VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

Transkriptio

1 VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1

2 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. - Kansainväliset io-sopimukset 2

3 Uusi viittomakielilaki? Kuurojen liiton ja Kotuksen Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 2010 > ehdotettiin erillisen viittomakielilain säätämistä. 2011: OM:n työryhmä Viittomakielisten kielelliset oikeudet. 2012: Kuurojen liiton selvityksen huomioinut OM:n arviomuistio viittomakielilain tarpeesta. 3

4 Viittomakielilaki - pääpiirteet Uusi erillislaki on suppea yleislaki, joka selkiyttää viittomakielisten oikeuksiin liittyvän säätelyn kokonaisuutta. Lain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista. Viittomakielilailla lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Viittomakielilaki koskee Suomen kansallisia viittomakieliä eli suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakieltä käyttävän määritelmää ei ole sidottu henkilön kuulovammaisuuteen. 4

5 Viittomakielilain seuranta Lakia hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Oikeusministeriö on maaliskuussa 2015 perustanut viittomakielen yhteistyöryhmän, joka käsittelee valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja pyrkii varmistamaan hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä (ml. Viittomakielinen yhteisö). 5

6 Selvitys suomenruotsalaisesta viittomakielestä Viittomakielen yhteistyötyöryhmän yhtenä tehtävänä oli laatia selvitys suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kokonaistilanteesta. Selvitys on valmistunut ja julkaistu oikeusministeriön julkaisusarjassa. Selvityksessä todetaan, että erityisesti suomenruotsalaista viittomakieltä osaavista opettajista ja tulkeista on puutetta, eikä kielen tutkimuksesta vastaavaa tahoa tällä hetkellä ole. Kieli on erityisen uhanalainen, ja elokuussa 2015 julkaistun Finlandssvenska teckenspråkiga rfyhdistyksen kartoituksen mukaan Suomessa on vain noin 90 kuuroa suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjää. Tällä hetkellä keskeisimmät suomenruotsalaista viittomakieltä koskevat kehittämistarpeet liittyvät kielen tutkimukseen ja kieltä osaavien kouluttajien kouluttamiseen. Keskeisenä johtopäätöksenä selvityksessä esitetään, että suomenruotsalaisen viittomakielen elvyttämisestä tarvittaisiin kokonaisvaltainen ohjelma. 6

7 Seurantaa: Viittomakielilain käännös:viittomakielilaki on viitottuna katsottavissa oikeusministeriön YouTubessa: otteet/2015/09/viittomakielilakinytviitottunakatsottavissa oikeusministerionyoutubessa.html Teckenspråkslagen finns på teckenspråk på justitieministeriets YouTube-kanal: /2015/09/viittomakielilakinytviitottunakatsottavissaoikeus ministerionyoutubessa.html 7

8 Seurantaa: VN tiedottajien koulutus syksyllä 2015 Yhteistyöryhmä käsitellyt mm: KELA, tulkkausasiat Kouluasiat, varhaiskasvatus Suunnitteilla: SOTE/IHA uudistus 8

9 Muuta vireillä Yhdenvertaisuuslain toimeenpano, yhdenvertaisuussuunnittelun tukeminen VN:n kielikertomuksen valmistelu Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelu, Demokratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelu. 9