Espoon kaupunki Pöytäkirja 10. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen, 2 lausuu laaditun selvityksen perusteella seuraavaa: a) Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpi I kaava-alueelle, selvitetään tarkemmin yhteistyössä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksen kanssa, voidaanko alueelle sijoittaa pysyvä lumen vastaanottopaikka. b) Blominmäkeen tutkitaan lumenvastaanottopaikkaa sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi. c) Vanttilan nykyinen lumen vastaanottopaikka toimii väliaikaisena ja alueelle tutkitaan Vantinkulman asemakaavassa mm. asumista, kunnes korvaavat lumen sijoitusjärjestelyt on saatu tarkemmin suunniteltua ja toteutettua. d) Sammalvuoreen tutkitaan tulevassa kaavoituksessa, onko sinne mahdollista sijoittaa lumen vastaanottopaikka, joka palvelee Etelä-Espoon tarpeita. e) Tulevissa asemakaavoissa pyritään varaamaan enemmän lumen väliaikaiseen sijoitukseen tarkoitettuja lumitiloja. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Risto Nevalaisen ja jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa 2016 Selvityksen lähtökohdat Kaupunginhallitus kehotti kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja teknistä lautakuntaa yhdessä selvittämään, mihin Espoossa voidaan perustaa pysyviä lumen vastaanottopaikkoja. Selvitys on valmistunut ja asia valmistellaan kaupunginhallitukselle siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta ja ympäristölautakunta antavat selvityksestä lausunnon ja tekninen lautakunta kokoaa ne asiaa käsitellessään edelleen kaupunginhallitukselle lähetettäväksi. Edellinen selvitys aurauslumien sijoittamisesta Espoossa on vuodelta Selvityksessä ei kuitenkaan kyetty osoittamaan uutta lumen vastaanottopaikkaa Etelä-Espoon alueelle. Keskeisenä perusteena uuden selvityksen laatimiselle on ollut Turvesuon vastaanottopaikan alueelle kohdistuvat maankäytönsuunnitelmat, joiden toteutuessa alue ei ole enää käytettävissä lumenkaatoon ja myös Vanttilassa toimiva vastaanottopaikka on väliaikainen ratkaisu. Pysyviä vastaanottopaikkoja tulisi Espoossa olla 5-6 kappaletta. Työn kuluessa järjestettiin lautakuntaseminaari, jossa pohdittiin lumen vastaanottopaikoille asetettavia kriteereitä ja haarukoitiin tarkemmin mahdollisia paikkoja. Lisäksi ideoitiin vaihtoehtoisia keinoja ja muuta toimintaa vastaanottopaikkojen käyttöön. Selvityksen on laatinut työryhmä kaupunkisuunnittelukeskuksesta, kaupunkitekniikan keskuksesta, ympäristökeskuksesta ja tonttiyksiköstä. Lumen sijoittamiseen liittyvistä ongelmista Lumen vastaanottotoiminnan tarkoitus on turvata lakisääteisten kadun kunnossapitovelvoitteiden hoitaminen ja nykyisten lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä vaarantaa tämän tehtävän. Kiinteistöillä on lähes poikkeuksetta olemattomat lumitilat ja siten suurempi tarve lumenpoistoon kuin useilla katualueilla. Pysyviä lumen vastaanottopaikkoja on kartoitettu moneen kertaan. Niiden löytäminen keskeiseltä paikalta on osoittautunut haastavaksi ilman, että ne haittaavat asumista, luontoa, maisemaa, vesistöä ja maaperä olisi

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 lumenkaatoon sopiva ja, että alueen omistaisi kaupunki. Valinnassa joudutaan siis tekemään kompromisseja. Nykyisten (Vanttila ja Turvesuo) lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä tarkoittaa, että lunta joudutaan kuljettamaan pidemmälle kuin ennen. Haasteena on löytää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja korvaamaan poistuvat paikat. Tavoitteena olisikin, että asemakaavaalueilla olisi useampia pienempiä lähisijoituspaikkoja, jottei lunta tarvitsisi erikseen kuljettaa pitkiä matkoja. Vastaanottopaikkojen sijoittamisen lisäksi selvityksessä on haettu myös vaihtoehtoisia tekniikoita aurauslumien hävittämiseen kaupunkialueella, kuten lumien sulattamista koneellisesti polttoaineen lämmöllä. Lumitila asemakaavoituksessa ja kadunsuunnittelussa Alueelta pois ajettavan lumen määrän minimoimiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota: - Lumitila tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja asemakaavoissa. Kaavaselostuksissa tulee jatkossa ottaa kantaa miten kaava-alueen lumet on ajateltu hoitaa. Löytyykö asemakaavasta lähisijoituspaikkaa vai onko tarkoitus kuljettaa lumet pois kaavaalueelta. Lähisiirtoalueiden hyödyntäminen helpottaa lumen säilytystä paikoissa, joissa lumitilaa ei ole mahdollista osoittaa kadulta. - Kiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon ajoittainen lumen läjitystarve. - Kadulla on hyvä olla edes jonkinlainen tila auratulle lumelle. Vaikka lunta jouduttaisiin kuljettamaan välillä pois, on hyvä jos aurauksen yhteydessä lumen voi jättää kadun viereen ilman että se muodostuu esteeksi. Kapeatkin välikaistat toimivat talvella lumitilana ja helpottavat aurausta. Lumitilaa tulisi olla puolet aurattavan kadun leveydestä. - Jos kadun varteen ei ole mahdollista jättää lumitilaa, tulisi kadun päässä olla mahdollisuus lumen lyhytaikaiseen säilyttämiseen. Selvityksen tuloksena ehdotus aurauslumien sijoittamisongelmaan - Kaupunki rakentaa Ämmässuolle, esimerkiksi Kulmakorpeen, pysyvän lumen vastaanottopaikan, jonne ajetaan myös kiinteistöjen lumet ja alue toimii varasijoituspaikkana runsaslumisina talvina. Asia tulee ottaa huomioon yleiskaavassa. - Vanttilan vastaanottopaikkaa sovitetaan niin, että aluetta kehitetään edelleen asumiseen ja työpaikka-alueena. Sammalvuoren ja Blominmäen kapasiteetista riippuen Vanttilan vastaanottopaikasta voidaan luopua. - Siirrettävä lumensulatuskone sijoitetaan Olarinluoman teollisuusalueelle tai vaihtoehtoisesti Karasolmuun kehä II:n jatkeelle. Mikäli lumensulatuskoneesta saadaan myönteisiä kokemuksia, kaupunki hankkii yhden sellaisen lisää. - Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuttua, sovitetaan alueelle pysyvä lumen vastaanottopaikka.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 - Tulevaisuuden varalle louhitaan Malminmäkeen lumen kaatoon soveltuva kallioluola, jossa hyödynnetään jätevesitunnelin lämpöä sulatukseen. - Metrotyömaan päätyttyä Sammalvuoreen sovitetaan pysyvä vastaanottopaikka. - Mikäli Kehä II päätetään jatkaa, tulisi Karaportin lähisijoituspaikalle etsiä uusi paikka Leppävaara/Kilo/Kera alueelta. - Kulmakorpea lukuun ottamatta ehdotetut alueet olisivat noin 1 hehtaarin kokoisia tai pienempiä.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5