Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö
www. muistiliitto.fi
Muistisairaudet on kansantauti Neljännes miljoona suomalaista kärsii muistioireista! 100.000-150.000 MCI/lievä dementia Lähes 100.000 vähintään keskivaikea dementia 14.500 uutta tapausta vuosittain 7000-10.000 työikäistä muistisairasta Joka kolmas yli 80-vuotias sairastaa dementiaa!
Dementian määritelmä Muistihäiriö + vähintään yksi muun korkeamman aivotoiminnon heikentyminen (apraksia, agnosia, afasia, toiminnanohjauksen häiriöt) henkilön aiempaan tasoon verrattuna Älyllisten toimintojen heikentyminen, joka rajoittaa henkilön itsenäistä, ammatillista ja sosiaalista selviytymistä Ohimenevä, etenevä tai pysyvä tila (oireiden seuranta, kesto yli 6 kk) Taustalla useita eri etiologioita/aivomuutoksia Poissuljettava hoidettavat tilat
Hoidettavia muistihäiriön syitä Depressio Kilpirauhassairaudet (hypotyreoosi yleisin) B12-vitamiinin puutos Hypo- tai hyperkalsemia (lisäkilpirauhasen häiriöt) NPH= normaalipaineinen hydrocephalus Oireet: kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi, muistin ja älyllisten toimintojen heikkeneminen Krooninen subduraalihematooma Kasvaimet Hypoglykemiat (toistuvat) (B1-vit puutos, alkoholistit)
Diagnostiikka Kehittymisanamneesi saatava läheiseltä Lab.kokeet: B12-vit, folaat,tsh, La, Ca-ion, gluk, pvk, na/k, krea, EKG Pään kuvantaminen MRI (tarkempi) tai TT Neurologinen kliininen status (parkinsonismus, puolioireet, kävelyvaikeus, puhevaikeus ym.) Muistitestit CERAD, MMSE, MOCA Arkitoimintojen kartoitus: ADL, IADL -toiminnot Masennusseula, esim.gds Tarv likvor, EEG, PET, neurologin kons
Yleisimmät muistisairaudet Eteneviä dementioita Alzheimerin tauti, vaskulaaridementiat, Lewyn kappale tauti, frontotemporaalinen (otsalohko)dementia Kaikkien näiden varhaiset kliiniset oireet poikkeavat toisistaan hieman Sekatyyppiset dementiat ovat sitä yleisempiä mitä iäkkäämmästä kyse (AT/vaskulaarinen, AT/Lewy) Sama lääkehoito periaatteessa voidaan kokeilla kaikkiin, indikaatiot vain AT ja Parkinson dementia, tehoa usein muihinkin
Alzheimerin tauti on yleisin dementia 70% kaikista dementioista, lisäksi sekatyyppisiä Sairastumisen syy epäselvä, aivojen amyloidikertymät ja neurofibrillikimput Ei parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittävää ja toimintakykyä kohentavaa hoitoa on olemassa, varhainen tunnistaminen tärkeää
AT riskiä lisäävät Perimä, kuitenkin vain 0.5-1% perinnöllisiä Ikä, mitä vanhempi sitä > riski Masennus ja aivovammat Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet Alkoholinkäyttö Epäterveelliset elintavat
Alzheimerin tauti Alkaa lähimuistin häiriöllä, muistihäiriö on tärkein oire koko sairauden ajan Etenee vaiheittain, pikku hiljaa, usein vuosien ajan aluksi lieviä oireita Uuden oppiminen vaikeutuu, tavarat kateissa, unohtaa tapaamisia, toistaa samoja asioita, lapsuuden muistot palautuvat vaivatta Myöh toiminnanohjauksen ongelmia, eksymistä, sanojen hakemista, sairaudentunnottomuutta, epäluuloisuutta, laihtumista, käytösoireita, jähmeyttä, kävelyn hidastumista, hahmotusvaikeuksia Kesto vaihtelee 2-20 vuotta!
