Kaupunginhallitus 433 04.09.2017 Valtuustokauden talousarviokehys ja talousarvioprosessi 869/02.02.00.00/2017 KH 433 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh 040 512 1580 Talousarviopäällikkö Risto Lammi, puh 040 130 9072 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite 1 Talousarviokehykset vuosille 2018 2021 Liite 2 Tuloslaskelma vuosille 2018-2021 Hallintosäännön 10:1.1 :n mukaan kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion suunnittelukehykset ja laadintaohjeet. Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Hallintosäännön 10:5.4 :n mukaan valtuusto voi halutessaan hyväksyä useamman tilikauden kattavan talousohjelman, joka sisältää määrärahoja toimialoille 4 :ssä kuvatulla tavalla. Tällöin valtuuston tulee vahvistaa talousohjelman mukaiset talousarvion muutokset, jollei se muuta koko talousohjelmaa. Edellisellä valtuustokaudella saatiin hyviä kokemuksia valtuustokauden kattavasta taloussuunnitelmasta. Taloussuunnitelma on perusteltua laatia nytkin neljäksi vuodeksi kattaen vuodet 2018 2021. Lähtötilanne alkaneen valtuustokauden taloussuunnitelmalle on huomattavasti edellistä kautta parempi, koska onnistuneen tasapainotusohjelman myötä kaupungin käyttötalous on tasapainossa. Vaatimuksia seuraavalle nelivuotiskaudelle asettavat veropohjan heikko kehitys, mittava investointiohjelma sekä maakuntauudistuksen keskeneräisyys. Tulevien palkkaratkaisujen sisällöstä ei ole vielä alustaviakaan tietoja. Talousarviokehykset on valmisteltu vuoteen 2021 saakka nykyisen rakenteen mukaan, eli maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan tehtäviin ja rahoitukseen ei ole otettu kehyksiin. Alun perin uuden valtion aluehallinnon, jota uudistuksessa kutsutaan maakunnaksi, piti
aloittaa 2019 alusta. Nyt aloitusta on siirretty vuoteen 2020. Maakuntauudistuksen toteutusaikatauluun liittyy vielä siis epävarmuutta, eikä uusia hallituksen esityksiä ole vielä annettu. Kehykset laaditaan voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Toiminnallisesti uudistukseen varaudutaan täysimääräisesti ja kehysten valmistelussa maakunnalliseksi eriytyvä toiminta on muuten huomioitu tämänhetkisen tiedon mukaisena. Tämän vuoksi kehykset on ryhmitelty siten, että maakunnalliset toiminnot ovat erikseen ja kaupungin toiminnaksi uudistuksen jälkeenkin jäävät toiminnot erikseen. Verorahoitus Ansiotulojen kehitys Lappeenrannassa on ollut viime vuosina heikkoa. Palkkatulot ovat laskeneet vuosina 2015 ja 2016. Ennusteen mukaan tänäkään vuonna ei päästä positiiviseen muutokseen. Eläke- ja sosiaaliturvaetuuksien lievän kasvun myötä ansiotulojen yhteismäärä kasvoi vielä vuonna 2015, mutta laski viime vuonna. Kuluvana vuonna ansiotulot pysyttelevät viime vuoden tasolla. Lappeenrannassa ei siten ole päästy kiinni samaan kasvuun kuin koko maassa keskimäärin. Samaan aikaan ansiotulojen vaatimattoman kehityksen kanssa on valtion toimesta kasvatettu verosta ja veronalaisista tuloista tehtäviä vähennyksiä, mikä on kääntänyt kunnallisveron tuoton selvästi negatiiviseksi. Vuonna 2017 kunnallisveroa kertyy 10 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Tästä verovähennysten vuoksi leikkaantunutta verotuloa on kompensoitu 5,4 miljoonan euron edestä valtionosuuksissa. Kehyskauden kunnallisveron tuotto-odotus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseen työ- ja eläkeikäisen väestön määrän kehitykseen ja oletettuun yhden prosentin ansiotason vuotuiseen nousuun. Veroprosentti pysyisi nykyisellä tasolla ollen 21,00 %. Yhteisöveron tuoton ennakoidaan kasvavan valtakunnallisesti