Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 163 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Päivi Ahlroos, puh. 040 482 4962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen, jäsen Kimmo Oilan, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaavoituksella vaikutetaan ratkaisevasti kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseen. Kaavoitus tuottaa maankäyttömaksujen ja maanmyyntitulojen sekä verotulojen kautta erittäin suuren osan kaupungin tuloista. Meneillään on useita kehittämistoimia, jotka ovat edistäneet kaikkien tulostavoitteiden saavuttamista. MAL-tavoitteiden lisäksi valtuusto on edellyttänyt mm. pientalokaavoituksen ja omatoimiseen rakentamiseen osoitettavien pientalotonttien lisäämistä sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan kiirehtimistä. Samanaikaisesti näitä tulostavoitteita toteuttavia henkilöitä on kuitenkin jouduttu kohdentamaan useisiin Etelä-Espoon kerrostalokaavoituksen ja etenkin metrokäytävän vaativiin ja sinänsä tärkeisiin kaavoitustehtäviin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 2 / 2 Jotta asetettuihin tavoitteisiin kyetään pääsemään, pitää kaupunkisuunnittelulautakunta välttämättömänä, että vuosille 2017-2019 lisätään esittelijän ehdotukseen verrattuna teknisen toimialan käyttöön määräaikaisesti 400 000 euroa / vuosi siten, että se voidaan joustavasti käyttää henkilöstön lisäpalkkaamiseen, asiantuntijapalvelujen ostoon sekä muihin toimintoja kehittäviin ja tuottavuutta lisääviin kuluihin. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 totesi, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyi liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 esitettäväksi kaupunginhallitukselle päätöksen seuraavan kohdan mukaisesti muutettuna. 3 Kaavoituksella vaikutetaan ratkaisevasti kaupungin tulostavoitteiden saavuttamiseen. Kaavoitus tuottaa maankäyttömaksujen ja maanmyyntitulojen sekä verotulojen kautta erittäin suuren osan kaupungin tuloista. Meneillään on useita kehittämistoimia, jotka ovat edistäneet kaikkien tulostavoitteiden saavuttamista. MAL-tavoitteiden lisäksi valtuusto on edellyttänyt mm. pientalokaavoituksen ja omatoimiseen rakentamiseen osoitettavien pientalotonttien lisäämistä sekä Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan kiirehtimistä. Samanaikaisesti näitä tulostavoitteita toteuttavia henkilöitä on kuitenkin jouduttu kohdentamaan useisiin Etelä-Espoon kerrostalokaavoitukseen ja etenkin metrokäytävän vaativiin ja sinänsä tärkeisiin kaavoitustehtäviin. Jotta asetettuihin tavoitteisiin kyetään pääsemään, pitää kaupunkisuunnittelulautakunta välttämättömänä, että vuosille 2017-2019 lisätään esittelijän ehdotukseen verrattuna teknisen toimialan käyttöön määräaikaisesti 400 000 euroa / vuosi siten, että se voidaan joustavasti käyttää henkilöstön lisäpalkkaamiseen, asiantuntijapalvelujen ostoon sekä muihin toimintoja kehittäviin ja tuottavuutta lisääviin kuluihin,
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 3 / 3 4 oikeutti kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuosille 2017-2019 meno-tulolajeittain - Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelut ja toiminnan kehittäminen TA-kirjan teksti 2017 - Henkilöstösuunnitelma KSK 2017-2019 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 on käyttötalouden tulojen osalta 0,5 milj. euroa ja menojen osalta 10,303 milj. euroa. Talousarvioesitys on tehty valtuustossa 12.9.2016 hyväksyttävään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Espoo-strategian mukaiset tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Valmistelun lähtökohdat ja aikataulu Kaupunginhallitus on käsitellyt 29.8.2016 vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman kehystä sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määräämistä vuodelle 2017. Valtuusto hyväksyy 12.9.2016 tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien 2017-2019 toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja - tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi. Valtuusto hyväksyy myös vuosien 2017-2026 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys ja -suunnitelma vuosille 2017-2019 käyttötalouden osalta, virkoja ja toimia koskevat esitykset sekä henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle 30.9.2016 mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 7.11.2016 ja 28.11.2016. Valtuustossa asiasta päätetään 7.12.2016. Espoo-tarinan mukaisten tavoitteiden laadinta ja toimeenpano Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimialojen ja tulosyksiköiden laatimilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Vuonna 2017 keskeisiä tavoitteita ovat Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteuttaminen, kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa ja tuottavuuden parantaminen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 4 / 4 Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion valmistelun aikataulua. Tulosyksiköiden tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tavoitteet ja strategian painopistealueet Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. - Länsimetron ja sen toisen vaiheen rakentaminen (Länsimetro Oy) - kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen - asuntotuotannon ja infra -hankkeiden edellytysten parantaminen - rakentamisen investoinnit - tilakustannusten alentaminen - toiminnan tuottavuuden parantaminen Sähköisiä palveluja, toimintatapoja ja asiakaspalvelua kehitetään. Toimintaprosesseja nopeutetaan digitalisointia lisäämällä ja toimintatapoja sujuvoittamalla. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Johtamista kehitetään ESJO:n tulosten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisiä tavoitteita ja kaupunkisuunnittelukeskuksen tarinaa on käsitelty lautakunnassa kesäkuussa vuosien 2017-2019 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtien käsittelyn yhteydessä. Seurantaraportti I / 2016 on käsitelty lautakunnassa 31.8.2016. Käyttötalouden kehys Vuosien 2017-2019 käyttötalouden tulo- ja menokehyksen valmistelun lähtökohtana on ollut vuoden 2015 tilinpäätös sekä vuoden 2016 talousarvio ja sen toteutumisesta laadittu ennuste vuoden loppuun. Käyttötalouden kehyksessä on otettu huomioon TATU -toimenpiteiden ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksia toimialojen määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimintatulotavoitetta on nostettu asiakasmaksutuloja ja maankäytön tuloja lisäämällä. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetro ja Espoon sairaalan toiminta käynnistyvät alkuvuodesta 2017. Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit on laadittu siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluiden hinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla (pl. ateriapalvelut). Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehittämistyö. Teknisen ja ympäristötoimen määrärahakehys vuonna 2017 Vuonna 2017 teknisen ja ympäristötoimen menokehys ilman nettositovia yksiköitä on 184,178 milj. euroa ja tulokehys 145,281 milj. euroa. Nettositovien yksiköiden 415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 5 / 5 palvelut sekä 45 Rakennuslautakunta meno- ja tulokehys on 67,311 milj. euroa. Kiky -sopimuksen vaikutus teknisen ja ympäristötoimen menokehykseen on 0,867 milj. euroa. Sopimuksen vaikutus yksiköiden menoihin on vähennetty menokehyksestä. Kilpailukykysopimus alentaa henkilöstökuluja. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia määräajaksi, mikä alentaa maksettavien lomarahojen määrää. Myös sotumaksut alenevat. Palkkahinnan laskentaperusteena on käytetty nollaprosentin kasvua. Sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden palveluhinnat ovat tuottavuustavoitteiden mukaisesti pääosin laskeneet tai pysyneet vuoden 2016 tasolla. Toimiala on jakanut määrärahakehyksen yksiköille talousarvioesityksen valmistelua varten. Määrärahakehys on tiukka ja sen toteutuminen edellyttää, että yleinen kustannustason kehitys on maltillista, toiminnan tuottavuus paranee ja TATU -ohjelman tavoitteet saavutetaan. Tämän lisäksi on tarkasteltava palvelutasoa ja palvelutarjontaa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 ja toimintasuunnitelma vuosille 2017 2019 Lautakunnan talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle 30.9.2016 mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminta ja toiminnan kehittäminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämis- ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyössä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeiset tavoitteet Espoon kaavoitusohjelma 2014-2017 sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelma 2016 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2016 seurantaraportti on käsitelty lautakunnassa 25.5.2016.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 6 / 6 Valtuustokaudella kaupunkisuunnittelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kaavoitusohjelmaa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää konkreettista, kohdetasoista työsuunnitelmaa. Vuoden aikana seurataan erityisesti priorisoituja kaavakohteita ja raportoidaan mahdollisista poikkeamista. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Valtuusto- ja lautakuntasopimuksessa määriteltyjen kaupunkisuunnittelua koskevien tavoitteiden toteumaa ja toimenpiteitä arvioidaan ja raportoidaan lautakunnalle vähintään kerran vuodessa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen vuonna 2017 - Toimintakate on talousarvion mukainen - Lupien käsittelyajoissa tavoiteaikatauluna on 4 kk ja lupajonot on purettu. Yhteistyötä rakennusvalvontakeskuksen kanssa rakentamisen kokonaisaikataulujen lyhentämiseksi jatketaan. - Sähköistä asiointia lisätään tavoitteena sähköisesti haettujen ja käsiteltyjen lupien määrän kasvu - Asiakastyytyväisyyden osalta tavoitteena on tulosten paraneminen vuonna 2017 toteutettavassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa - Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin tavoitearvo kehittyy myönteisesti. Yksikkö on osallistunut ESJO -pilottihankkeeseen. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät keskeiset tuottavuusmittarit Tunnusluvut Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Vuotuinen MAL -tavoite Espoon osalta asuinrakennuskaavojen osalta on 249 000 k-m² (kunnassa hyväksyttyjen asemakaavojen asuinkerrosala), mikä vastaa 2 500 asunnon vuosituotantoa. Ennusteen (S I) mukaan MAL -tavoite tullaan tänä vuonna saavuttamaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu vuosille 2016-2019 neljän vuoden asemakaavoitusohjelma, jolla tavoitteeseen pääsy varmistetaan. Ohjelmaa esitellään säännöllisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti saavutettavuusvyöhykkeille
