Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia taitoja viittomakielen ohjaajalla tulisi olla? 15 Mihin viittomakielen ohjaaja voi sijoittua töihin? 16 Viittomakielen ohjaajan kelpoisuus 16 SUOMALAINEN VIITTOMAKIELI 18 Viittomakieli elävä kieli 18 Mitä viittomakieli on? 18 Viittomakieli ei ole käännös puhutusta kielestä 19 Viittomakieli kehittyy käyttäjiensä ja ympäristön vuorovaikutuksessa 20 Viittomakielinen yhteisö ja viittomakielen käyttö 23 Viittomakieliset ja kaksikielisyys 26 Äidinkieli, ensikieli, toinen kieli ja vieras kieli 27 Kieli ja kulttuuri ovat sidoksissa toisiinsa 28 Koulun tehtävä on kasvattaa kaksikielisyyteen 29 Viittomakielisten oikeus kaksikielisyyteen 30 Viittomakieliset maailmankansalaisina 31 Uhanalainen suomenruotsalainen viittomakieli 32 Uskalla käyttää kieltä 33 LASTEN JA NUORTEN OHJAUS JA KASVATUS VIITTOMA- KIELI- JA KOMMUNIKAATIOALALLA 35 Viittomakielen ohjaajan toimintaympäristöt 36 Varhaiskasvatus 36 Opetus ja koulutus 38 Järjestötoiminta 40 Viittomakielen ohjaajan työtä ohjaavat suunnitelmat 43 Varhaiskasvatussuunnitelma 43 Kuntoutussuunnitelma 44 7
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 45 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 46 HOJKS 47 Ohjaaminen on tietoista ja tavoitteellista toimintaa 48 Ohjaus ohjattavan näkökulmasta 49 Ohjaus toimintaympäristön näkökulmasta 56 4 5 ERITYISET ASIAKASRYHMÄT, ASIAKKAINA LAPSET JA NUORET 66 Kehitysvammaisuus 66 Kehitysvammaisuuden syitä 68 Kehitysvammainen oppilas koulussa 69 Kehitysvammaisen henkilön vahvuudet ja tuen tarpeet 70 Puheen ja kielenkehityksen ongelmia 73 Lapsen viivästynyt puheen ja kielen kehitys 73 Lapsen kielellinen erityisvaikeus SLI (aikaisemmin dysfasia) 75 Afasia 76 Änkytys 78 Sokellus 79 Mutismi 80 Autismin kirjo 83 Autismin kirjon henkilön tyypilliset ongelmakohdat 84 Aspergerin oireyhtymä 89 Kuurosokeus 93 Kuulovammaisuus ja kuurous 95 Kuulovamman vaikutus käytännössä ja kommunikoinnin tukeminen 96 Kuuro lapsi ja sisäkorvaistute 100 Kielletystä kielestä sisäkorvaistutteiden aikaan 101 Viittomakieli lapsen elämässä sisäkorvaistutteen jälkeen 102 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ, ASIAKKAINA LAPSET JA NUORET 108 Moniammatillisuus toiminnan periaatteena 108 Lasten ja nuorten kuntoutusohjaus moniammatillisena yhteistyönä 112 Kuntoutusohjaus 112 Kuulovammaisen lapsen kuntoutusohjaaja 113 Kotikäynti 113 Päiväkotikäynnit 114 Koulukäynnit 114 8
Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan kanssa 115 Asiakkaana lapset ja nuoret puheterapeutin näkökulma 116 Meillä ei ole niitä lapsia 117 Yhteisön ohjaus lähiyhteisö mukaan käyttämään erilaisia viestintäkeinoja 119 Esimerkki päiväkodista 120 Erilaisten viestintäkeinojen toiminnallinen käyttö 121 Lapsen kiinnostuksen herättäminen 122 Lapsen osallistumisen tukeminen 123 Yhteistyö eri kuntoutusalan asiantuntijoiden kanssa 123 Millainen on hyvä yhteisön ohjaaja? 124 Erilainen viestintä yhteinen asia 126 6 7 AIKUISTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN OHJAUS VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALALLA 128 Sisäkorvaistute aikuisella 128 Mikä on sisäkorvaistute? 