkuus kouluun tullessa 0.63 yksitt.; koulussa 0.02 rivitesti V-kirjaimen ääntäminen vaikeaa > fiksaatio katkeaa. 77

Transdisiplinaarinen testaus kaikki lasta hoitavat tuntevat tilanteen kaikkia perustestejä käytetään videorekisteröinti vaikeissa tapauksissa videoinneista on suunnitelma videot analysoidaan tiimissä vanhemmat/lapsi ovat mukana tiimissä 78

Erityisopetus Lukilapset: - aistitoimintojen tutkiminen ENNEN lastenneurologin ja psykologin tutkimusta = > silmälääkäriin - näköradan takaosan vauriot, huomiot käyttäytymisestä 79

Erityisopetus Kehitysvammaiset lapset tutkitaan tasoaan vastaavalla testillä. Yhteistyö opettajan kanssa tärkeä testitilanteen harjoittelu luokassa. Visuaalisten hahmotushäiriöiden testaaminen luokkatyöskentelyssä. Silmälääkäriin jo neuvolaiässä. 80

Kehitysvammaiset lapset 81

Käsite sama 82

Nimeäminen monokulaarinen testi 83

Samanlainen erilainen käsitteen selvittäminen LEA-palapelillä palojen kääntäminensilmän-käden koordinaatio koirankoppi kuvan ja kolon vertaaminen 84

Kuulovammaiset lapset Cone Adaptation testi - alkava tappisolutoiminnan muutos löydetään Näkökenttä, konrastiherkkyys 85

Liikuntavammaiset karsastus silmien liikkeiden häiriöt fiksaatio-, kohdistamisvaikeus akkommodaatiohäiriöt kognitiivisen näön häiriöt silmän-käden-koordinaatio 86

Aivokasvain poiston jälkeen KONVERGENSSI, puuttuu >> Uloskarsastus VERTIKAALISET LIIKKEET puuttuvat FIKSAATIO, vuorotteleva SAKKADIT, horisontaalisesti normaalit AKKOMMODAATIO, puuttuu, add +2@ 20-35cm Oikea puoli näkökenttää puuttuu, oik. 5 astetta makulassa säästynyt Näöntarkkuus 0.63, 2.5%:n kontrastissa 0.3, 1%:ssa 0.16 Liikkeen näkeminen normaali (Pepi ja Johanssonin Walking Man) 87

Ergonomia & näköergonomia Apuvälineiden käytön arviointi JNK:lla 88

Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot Fiksaatio, seuraamisliikkeet, sakkadit, akkommodaatio; asennon vaikutus, pään ja vartalon hallinta Sensooriset toiminnot Näöntarkkuus, juovastonäöntarkkuus, kontrastiherkkyys, värinäkö, liikenäkö, adaptaatio, näkökenttä, stereonäkö Visuaalisen tiedon prosessointi: 1) varhainen prosessointi 2) tunnistamistoiminnot, ventraalinen verkosto 3) tila, silmän-käden-koordinaatio, dorsaalinen verkosto 4) kommunikaatio, käsien liikkeet, peilisolu systeemi/verkosto 89

Toimintakyky Jotta voidaan arvioida: kuntoutuksen tarve erityisten oppimisstrategioiden tarve opetusmenetelmien ja materiaalien tarve vahvuudet ja heikkoudet KAIKILLA alueilla, aistitoiminnat, motoriikka, muisti, toiminnan ohjaus - näkö, kuulo, tunto, paine, haju, maku, proprioseptio, integraatio häiriöherkkyys Osallistuminen Ympäristön vaikutus 90

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Lappeenranta 25.1.2012 Lea Hyvärinen, LKT Dortmundin teknillinen yliopisto, prof.h.c. Helsingin yliopisto, kehitysneuropsykologian dosentti www.lea-test.fi 91

Keskustelu 92