Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintasuunnitelma 2014

1 (10) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintasuunnitelma 2014 Laatija Veli-Pekka Ihamäki 22.11.2013

2 (10) Sisällysluettelo 1. Toiminnan kuvaus, organisaatio... 3 2. Keskeiset tavoitteet... 3 3. Liikevaihto... 6 3.1. Liikevaihto asiakkaittain... 6 3.2. Suoritteet... 7 4. Henkilöstö... 7 5. Osaamisen kehittäminen... 7 6. Muut tuotannontekijät... 8 7. Hankinnat... 8 7.1. Palvelut... 8 7.2. Aineet ja tarvikkeet... 8 8. Toimitilat... 9 9. Investoinnit ja poistot... 9 10. Toiminnan seuranta... 10 11. Riskit... 10

3 (10) 1. Toiminnan kuvaus, organisaatio Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi- Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat sopineet pelastustoimen hoitamisesta. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a -luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Pelastuslain 27 mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslain 28 mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Espoon kaupungin johtosäännön ja pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutasosta päättää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta kuntia kuultuaan. Vuosien 2014 2017 palvelutasopäätös on päätettävä pelastuslaitoksen johtokunnassa 19.12.2013. 2. Keskeiset tavoitteet Valtuuston asettama sitova tavoite on, että liikelaitoksen tulee toimia siten, ettei sen tilikauden tulos muodostu alijäämäiseksi sekä liikelaitoksen bruttoinvestoinnit ovat maksimissaan 3,2 milj. euroa. Pelastuslaitoksen omat tavoitteet perustuvat palvelutasopäätökseen 2014 2018. Palvelutasopäätöksessä on asetettu tavoitteet ja määritelty keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan päämääriä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, jotta päämäärät olisivat tasapainossa keskenään. Näkökulmina käytetään Espoon kaupungin valtuuston strategiassa eli ns. Espoo-tarinassa valittuja näkökulmia. Näkökulmina ovat Asiakkaat ja palvelut, Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Resurssit ja johtaminen. Pelastuslaitoksen visioksi 2025 on määritelty: Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas ja arvostettu pelastustoimi ja ensihoito. Ylin arvo pelastustoimessa on ihmishenkien pelastaminen. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ehkäisemällä henkilövahinkoja jo ennakolta. Mahdollisen onnettomuuden tai tapaturman sattuessa pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin pelastamaan ihmishenkiä. Pelastuslaitoksen arvot ovat seuraavat: ammatillisesti, ennakoivasti, inhimillisesti, luotettavasti ja yhteistyöhakuisesti. Päämääriä on kuusi, kaksi kutakin näkökulmaa kohti. Päämäärät on asetettu palvelutasopäätöskaudeksi. Niitä ei voi suoraan mitata, vaan päämäärien toteutumista arvioidaan yksityiskohtaisempien tavoitteiden mittaamisen kautta.

4 (10) Alueen suuronnettomuusvalmius on hyvä - Valmiutta parannetaan harjoituksin - Tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet pidetään ajan tasalla Toimintojen jatkuvuus on turvattu - Kriittisiin ICT-palveluihin kohdentuvat riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan - Pelastuslaitoksen henkilöstö, paloasemat ja kalusto pidetään toimintakykyisinä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Tilannekeskus mahdollistaa hyvän tilannetietoisuuden - Asiakkaiden jatkuvuussuunnittelua ohjataan ja tuetaan - Kuntien valmiutta tuetaan Asiakkaat osaavat omatoimisesti huolehtia turvallisuudestaan - Asiakkaiden osallistamista lisätään - Turvallisuusviestinnän määrää lisätään ja laatua parannetaan - Monikulttuurisuus otetaan huomioon Palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti ja laadukkaasti - Pelastuslaitos toimii kuvattujen prosessien mukaisesti - Onnettomuusvahingot minimoidaan - Pelastuslaitos tuottaa sovittuja lisäpalveluita osakaskunnille - Kehitetään sähköistä asiointia Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi on varmistettu - Johtaminen ja esimiestyö toimivat - Henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky - Henkilöstön osaaminen on kartoitettu ja hyödynnetty Ensihoitopalvelu on järjestetty koko alueella yhteistoimintamallisena - Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden kanssa pyritään sopimaan toiminnasta yhteistoimintamallisena