lähivuosina jopa yli viisi prosenttia vuodessa. Yhteisöverosta kunnille maksettavaa osuutta kasvatetaan noin 1,1 %-yksikköä kompensaationa varhaiskasvatusmaksujen alennukselle. Lappeenrannan yhteisöveron jako-osuus on pienentynyt viime ja tänä vuonna. Yhteisöveropottiin on tänä vuonna tulossa huomattava kertaerä, josta Lappeenrannan osuus on noin kolme miljoonaa euroa. Koska kyse ei ole Lappeenrannassa toimivan yrityksen maksamasta yritysverosta, vaikuttaa tämä kahden seuraavan vuoden ajan yhteisöveron jako-osuutta ja siten yhteisöverotuloa laskevasti. Kertaerä palautuu tämän mekanismin kautta. Lisäksi on mahdollista, että erä itsessään vielä palautuu verovelvolliselle, jolloin
erä perittäisiin myös kunnilta takaisin. Edellä mainituista syistä vuosille 2018 ja 2019 yhteisöverotuoton kehitys on vaatimatonta ja se paranisi vasta vuodesta 2020 alkaen. Kiinteistöveropohjan ennakoidaan kasvavan kaksi prosenttia vuosittain, mikä noudattelee viime vuosien keskiarvoa. Kiinteistöveroprosentit pysyisivät nykyisinä. Kiinteistöveroprosenttien alarajat evät tämänhetkisen tiedon mukaan ole nousemassa niin paljoa, että se vaikuttaisi Lappeenrannan noudattamiin prosentteihin. Kehyskauden lopulla saattaa tulla voimaan maapohjien verotusarvoja mahdollisesti korottava uudistus, mutta sen vaikutuksesta ei ole käytettävissä arvioita. Valtionosuuksien määrän muutokseen vaikuttavat kunnan väkiluvun ja ikärakenteen muutos, kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus, muiden määräytymistekijöiden muutokset sekä eduskunnan päättämät kuntien tehtävämuutokset ja suoranaiset valtionosuusleikkaukset. Valtionosuusjärjestelmän sisällä toimii myös kuntien välinen verotulojen tasaus. Kuntaliitto tuottaa kunnille ennakollisia valtionosuuslaskelmia seuraavalle vuodelle. Myöhemmille taloussuunnitelmavuosille muutokset jäävät kunnan itse arvioitaviksi. Valtionosuusennusteessa vuosille 2018 2021 on huomioitu väestöennusteen mukaiset asukasluvun ja ikärakenteen muutokset ja edellisvuosien tasoon perustuen muut valtionosuuksien määräytymistekijöiden muutokset. Verotulojen tasauksen muutos perustuu taloushallinnon omaan veroennusteeseen. Veroperustemuutokset oletetaan kompensoitavan kunnille valtionosuuksissa, kuten viime vuosina valtio on toiminutkin. Siten tulevien vuosien verotuloksi kirjattava määrä voi poiketa olennaisestikin ennusteesta, mutta se kompensoituisi valtionosuuksien lisäyksenä. Sen vuoksi kehystarkastelussa on perusteltua pitäytyä verorahoituksen eli eri verolajien ja valtionosuuksien yhteismäärässä. Verotuloihin, etenkin yhteisöveron tuottoon, liittyy epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi verorahoitusta budjetoitaessa on säilytettävä tietty varovaisuus. Mikäli verorahoitus kehittyy ennakoita paremmin, voidaan kehyksiä suunnittelukauden loppupuolella tarkistaa. Edellä kuvatuilla perusteilla verorahoitusta ennakoidaan kertyvän vuosina 2018 2021 yhteensä 1.600,0 miljoonaa euroa. Se merkitsisi keskimäärin 1,1 %:n vuotuista kasvua kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Toteumaennusteeseen nähden kasvua olisi keskimäärin 1,0 %. Ensi vuodelle ennakoidaan vielä verorahoituksen pienentymistä
