Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

YLEISTAVOITTEET

Aiesopimuksen liikenneosuus

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

Outokumpu Stainless Oy:n logistiikkaratkaisut

Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta

Liikenneasioiden ajankohtaiskatsaus

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Arctic Image

Liikkujan polku -verkosto

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [ ] [Luonnos ]

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

POHJOIS-SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIA

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

STRATEGIA2025 KRUUNUPYY AIDOT IHMISET

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät Eija-Riitta Korhola, MEP

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Tilannekatsaus Eero Ehanti

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

POHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>

PROJEKTISUUNNITELMA

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

ESITYS UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN - Lentorata ja pääradan kapasiteetin parantaminen ovat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita

Hevosenlannan polton lainsäädännön muutos HELMET Pirtti Hevosvoimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Pohjois-Suomen LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIA

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

Kansallisen MAL-verkoston arviointi

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Saara Jäämies Salo

Tiestön talvihoitoon suunnataan lisärahoitusta vuonna miljoonaa euroa.

SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset työryhmän asettaminen

Suomen logistiikan näköalat

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Tervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen

Kalastusalueiden toiminnan päättäminen ja kalastuslain ajankohtaiset asiat

Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä

Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio:

Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkastrategia

Työn lähtökhtia 1/2 Strategiassa n keskitytty maakuntarajat ylittäviin asiihin, jissa Phjis-Sumen erityispiirteet näkyvät selvimmin Strategia-asiakirjasta haluttiin tiivis paketti, jssa kuitenkin n kuvattu lyhyesti myös tärkeimpiä taustatekijöitä Työn aluksi analysitiin liikenteen ja lgistiikan timintaympäristön muutksista jhtuvia haasteita ja mahdllisuuksia phjisen Sumen kannalta Elinkeinelämän muutkset heijastuvat liikenteeseen ja lgistiikkaan mm. bitutelaits- ja kaivshankkeet, matkailun kasvu, digitalisaati Naapurimaiden liikenteen muutkset sekä infrastruktuurihankkeet vaikuttavat myös Phjis-Sumeen Ilmast lämpenee ja Killisväylä avautuu Ympäristöasiiden krstuminen edellyttää puhtaampia liikenneplttaineita ja energialähteitä sekä kk järjestelmän tehstamista Alueen timijat ttesivat, että Phjis-Sumen kannattaa esiintyä yhdessä liikenteen ja lgistiikan kehittämiseksi

Työn lähtökhtia 2/2 Työn tulksena laadittiin Phjis-Sumen yhteinen liikenne- ja lgistiikkastrategia alueen mien tavitteiden phjalta Liikenteen ja lgistiikan tulevat kehittämislinjaukset sekä tärkeimmät hankekknaisuudet määritettiin kk Phjis-Sumen näkökulmasta Työssä asetettujen timenpiteiden tavitevusi n 2030. Maankäytön varauksissa aikajänne n vielä pitempi Strategiaa laadittaessa käytiin tiivis vurpuhelu alueen keskeisimpien timijiden kanssa ja samalla humiitiin valtakunnan rajjen ulkpulisen alueen kehitys Lähtökhtana n llut maankäytön- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyön tärkeys

Tilannekuva maankäytöstä sekä liikenne- ja lgistiikkajärjestelmästä

Suunnittelualueen timintaympäristö Asutus ja työpaikat vat keskittyneet Perämeren ranniklle sekä maakunta- ja aluekeskuksiin Väestönkasvu keskittyy kaupunkiseuduille, etenkin Oulun seudulle Perämerenkaari merkittävin tellisuus-, teknlgia-, -kauppa- ja saamiskeskittymä Phjis-Sumen suus kk maan BKT:sta n nin 12 % ja viennin arvsta nin 13 % Matkailu ja muut palvelut vat keskittyneet alueen matkailukeskuksiin sekä suurimpiin kaupunkeihin myös kaivs-, energia- ja bitutetellisuutta n myös asutuskeskittymien ulkpulella Phjis-Sumen suus kk maan matkailusta n yli neljässa

Phjis-Sumen liikennejärjestelmä Phjis-Sumen sisäisen liikenneverkn rungn mudstavat alueen valta- ja kantatiet, pääradat, Perämeren satamat sekä lentasemaverkst Phjis-Sumen aluerakenne perustuu pitkälti liikenneverkkihin.