AT:n eteneminen
Alzheimerin taudin lääkehoito AKE-lääkkeet= asetyylikoliiniesteraasin estäjät donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini Toimintakyky paranee, yleisilme kohenee, käytösoireet lievittyvät Hidastavat taudin etenemistä, laitoshoitoon joutuminen siirtyy, vaikutuksen kesto arviolta 1v Sivuvaikutukset usein ongelma iäkkäimmillä: sydän-, vatsaoireet, tiheävirtsaisuus, sekavuus Memantiini yksin tai yhdessä AKE:n kanssa vähemmän sivuvaikutuksia, tehoaa levottomuuteen ja käytösoireisiin
Vaskulaaridementiat 10-20% Pienten suonten tauti (valkean aineen muutokset), moniinfarktitauti, kriittisen alueen infarktit Oireet moninaisia, vaihtelevat, voivat alkaa äkillisestikin Toiminnanohjauksen ongelmat ja hahmotushäiriöt (puhevaikeus, liikesarjojen suorittamisen vaikeus, nähdyn esineen tunnistamisvaikeus) Tasapainohäiriöt, kaatuilu, kävelyhäiriö, puhevaikeus Virtsaamishäiriöt Hidastuminen, jäykkyys Mielialahäiriöt, persoonallisuuden muutos Vaskulaaririskitekijöiden hyvä hoito, AKE-lääkkeet
Lewyn kappale-tauti 10-15% Lisäksi usein AT:n kanssa sekatyyppisenä Painajaisunet, unen aikaiset käytöshäiriöt Varhain ilmaantuvat näköharhat, mielialan muutokset Tilanvaihtelut kognitiossa, tarkkaavaisuudessa, vireystilassa Parkinsonismus: jäykkyys, hitaus, kävelyvaikeus Epäselvät kollapsit Lähimuistin ongelmat usein vasta myöh Herkkyys neurolepteille AKE-lääkkeet, mieliala- ja psyykenlääkkeet, levodopa
Otsalohkodementiat Arviolta 5-10%, myöhäisessä työiässä alkavia, useammin perinnöllisiä kuin AT Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset: impulsiivisuus, estottomuus, arvostelukyvyn puute, apatia Muisti alkuvaiheessa säilynyt Myös etenevä sujumaton afasia: puhe-, luku -ja kirjoittamisvaikeudet, sananlöytämisvaikeudet Semanttinen dementia: puheen tuotto sujuvaa, mutta ei ymmärrä sanojen merkityksiä normaalisti Harvinaisia tiloja, hoidolla heikko vaste
Parkinsonin tauti ja muut ekstrapydamidaalisairaudet Dementian riski kasvaa taudin jatkuessa pitkään (jopa 80%:lle?) Toiminnanohjauksen hidastuminen Tarkkaavaisuuden heikentyminen Muisti yl paremmin säilynyt, vihjeet auttavat Masennus saattaa sekoittaa Käytösoireita: sekavuus, levottomuus, harhat (jotka eivät johdu lääkityksestä) Rivastigmiinista (AT lääke) todettu hyötyä
Muut dementiat Harvinaiset perinnölliset dementiat CADASIL, Huntingtonin tauti ym. alkavat nuorempana (30-70v) Prionitaudit (Creutzfeld-Jakob) Alkoholin liikakäytön aiheuttama Wernicken enkefalopatia (B1 eli tiamiinin puutostila)
Tavallisimpia käytösoireita dementiapotilailla Masennus 20-80% Apatia 20-90% Levottomuus (agitaatio) 20-75% Ahdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muuttuminen 50-90% Uni-valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 10-15% Syömishäiriöt 30%
Masennus Voi olla dementian 1. oire! Surullinen, ahdistunut ilme Itkuinen, haluton Epämääräiset somaattiset vaivat ja oireet Laihtuminen, ruokahaluttomuus Oireet erityisesti aamuisin Voi aiheuttaa agressiivisuutta Myös vaikeassa vaiheessa
Apatia Passiivisuus Aloitekyvyttömyys Tarvitsevat paljon ulkopuolista apua Psykomotorinen hidastuneisuus Masennuslääkitys tehoaa huonosti Alzheimer-lääkkeistä apua
Levottomuus Epätarkoituksenmukaista aggressiivista, motorista tai äänen käyttöön liittyvää käyttäytymistä Lyöminen, pureminen, potkiminen, huutaminen, kiljuminen, esineiden paiskominen, kiroilu, vaeltaminen, karkailu, katastrofireaktio Laukaisijana ympäristön ärsykkeet, jotka koetaan pelottavina, esim. uudet hoitotilanteet, pesut, ympäristön vaihdos ym.