kuluvaan vuoteen nähden, mutta sen jälkeen vuotuinen kasvu vaihtelee välillä 1,0 1,8 %. Vuotuinen vaihtelu johtuu eniten yhteisöveron jako-osuuksien ennakoiduista muutoksista sekä verotulojen tasauksen muutoksesta. Rahoitustuotot ja kulut Korkotaso on pysytellyt historiallisen matalana. Välitöntä merkittävää nousua ei ole näköpiirissä, mutta suunnitelmakauden loppua kohden korkotason nousu on todennäköistä. Äkillisiä korkotason vaihteluja vastaan lainasalkku on suojattu. Kaupungin oma lainakanta tulee kääntymään laskuun, koska talonrakennusinvestoinnit toteutetaan Lappeenrannan toimitilat konsernissa. Rahoitustuottoihin sisältyy tuloutukset konserniyhtiöiltä. Kehyksessä on pidetty Energia-konsernin tuloutus kaupungille kuluvan vuoden tasolla. Rahoitustuottojen ja kulujen nettotuotoksi neljän vuoden aikana ennakoidaan 35,0 miljoonaa euroa. Käyttötalouden kehykset Käyttötalouden kehyksistä on erotettu tulevien maakuntien järjestämisvastuulle siirtymässä oleva toiminta. Ympäristötoimi sisältää myös ympäristönsuojelun, mikä on jäämässä kuntien järjestämisvastuulle, mutta koska se on toiminnallisesti vielä kiinteä osa ympäristötoimea ja euromääräisesti pieni kokonaisuus, ei ympäristönsuojelua ole teknisesti erotettu ympäristötoimen kehyksestä. Ympäristötoimi velvoitetaan kuitenkin omassa toiminnassaan ja raportoinnissaan eriyttämään kunnan järjestämisvastuulle jäävä toiminta. Käyttötalouden kehysten pohjana on voimassa oleva vuoden 2018 taloussuunnitelma. Se sisältää valtuuston vuosien 2017 2018 tasapainotusohjelman mukaiset toimenpiteet, jotka olivat pysyviä tarkoituksena nostaa kaupungin vuosikate tulevien vuosien investoinnit kattavalle tasolle. Oman toiminnan kehykset Kaupungin omalla toiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä maakuntauudistuksen jälkeenkin kunnan järjestämisvastuulla olevaa toimintaa, jota ei tälläkään hetkellä järjestetä ylikunnallisessa organisaatiossa. Talousohjelman rahoituskomponentit
Strategian tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja hyvin niukkojen kehitysmäärärahojen suuntaamiseksi esitetään kaupungin omaan toimintaan käyttöön otettavaksi kahta uutta rahoituselementtiä, joita ovat strateginen kehitysrahoitus ja strateginen erillisrahoitus. Toimialojen saama rahoitus nelivuotiskaudella koostuisi siis kolmesta rahoituskomponentista, joita ovat perusrahoitus, strateginen kehitysrahoitus ja strateginen erillisrahoitus. Perusrahoitus Kaupungin eri toiminnot saavat käyttöönsä neljäksi vuodeksi perusrahoituksen nelivuotisena talousarviokehyksenä. Jos toiminta ylittää kehyksensä, sen tulee kattaa ylitys seuraavina vuosina. Kehyksen alituksen voi käyttää perustoimintaan seuraavana vuonna tai sitä voi esittää käytettäväksi kehitysrahoitukseen. Perusrahoituksen kehykset perustuvat voimassa olevaan vuoden 2018 taloussuunnitelmaan. Suoraan kehyksiin esitetään vietäväksi vain todennäköiset ja tiedossa olevat henkilöstömenoperusteiden muutokset ja lakimuutoksista johtuvat, lautakuntien päätöksistä riippumattomat muutokset. Tällaisina huomioidaan varhaiskasvatusmaksujen alennus, maakuntakirjastostatuksen poistuminen ja henkilösivukulujen muutos. Perusrahoitus esitetään jaettavaksi seuraaviin kehyksiin (suluissa vastuutoimielin) Lapset ja nuoret (Lanu) Kotikuntakorvaukset (Lanu) Kulttuuri (Kuli) Liikunta (Kuli) Kaupunkikehitys (Kake) Rakennusvalvonta (Rakli) Maaomaisuuden tuotot (Kake) Tilakeskus (Kake) Konsernihallinto (KH) Perusrahoitukseen lisättävät keskitetyt määrärahat Palkankorotusvaraukset Kunta-alan sopimukset ovat voimassa 31.1.2018 saakka. Tulevasta palkkaratkaisusta ei ole vielä alustaviakaan arvioita. Palkankorotuksiin esitetään varattavaksi tässä vaiheessa kaupunginhallituksen alaisuuteen keskitetty varaus, joka mitoitetaan 1 %:n vuotuisen kustannusvaikutuksen mukaan. Kaupunginhallitus voi jakaa varauksesta katteen lautakuntien kehyksiin siinä vaiheessa, kun palkkaratkaisun toteutuva taso on selvinnyt.
