Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Transkriptio

1 TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan. Optometrian opettajat voivat puolestaan käyttää tehtäviä teoriaopetuksen tukena. Myös valmiit optikot/optometristit voivat esimerkiksi virkistää muistiaan tehtävien avulla. Tehtävien aiheet pohjautuvat näöntutkimusopintojen opintojaksolle SOXCN02 Subjektiivinen silmän taittovirheen määrittäminen ja binokulaarinen näkeminen. Olemme käyttäneet tehtävien ja niiden vastausten rakentamisessa apunamme kyseisen opintojakson luentomateriaalia ja muistiinpanoja. Tehtävät on suunniteltu tulostettavaan muotoon, joten tehtävien tekeminen on mahdollista ilman tietokonetta. Suosittelemme tulostamaan tehtäväpaketin väritulosteena, koska osassa tehtävistä on käytetty apuna värikuvaa. Vastaukset jokaiseen tehtävään löytyvät tehtäväpaketin lopusta. Tehtäväpaketti on osa syksyllä 2008 valmistunutta opinnäytetyötämme Harjoitus tekee optometristin Tehtäväpaketti näöntutkimusopintojen tueksi.

2 SISÄLLYS 1. Esitiedot 2. Peittokoe 3. Astigmaattisuuden määrittäminen 4. Akkommodaatio 5. Worthin valot 6. Polarisaatiokentät 7. Bichrome Balance 8. Binokulaarisen näkemisen perusteet 9. Stereoskooppisen näkemisen perusteet 10. Subjektiivisen kaukovirheen määritys Vastaukset

3 1. Esitiedot 1. Mitä tietoja selvität anamneesista tehdessäsi? 2. Miksi anamneesis on tärkeä? 3. Mitä voit päätellä asiakkaan näkötilanteesta seuraavissa tapauksissa saamiesi esitietojen perusteella? a) Kun luen pitkään, tuntuu että rivit hyppivät. b) Näen mielestäni muuten hyvin, mutta lukiessani pitkään kirjaa päätä alkaa särkeä. c) Työskentelen 8 tuntia päivässä näyttöpäätteellä. Kun lähden kotiin, kestää kauan tarkentaa kauas. Esimerkiksi liikennemerkit näyttävät sumeilta. d) Peitän usein toisen silmäni, kun katson illalla tv:tä. 4. Kun tiedustelet asiakkaalta yleissairauksia, mitkä ovat esimerkiksi sellaisia sairauksia, jotka vaikuttavat silmiin/näköön ja miten ne vaikuttavat? 5. Kun kysyt lääkityksistä, mitkä lääkkeet vaikuttavat ja miten ne vaikuttavat silmiin/näköön? Mainitse tärkeimpiä/yleisimpiä.

4 2. Peittokoe 1. Mikä on peittokokeen merkitys? 2. Miten suoritat peittokokeen? 3. Jos asiakkaan silmät eivät kumpikaan peitettäessä liiku, mitä tämä kertoo? 4. Peität toisen silmän ja otat peittolapun sen edestä pois. Jos peitetty silmä liikkuu sisältä ulospäin, mitä tämä kertoo? Mitä jos peittämätön silmä liikkuu näin, kun peität toisen silmän? 5. Peitetty silmä liikkuu ulkoa sisäänpäin. Mitä tämä kertoo? Mitä tarkoittaa, jos peittämätön silmä liikkuu näin peittäessäsi toisen silmän? 6. Peitetty silmä liikkuu ylhäältä alaspäin. Mitä tämä kertoo? Mitä tarkoittaa, jos peittämätön silmä liikkuu näin peittäessäsi toisen silmän? 7. Peitetty silmä liikkuu alhaalta ylöspäin. Mitä tämä kertoo? Mitä tarkoittaa, jos peittämätön silmä liikkuu näin peittäessäsi toisen silmän? 8. Molemmat silmät liikkuvat samaan suuntaan. Mitä tämä kertoo? 9. Miksi peittokoe tehdään pääsääntöisesti käytössä olevalla lasikorjauksella?

5 3. Astigmaattisuuden määrittäminen 1. Asiakas näkee kellokuviosta suunnat 3 ja 9 sekä 4 ja 10 terävinä. Mikä on miinussylinterin akselin suunta? 2. Täydennä puuttuvat sanat. Astigmaattisuuden määrän voi määrittää a). Apuna määrityksessä voidaan käyttää suuntaa antavaa b). Tällä voimme selvittää c) sijainnin verkkokalvotasolla. Piirrä pääleikkaustasot verkkokalvotasolla tilanteessa, jossa asiakkaan silmälasikorjaus on sf +2.0 cyl 3.0 ax 180⁰ d). Verkkokalvolla sijaitsee e), kun olen saavuttanut parhaan sfäärisen astigmaattista silmää tutkiessani. 3. Piirrä pääleikkaustasot verkkokalvolle, kun a) silmän voimakkuussuunnat ovat ⁰ ja ⁰ b) korjaavan linssin voimakkuus on sf 2.0 cyl 1.0 ax 90⁰ c) silmän voimakkuussuunnat ovat ⁰ ja ⁰ d) korjaavan linssin voimakkuus on sf +4.0 cyl 1.0 ax 180⁰ 4. Mikä on korjaavan linssin voimakkuus, jos pääleikkaustasot sijaitsevat verkkokalvotasolla seuraavasti (yksi väli aina 1 dpt) a) b) c)