Muutksen mahdllisuudet ja haasteet Phjis-Sumelle

Naapurimaiden merkittävimmät liikenteelliset muutkset Phjis-Sumen kannalta Transit, Nrjan ja Venäjän öljy- ja kaasutellisuus, Nrjan kalakuljetukset, Rutsin ja Venäjän infrahankkeet, Killisväylä Liikennepliittiset ja -tekniset muutkset Liikennepalvelujen rajapintjen avaaminen ja sääntelyn purkaminen Infran rahitus muuttumassa käyttömaksut Digitalisaati ja älyliikenne Ympäristöasiiden merkitys kasvaa ja edellyttää liikenteen päästöjen vähentämistä Keskeisimmät muutstekijät Phjis-Sumessa Kaivstiminta Bi- ja metsätalus sekä vaihtehtiset plttaineet Eurpan ja Aasian välinen Killisväylän datakaapelihanke Matkailu, palveluala ja kauppa

Visi, tavitteet ja timintalinjaukset

Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkajärjestelmän visi Phjis-Sumi läsnä maailmalla Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkajärjestelmä tukee alueen elinvimaisuutta, elinkeinelämän kehittämistä sekä kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Se n kiinteä sa Eurpan ja Barentsin alueen liikenne- ja lgistiikkajärjestelmää. Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkajärjestelmä mahdllistaa sujuvat ja turvalliset yhteydet alueen sisällä sekä Phjis-Sumen ja muun Sumen sekä muiden maiden välillä. Kestäviä ja digitaalisia palveluja hyödyntävät matka- ja kuljetusketjut timivat sujuvasti ja vat kustannustehkkaita.

Tavitteet ja timintalinjaukset liikenne- ja lgistiikkajärjestelmän kehittämiseksi Phjis-Sumen pitkistä etäisyyksistä aiheutuviin haasteisiin vastataan hyvän saavutettavuuden ja kustannustehkkaiden matka- ja kuljetusketjujen avulla Liikennepalveluja kehitetään ttaen humin Phjis-Sumen erityistarpeet keskusten välisillä pitkillä yhteysväleillä sekä harvaan asutuilla alueilla Phjis-Sumen liikennejärjestelmä mahdllistaa elinkeinelämän kustannustehkkaan timinnan ja kehittämisen Phjis-Sumi tukee liikenteen päästöjen vähentämistä ja kestävien liikkumis- ja kuljetusmutjen yleistymistä

Maankäytön tulevaisuuden kuva Kansainväliset liikenteen kehityskäytävät timivat kk Phjis-Sumen kasvun kivijalkana, jssa liikenneinfrastruktuuri ja -palvelut vat merkittävässä rlissa Liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä halutaan tukea kehityskäytävien sekä niiden palvelujen kasvua ja kehitystä Kestävä kehitys ja kknaisvaltainen suunnittelu edellyttävät jatkssa yhä tiiviimpää maankäytön ja liikenteen yhteistyötä, jnka merkitys krstuu pitkien välimatkjen Phjis-Sumessa

Strategian tteutumista tukevat timenpiteet

Edistettävät timenpiteet 1/3 Phjis-Sumi kytketään saksi kansainvälisiä liikennekäytäviä yhteistyössä naapurimaiden kanssa TEN-T ydinkäytävien Scandinavian Mediterranean (ScanMed) ja Nrth Sea Baltic (NSB) jatkaminen Phjis-Sumeen (päärata ja valtatiet 4 ja 29 välillä Helsinki Trni/Haaparanta) sana CEF-asetuksen välitarkastusta TEN-T kattavan tieverkn laajentaminen phjisessa valtatie 21 salta, kun verkkja päivitetään vuden 2023 jälkeen EU:n phjisen ulttuvuuden (NDPTL) tieverkn laajentaminen Jint Barents Transprt Plan (2015) esityksen mukaisesti