128 Sisäkorvaistutteet Suomessa 129 Kenelle sisäkorvaistute soveltuu? 130 Leikkaus 131 Aktivointi ja säädöt 131 Kuntoutus 131 Tulokset 131 Elämänlaatu 133 Muistisairaudet kuuroilla viittomakielisillä henkilöillä 134 Muistisairauden havaitsemisesta 134 Kuuro, viittomakieli ja muistitestit 135 Hoivaa ja kuntoutusta viittomakielisille muistisairaille 138 Yleisiä ohjeita viittomakielisen muistisairaan kanssa toimimiselle 139 Lisää tietoa viittomakielisten muistisairauden kohtaamisesta ja hoidosta 141 KOMMUNIKAATIOKEINOT JA KOMMUNIKAATION TUKEMINEN 143 Oikeus vuorovaikutukseen 143 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot 145 Viittomiseen perustuvat keinot 147 Ele- ja olemuskieli 150 9
Graafinen kommunikointi 151 Esinekommunikointi 155 Kirjoittaminen 156 Selkokieli 157 Kuka tarvitsee selkokieltä? 160 Miten selkokieltä puhutaan 161 Selkopuheen ohjeet 161 Erityisiä menetelmiä kommunikoinnin tukemiseen 164 Mallittaminen 164 PECS 165 Keskustelumatto 166 Fasilitointi 166 PRT 167 Suora opettaminen 167 Nopea piirrosviestintämenetelmä 167 Vinkkipuhe 168 Puheen vastaanottamisesta 168 Mitä vinkkipuhe on ja miten se tukee puhutun kielen omaksumista? 170 Vinkkipuhemenetelmä käytännössä 170 Vinkkipuheen hyödyt 171 Kenelle vinkkipuhemenetelmä soveltuu? 172 Vinkkipuheen vaatimukset ja rajoitteet 173 Vinkkipuheen opetus Suomessa 173 Kuulon ja kommunikaation apuvälineet 175 Kuulolaitteet 175 Muut kuulon apuvälineet 177 Tekniikka apuna ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa 178 Tulkkipalvelut 181 Yleistä 181 Viittomakielen tulkki 182 Puhevammaisten tulkki 184 Kommunikoinnin kuntoutus 185 8 KOMMUNIKAATION OHJAAMINEN 189 Viittomakielen ohjaaja ja moniammatillinen kuntoutustyöryhmä 189 Ohjattavan ilmaisun ja vuorovaikutuksen taidot 191 Vuorovaikutus ja viestintä 191 Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyminen 193 10
Ohjattavan vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen havainnoiminen 195 Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia tarvitsevien kolme ryhmää 198 Kommunikaatiota edistäviä menetelmiä ja materiaaleja 199 Yleisiä periaatteita 199 Kielitaidon rikastuttamisen menetelmiä 202 Kommunikaation kuntoutuksen materiaali ja sen valmistaminen 208 Opetusvälineitä viittomakielen ohjaajan työtehtävissä 219 Ohjattavan, hänen lähipiirinsä ja työyhteisön ohjaaminen viitotun kommunikaatiokeinon käytössä 220 Ideoita ja ajatuksia viittomien käytön ohjaamiseen 222 Viittomakielen ohjaaja ja mediakasvatus 224 9 10 ILMAISUTAITOJEN OHJAUS 227 Ilmaisutaitojen ohjauksen suunnittelu ja toteutus 227 Ohjaustilanteen perusrakenne 228 Ilmaisun ohjauksen käsitteitä 229 Lasten ilmaisutaitojen ohjaus 230 Leikin merkitys lapsen kehitykselle ja leikin ohjaus 232 Tuokioesimerkkejä pöytäteatteria ja toimintaa luonnossa 235 Nuorten ilmaisutaitojen ohjaus 238 Tuokioesimerkkejä kaksi ryhmätuokiota 239 Aikuisten ilmaisutaitojen ohjaus 241 Tuokioesimerkkejä ryhmätuokioita aikuisille 242 Ikääntyneiden ilmaisutaitojen ohjaus 243 Tuokioesimerkkejä liikunnallisia tuokioita ja muistelutuokio 245 Vuorovaikutuksesta äänenhuoltoon ja ääniergonomiaan 248 Ääniergonomiasta huolehtiminen 250 Sisäkorvaistutelapsi tarvitsee laulamista ja musiikkia 256 Laulaminen tukee puhekielen kehittymistä 257 Lasten oma soittaminen ja laulaminen 258 KUUROSOKEIDEN OHJAUS 259 Kommunikaatiota kuurosokeiden henkilöiden kanssa 259 Kommunikaation moninaisuus ohjaustilanteissa 260 Kokonaisvaltainen toiminta 262 Ryhmätilanteen kommunikaation hallinta 264 11
