SIUNTIO PALONUMMI 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 27.4.2011 Vireille tulosta ilmoitettu: Kaavoituskatsaus 23.3.2009. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 23.11-7.12.2009 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 3.5-2.6.2010 Hyväksytty kunnanvaltuustossa... Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen(a)kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Etäisyys taajaman palveluihin ja rautatieasemalle on noin 1 km. Alue on kunnan omistuksessa. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Palonummi 2. Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan pientaloasutusta varten. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 1 Liitteet... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Alueen yleiskuvaus... 4 3.12 Luonnonympäristö... 4 1
3.121 Luonnonolot ja maisema... 4 3.122 Maaperä... 6 3.123 Pohjavesi... 6 3.13 Rakennettu ympäristö... 6 3.131 Väestö ja palvelut... 6 3.132 Rakennettu ympäristö... 6 3.133 Liikenne... 6 3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät... 7 3.135 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 7 3.136 Tekninen huolto... 7 3.14 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.21 Maakuntakaava... 7 3.22 Yleiskaava... 8 3.23 Asemakaava... 8 3.24 Rakennusjärjestys... 8 3.25 Pohjakartta... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.31 Osalliset... 9 4.32 Vireilletulo... 9 4.33 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.5 Tutkitut vaihtoehdot... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan mitoitus... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.31 Korttelialueet... 10 5.32 Virkistysalueet... 11 5.4 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet... 11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 6.1 Rakennettu ympäristö... 11 6.11 Yhdyskuntarakenne... 11 6.12 Vesihuolto... 12 6.2 Luonnonympäristö... 13 6.3 Virkistysalueet... 13 6.4 Ympäristön häiriötekijät... 13 6.41 Rautatien melu... 13 6.42 Rautatien tärinä... 14 6.5 Sosiaaliset vaikutukset... 14 6.6 Taloudelliset vaikutukset... 14 Liitteet 1. Havainnepiirros 2. Luonto- ja maisemaselvitys 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Seurantalomake 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueen kaavoitus sisältyy vuoden 2009 kaavoituskatsaukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi 23.3.2009. Kaavoituskatsaus on postitettu kaikkiin kunnan talouksiin ja siitä on tiedotettu kunnan kotisivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) 23.11-7.12.2009 Asemakaavan muutosehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 3.5-2.6.2010 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto... 2.2 Asemakaava Kaavassa on osoitettu 35 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1579 m 2. Suurin rakennuspaikka on 2217 m 2 ja pienin 1272 m 2. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25), mikä merkitsee keskimäärin 395 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta/rakennuspaikka. Sallittu kerrosluku on yleensä kaksikerrosratkaisun mahdollistava Iu3/4. Korttelissa 183 kerrosluku on yksi. Rinnetonteilla (kortteli 179 ja korttelin 180 rakennuspaikat 5-7) ja sallitaan alarinteen puolella kaksitasoratkaisu (1/2kI). Kaava mahdollistaa korttelin 165 käytön tehostamisen. Voimassa olevana asemakaavan erillispientalojen (AO) kortteli on muutettu AP-alueeksi, johon voidaan sijoittaa rivitaloja, kytkettyjä taloja, erillispientaloja tai niiden yhdistelmiä. Alueen pinta-ala on 7331 m 2 ja siihen on osoitettu kolme ohjeellista rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25), mikä merkitsee yhtensä 1833 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta ja noin 40 asukasta. Kaava määrää asuinrakennuksen likimääräisen kattokaltevuuden, joka vaihtelee