1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI KAUPPAKESKUS KORTTELIT 2 JA 3, OSA KORTTELEISTA 1 JA 6 SELOSTUKSEN LUONNOS KAAVA NRO 0614 KAUPUNKISUUNNITTELU Vireille tulo 31.10.102014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2.2015
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavan muutosalue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta lounaaseen runsaan kilometrin päässä. Liikenteellisesti kaavamuutosalue on keskeisellä paikalla ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kannalta. Sijaintikartta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on liitteenä. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Jumalniemen kauppakeskuksen palvelutarjontaa ja hyödyntää rakenteilla olevan valtatie 7:n (E 18) ramppeja Jumalniemessä. Vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia säännöksiä muutettiin 2011. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevien säännösten osalta siirtymäaikaa annettiin 15.4.2015 asti. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aiemmin KL-merkityt liikekorttelialueet merkinnöiksi KM-1, 2 ja 3, jossa indeksi ilmoittaa alueelle sallitun päivittäistavarakaupan sallitun enimmäiskerrosalan. Kymenlaakson maakuntakaava; kauppa ja merialue määrittelee Jumalniemen alueen vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueeksi kma sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeksi kk. Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksen osana olevaa kaupallista tarkastelua käytetään Jumalniemen tulevan kehityksen perusteena. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta - asemakaavamerkinnät ja määräykset - ote ajantasa-asemakaavakartasta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavoista ( taajamat sekä kauppa ja merialue ) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella - asemakaavan seurantalomake
3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty kaupunkisuunnittelun aloitteesta - vireille tulo 31.10.2014 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.10. 1.12.2014 - asemakaavan muutosluonnos nähtävänä 23.1. 12.2.2015 - asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2.2015 2.2 Asemakaava Jumalniemen kauppakeskuksen perusrakenne ei muutu tämän asemakaavan muutoksen myötä. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä päivittää kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaisesti. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava mahdollistaa liikerakennusten rakennusoikeuksien mukaisen toteuttamisen ja se tapahtuu yritysten omien tarpeiden mukaisella aikataululla. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 Yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Jumalniemen kauppakeskuksella on tyypillinen 70-luvulla aloitetun kauppakeskuksen rakenne. Alueen halki kulkee Jumalniementie. Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 1976, kun ensimmäinen liikerakennus Maxi Market oli toteutettu poikkeusluvalla jo 1973. Liikerakennuksia on sen jälkeen toteutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä. Väestö/asuminen Alueella ei asuta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 200-300 m:n päässä alueesta. Palvelut Alueelle sijoittuneet palvelut ovat kaupallisia. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan asiakaskunta tulee koko maakunnasta sekä venäläisistä ostosmatkailijoista. Päivittäistavarakauppa palvelee lähikauppana myös lähikaupunginosien asukkaita. Tekninen huolto Alueella on teknisen huollon verkostot. 3.1.2 Luonnonympäristö Kauppakeskuksen länsireunan korttelialueet rajautuvat Kymijoen rantaalueisiin, joilla on merkittäviäkin luontoarvoja. Suunnittelualue on kokonaan rakennettua aluetta, jolla ei ole luonnonympäristöä.
4 Maisema Varsinaisen kauppakeskuksen alue on melko tasainen, korkeus vaihtelee noin +2 - +3 m. Kaava-alueen läntisimmässä korttelissa 6 korkeusvaihtelu on merkittävämpi; noin +4 - +12 m. Maisemaa hallitsevat karkeat, pääosin punatiiliset liikerakennukset ja niiden edustoilla laajat asfalttipintaiset kentät. 3.1.4 Maanomistus Liikerakennusten tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kotkan kaupunki omistaa korttelin 2 sekä osan korttelista 6. 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset - alueen voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 21.8.2008, 22.3.2010 ja 6.6.2011 - Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä 28.5.2008 ja 18.1.2010 - Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 26.11.2014 ja se on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman - suunnittelualue rajautuu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon (alue 8, Kyminlinna ja Huumanhaara), jonka ympäristöministeriö on päättänyt perustaa 29.9.2014 - Kotkan yleiskaava on valtuuston hyväksymä 19.3.1986, mutta se oikeusvaikutukseton manneralueen osalta, yleiskaavaa on kuitenkin käytetty ohjeena - voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty (kv) 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002 - kaava-alue on kiinteistörekisterissä - pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tarkistettu 28.8.2014 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja sen käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen lainsäädännön muutoksen takia. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavan työohjelmaan. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset - lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
