Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Transkriptio

1 Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS

2 DE LIRA = pois raiteilta

3 Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö DELIRIUMIN OIREET

4 Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio DELIRIUMIN OIREET Monisairaan muistipotilaan hyvä hoito akuuttiosastolla

5 Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku DELIRIUMIN OIREET Monisairaan muistipotilaan hyvä hoito akuuttiosastolla

6 Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan häiriö Tunne-elämän häiriö Havainnoinnin häiriö Oireiden fluktuaatio Nopea alku Somaattinen syy DELIRIUMIN OIREET Monisairaan muistipotilaan hyvä hoito akuuttiosastolla

7 DELIRIUMIN ILMENEMISMUODOT HYPERAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä harvinaisempi Parempi ennuste? Kiihtyneisyys Levottomuus Nopea tai äänekäs puhe Aggressiivisuus tai ärsyyntyneisyys Taistelunhalu. Kärsimättömyys Kooperoimattomuus Vaeltelu HYPOAKTIIVINEN DELIRIUM Iäkkäillä ja vaikeasti dementoituneilla tavallisempi Huonompi ennuste? Tarkkaamattomuus Tietoisuuden väheneminen Vähäinen tai hidas puhe Jähmeys Vähentynyt mot.aktiivisuus Tuijotus Apatia Ei yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä Ei kliinistä yhteyttä etiologiaan, patofysiologiaan tai kestoon Joitain eroja hoidon suhteen de Rooij S, et al. J Int Geriatr Psychiatry 2005;20(7):609-15

8 DELIRIUMIN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Dementoivat sairaudet Lewyn kappaletauti vaskulaaridementiat Depressio Psykoosit

9 DELIRIUM & DEMENTIA Ylivoimaisesti merkittävimmät vanhusten kognitiiviset häiriötilat Ilmaantuvuus lisääntyy voimakkaasti iän myötä Diagnostiikka on tunnetusti vaikea o Molemmat jäävät usein tunnistamatta Laurila et al. Gen Hosp Psy 2004;26:31-35 o Vaikea erottaa toisistaan o Eivät poissulje toisiaan o Dementia altistaa deliriumille Lipowski Z. N Engl J Med 1989:32: o Delirium esiintyy usein dementian ensioireena Rockwood K, et al. Age Ageing 1999:28: Rahkonen T, et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000:69:519-21

10 DELIRIUM & DEMENTIA Ylivoimaisesti merkittävimmät vanhusten kognitiiviset häiriötilat Ilmaantuvuus lisääntyy voimakkaasti iän myötä Diagnostiikka on tunnetusti vaikea o Molemmat jäävät usein tunnistamatta Laurila et al. Gen Hosp Psy 2004;26:31-35 o Vaikea erottaa toisistaan o Eivät poissulje toisiaan o Dementia altistaa deliriumille Lipowski Z. N Engl J Med 1989:32: o Delirium esiintyy usein dementian ensioireena Rockwood K, et al. Age Ageing 1999:28: Rahkonen T, et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000:69:519-21

11 DELIRUMIN EPIDEMIOLOGIA PREVALENSSI Sis. vuodeosasto 10-30% Kir. vuodeosasto 15-30% Heräämö 30-50% Tehohoito >50% Terminaalisyöpä >80% Päivystys 15-30% 1/6 >65 v. 1/3 > 85v. Lähes jokainen vaikeasti dementoitunut INSIDENSSI Päivystys 5-30% Kirurgia 5-80% Lonkkamurtuma >50% Torakotomia Laparotomia

12 DELIRUMIN TUNNISTAMINEN Tutkimusten mukaan Lääkärit tunnistavat noin joka kolmannen Hoitajat tunnistavat yli puolet

13 CAM = Confusion Assessment Method 1. Äkillinen alku ja vaihteleva oireiston kulku 2. Tarkkaavaisuushäiriö 3. Hajanainen ajattelu 4. Poikkeava tajunnan taso Delirium-dg = 1 ja 2 sekä 3 tai 4