kortteleittain välillä 1:1,5-1:2,5. Kaava estää siten loivat ja hyvin jyrkät kattokulmat. Kaavan rakenne on suunniteltu siten, että asuntojen pihat aukeavat pääsääntöisesti etelä-länteen. Liikenne alueelle johdetaan Palonummentieltä, joka on kokoojatieluokkainen tie. Palonummenkaari- nimistä tietä on varauduttu jatkamaan länteen mahdollisia tulevia tarpeita varten. Radan viereen on osoitettu laaja vihervyöhyke (VL), joka on osa Palonummen alueen yhtenäistä viheralueverkostoa. Samalla alue toimii rautatien melusuojavyöhykkeenä. Purolaakson (Brännmalmsbäcken) viheraluevaraus (VL-1) on osa liito-oravan kannalta tärkeää laajempaa viherväylästöä, jonka periaatteet on ratkaistu Palonummen asemakaavassa. Idässä alue rajautuu Palonummen asemakaavassa osoitettuun vihervyöhykkeeseen. Alueelle sijoittuu noin 170 asukasta. 2.3 Toteuttaminen Alueen edullisen sijainnin ja kunnan maanomistuksen perusteella on todennäköistä, että alue rakennetaan lähivuosina. 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen vieressä ja palvelujen tuntumassa. Alue on rakentamatonta metsää. Itäpuolella on rakenteilla Palonummen pientaloalue. 3.12 Luonnonympäristö 3.121 Luonnonolot ja maisema Palonummen alueen luonnonolot on selvitty asemakaavoituksen yhteydessä vuosina 2002-2003 (Siitonen 2002, Siitonen & Honkala 2003). Selvitys kattaa myös linnuston ja liito-oravan. Käsillä olevan alueen luonnonolot selvitettiin v. 2005 (liite 2). Selvitys täydentää vuosina 2002-2003 tehtyä Palonummen asemakaava-alueiden luontoselvitystä. Alue käsittää vuonna 2003 kartoitetusta alueesta länteen jatkuvan alueen. Sen länsi- ja eteläreunassa kulkee syvä puronotko, jonka kasvillisuus on rehevää lehtoa. Alueen keskelle jää laajahko peltolaikku (ei sisälly käsillä olevaan asemakaavaan, kohdan 6.2 kuva). Alueen pohjoisosa on hakattu avoimeksi muutama vuosi sitten. Aluetta reunustava purolaakso muodostaa erittäin edustavan, metsälain mukaisen merkittävän elinympäristön, joka jatkuu puron eteläpuolelle. Purolaakson itäosasta tavattiin yhden haavan 4
juurelta muutamia liito-oravan jätöksiä. Havainto sijaitsee lähellä puron eteläpuolisen alueen liito-oravahavaintoja (kohta 6.2). Ilmeisesti liito-oravat liikkuvat purolaakson metsäkäytävässä, mutta varsinaista elinpiirin ydinaluetta ei alueelta löydetty (tällöin jätöksiä olisi paljon enemmän). Mahdollisesti itäpuolisen, vuonna 2003 inventoidun kaava-alueen elinpiirit ulottuvat ainakin ajoittain tänne asti. Tällöin puron etelä- ja pohjoispuolella havaitut papanapuut voisivat olla ravintopuita, koloja niissä ei ole. Purolaakson arvoa korostaa sen sijainti peltoaukean reunassa. Myös alueen linnusto on ilmeisesti huomionarvoista, vaikka kartoitusajankohta ei sallinut kattavan selvityksen tekoa. Kaavan korttelialueet sijoittuvat pääosin hakkuualueelle tai taimikkoon. Kortteli 181 on taimikkoa ja nuorta metsää 5
Kortteli 179 ja korttelin 180 rakennuspaikat 177 sijoittuvat harvennettuun kuusimetsään Korttelin 180 itäpuolisen mäen laelle on mahdollista avata avaria näkymiä. 3.122 Maaperä Alueelle on tehty erillinen pohjatutkimus. Alue on savikko, jonka läntiset alavat osat ovat puutteellisen ojituksen vuoksi veden vaivaamia. 3.123 Pohjavesi Alue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö ja palvelut Etäisyys rautatieasemalle ja taajaman palveluihin on noin 1 km (kohdan 1.1 kartta). 3.132 Rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton. Itäpuolinen Palonummen asuntoalue on rakenteilla. Alueen pohjoispuolella sijaitsee loma-asunto rautatien vieressä (kohdan 3.11 kartta). 3.133 Liikenne Alue liittyy taajaman tieverkkoon Flemingintien ja Palonummentien välityksellä (kohta 1.1). 6