5 - Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu, Telia Sonera Oy, Kotka-Seura Oy - asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos 4.2.2 Vireille tulo Kaavahankkeen vireille tulosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa 1.11.2014. Vireille tulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta 31.10. 1.12.2014 kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä www.kotka.fi. Selostuksen liitteenä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi tarkennuskysymystä liikeyrityksiltä. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois- Suomen Ely-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Kymenlaakson Sähköverkko Oy pyytää huomioimaan, että mahdollinen johtojen siirtäjä on vastuussa siirtokustannuksista. Meri- Kymen luonto ry edellyttää ympäröivien luontoarvojen mm. alueen läheisyydessä tavattujen kauriiden huomioimista suunnittelussa. Kotkan kuntatekniikka esittää alueen täydentämistä ja kehittämistä muutenkin, jotta suuria kustannuksia sekä valtiolle että kaupungille aiheuttanut vt 7 rakentamishanke saataisiin tuottamaan. Luonnosvaiheen kuuleminen Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa 24.1.2015. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin ja osallisten tavoitteet Sekä kaupungin että kaupan palveluntarjoajien tavoite kaavahankkeessa on Jumalniemen kauppakeskuksen alueella mahdollisimman monipuoliset kaupan palvelut. Varsinkin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta Jumalniemi palvelee maakuntaa. Tavoite on myös, ettei lainmuutos estä alueella jo olevia kaupan toimijoita käyttämästä voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta.
6 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Korttelirakenteen ja rakennusoikeuksien pysyessä ennallaan tässä vaiheessa; ei muita vaihtoehtoja ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueen perusrakenne ja mitoitus säilyvät ennallaan. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 22,182 ha. KM-1,2,3 merkittyä korttelialuetta on 20,0503 ha ja LPA-aluetta 2,1317 ha. Korttelialueiden tonttitehokkuus e=0,40, kerrosluku on enintään II ja autopaikkoja on varattava 1 ap / 50 kem2. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on 82471 kem2. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelialueet on merkitty KM-1, KM-2, KM-3 sekä LPA. KM on liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Indeksillä on kuvattu päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalaa. KM-1- alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 800 kem2, KM- 2-alueelle enintään 500 kem2 ja KM-3-alueelle enintään 100 kem2. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset kauppaan, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen: Kaavahanke perustuu jo pääosin toteutuneeseen Jumalniemen kauppakeskuksen alueeseen. Alueella on toteutumatta voimassa olevan asemakaavan alueella yksi rakennuspaikka korttelissa 1 sekä kortteli 6. Näiden hankkeiden toteutumisella ja olevien liikerakennusten melko vähäisellä jäljellä olevalla rakennusoikeudella ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta kauppaan tai rakennettuun ympäristöön. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on osoitettu yhteys Kotkansaaren suunnasta Hietasen ja Jumalniemen eteläosan kautta kauppakeskukseen ja siitä edelleen. Yhteyden toteuttaminen on kuitenkin nähtävissä vasta vuosien (ehkä jopa vuosikymmenten) päästä. Voimassa olevassa asemakaavassa siltayhteys Kotkansaaren suuntaan on kauppakeskuksen alueelta Jumalniementietä länteen. Yhteys on todettu liikenneverkon kannalta huonoksi ratkaisuksi ja tullaan todennäköisesti poistamaan kaavasta kun merkittävämpi muutos kauppakeskuksen kehittämisessä alueen toimijoiden kanssa on ajankohtainen.
7 Kevytliikenteen yhteydet kauppakeskuksen alueelle on kohtuullisen hyvin järjestetty siten, että kevytliikenteen väylät ovat olemassa kauppakeskuksen ytimeen. Liikenneympäristö kevytliikenteen väylillä ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävä. Väylät kulkevat pääkatujen varrella sekä kauppakeskuksen alueella puuttoman asfalttikentän reunalla. Asemakaavamääräyksellä alueen istutusvelvollisuudesta ja pintamateriaaleista pyritään vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lähin joukkoliikennereitti kulkee kauppakeskuksen alueelta noin 150 m:n etäisyydeltä, mutta vuoroja on vain noin viisi arki-iltaisin. Noin 300 m:n etäisyydellä kulkee joukkoliikenneyhteys tiheällä vuorovälillä, joten joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset: Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 2 Perustelut: ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 2 Perustelut: KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu
8 5.4 Nimistö Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan laatimishetkellä alueella ei ole tiedossa uusia rakennushankkeita. Hankkeet toteutuvat alueen toimijoiden tarpeista. Kotkassa 21.1.2015 Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak0614se21012015