Henkilöstömenoissa varaudutaan myös siihen, että lomarahojen 30 %:n leikkaus päättyy kolmen vuoden määräajan kuluttua vuonna 2020. Toimialojen tulee itse perusrahoituksellaan kattaa menot, jotka aiheutuvat henkilöstömäärän muutoksista. Palkkaratkaisu heijastuu myös konserniyhtiöiden omakustannushintaan perustuvaan veloitustasoon. Tätä varten varataan myös kaupunginhallituksen alaisuuteen keskitetty varaus. Toimitilavuokrat Kaupungin rakennuskanta on monilta osin elinkaarensa päässä ja useita kohteita tulee peruskorjausikään valtuustokauden aikana. Uudisrakennusten tilavuokrat ovat väistämättä korkeammat kuin nykyisten. Tilojen tehokkaaseen käyttöön ohjaamiseksi on tärkeää erottaa toisistaan uusien tilojen vaatima korkeampi vuokra ja mahdollisesti samaan aikaan tehty toiminnan laajennus. Tilavuokrat saattavat syksyn aikana myös kohdekohtaisesti muuttua rakennusten siirryttyä Lappeenrannan toimitilat Oy:n hoidettaviksi. Toisaalta toimialaa ei tule rangaista siitä, että sen vuokra yhtiöittämisen myötä nousee ja toisaalta sen ei tule muutoksen takia myöskään saada ansiotta lisärahoitusta, jos vuokra sattuu laskemaan. Edellä mainitun tilanteen vuoksi vuokriin esitetään varattavaksi keskitettyä määrärahakehystä, josta annetaan uusia vuokria varten rahoitus toiminnoille nykyisen laajuisina. Jos toimiala haluaa laajentaa toimintaansa, vuokra täytyy tältä osin sisällyttää perusrahoitukseen. Tähän on toimialoille myös aitoja mahdollisuuksia, sillä uudet tilaratkaisut saattavat tuoda mukanaan myös käyttökulujen alenemista. Ylläpitovuokria korotetaan vuosittain rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti. Pohjana on edellisen tilinpäätöksen mukainen ylläpitomenojen taso. Kehykseen otetaan keskitetty varaus ylläpitovuokrien nousua varten. Toimitilakonsernin perustamiseen liittyen tilakeskuksen taseyksikön toimintakate heikkenee 1,53 miljoonaa euroa vuodessa, kun korjausvastikkeessa oleva kate pienien investointihankkeiden rahoitukseen siirtyy Lappeenrannan toimitilat konsernille. Taloudellinen liikkumavara Toimialoja pyydetään omassa talousarvioesityksessään kuvaamaan perusrahoituksen sisältämä taloudellinen liikkumavara. Edellisellä valtuustokaudella jouduttiin etsimään säästöjä yleisen heikon tilanteen vuoksi. Nykyisen rahoituspohjan valossa tämä ei näytä
tarpeelliselta. Kaikilla toimialoilla on paljon erilaisia ei-lakisääteisiä tehtäviä ja toimintoja, jotka voidaan halutessa lopettaa. Liikkumavaraa ei pyydetä kuvaamaan säästösyistä vaan sen vuoksi, että valtuustolla täytyy olla aito mahdollisuus keskustella määrärahojen uudelleen suuntaamisesta halutessaan. Lautakuntien tulee tämän vuoksi kuvata millaisin toimenpitein niiden perusrahoitusta voidaan halutessa vähentää. Asia ei vaadi suurta lisätyötä, vaan ainoastaan meneillään olevan talousohjelman taustalaskelmien päivittämistä. Konsernihallinnon viranhaltijavalmistelussa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, että toimenpiteitä pitäisi säästösyistä toteuttaa. Tältä osin valmistelussa on kyse siitä, että valtuutetuille saadaan kuvattua, mistä he voivat halutessaan esittää säästötoimenpiteitä, jos he haluavat esittää perusrahoituksen piirissä olevien toimintojen laajentamista jossakin. Strateginen kehitysrahoitus Strategisella kehitysrahoituksella tarkoitetaan toimintoja, jotka ovat toimialojen sisäistä kehitystoimintaa liittyen niiden tuottavuuden kasvattamiseen ja palveluiden laadun parantamiseen ilman merkittävää kustannusten nousua. Rahoitukselle tunnusomainen