3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rautatien melu Alueelle on tehty rautatien melua koskeva selvitys: Palonummi 2 asemakaava-alueen meluselvitys, WSP 1.2.2010. Melun leviäminen on selvitetty kohdassa 6.4. Rautatien tärinä Alueelle on tehty rautatien tärinä koskeva selvitys: Junaliikenteen tärinäselvitys, WSP, 14.1.2011. Selvityksestä ilmenee seuraavaa: Kaava-alue sijoittuu alueelle, jossa tärinähaittoja ei arvioida syntyvän. Tärinä ei aiheuta vaurioita määräysten mukaisesti rakennetuissa taloissa. Alue täyttää uusien asuntoalueiden värähtelylle asetettavat vaatimukset. Lähimmäksi rataa sijoittuvat rakennukset suositellaan toteutettavaksi yksikerroksisena. 3.135 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei liity rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. 3.136 Tekninen huolto Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon kaava-alue voidaan edullisesti liittää. 3.14 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Alue on kunnan omistuksessa (vihreä alue). Siuntio kuuluu Uudenmaan liittoon. Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (viereinen kuva). Taajaman läpi kulkevalle yhdystielle on osoitettu vaihtoehtoinen/ohjeellinen varaus (katkoviiva). 7
3.22 Yleiskaava Siuntion yleiskaava on hyväksytty 28.6.1993 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa. Yleiskaavassa (seuraavassa vasen kuva) alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousalueita sekä ohjeellinen ohitustievaraus. Yleiskaava on pahasti vanhentunut. Tällä alueella sen periaatteet on syrjäytetty Palonummen asemakaavalla (kohta 3.23).Taajaman keskusta-alueen yleiskaavan muutos on hyväksytty valtuustossa 6.10.2008 69 (seuraavassa oikea kuva) 3.23 Asemakaava Ote voimassa olevasta asemakaavasta on esitetty viereisessä kuvassa. Asemakaavan muutos koskee rakentamatonta AOkorttelia 165 sekä kahden kadun nimeä. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2001. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 2007 ja hyväksytty. 8
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavalla turvataan lähivuosien pientalotonttien tarjontaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia (liite 3) ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Alueen kaavoitus sisältyy vuoden 2009 kaavoituskatsaukseen, jonka kunnanhallitus hyväksyi 23.3.2009. Kaavoituskatsaus on postitettu kaikkiin kunnan talouksiin ja siitä on tiedotettu kunnan kotisivuilla. 4.33 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) 23.11-7.12.2009. Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 3.5-2.6.2010. ELY-keskuksen lausunnon johdosta alueelle laadittiin junaliikenteen tärinävaikutusta koskeva selvitys. Lisäksi kaavaan tehtiin seuraavia vähäisiä muutoksia: - Osa VL-alueesta muutettiin suojaviheralueeksi (EV). - Rautatien läheisiin rakennusaloihin lisättiin rakennuksen sijainnin määräävä nuolimerkintä. - Rautatien läheisyydessä kerrosluvuksi muutettiin yksi. Kunnanhallitus... Kunnanvaltuusto... 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. Yleiskaava on pahasti vanhentunut. Kunnan asettamat tavoitteet Alue suunnitellaan Palonummen pientaloalueen laajennusalueeksi pientaloasutusta varten. 9
4.5 Tutkitut vaihtoehdot Alueen asemakaavoitukseen varauduttiin jo Palonummen asemakaavoituksen yhteydessä ja alueen käytöstä laadittiin vaihtoehtoisia luonnoksia. Asemakaavan laatiminen ei ollut silloin ajankohtaista, koska alue oli vain osin kunnan omistuksessa. Viereisessä kuvassa on esitetty yksi niistä tutkituista vaihtoehdoista, joka on esitetty Palonummen kaavaselostuksessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan mitoitus Alueen pinta-ala on 9,5 ha. Kaavassa on osoitettu 35 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1579 m 2. Voimassa olevana asemakaavan erillispientalojen (AO) kortteli on muutettu asuinpientalojen alueeksi (AP) Alueen pinta-ala on 7331 m 2. Alueelle sijoittuu noin 170 asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonolojen kannalta tärkeä purolaakso säilyy rakentamattomana (VL-1). Muilla alueilla ei ole erityisiä luonnonarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Kaavassa on osoitettu 35 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1579 m 2. Suurin rakennuspaikka on 2217 m 2 ja pienin 1272 m 2. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25), mikä merkitsee keskimäärin 395 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta/rakennuspaikka. Sallittu kerrosluku on yleensä kaksikerrosratkaisun mahdollistava Iu3/4. Korttelissa 183 kerrosluku on yksi. Rinnetonteilla (kortteli 179 ja korttelin 180 rakennuspaikat 5-7) ja sallitaan alarinteen puolella kaksitasoratkaisu (1/2kI). Kaava määrää asuinrakennuksen likimääräisen kattokaltevuuden, joka vaihtelee kortteleittain välillä 1:1,5-1:2. Kaava estää siten loivat ja hyvin jyrkät kattokulmat. Kaavamääräyksen mukaan alueella on kortteleittain noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden sekä materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Asuinpientalojen korttelialueet (AP) Kaava mahdollistaa korttelin 165 käytön tehostamisen. Voimassa olevana asemakaavan erillispientalojen (AO) kortteli on muutettu AP-alueeksi johon voidaan sijoittaa rivitaloja, kytkettyjä taloja, erillispientaloja tai niiden yhdistelmiä. Alueen pinta-ala on 7331 m 2 ja siihen on osoitettu 10
kolme ohjeellista rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25), mikä merkitsee yhtensä 1833 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta ja noin 40 asukasta. Enimmäiskerrosluku on yksi. Asuinrakennuksen likimääräinen kattokaltevuus on 1:2,5. Kaavamääräyksen mukaan alueella on kortteleittain noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden sekä materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. 5.32 Virkistysalueet Rautatien viereen on osoitettu laaja vihervyöhyke (VL, EV), joka on osa Palonummen alueen yhtenäistä viheralueverkostoa. Samalla alue toimii rautatien melusuojavyöhykkeenä. Purolaakson (Brännmalmsbäcken) viheraluevaraus (VL-1) on osa liito-oravan kannalta tärkeää laajempaa viherväylästöä, jonka periaatteet on ratkaistu Palonummen asemakaavassa. Idässä alue rajautuu Palonummen asemakaavassa osoitettuun vihervyöhykkeeseen. VL-1-aluetta koskee seuraava kaavamääräys: Metsänhoidollisilla toimenpiteillä ei saa heikentää liito-oravan elinmahdollisuuksia. 5.4 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet Liikenne alueelle johdetaan Palonummentieltä, joka on kokoojatieluokkainen tie. Tien vieressä on kevyen liikenteen väylä. Palonummenkaari- nimistä tietä on varauduttu jatkamaan länteen mahdollisia tulevia rakentamistarpeita varten. Tien viereen on varattu tilaa jalkakäytävää varten. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Rakennettu ympäristö 6.11 Yhdyskuntarakenne Alue liittyy olemassa olevaan asutukseen ja se sijaitsee palveluiden tuntumassa. Etäisyys rautatieasemalle ja taajaman palveluihin on noin 1 km. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta (kohdan 3.11 kartta). Taajaman keskustan asemakaava on uudistettu. Seuraava kuva osoittaa alueen sijainnin taajamarakenteessa sen jälkeen kun keskustan kaava on toteutettu noin 10-20 vuoden kuluttua 11
Palonummentien nykyinen yhteys Flemingintietä keskustaan suljetaan ja liikenne ohjataan rautatien viereen ja sieltä edelleen Sjundbyntien kohdalle suunniteltuun kiertoliittymään niin kuin edellä oleva kuva osoittaa. Tämä ratkaisu korostaa tieyhteyden Palonummentie-Billskogintie merkitystä ja sujuvaa liikennöitävyyttä. Muuten osa etelään suuntautuvasta Palonummen liikenteestä hakeutuu Aleksis Kiven tielle asutusta häiritsevällä tavalla. 6.12 Vesihuolto Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon alue voidaan edullisesti liittää. Alustava vesihuollon periaateratkaisu on esitetty viereisessä kuvassa. Alueen länsiosa on muuta aluetta selvästi epäedullisempi tarvittavan pumppaamon ja melko tehottoman viemäriverkon seurauksena. 12