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 7 / 7 SAVU I-III, joilta alueilta hyväksytyt kaavat lasketaan mukaan seurantatilastoon. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöä oli heinäkuun lopussa 134. Vähennystä oli neljä työntekijää edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Joulukuussa muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä vakanssit erikoissuunnittelijaksi ja asemakaavainsinööriksi, samalla vakansseja lakkautettiin. Kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelu on yhdistetty teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun 1.8.2015 alkaen, jolloin kaksi vakanssia siirtyi pois yksiköstä. Kaupunkisuunnittelukeskukseen on palkattu useita määräaikaisia työntekijöitä (harjoittelijoita ja opiskelijoita). Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamista tukemalla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toimintayksiköihin ei vuoden 2017 talousarviossa esitetä perustettavaksi uusia vakansseja. Vapaita vakansseja pyritään muuttamaan paremmin toimintaa tukeviksi. Henkilöresurssit pysyvät tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys vuodelle 2017 ja talousarvioesitys vuosille 2017-2019 Määrärahakehys vuosille 2017-2019 Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 on valmisteltu toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Tulokehys on 0,5 milj. euroa. Tuloarviota on nostettu 0,1 milj. euroa vuodesta 2016 vuoden 2015 toteuman ja vuoden 2016 tuloennusteen perusteella. Lautakunnan menokehys vuodelle 2017 on 10,303 milj. euroa. Kiky -sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vähennetty lautakunnan määrärahakehyksestä. Tulot ja menot vuosille 2018-2019 on budjetoitu vuoden 2017 tasolla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 8 / 8 Käyttötalouden menojen tiukka budjetointi johtuu koko kaupungin tasolla tiukasta määrärahakehyksestä, jossa on huomioitu TATU -ohjelman vaikutuksia määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimintatulot ja toimintamenot Tuloja on budjetoitu 0,5 milj. euroa. Tulot kertyvät pääosin ulkoisista maksutuloista, joiden osuus tuloarviosta on 0,45 milj. euroa. Asemakaavoituksen palvelumaksujen kertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksen perimiä maksuja on tarkistettu vuoden 2016 alusta lukien. Tukia ja avustuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2017 hankkeista noin 15 000 euroa. Menoja on budjetoitu 10,303 milj. euroa. Menoihin on varattu määrärahaa noin 0,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016, mikä johtuu Kiky -sopimuksen perusteella tehdystä menovähennyksestä. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joihin on varattu 7,6 milj. euroa. Palkkahinnan laskentaperusteena on käytetty nollaprosentin kasvua. Palkkamäärärahat on varattu nykyisille vakansseille. Vuonna 2016 toteutetut muutokset on otettu huomioon määrärahavarauksessa. Vuoden 2017 talousarviossa ei ole esitetty perustettavaksi uusia vakansseja. Palveluiden ostoon on budjetoitu 2,2 milj. euroa. Määrärahavaraus on 0,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016, mikä aiheutuu lähinnä sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden palveluhintojen muutoksesta. Ulkoisia palveluja ostetaan noin 1,7 milj. eurolla. Asiantuntijapalveluiden ostoon on varattu 1,4 milj. euroa. Määrärahavaraus on vuoden 2016 tasolla. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin, lähiöiden kaavoitukseen sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin, lähiöiden kehittämiseen ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu noin 0,5 milj. euroa ja sisäisiin toimitilavuokriin 0,5 milj. euroa. Talousarvioesitys vuosille 2017-2019 kustannuspaikoittain on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 sekä ehdotus talousarvioon painettaviksi perusteluiksi on oheismateriaalina. Investoinnit Kaupunkisuunnittelukeskus ei ole esittänyt vuodelle 2017 talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 95 Koneet ja kalusto määrärahavarausta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 9 / 9 Vastaukset raha-asia-aloitteisiin Lautakunnan hyväksymään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytetään vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastattavia raha-asia-aloitteita ei ollut. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Samuli Skyttä, Taloussuunnitteluryhmä - Pia Ojavuo, Taloussuunnitteluryhmä - Viktoria Hindsberg, Rahoitusryhmä
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 10 / 10