6 d) e) f) g) h) 5. Mitä astigmaattisuus tarkoittaa verkkokalvotasolla? 6. Miten voit määrittää astigmaattisuuden määrän? 7. Miten selvität kellokuviolla miinussylinterin akselinsuunnan? 8. Miten pääleikkaustasot sijaitsevat verkkokalvotasolla, kun olet saavuttanut sfäärisen ekvivalentin astigmaattista silmää tutkiessasi?

7 4. Akkommodaatio 1. Mitä on a) akkommodaatio? b) akkommodaatio alue? c) akkommodaatiolaajuus? 2. Millä kaavalla voit laskea normaalin akkommodaatiolaajuuden? Kirjoita kaava ja laske a) minimi, keskimääräinen ja maksimi akkommodaatiolaajuus 20 vuotiaalla b) minimi, keskimääräinen ja maksimi akkommodaatiolaajuus 30 vuotiaalla c) minimi, keskimääräinen ja maksimi akkommodaatiolaajuus 40 vuotiaalla 3. Miten ikä vaikuttaa akkommodaatiolaajuuteen? 4. Jos 55 vuotiaalla asiakkaallasi on akkommodaatiolaajuutta jäljellä 1.50 dpt, kuinka paljon hän käyttää tästä miellyttävästi? 5. Jos akkommodaatiolaajuus on normaalia alempi, mistä se voi johtua? Mikä helpottaisi tilannetta? 6. Millaisia erilaisia tapoja/testejä on mitata akkommodaatiota? Millaiset asiat vaikuttavat testien tulokseen? 7. Akkommodaatiota mittaavat testit: a) Kun tutkit akkommodaatiolaajuutta testillä 1), testimerkki on. Tässä mittauksessa tarkastellaan 2) hämärtymistä. Visusvaatimus pysyy 3). Akkommodaatiolaajuus on hämärtymispisteen 4). b) Push up testissä asiakas katsoo 1), jota tuodaan lähemmäs kunnes se 2). Se on visus arvoltaan 3). 4) käänteisarvo on akkommodaatiolaajuus. c) Vakio add:ssa eli 1) laitat kaukorefraktion päälle 2) add. Asiakas katsoo 3), jonka avulla määritetään lähin ja kauimmainen piste. Näiden välinen 4) on akkommodaatiolaajuus dioptrioissa. Kenellä vakio add ei toimi? Mitä testi kertoo kaukorefraktiosta? d) 1) tutkimusetäisyys pysyy vakiona 2) cm:ssä. 3) linssejä lisätään 4) dpt:n välein kunnes optotyyppi 5). Akkommodaatiossa on 6) lisäysten määrä, johon 7) etäisyyden vaatima akkommodaatio. e) Suhteellisessa akkommodaatiossa haetaan NRA eli 1) ja PRA eli 2). Ensin mitataan 3). NRA:ta mitattaessa lisätään 4) voimakkuutta ja PRA:ta mitattaessa 5) voimakkuutta. NRA 6) akkommodaatiota ja PRA 7) akkommodaatiota.

8 8. Miten akkommodaatio saattaa vaikuttaa refraktioon? 9. Miksi nuori hyperooppi saavuttaa korkeimman visusarvon yleensä myös refraktiovirhettään heikommalla linssillä? 10. Miksi sumutetaan? Mitä sumutuksessa tapahtuu verkkokalvolla? 11. Miksi liiallinen sumuttaminen on huono asia akkommodaation kannalta?

9 5. Worthin valot 1. Worthin valot testiin valitsen asiakkaalle suotimiksi a) Polarisaatiosuotimet b) Puna vihersuotimet c) Ei suotimia d) Skia linssit 2. Mistä johtuu, että asiakas näkee Worthin valot testissä testimerkit seuraavilla tavoilla? a) b) 3. Miten tilanteeseen 2. a) voisi vaikuttaa? Auttaisivatko silmälasit? 4. Mitä tarkoittaa, jos asiakas näkee testimerkit seuraavanlaisesti? 5. Mitä voisi tarkoittaa, jos asiakas sanoo näkevänsä seuraavat testimerkit? 6. Pohdi mitä testimerkkejä asiakas näkee ja miten ne ovat sijoittuneet, jos asiakkaalla on exoforiaa. 7. Pohdi miten vuorotteleva näkö tulee ilmi Worthin valoilla. 8. Missä tilanteessa Worthin valot testiä voi käyttää?

10 9. Alimmaisin pallo voi näkyä joko punaisena, vihreänä tai sen väri voi vaihdella. Mitä tästä voi päätellä? 10. Piirrä testimerkit exoforiatilanteessa. Piirrä myös se miten näköakselit kulkevat silmästä testimerkkeihin.