14 DELIRIUMILLE ALTISTAVAT TEKIJÄT KORKEA IKÄ SARKOPENIA SOKEUS POLYFARMASIA MALNUTRITIO DELIRIUM TEHOHOITO FRAILTY DEMENTIA MONISAIRAUS SYÖPÄ

15 DELIRIUMIN LAUKAISEVAT TEKIJÄT

16 MUISTIHÄIRÖPOTILAAN DELIRIUM Lukuisia altistavia tekijöitä Lukuisia laukaisevia tekijöitä Usein laitospotilailla Ennuste on huono o Suuri insidenssi ja prevalenssi o Hidas toipuminen o Osittainen toipuminen o Suuri kuolleisuus Laurila et al. Dement Geriatr Cogn Disord 2004;18:240-4 Laurila et al. Psychosom Res 2008;65:249-54

17 DELIRIUMIN HOITO Aiheuttajan hoito Yleishoito Oireiden hoito Komplikaatioiden esto HAARTMAN

18 MUISTIPOTILAAN DELIRIUMIN HOITO Nestetasapaino! Hapetus Ravitsemus Rakon ja suolen toiminnan ylläpito Kivun lievitys Orientointi Vuorokausirytmin ylläpito Mobilisointi

19 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vähennä tai lopeta: 1. Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet o Trisykiliset masennuslääkkeet o Suuriannosneuroleptit o Vanhan polven antihistamiinit o Virtsankarkailun estolääkkeet 2. Opiaatit o Tramadoli o Kodeiini o Morfiini o Oksikodoni, jne 3. Uni- ja rauhoittavat lääkkeet 4. Turhat lääkkeet 5. Viimeiseksi aloitetut lääkkeet

20 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät harhat o Käänteinen vuorokausirytmi Drugs of choice o Neuroleptit o Atyyppiset antipsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit

21 DELIRIUMIN LÄÄKEHOITO Vain jos lääkkeettömät hoidot eivät riitä! Tutkimusnäyttö on niukkaa Ainoastaan vaikeisiin negatiivisiin oireisiin o Agitaatio o Levottomuus o Epämiellyttävät harhat o Käänteinen vuorokausirytmi Drugs of choice o Neuroleptit o Atyyppiset antipxsykootit o Anksiolyytit o Sedatiivit o Kolinesteraasi-inhibiittorit X

22 DELIRIUM HOITO Vain vähän kontrolloituja tutkimuksia: Iäkkäiden monisairaiden deliriumpotilaiden moniammiatillinen hoito ei vaikuttanut deliriumin kestoon, laitoksiin joutumisiin tai kuolleisuuteen 2-12 kuukauden aikana 1,2 mutta se osoitti deliriumoireiden nopeamman korjaantumisen, vähäisemmän kognition laskun ja paremman elämänlaadun 2 ilman lisääntyneitä kustannuksia 3 1. Cole M et al. CMAJ 2002;167: Pitkälä K et al. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61: Pitkälä K et al. J Gerontol A: Biol Sci Med Sci 2002;63:56-61

23 SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS Laitinen H. Crit Care Nurs 1996, Schofield I. J Adv Nurs 1997, Fagerberg I and Jonhagen ME. J Psychiatr Ment Health Nurs 2002, Roberts BL et al. J Clin Nurs 2007, Stenwall E et al. Int J Nurs Stud 2008, O Malley G et al. J Psychosom Res 2008 Affektit o Pelko o Kiihtymys o Uhatuksi tulemisen tunne o Toivottomuus o Yksinäisyys o Depressio Häpeän tunne toipumisen jälkeen Posttraumattinen stressireaktio? Omaisen/läheisen stressi Havainnoinnin ja ajattelun häiriöt o Näköharhat o Aistituntemusten väärintulkinta

24 LOPUKSI Tärkeintä on tunnistaminen o Työkaluja kuten Confusion Assessment Method (CAM) on tarjolla Toiseksi tärkeintä on preventio Kolmanneksi tärkeintä on hoito o 3a Lääkkeetön hoito o 3b Lääkehoito Tutkimuksen tarve! Koulutuksen tarve! Asennemuutoksen tarve!

25 KIITOS!