Ahdistuneisuus Usein yleistynyt ahdistuneisuus, jatkuva huono, levoton, jännittynyt, kireä olo Korostuu odotustilanteissa tai olosuhteiden muuttuessa (osastolle tulo ja lähtö, omaisen poistuminen, tutkimukset..) Paniikkihäiriön kaltaiset oireet
Psykoottiset oireet Näkö-ja kuuloharhat Harhaluuloiset ajatukset ja puheet Usein varastamis- tai mustasukkaisuusharhoja, kohdistuvat läheiseen ihmiseen Myös ns. väärintunnistaminen (luulee peilikuvaa vieraaksi ihmiseksi, uskoo tuttujen henkilöiden tai kodin vaihtuneen toiseksi) Tavallisempia potilailla, joilla on heikko kuulo tai näkö Kaihileikkaus, kuulolaite tai valaistuksen lisääminen saattaa poistaa harhat!
Persoonallisuuden muutokset Jotkin persoonallisuuden piirteet (mustasukkaisuus, pelokkuus, saituus ym.) voivat korostua Persoonallisuus voi muuttua täysin esim. kiltistä ärtyisäksi tai tarkasta välinpitämättömäksi Voi tulla estottomuutta, epäsiistiyttä, rivoutta, sosiaalisten normien rikkomista Hyperoraalisuus, hyperseksuaalisuus
Uni-valverytmin häiriöt Vrk-rytmi usein muuttuu Yöllisiä heräämisiä Auringonlaskun ilmiö Päivisin nukutaan enemmän, uni ei riitä yöksi Pimeän pelot, väärintulkinnat Melatoniinista apua Omaishoitajan uupuminen!
Käytösoireiden hoito Esiintyy lähes 90% jossain vaiheessa, ovat usein jaksottaisia, ohimeneviä, esim. vaikeassa dementiassa ei enää yleensä harhaisuutta Heikentävät elämänlaatua, lisäävät avun tarvetta ja laitoshoitoon jotumisen riskiä Hoidettava, kun heikentävät kykyä huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutuksta tai toimintakykyä
Käytösoireiden taustalla somaattinen syy? Kipu Virtsaretentio, ummetus Turhautuminen, yksinäisyys Infektiot, nestetasapainon häiriöt Lääkitys! Kasvaimet AVH, pään vammat Sydäntapahtuma Epileptinen kohtaus Hypo-tai hyperglykemia Alkoholi ja muut päihteet
Muistisairaalle sopimattomia lääkkeitä Antikolinergit, esim. virtsankarkailulääkkeet, trisykliset antidepressantit, Osa kipulääkkeistä (Panacod, Fentanyylilaastari, Tramadoli) Vanhat antihistamiinit (Atarax) Pahoinvointilääkkeet (Primperan) Bentsodiatsepiinit Kaikki keskushermostovaikutteiset kolmiolääkkeet voivat aiheuttaa sekavuutta!
Lääkkeetön hoito ensisijainen Laukaisevien tekijöiden hyvä hoito Hellä perushoito Omaisten ohjaus ja tuki Kuntouttava päivätoiminta Luovat terapiat (tanssi,taide,askartelu..) Liikunta Virkistystoiminta Muistelu- ja validaatioterapiat
Lääkehoito Alzheimer-lääkkeet eli donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini Psykoosilääkkeet, risperidoni, ketiapiini Haloperidoli akuuttitilanteissa Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat ja epilepsialääkkeet Rauhoittavat lääkkeet (ei pitkäaikaisesti) Melatoniini Osa oireista reagoi huonosti lääkkeille kuljeskelu, huutelu, esineiden piilottelu, hyperseksuaalisuus
Ulkopuolinen avuntarve kasvaa Ruokailu, lääkkeenotto, hygieniasta huolehtiminen Muiden sairauksien hoito Kuntoutus Raha-asiat Autolla-ajo Aseiden käyttö Muuta huomioitavaa
Säännöllinen seuranta 6-12kk välein Edunvalvonta Hoitotahto Muistihoitajan ja omalääkärin seuranta Etuisuudet (B-ja C- todistukset, kuljetuspalvelu ym.) Omaishoitajan jaksaminen
Kiitos!