11 6. Polarisaatiokentät 1. Mihin tarkoitukseen, miksi ja miten polarisaatiokenttiä käytetään? 2. Jos asiakas näkee molempien kenttien optotyypit yhtä terävinä, mitä se kertoo asiakkaan näkötilanteesta? Jos asiakas näkee ylemmän kentän optotyypit epätarkempina kuin alemman kentän optotyypit, mitä se kertoo asiakkaan näkötilanteesta? Mitä teet? Jos asiakas näkee alemman kentän optotyypit epätarkempina kuin ylemmän kentän optotyypit, mitä se kertoo asiakkaan näkötilanteesta? Mitä teet?

12 5. Yläkenttä on liikkunut oikealle ja alakenttä vasemmalle. Mitä tämä kertoo? Yläkenttä on liikkunut vasemmalle ja alakenttä oikealle. Mitä tämä kertoo? Joskus polarisaatiokentät testi ei toimi. Mistä tämä johtuu ja mitä sitten voi tehdä?

13 7. Bichrome Balance 1. Mitkä suotimet valitset testiin ja miksi? 2. Lisää puuttuvat sanat Bichrome balance testissä oikea silmä näkee numerot a) ja b). Vasen silmä näkee numerot c) ja d). Lähtötilanteessa tulee molempien e) numeroiden olla paremmat. Asiakas näkee 6 paremmin kuin 9 ja 3 paremmin kuin 5. Lisäät f) silmän eteen g) voimakkuutta, jotta saavutat lähtötilanteen. Sen jälkeen lisäät h) voimakkuutta molempiin silmiin i) dpt kerrallaan, kunnes j) pohjalla olevat numerot näkyvät selvemmin. Ohjeistus tehtäviin 3, 4 ja 5: kuvissa vaaleammat numerot havainnollistavat epätarkempina näkyviä numeroita. 3. Lähtötilanteessa asiakas näki punaisella pohjalla olevat numerot terävämmin kuin vihreällä pohjalla olevat numerot. Lisättyäsi 0.25 dpt OA, tilanne on seuraavanlainen: Mitä teet, jotta saat refraktion tasapainoon?

14 4. Asiakas näkee kuvan osoittamalla tavalla. Mitä teet, jotta pääset ns. lähtötilanteeseen? Asiakas näkee kuvan osoittamalla tavalla. Miten saat tasapainotuksen tehtyä niin, että punaiset tulevat tarkemmiksi? Piirrä tilanne, jossa oikean silmän kuva supressoituu. Mistä tämä voisi johtua? 7. Miten tasapainotus tehdään Bichrome balance testillä? 8. Miten refraktion tasapainottaminen onnistuu, jos ei ole Bichrome balance testimerkkiä käytössä?

15 8. Binokulaarisen näkemisen perusteet 1. Mitä on binokulariteetti? Mitkä ovat sen edellytykset? 2. Voiko binokulariteettiä synnyttää lasikorjauksella? 3. Selitä a) sensorinen fuusio b) motorinen fuusio c) supressio d) okluusio e) monovision f) vuorotteleva näkö 4. Miten saavutetaan normaali binokulariteetti? 5. Millä testeillä voit tutkia binokulariteettiä? 6. Mitä muutoksia joudut todennäköisesti tekemään refraktioon siirtyessäsi monokulaarisesta binokulaariseen tilanteeseen?

16 9. Stereoskooppisen näkemisen perusteet 1. Mitä stereoskooppinen näkeminen on? 2. Mitkä kolme vihjettä kertovat syvyyden havaitsemisesta? Selitä tarkemmin näiden kolmen ominaisuudet. 3. Selitä sanat: a) stereopsis b) horopteri c) panumin alue d) fuusio e) diplopia 4. Minne fiksaatiopisteen takana sijaitsevat kohteet kuvautuvat verkkokalvolla? 5. Mikä on binokulariteetin merkitys stereoskooppisessa näkemisessä? 6. Miten stereonäöntarkkuus ilmaistaan? Mitä pidetään hyvänä stereonäön rajana? 7. Pohdi stereonäön merkitystä. 8. Millä testeillä stereonäköä mitataan? 9. Asiakas on saanut stereonäöntarkkuudeksi 40 ja hänen siskonsa 15 samalla testillä mitattuna. Kummallako on parempi stereonäöntarkkuus? 10. Kaksi asiakasta ovat molemmat saaneet Titmus testillä mitattuna stereonäöntarkkuuksiksi 40. Mitä tämä kertoo heidän stereonäöstään?

17 10. Subjektiivisen kaukovirheen määritys 1. Mitä sinun tulee tehdä ennen varsinaista subjektiivisen kaukovirheen refraktointia? 2. Miten määrität parhaan sfäärisen? 3. Mihin käytät punavihertestiä? Mihin sen toiminta perustuu? 4. Miten tutkit astigmaattisuutta? 5. Miksi refraktio tasapainotetaan? 6. Pohdi mono ja binokulaarisen tarkastuksen eroja ja hyötyjä?