5 (10) Palvelutasoprosessi toimii pelastuslaitoksen ohjausprosessina ja siten ohjaa pelastuslaitoksen jokapäiväistä perustehtävän mukaista toimintaa. Prosessi alkaa asiakkaan turvallisuustarpeesta. Prosessin päämääränä on laadukkaasti ja kustannustehokkaasti asiakkaille tuotetut palvelut. Palvelutasoprosessin tarkoituksena on ohjata uhkien ja riskien arviointiin perustuvaa palveluiden suunnitelmallista toteuttamista sekä seurata ja kehittää niitä jatkuvasti. Pelastuslaitosta johdetaan ja palvelutasoa toteutetaan kuvatun prosessimallin mukaisesti 1.1.2014 alkaen jatkuvana prosessina. Prosessimaiseen toimintatapaan siirrytään, jotta palvelutason toteutus, seuranta ja arviointi olisivat jatkuva osa toimintaa. Palvelutasopäätös on yksi osa palvelutasoprosessia ja päätös palvelun tasosta tehdään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toiminnalliset tavoitteet 2014 Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkainen henkilöstö. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan kaikki 1-riskialueet. Tavoitteena on, että I-riskialueen tehtävistä 65 % ja II riskialueen tehtävistä 90 % saavutetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisessa määräajassa. (6 ja 10 minuuttia) Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Erheellisten paloilmoitusten määrää vähennetään siten, että tehtäviä on enintään 0,8 paloilmoitinlaitetta kohti. Pelastuslaitos tukee kuntien turvallisuussuunnittelua kuntien esittämien tarpeiden mukaisesti ja resurssien puitteissa. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on edesauttaa ihmisten omatoimisuutta, asukkaiden ja kuntalaisten kykyä tunnistaa vaarat, ehkäistä vaaroja, toimia ja hälyttää apua tarvittaessa. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2014 on saavuttaa 12 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat 67 /asukas. Ensihoitopalvelut Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos arvioivat ja suunnittelevat yhteistyössä ensihoidon tulevaisuuden resurssitarpeet. Pelastuslaitos huolehtii sopimusten mukaisesti ensivastetoiminnasta alueella ja ensivastetoimintaa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitoalueiden kanssa.

6 (10) Ensihoidon kenttäjohtajatoimintaa sekä perus- ja hoitotason ensihoitoa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoidon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma on laadittu vuoden 2014 aikana ja sen avulla asetetaan toiminnan konkreettiset tavoitteet vuosille 2014-2017. Ensihoidossa on käytössä säännöllinen toimipaikka- sekä sairaanhoitopiirin järjestämä koulutus ja osaamista mitataan eri menetelmin. Ensihoitotehtävien määrä on 57 tehtävää tuhatta asukasta kohti. Pelastuslaitoksen hoitaman ensihoidon kokonaiskustannus on 15 /asukas. 3. Liikevaihto 3.1. Liikevaihto asiakkaittain Pelastuslaitoksen liikevaihto, vuonna 2014 pysyy vuoden 2013 tasolla mutta pelastustoimen maksuosuuksista saatava tuotto pienenee. Vuonna 2014 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 29 914 545 euroa ja ensihoitopalvelujen osuus on 4 761 187 euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2013 laskelmissa, joten nousua 2013 talousarvioon on 7 %. Palkantarkistuksiin varataan 1 % korotusta vastaava erä. Vuokrakustannukset tulevat kasvamaan, johtuen mm. Keskuspaloaseman remontista johtuvasta muutosta Tapiolaan. Toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin 6 %. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2014 talousarviossa arvioidut kuntien maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella. Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos - % TA 2013 TA 2014 2013 2014 Espoo 16 833 904 16 890 191 0,3 % Hanko 612 653 597 910-2,4 % Inkoo 362 714 358 346-1,2 % Karkkila 600 036 589 509-1,8 % Kauniainen 578 378 584 145 1,0 % Kirkkonummi 2 534 510 2 452 906-3,2 % Lohja 3 102 547 3 121 193 0,6 % Raasepori 1 893 631 1 872 186-1,1 % Siuntio 401 541 407 008 1,4 % Vihti 1 894 996 1 871 152-1,3 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät 28 814 909 28 744 545-0,2 %