Kuvailun osuus ohjauksessa 264 Opastus osa toimintaa 265 Kuurosokeat ja leiritoiminta Lapissa työssäoppiminen kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten parissa 268 Esittely 268 Kuurosokeat Lapissa 268 Kuurosokeiden avustamisen erityispiirteitä 269 Toiminnan suunnittelu opiskelijoiden kanssa 270 Opiskelijat mukana leiri- ja kurssitoiminnassa 271 Nauravat silmut -aluekurssi Rovala-Opistolla 272 Yhdessä tekeminen 274 11 12 VIITTOMAKIELEN OHJAAJAN AMMATILLISUUS 275 Johdanto 275 Ammatillisuus on ammattitaidon käyttämistä 277 Mitä viittomakielen ohjaajan ammatillisuuteen sisältyy? 277 Miten ammatillisuus kehittyy? 279 Viittomakielen ohjaajan yleiset työelämätaidot 281 Ammatin arvoperusta ja työn periaatteet ohjaavat ammattilaista työssään 283 Mitkä ovat viittomakielen ohjaajan ammatin arvoperusta ja työn periaatteet? 283 Miten arvojen ja periaatteiden mukainen työskentelytaito kehittyy? 285 Ammatillinen identiteetti on oman osaamisen tunnistamista 287 Miksi vahva ammatillinen identiteetti on hyväksi? 287 Minkälainen on viittomakielen ohjaajan ammatillinen identiteetti? 287 Miten ammatillinen identiteetti kehittyy? 288 Mitkä ovat viittomakielen ohjaajan lähiammattiryhmät? 288 Koulutuksen jälkeen työelämässä 290 Ammattilaisena selviytyy työelämän vaatimuksista 290 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALAN TULEVAISUUS 293 Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 293 Mitä on kielipolitiikka? 293 Viittomakielten kielipolitiikka 294 Keskeiset suositukset 295 Viittomakielilaki 295 Viittomakieliasiain neuvottelukunta 296 12
Viittomakieliset peruspalvelut 296 Viittomakielen tutkimus 297 YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen soveltaminen 297 Mihin kielipolitiikalla voidaan vaikuttaa? 298 Viittomakielen keskus Jyväskylässä tehtävä ja tutkimus 299 Viittomakielen opetuksen historia Jyväskylän yliopistossa 299 Suomalainen viittomakieli opiskeluaineena 300 Viittomakielinen luokanopettajakoulutus Jyväskylän yliopistossa 301 Koulutusohjelmien yhteiskunnallinen merkitys 301 Viittomakielen tutkimuksen ja koulutuksen keskus 302 Kuurot maahanmuuttajat 305 Kuurot maahanmuuttajat Suomessa 305 Muuton syyt ja kotoutuminen 306 Kuurot maahanmuuttajat eri taustoista 307 Viittomakielisyys kuurojen maahanmuuttajien voimavarana 309 Kuurot maahanmuuttajat asiakasryhmänä 310 Tulevaisuuden visiot 311 Lähiyhteisön suuri merkitys toimivalle kommunikoinnille 312 Verkostotyö tukee kokonaisvaltaista kuntoutumista 313 Viittomakielen ohjaajan työn tulevaisuus 315 Viittomakielisten ryhmä ja sen tulevaisuus 316 Viittomakielisyyden historiaa 316 Viittomakielisyyden nykyisyys ja tulevaisuus 318 Luettelo kirjan artikkelien kirjoittajista 321 Kirjassa mainitut lakiviitteet 322 Hakemisto 323 13