6.2 Luonnonympäristö Purolaakso (Brännmalmsbäcken) on metsälain tarkoittama merkittävä elinympäristö. Se on myös tärkeä liito-oravan kulkuyhteys ( kohta 3.121 ja liite 2). Liito-oravan liikkuminen on turvattu seuraavilla ratkaisuilla Brännmalmsbäcken on osoitettu virkistysalueeksi (VL-1), jota koskee seuraava määräys: Metsänhoidollisilla toimenpiteillä ei saa heikentää liito-oravan elinmahdollisuuksia. Radan varteen on osoitettu laaja yhtenäinen viheralue (VL). Virkistysalueet liittyvät Palonummen asemakaavan laajaan yhtenäiseen viheralueverkostoon. Niillä turvataan liito-oravan kulkuyhteydet Palonummen asemakaava-alueelta ympäristön metsäalueille. Kaavan korttelialueet sijoittuvat pääosin hakkuuaukiolle tai taimikkoon. Näihin ei liity luontoarvoja. Kaavan korttelialueet jäävät arvokkaan puronotkon ulkopuolelle niin kuin seuraavasta kuvasta voi havaita. Arvokas puronotko on osoitettu vihreällä. Havaitut liito-oravan papanapuut on osoitettu punaisella. 6.3 Virkistysalueet Alueen liittyminen taajaman virkistysalueverkostoon on esitetty kohdan 6.11 kartassa Taajaman keskeiselle alueelle muodostuu laaja ja yhtenäinen viheralueverkosto. 6.4 Ympäristön häiriötekijät 6.41 Rautatien melu Alueelle on tehty rautatien melua koskeva selvitys: Palonummi 2 asemakaava-alueen meluselvitys, WSP 1.2.2010. Seuraava kuva osoittaa päivämelun (55 db) ja yömelun (45 db) leviämisen, kun liikennemäärä on 20 % nykytilannetta suurempi. 13
Yöajan 45 db keskiäänivyöhykkeen leviäminen on suunnittelua mitoittava, koska yöajan 45 db melualue leviää suunnitellulla asuinalueella kauemmas kuin päiväajan 55 db melualue. Päivämelu ei ulotu tonteille. Sisätilojen kannalta päiväajan ohjearvotaso on mitoittava. Kriittinen yöajan 45 db keskiäänitaso ylittyy osittain seitsemän rakennusalan kohdalla (8 tonttia). Melutasot eivät ole niin korkeita, että julkisivun ääneneristävyydelle pitäisi asettaa vaatimuksia. Sisätiloissa ohjearvotasot eivät ylity, kun julkisivu toteutetaan normaalirakentein. Rautatien melu on otettu huomioon seuraavasti: Rautatien läheisyydessä rakennukset on määrätty rakennettavaksi kiinni rakennusalan rautatien puoleiseen reunaan. Rautatien läheisyydessä rakennusalaa koskee seuraava määräys: Rakennusala, jolle ulottuu rautatien 45 dba:n yöaikainen melu. Rakennuksilla ja rakenteilla tulee huolehtia siitä, että rakennuspaikalla on ulko-oleskelutila, jossa yöaikainen melutaso ei ylitä 45 dba. 6.42 Rautatien tärinä Rautatien tärinä on selvitetty kohdassa 3.134. Alue ei ole tärinäaluetta. Mahdollinen tärinä on otettu kaavassa huomioon seuraavalla kaavamääräyksellä: Rautatieliikenteestä johtuva rakennuksen tärinä ja runkomelu tulee tarvittaessa selvittää rakennusluvan yhteydessä ja rakennus tulee tarvittaessa vaimentaa runkomelua vastaan. Rakennuksen tärinä- ja runkomelusuojauksessa tulee noudattaa VTT:n ohjearvoja. Asuintilojen osalta tulee soveltaa runkomelun tunnusluvun ylärajaa Lprm= 35 db. 6.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunniteltu väljä omakotiasutus edustaa tavanomaista, totuttua rakentamistapaa. Asuntoalueen sosiaalinen rakenne tuskin poikkeaa Siuntion uusista asuntoalueista. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten osalta alue on verrattain edullinen, sillä se liittyy olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Alueen rakentaminen aiheuttaa tarpeen järjestää tavanomaiset julkiset palvelut. Näiden toteutusajankohdan kunta voi säädellä tonttien luovutusaikataululla. 14
Helsingissä 27.4.2011 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnepiirros 2. Luonto- ja maisemaselvitys 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Seurantalomake 15