piirre on se, että menot ovat kertaluontoisia tai aloitetut toiminnot ovat alasajettavissa neljän vuoden kuluessa, jos niillä ei ole saavutettu haluttua vaikutusta. Kehitysrahoituksella voidaan tehdä myös tuottavuuden parantamistoimenpiteitä, jolla kyetään varmistamaan perusrahoituksen riittävyys nykyisenlaajuisiin palveluihin myös seuraavilla valtuustokausilla. Toimialoja pyydetään esittämään, kuinka paljon ne pystyvät nykyisestä kehyksestään suuntaamaan uudentyyppiseen toimialan sisäiseen kehitystyöhön. Jokaista kehitysrahoitukseen löydettyä euroa kohden esitetään kaupunginhallituksen vastuulla olevasta määrärahapotista kohdennettavaksi kannustinrahaa 0,3-1 euroa. Kehykseen varataan tässä vaiheessa kannustinrahaan 0,75 miljoonaa euroa vuodessa. Kannustinrahan lopullinen suuruus selviää kun tiedetään, paljonko esityksiä tulee. Selvyyden vuoksi todettakoon, että päätökset ei-lakisääteisistä tehtävistä, palvelutasosta tai palveluverkosta ovat aina päätöksiä perusrahoituksesta. Strategisen kehitysrahoituksen keskitetty määrärahavaraus rahoitetaan yleisestä hyvin pienestä taloudellisesta liikkumavarasta. Toisin sanoen strategiseen kehitysrahoitukseen varattavaa keskitettyä määrärahaa ei oteta toimialojen nykyisentasoisesta perusrahoituksesta. Sen tasoon voi vaikuttaa myös muutokset kaupungin tulopohjassa. Strateginen erillisrahoitus
Strategiaan on tarkoitus ottaa 3-6 erillisohjelmaa, joilla on oma rahoituksensa. Rahoituksesta vastaa kaupunginhallitus. Ohjelmia vetävät pääasiassa organisaation sisältä palkattavat ohjelmanjohtajat. Ohjelmat alkavat ja päättyvät valtuustokauden aikana. Ohjelmien rahoitus otetaan kertaluontoisista kaupungin tuloksiin tulevista myyntivoitoista. Lisäksi pieni osuus rahoituksesta saattaa koostua hallinnon perusrahoituksesta, jos kyseisessä ohjelmassa työskentelevät henkilöt siirretään ohjelman toteuttamiseen eikä heille oteta erikseen sijaisia. Strategiseen erillisrahoitukseen varattavaa keskitettyä määrärahaa ei oteta toimialojen nykyisentasoisesta perusrahoituksesta. Kehykseen on tässä vaiheessa varattu 2,0 miljoonaa euroa vuodessa strategista erillisrahoitusta. Myyntivoittoja on budjetoitu vastaava summa satunnaisiin tuottoihin. Erillisrahoitusta voidaan käyttää vain sen verran kuin myyntivoittoja todellisuudessa kertyy ja vasta sitten, kun ne ovat realisoituneita. Kyse on siten tässä vaiheessa arviosta. Maakunnallinen palvelutoiminta Tulevien maakuntien järjestämisvastuulle siirtyvien tehtävien toimintakatteesta 96 % muodostuu Eksoten maksuosuudesta. Neuvottelu Eksoten seuraavien vuosien palvelusopimuksesta on vielä olennaisesti kesken. Maakuntaliiton kuntien maksuosuudessa tulee huomioida, että valtio kattaa maakuntavalmisteluun osoitettavalla rahoituksella keskeisesti maakuntaliiton johtavien viranhaltijoiden kustannuksia. Tämän tulisi näkyä maakuntaliiton maksuosuuden merkittävänä alentumisena. Pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja maaseututoimen sekä hankintapalveluiden kehys perustuu vuoden 2018 taloussuunnitelmaan, sisältäen siten vuosien 2017 2018 tasapainotusohjelman mukaiset leikkaukset. Näille yksiköille taataan maksuosuuden muutoksena palkkaratkaisun aiheuttama kustannustason nousu siinä vaiheessa, kun toteutuva taso on selvillä. Maakunnallisten toimintojen maksuosuuksien sisältämät investointien omarahoitusosuudet ja kehitystyö Tämän hetkisen tiedon mukaan maakunnallisissa palvelutoiminnoissa (Eksote, Pela, Ympäristöterveydenhuolto, EK-liitto, maaseututoimi) tehtävistä investoinneista ja kehittämistyöstä ei aiota maksaa kunnille siirron yhteydessä korvausta, vaan omaisuus otetaan ilmaiseksi. Tämän vuoksi on syytä linjata, rahoitetaanko verorahoilla investointeja tai