Edistettävät timenpiteet 2/3 Käynnistetään tarvittavat selvitykset Phjis-Sumen ja kk Barentsin alueen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeistä khteista naapurimaiden timijiden kanssa Selvitykset Jäämeren radan tteuttamisen edellytyksistä, dtettavissa levista kuljetusmääristä sekä ratavaihtehtjen tarkemmista linjauksista yhdessä Nrjan kanssa maankäytön suunnittelun tarpeisiin

Edistettävät timenpiteet 3/3 Tehdään tiivistä yhteistyötä Phjis-Sumen timijiden kanssa alueen liikenne- ja lgistiikkajärjestelmän kehittämiseksi ja kansalliseen liikenneplitiikkaan vaikuttamiseksi Pilttihankkeiden käynnistäminen timivien matkaketjujen, uusien liikennepalvelujen ja tehkkaampien kuljetusvälineiden sekä nykyisten väylien tehkkaamman kunnssapidn kehittämiseksi Liikennesuunnittelijiden sekä ICT-timijiden yhteistyö, jnka avulla tehstetaan digitaalisuuden tumien mahdllisuuksien tunnistamista sekä hyödyntämistä liikennejärjestelmän kehittämisessä Selvitykset LNG:n ja muiden vaihtehtisten plttaineiden sekä sähkökäyttöisten autjen Phjis-Sumen liikennejärjestelmälle asettamista tarpeista Analyysit Phjis-Sumen lentasemien aluetaludellisista vaikutuksista ja merkityksestä liikenteeseen ja liikennejärjestelmään Selvitys ja suunnitelma yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiseksi Phjis-Sumesta pääkaupunkiseudulle Selvitykset uusien puuta käyttävien tellisuuslaitsten sekä kaivsten tiestölle, rataverklle ja terminaaleille asettamista muutstarpeista Yhteistyö ylipistjen ja alan ppilaitsten kanssa uusien liikenne- ja lgistiikka-alan saajien saamiseksi Phjis-Sumeen

Keskeisimmät Phjis-Sumen Kehittämistimenpiteet vuteen 2030 1/3 Esitetyt timenpiteet sijittuvat pääsin maankäytön kehityskäytäville ja kskevat kaikkia liikennemutja Timenpiteiden tarkempi pririsinti ja kiireellisyysjärjestys tteutuvat jatkuvan seurannan, tarpeen ja suunnitelmien edistymisen myötä timenpiteitä ei le pririsitu Keskeisimmät kehittämistimenpiteet Perusväylänpidn rahitustasn nst Kkklan, Oulun ja Kemin satamien meriväylien syventäminen Ratayhteyden Ylivieska Vartius kehittäminen Oulun ja Iisalmen kautta Laurila Haaparanta-radan sähköistys Savnradan npeustasn nsta parantavat timenpiteet Valtatie 4 Oulu Kemi, II-vaihe

Keskeisimmät Phjis-Sumen Kehittämistimenpiteet vuteen 2030 2/3 Muut kehitettävät ylimaakunnalliset yhteysvälit - kehittämistarpeet perustuvat pääsin liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä pistekhtaisiin sujuvuutta parantaviin timenpiteisiin; Valtatie 4 Kemi Rvaniemi Sdankylä Valtatie 4 Jyväskylä Oulu, jssa timenpidetarpeet sijittuvat pääsin suunnittelualueen eteläpäähän Valtatie 5 Mikkeli Kajaani Kemijärvi, jssa timenpidetarpeet sijittuvat pääsin suunnittelualueen eteläpäähän Valtatie 8 Vaasa Kkkla Oulu Valtatie 21 Trni Kilpisjärvi, jssa timenpidetarpeet sijittuvat pääsin välille Paljensuu Kilpisjärvi Valtatie 22 Oulu Kajaani Vartius Kantatie 82 Rvaniemi-Kemijärvi-Salla, jssa timenpiteet sijittuvat pääsin välille Rvaniemi-Kemijärvi

Keskeisimmät Phjis-Sumen Kehittämistimenpiteet vuteen 2030 3/3 Merkittävimpien elinkeinelämän investintihankkeiden edellyttämät liikenneinfrastruktuurin timenpiteet Investintitarpeet arviidaan tapauskhtaisesti ja niiden tteuttaminen edellyttää tellisuushankkeen investintipäätöstä Tiedssa levista hankkeista merkittävimpiä liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeita aiheuttavat Hannukaisen ja Sklin kaivshankkeet sekä Kemijärven bitutetehdashanke Kuljetusmääriltään merkittäviä vireillä levia hankkeita, jtka sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella Esim. Paltamn bitutetehdas ja Kemin bitutelaits Lisäksi n vireillä useita hankkeita, jtka edellyttävät paikallisia kehittämistarpeita tieinfrastruktuurille Esim. Otanmäen, Kaustisen ja Mustavaaran kaivshankkeet

Strategian tteutumisen vaikutukset ja seuranta

Vaikutukset Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkastrategian vaikuttavuutta n arviitu asiantuntija-arvina suhteessa nykytilaan ja strategiassa asetettuihin tavitteisiin Matkaketjujen kehittäminen digitalisaatin tumia mahdllisuuksia hyödyntäen mahdllistaa kilpailukykyiset liikennepalvelut ja parantaa yhteistyötä eri liikennemutjen välillä sekä helpttaa väestön liikkumista harvaan asutuilla alueilla Liikenneväylien parantamistimenpiteitä khdennetaan pääasiassa elinkeinelämän tarpeiden mukaisesti, jten elinkeinelämän kuljetukset timivat hyvin erityisesti tärkeimmillä kansainvälisillä kuljetuskäytävillä Kehittyvän bi- ja metsätellisuuden tarpeisiin alemmalle tieverklle suunnatut parantamistimenpiteet hyödyttävät myös muita tienkäyttäjiä ja elinkeinja Rautatiekuljetusten hyvä kilpailukyky pitkillä kuljetusmatkilla parantaa liikennejärjestelmän kestävyyttä. Kehittyneiden vaihtehtisten plttaineiden käytön lisääntyminen vähentää aut- ja meriliikenteen päästöjä Phjis-Sumen kattava lentasemaverkk sekä kehittyvät lentliikennepalvelut ja matkaketjut lisäävät matkailun mahdllisuuksia kk alueella

Seuranta Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkatyöryhmä (jäseninä maakunnat, ELY-keskukset ja liikennevirast) seuraa Phjis-Sumen liikenne- ja lgistiikkastrategian tteutumista vusittain ja laatii tarvittaessa ehdtuksia strategian tarkistamisesta ja päivittämisestä. Työryhmä tekee aktiivista yhteistyötä naapurimaiden edustajien kanssa ja selvittää heidän kanssaan strategian päivitystarpeet sekä tarvittavat yhteiset timenpiteet vusittain Phjis-Sumen neuvttelukunta päättää työryhmän esitysten perusteella hankkeista ja timenpiteistä, jiden edistämisessä käytetään kk Phjis-Sumen painarva

Strategiatyöryhmän vastuutaht Phjis-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan ELY-keskus Olli Kiviniemi Tim Mäkikyrö lli.kiviniemi@phjis-phjanmaa.fi tim.makikyr@ely-keskus.fi Lapin liitt Riitta Lönnström riitta.lnnstrm@lapinliitt.fi Kainuun liitt Hannu Heikkinen hannu.heikkinen@kainuu.fi Keski-Phjanmaan liitt Janna Räisänen janna.raisanen@keski-phjanmaa.fi Lapin ELY-keskus Juha Tapi juha.tapi@ely-keskus.fi Liikennevirast Anni Rimpiläinen anni.rimpilainen@liikennevirast.fi Rambll Finland Oy Mark Mäenpää mark.mäenpää@rambll.fi