7 (10) 3.2. Suoritteet Pelastuslaitoksen toimintaa kehitetään edelleen palvelutasopäätöksen 2014-2017 ja Espoostrategian mukaisesti. Tulostavoitteena on palvelutasopäätöksen mukainen palvelutaso. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla ja tilannekeskuksessa. Tämän lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Pelastuslaitos tukee lisäksi kuntien turvallisuussuunnittelua kuntien esittämien tarpeiden mukaisesti ja resurssien puitteissa. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on edesauttaa ihmisten omatoimisuutta, asukkaiden ja kuntalaisten kykyä tunnistaa vaarat, ehkäistä vaaroja, toimia ja hälyttää apua tarvittaessa. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2014 on saavuttaa 12 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Jorvin alueen kiireelliset ensihoitopalvelut (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen). Ensihoitotehtävien jatkuvasta kasvusta sekä potilaiden ohjeiden mukaisesta tavoitettavuudesta johtuen pelastuslaitos on esittänyt sairaanhoitopiirille yhden perustasoisen 12 h/vrk x 7 pv viikossa ensihoitoyksikön perustamista Jorvin alueelle alkaen vuodesta 2014. Sairaanhoitopiiri ei tässä vaiheessa katsonut tarkoituksenmukaiseksi lisätä ensihoidon resursseja. 4. Henkilöstö Henkilöstösuunnitelm assa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Resursointi ja osaaminen eivät ole olleet riittävää lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Lisävirkoja ei nyt esitetä. Laajentuneet osaamisvaatimukset ja urasuunnittelun kautta esiin tulevat tarpeet pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. 5. Osaamisen kehittäminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen osaamisen kehittämistä lähestytään henkilöstön (työntekijöiden) sekä toiminnan (prosessien) näkökulmasta. Lisäksi osaamisen kehittäminen kytketään kiinteästi laitoksen laatutyöhön vuosien 2014 2017 aikana. Osaamisen kehittämisen yleisenä tavoitteena on parantaa palvelun tuloksellisuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti. Osaamisen kehittämisen tavoitteena työntekijän kannalta on, että hän on tietoinen tehtävänsä vaatimasta osaamisesta ja kykenee paikkaamaan osaamisvajeensa sekä ymmärtää miten tehtävä liittyy organisaation toiminnan kokonaisuuteen. Organisaation toiminnan kannalta osaamisen kehittämisen tavoitteena on pelastuslaitoksen onnistumisen sekä menestyksen varmistaminen ja asiakkaan saaman palvelun laatu sekä jatkuva kehittäminen. Henkilöstön (työntekijöiden) näkökulmasta osaamisen kehittämisen tarpeita tarkastellaan jokaisen työntekijän kohdalla vähintään vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Esimiehen harkinnan

8 (10) mukaisesti kehityskeskustelun pohjana osaamisen kehittämisessä voidaan käyttää osaamiskartoituksia. Kehityskeskustelussa käsitellään mm. tehtäviin, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Keskustelussa käydään läpi kuluneen kauden tehtävät, sovitaan tulevan kauden tehtävistä sekä osaamisen kehittämisen tarpeista (koulutuksesta ja muusta oppimisesta). Kehityskeskustelussa sovituista asioista laaditaan kehityssuunnitelma (työntekijän tavoite- ja kehityssuunnitelmalomakkeelle), johon voidaan palata vuoden aikana ja jota käytetään seuraavan kehityskeskustelun pohjana. Toiminnan (prosessien) näkökulmasta osaamisen kehittäminen liitetään pelastuslaitoksen prosessityöhön. Prosessien kuvaamisvaiheessa määritellään prosessin osaamistarpeet. Prosessien osaamistarpeet kuvataan sekä jaotellaan kriittisiin kynnysosaamisiin, kriittiseen osaamiseen, perusosaamisiin ja tukeviin osaamisiin. Prosessinomistajat vastaavat prosessissa tarvittavan osaamisen määrittelystä, arvioinnista ja varmistamisesta. Palvelualueiden prosessikoordinaattorit vastaavat palvelualueen prosessien osaamistarpeiden keräämisestä prosessinomistajilta ja koostamisesta palvelualueen ohjausryhmän käsittelyä varten. Laitoksen prosessikoordinaattori huolehtii kaikkien palvelualueiden osaamistarpeiden yhteensovittamisesta ja koostamisesta johtoryhmän käsiteltäväksi vuosittaista koulutussuunnitelmaa varten. Vuonna 2014 henkilöstön (työntekijöiden) näkökulmasta osaamisen kehittämisen toimintatapa pidetään nykyisen toimintamallin mukaisena. Vuoden 2014 aikana osaamisen kehittämisessä painopisteenä on toiminnan (prosessien) tarpeet. Vuoden alussa nimetään osaamisen kehittämisen prosessinomistaja sekä tarvittava prosessiryhmä. Toteutuksen tavoitteena on yhdistää osaamisen kehittäminen kiinteäksi osaksi toiminnan (prosessien) suunnittelua yhdistämällä prosessien koordinointi osaamisen kehittämisen koordinointiin. Jatkossa toiminnan (prosessien) osaamistarpeet tulevat muodostamaan pelastuslaitoksen koulutussuunnitelman rungon ja koulutussuunnitelmassa huomioidaan myös kehityskeskusteluissa ilmenneet laajat ajankohtaiset osaamisvajeet. 6. Muut tuotannontekijät Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös 2009 2013 on hyväksytty pelastuslautakunnassa (nyk. johtokunta) 11.12.2008. Vuosien 2014 2017 palvelutasopäätös on valmisteilla ja pelastuslaitoksen johtokunnan päätettävänä 19.12.2013. Pelastuslaitoksen strategiatyön ja palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty alueen kuntien strategioita sekä pelastustoimen valtakunnallista strategiaa 2025. 7. Hankinnat 7.1. Palvelut Omia palveluhankintoja ei ole suunnitteilla vuodelle 2014. 7.2. Aineet ja tarvikkeet Paloletkujen hankinnan sopimuskausi (optio) päättyy 15.3.2014. Neljän vuoden sopimuskauden kokonaishinta on n. 90 000. Ensihoidon ajoneuvohankinnat kilpailutetaan vuoden 2014 aikana. Arvioitu hankintakustannus on 250 000. Hankitaan valvontasuunnitelman mukaiseen omavalvontaan tietojärjestelmä. Arvioitu kustannus neljälle vuodelle on n. 60 000.

