Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Transkriptio

1 Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät

2 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2

3

4 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi Perspektiivi Pintakuviointi Vaakasuuntaiset paikkaerot = horisontaalinen disparaatio Pystysuuntaiset paikkaerot = vertikaalinen disparaatio Kuuloaisti Tuntoaisti Objektin koko Ilmaperspektiivi Peittyneisyys Kokoerot Muotoerot Peittyneisyyserot Varjot Liikemuoto Liikeparallaksi

5 Monokulaariset vihjeet

6 Perspektiivi

7 Perspektiivi havaintoprosesseissa: Müller-Lyer-illuusio

8 Müller-Lyer-illuusio

9 Müller-Lyer-illuusio

10 Toinen esimerkki: Ponzo-illuusio

11 Ponzo-illuusio

12 Ponzo-illuusio

13 Pintakuviointi

14 Pintakuviointi

15 Suhteellinen koko By Nicholas Gemini (Own work) [CC BY-SA 3.0 ( via Wikimedia Commons

16 Tuttu koko By Nicholas Gemini (Own work) [CC BY-SA 3.0 ( via Wikimedia Commons

17 Ilmaperspektiivi: Väri, kontrasti, terävyys

18 Peittyneisyys

19 Varjomuoto (shape from shading)

20 Varjomuoto (shape from shading)

21 Varjomuoto (shape from shading)

22 Heittovarjo (depth from cast shadow)

23 Heittovarjo (depth from cast shadow)

24 Binokulaariset vihjeet

25 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi Perspektiivi Pintakuviointi Vaakasuuntaiset paikkaerot = horisontaalinen disparaatio Pystysuuntaiset paikkaerot = vertikaalinen disparaatio Kuuloaisti Tuntoaisti Objektin koko Ilmaperspektiivi Peittyneisyys Kokoerot Muotoerot Peittyneisyyserot Varjot Liikemuoto Liikeparallaksi

26 Binokulaarisuus = kaksisilmäisyys Binokulaarinen näkökenttä (120 astetta) Fiksaatiopiste Nenä Monokulaarinen näkökenttä (vasen) (30 astetta) Monokulaarinen näkökenttä (oikea) (30 astetta) Fovea

27 Binokulaarisuus = kaksisilmäisyys Ihmisen kaksi silmää ovat frontaalisesti sijoittuneita, eli ovat kallon etuosassa Tyypillistä saalistajille, saaliseläimillä on panoraaminen näkö

28 Esimerkkejä näkönkentistä Mitä suurempi binokulaarinen näkökenttä, sitä suurempi näkymätön alue pään takana

29 Hevosen näkökenttä Monokulaarinen alue Binokulaarinen alue Ei näköyhteyttä

30 Kaksisilmäisyyden hyötyjä Kaksisilmäisyyden hyötyjä Suojavärittyneiden kohteiden parempi hahmottaminen Binokulaarinen summaatio Etäisyyden arviointi silmien katsekulmien avulla Kolmiulotteinen näkö stereonäön avulla

31 Stereonäkö perustuu näkymäeroihin Vasemman ja oikean silmän näkymät ovat vaakasuuntaisesti erilaiset Stereonäkö laskee näistä eroista kolmiulotteisen rakenteen Vasemman silmän näkymä Oikean silmän näkymä

32 Stereonäkö perustuu näkymäeroihin Vasemman ja oikean silmän näkymät ovat vaakasuuntaisesti erilaiset Stereonäkö laskee näistä eroista kolmiulotteisen rakenteen Paikkaerot Vasemman silmän näkymä Oikean silmän näkymä

33 Stereonäkö perustuu näkymäeroihin Vasemman ja oikean silmän näkymät ovat vaakasuuntaisesti erilaiset Stereonäkö laskee näistä eroista kolmiulotteisen rakenteen Kokoerot Vasemman silmän näkymä Oikean silmän näkymä

34 Stereonäkö perustuu näkymäeroihin Vasemman ja oikean silmän näkymät ovat vaakasuuntaisesti erilaiset Stereonäkö laskee näistä eroista kolmiulotteisen rakenteen Muotoerot Vasemman silmän näkymä Oikean silmän näkymä

35 Stereoteknologiat

36 Stereoskoopilla voi simuloida stereonäkemistä Wheatstone-peilistereoskooppi, 1838 Henkilö laittaa vasemman silmän kohtaan A Henkilö laittaa oikean silmän kohtaan A Vasen silmä näkee kuvan E Oikea silmä näkee kuvan E Henkilö näkee kolmiulotteisen kuvan Kuvaparia kutsutaan stereogrammiksi

37 Brewster-stereoskooppi, 1849 Yksinkertaisempi käyttää ja valmistaa Linssit ohjaavat näköakselit kuviin Valokuvauksen kehitys mahdollisti stereokuvien massatuotannon

38 Anaglyfi-tekniikka

39 Suljinlasit Left image Right image

40 nvidia GEFORCE 3DVISION: Full HD Stereo

41 XpanD

42 RealD Ympyräpolarisaatio Zscreen 144Hz

43 Autostereoskooppinen näyttö Ei tarvita erillisiä katselulaseja Stereoparin kuvat lomitetaan samaan yhteen näyttöön Left image Right image L R L R L R L R L R

44 Binokulaarisen stereonäön prosessit

45 Binokulaarinen stereonäkö Kaksoiskuvat Objektin suunta Kilpailu Objektin syvyys Havainto: Objektilla on syvyys ja suunta Objekti voi olla kaksoiskuva ja/tai voi esiintyä binokulaarista kilpailua Stereopsis Sensorinen fuusio Prosessit Motorinen fuusio Vasen silmä Oikea silmä

46 Motorinen fuusio Kaksoiskuvat Kilpailu Objektin suunta Objektin syvyys Stereopsis Sensorinen fuusio Motorinen fuusio Vasen silmä Oikea silmä

47 Perustuu vergenssiliikkeisiin Konvergenssiliikkeessä fiksaatiopisteen syvyyssijainti muuttuu Jos kumpikin silmä kääntyy nenän suuntaan, tapahtuu konvergenssia. Fiksaatiopiste siirtyy lähemmäs. Jos kumpikin silmä kääntyy ohimon suuntaan, tapahtuu divergenssiä. Fiksaatiopiste siirtyy kauemmas. Kauemmas Lähemmäs Divergoiva liike Fiksaatiopiste aluksi Konvergoiva liike

48 Motorinen fuusio Kohde ilmestyy Silmät kääntyvät kunnes foveat osuvat kohteeseen Käynnistyy kun kohde on näkynyt 200 ms Pyrkii maksimoimaan korrelaation eli kohteiden ei tarvitse olla identtisiä Kun motorinen fuusio on valmis, lukitus pysyy vaikka kohteiden sijaintia muutettaisiin

49 Sensorinen fuusio Kaksoiskuvat Kilpailu Objektin suunta Objektin syvyys Stereopsis Sensorinen fuusio Motorinen fuusio Kaksi näkymää pitää yhdistää yhdeksi Mitä monimutkaisempi kuva, sitä kauemmin kestää Saattaa aiheuttaa ongelmia stereoelokuvissa, jos on leikattu liian nopeaksi. Fuusio ei pysy perässä. Esimerkkinä U23D-elokuvan tuotantoprosesi Vasen silmä Oikea silmä

50 Stereopsis Kaksoiskuvat Kilpailu Objektin suunta Objektin syvyys Stereopsis Sensorinen fuusio Varsinainen stereonäkö: laskee kolmiulotteisen rakenteen vaakasuuntaisten näkymäerojen avulla Motorinen fuusio Vasen silmä Oikea silmä

51 Stereonäkö perustuu näkymäeroihin Vasemman ja oikean silmän näkymät ovat vaakasuuntaisesti erilaiset Stereonäkö laskee näistä eroista kolmiulotteisen rakenteen Vasemman silmän näkymä Oikean silmän näkymä

52 Tärkein näkymäero on disparaatio Stereonäkö perustuu suurelta osin vaakasuuntaisten disparaatioiden erotteluun Ei syvyyden havaintoa Vasemman silmän kuva Oikean silmän kuva Syvyyden havainto Disparaation määrä Vasemman silmän kuva Oikean silmän kuva

53 Disparaatio kuvageometrian näkökulmasta F = fiksaatiopiste O = objekti d O F a = silmien välinen etäisyys D = fiksaatiopisteen etäisyys d = fiksaatiopisteen ja objektin etäisyys D η = O:n ja F:n välinen disparaatio (radiaaneina) η a d D 2 + D d a

54 Binokulaarinen kilpailu Kaksoiskuvat Kilpailu Objektin suunta Objektin syvyys Stereopsis Sensorinen fuusio Motorinen fuusio Vasen silmä Oikea silmä

55 Binokulaarinen kilpailu (rivalry) Jos näytetään eri kuva vasempaan ja oikeaan silmään, motorinen fuusio saattaa kohdistaa silmät kuviin, mutta sensorinen fuusio ei onnistu Kilpailu Vasemman silmän kuva Oikean silmän kuva Tällöin nähdään vasemman ja oikean silmän kuva vuoronperään. Tätä ei voi tietoisesti kontrolloida ja rasittaa silmiä. Ongelma HMD:ssa. Jos kuva on pieni (Google Glass) kilpailu ei välttämättä häiritse niin paljon Jos kuvat ovat suuria, voi ajoittain näkyä paloja kummastakin kuvasta

56 Kaksoiskuvat (diplopia) Kaksoiskuvat Kilpailu Objektin suunta Objektin syvyys Stereopsis Sensorinen fuusio Motorinen fuusio Vasen silmä Oikea silmä

57 Näkökulman aste Polttopiste Objektin koko Etäisyys 1-2 astetta Jos V < 10 astetta, tan V = S/D Kuvalähde Kuvalähde

58 Diplopia syntyy, jos kuvassa on liikaa syvyyttä Disparaation määrä Vasemman silmän kuva Oikean silmän kuva Lyhytaikaisesti (250 ms) esitetyllä kuvalla maksimidisparaatio on 5-20 kaariminuuttia Jos esitysaika on pidempi, vergenssiliikkeet auttavat ja maksimisyvyys voi olla 1-2 astetta (1 asteen peukalosääntö) Suurempi syvyys on sallittu, jos Kuvan koko on suurempi Kuva on epäterävä Kuvan syvyyttä kasvatetaan asteittain