kehittämistyötä. Jos asiaa ajatellaan kaupungin näkökulmasta, niin se ei ole perusteltua. Kaikki hallinnon kasvattaminen muutoksen vuoksi on pois peruspalveluista. Kunnat ovat perinteisesti rahoittaneet investoinnit maksuosuuksissaan, minkä vuoksi maakunnallisten toimintojen velkamäärä on erittäin pieni. Menettelyä ei ole perusteltua jatkaa, jos asiaa katsotaan kaupungin edun näkökulmasta. Voi myös olla, että maakuntauudistus ei tule hyväksytyksi eduskunnassa tai sen toimeenpano viivästyy edelleen, joten ei myöskään ole järkevää pysäyttää kehitystyötä tai investointeja siksi, että asiat etenevät valtakunnan tasolla hitaasti. Ratkaisuksi esitetään maakunnallisten toimintojen rahoituksen pilkkomista siten, että toimintakatteen ja ydintoimintojen vaatima rahoitus osoitetaan, mutta investointien omarahoitus (eli poistojen ja korkojen) ja hallinnon rahoitus neuvotellaan erikseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, että edellä kuvattu menettely ei millään tavalla muuta lappeenrantalaisten saamien palveluiden rahoitusta maakunnallisesti järjestettyjen palveluiden ydintoiminnoissa. Liitteenä oleviin kehyksiin on tehty tekninen erittely Eksoten, pelastuslaitoksen ja maakuntaliiton osalta ydinpalveluihin, investointien maksuosuuteen ja hallinnon kehittämisrahoitukseen. Tasosta neuvotellaan näiden yksiköiden ja muiden kuntien kesken syksyn aikana. Ympäristötoimen tilanne on vielä epäselvä, mutta näyttää siltä, että osa jää kaupungin toiminnaksi ja osa siirtyy maakunnalle. Ympäristötoimelle annetaan yksi kehys, mutta sillä on velvoite huomattavasti nykyistä tarkemmin eriyttää toimintansa tulevan työnjaon mukaisesti seuraavan kolmen vuoden aikana. Maakunnallisen palvelutoiminnan palkkaratkaisu Maakunnalliseen palvelutoimintaan esitetään varattavaksi tässä vaiheessa teknisesti neljälle vuodelle yhteensä 20 miljoonan euron varaus lähinnä palkkaratkaisusta aiheutuvan kustannustason katteeksi. Tästä säästyvä osuus esitetään siirrettäväksi oman toiminnan strategisen kehittämisrahoituksen lisäykseksi. Tuloksen muodostuminen Esitettävissä kehyksissä kaupungin tulos muodostuu seuraavasti:
Neljän vuoden kumulatiivinen tulos olisi tasapainossa. Vuotuinen toteuma kehyksen sisällä voi vaihdella menojen jaksottumisen vuoksi. Verorahoituksen kehitys sekä vuoden 2016 talousarvioalituksesta vuodelle 2018 siirretty 0,95 miljoonaa euroa huomioiden tulos muodostuisi vuodelta 2018 noin 2,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2019 tulos olisi 1,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2020 tulos kääntyisi 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja vuoden 2021 ylijäämä olisi 2,6 miljoonaa euroa. Vuosien 2022 2025 investoinnit kasvattavat vuokramenoja yli viidellä miljoonalla eurolla. Jos talousohjelma toteutuu suunnitellusti, on seuraavalla valtuustokaudella kyettävä parantamaan vuokranmaksukykyä yli kolme miljoonaa euroa. Talousarvioprosessi Talousarvioprosessi poikkeaa tänä vuonna aiemmista vuosista. Keskeisin syy tähän on strategian laadinta ja sen kytkeminen aiempaa kiinteämmin talousarvioon. Uusi tiiviimpi organisaatio mahdollistaa käsittelyvaiheiden jouhevoittamisen. Uutena piirteenä esitetään otettavaksi mukaan suora kuntalaisten vaikutusmahdollisuus. Prosessin seuraavat vaiheet ovat - kaupunginhallitus antaa talousarviokehykset ja ohjeet 4.9.2017 - strategian laadinta jatkuu syys-lokakuussa - toimialajohtajien esitys kaupungin talousarvioksi julkaistaan 16.10.2017 - kuntalaiset voivat antaa palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksestä 16.10. 22.10.2017 - valtuusto käsittelee pitkän aikavälin investointiohjelman 16.10.2017
- lautakunnat käsittelevät kuntalaispalautteet ja antavat lausunnot toimialajohtajien talousarvioesitykseen 31.10. 1.11.2017 - valtuusto päättää veroprosenteista 13.11.2017 - kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 17.11.2017 - kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyt 20.11., 27.11., varapäivä 4.12.2017 - valtuuston talousarviokokous 11.12.2017 Toimialajohtajien talousarvioesitys tehdään talousarviokirjan muodossa. Siinä esitetään strategiset tavoitteet, strategisen kehitysrahoituksen määrä sekä perustoiminnan rahoitus ja toiminta vuosina 2018 2021. Kuntalaisille varataan mahdollisuus antaa palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksestä. Ensisijainen palautekanava on sähköinen, mutta kirjallinen palautteenantomahdollisuus on myös olemassa. Kuntalaisten kuuleminen toteutetaan Euroopan laajuisella demokratiaviikolla. Lautakunnilla on talousarviokäsittelyssä kaksi roolia. Ensinnäkin ne joko vahvistavat toimialajohtajan esityksen talousarvion niistä osista, jotka ovat lautakunnan toimeenpanovallassa, tai tekevät muutosesityksen kaupunginjohtajalle. Toiseksi lautakunta voi halutessaan antaa lausunnon mistä tahansa talousarvion osasta, jos se näkee asian tarpeelliseksi. Kuntalaispalaute välitetään lautakunnille tiedoksi ennen käsittelyä, joten palautteet menevät suoraan luottamushenkilöiden arvioitaviksi. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä otetaan kantaa, miten kuntalaispalaute ja lautakuntien esitykset antavat ylimmän johdon näkemyksen mukaan aihetta muuttaa toimialajohtajien talousarvioesitystä. Kaupunginhallitukselle varataan kaksi kokousta ja yksi varapäivä talousarviokäsittelylle. Valtuusto päättää talousarviosta 11.12.2017. (ON) Esittelijän ehdotus 1. Kaupunginhallitus antaa talousarviokehykset vuosille 2018 2021 liitteen mukaan. Toiminta on kyettävä rahoittamaan esitetyllä perusrahoituksella. 2. Kaupunginhallitus hyväksyy noudatettavaksi edellä
esitetyn talousarvioprosessin ja valtuuttaa konsernihallinnon antamaan tarvittavat yksityiskohtaiset ohjeet. 3. Lautakuntia pyydetään tekemään esitys siitä, paljonko ne ovat valmiita suuntaamaan strategiseen kehitysrahoitukseen vastuullaan olevista kehyksistä. Kaupunginhallitus päättää kehitysrahoituksen kokonaispotista esitysten perusteella. 4. Lautakuntia pyydetään tekemään omat esityksensä siitä, mitä toimintoja voitaisiin niiden mielestä rahoittaa strategisella erillisrahoituksella. 5. Lautakuntia pyydetään kuvaamaan toimintansa taloudellinen liikkumavara eli toisin sanoen kertomaan mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lain mukaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa. 6. Kaupunginhallitus hyväksyy periaatteen, jossa maakunnalle tulevaisuudessa siirtyvien toimintojen rahoitus katsotaan erikseen siltä osin, kun kyse on investointien tai sellaisten hallinnollisten kehitysprojektien rahoittamisesta, jotka vastikkeetta luovutetaan uudelle aluehallinnolle. Palkankorotusvaraus katsotaan myös maakunnalliselle toiminnoille erillisenä. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen oli saapuvilla kokouksessa tämän asian yhteydessä ja poistui kokouksesta klo 14.25.