9 (10) 8. Toimitilat Paloasemakiinteistöt ovat pelastuslaitoksen toiminnassa keskeinen tuotannontekijä. Niiden tarkoituksenmukaisuudella, oikealla suunnittelulla, sijainnilla ja toimivuudella on olennaista merkitystä toimintavalmiudelle. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu. Keskuspaloaseman pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla laskee. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. 9. Investoinnit ja poistot Pelastuslaitoksen ajoneuvokantaa kierrätetään ja uusitaan siten, että pelastuslaitoksen välittömässä valmiudessa olevien sammutus-, raivaus- ja säiliöautojen ikä on enintään 10 vuotta. Autot siirretään viimeistään 10 vuoden käytön jälkeen sopimuspalokuntien käyttöön. Sopimuspalokuntien sammutus- ja säiliöautoja uusitaan siten, että ne ovat hyvässä toimintakunnossa ja enintään 20 vuotta vanhoja. Autoja uusitaan ja kierrätetään niin, että hyväkuntoisimmat ajoneuvot ovat vaativimmissa tehtävissä. Tarkastusautot pyritään uusimaan enintään 5 vuoden ikäisinä ja miehistöautot enintään 10 vuoden ikäisenä. Ensihoitovalmiuden ylläpitämiseksi uusitaan vuosittain kaksi sairasautoa. LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN INVESTOINNIT 2014 PELASTUSTOIMI 2014 kpl k Poisto vuosi Poistoaika/v Johtoauto 1 80 16 5 Miehistöauto 6 240 48 5 Puomitikas 1 550 55 10 Sammutusauto 1 415 42 10 Tarkastusauto 6 200 40 5 Väestöhälytin 2 50 3 18 Öljynkerääjä 1 50 5 10 Siirtyneet autohankinnat vuodelta 2013 1225 123 10 Pelastustoimen investoinnit yhteensä 2810 331 Tulot (arvioitu palosuojelurahaston avustus) 110 Tulot (arvioitu öljysuojarahaston avustus) 48 Myyntitulot, käyttötalous 140 Pelastustoimen investointien nettomenot 2652 ENSIHOITOPALVELUT Defibrillaattori 4 104 21 5 Elvytysnukke 1 17 3 5 Ambulanssi 2 250 50 5 Ensihoidon investoinnit yhteensä 371 74 Myyntitulot, käyttötalous 8 Ensihoidon investointien nettomenot 371

10 (10) PELASTUSTOIMI JA ENSIHOITO k 2014 Poisto vuosi Menot yhteensä 3181 405 Tulot yhteensä 278 Nettomeno 2903 Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa lisäksi pelastuslaitos saa vuosittain mahdollisia tuloja palosuojelurahaston avustuksina, öljysuojarahaston avustuksina ja poistettavan kaluston myyntituloina. Kokonaan poistetun kaluston osalta myyntitulot budjetoidaan käyttötalousarvioon. Valtion budjetista annettavat pelastustoimen valtionavustukset on lopetettu. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2015 2016 nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. 10. Toiminnan seuranta Toiminnan seuranta tapahtuu vuosikellon mukaisesti osana toimeenpanosuunnitelmaa. Jokaiselle tavoitteelle määritellään oma vastuutaho, seurantajänne ja taajuus. 11. Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuoden 2013 talousarvio oli menojen osalta alimitoitettu, mutta vaje on pystytty kattamaan ylimääräisillä tuloilla, joita ei ole enää odotettavissa vuonna 2014. Pelastuslaitoksen kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä osto-osaamista. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä. Ensihoidossa riskinä on, että potilaat tavoitetaan nykyisellä yksikkömäärällä entistä hitaammin ja potilaiden tavoittamisviiveet sekä hoidon aloittamisviiveet kasvavat. Osa tehtävistä siirtyy yksityisen palveluntuottajan suoritettavaksi (jonka tehtävänä on tuottaa kiireettömiä D-riskin kansalaistehtäviä) ja asialla on vaikutusta pelastuslaitoksen tuloihin. Lisäksi tehtävien siirtyessä toiselle palveluntuottajalle, jonoutuu kiireettömien tehtävien hoitaminen ja potilaiden tavoittamisviiveet kasvavat myös kiireettömällä puolella. Yksiköiden tehtäväsidonnaisuus sekä ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa.