POHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA

Transkriptio

1 Ryhmän 1 keskustelujen yhteenvetoa POHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA Nykyiset TEN-T verkot Tarkasteltiin Oulun asemaa nykyisissä TEN-T verkoissa ja havaittiin seuraavaa - Luulajan satama on ydinverkon satama, mutta Oulu-Raahe on vain täydentävässä verkossa - Ruotsissa on kolme ydinverkon lentoasemaa (Tukholma, Göteborg, Malmö), Suomessa vain yksi (Helsinki- Vantaa) Korostettiin pääradan merkitystä raskaille kuljetuksille ja pidettiin tavoiteltavana kaksoisraidetta koko matkalle. Nelostien edelleen kehittämisen merkitys nähtiin suureksi. Moottoritiejaksoja pitää tehdä lisää liikenteen tarpeiden vaatimassa tahdissa. Oulun lentoaseman infra on kunnossa ja kapasiteetti mahdollistaisi matkustajamäärän merkittävänkin kasvun. Pääosa (noin 80 %) matkustajista jää Helsinkiin, joten tarve suorille yhteyksille muihin määränpäihin on melko vähäistä. Johtopäätöksiä: Oulu-Raahe -satama pyrittävä saamaan ydinverkkoon. Oulun lentoasema pyrittävä saamaan ydinverkkoon Suomen kakkoslentoasemana. TEN-T ydinverkkokäytävät Nähtiin selväksi puutteeksi se, ettei mikään ydinverkkokäytävistä ulotu Pohjois-Suomeen. Todettiin, että kannattaa ponnistella asia korjaamiseksi. Johtopäätös: ScanMed tai NSB ydinverkkokäytävää on pyrittävä jatkamaan Suomen ja Ruotsin yhteistyönä Tukholman ja Helsingin seutujen välille Perämerenkaaren kautta. Perusteluiksi esitettiin seuraavia asioita: - Euroopan merkittävimmät mineraalivarat ja suurimmat metallimalmikaivokset ovat sen vaikutuspiirissä. Euroopan omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden suhteen pitää lisätä. - EU:n suurimmat metsävarat ja samalla myös kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainevarat sijaitsevat Suomen ja Ruotsin pohjoisosassa. - Pohjoisen kautta kulkevan datakaapelin arvioitiin lisäävän alueen merkitystä. - Rail Baltica ja Tallinna-Helsinki tunneli tukisivat ydinverkkokäytävän jatkamista. - Pitemmällä aikavälillä myös yhteys Jäämerelle (esim. Narvik tai Kirkkoniemi) voisi olla osa ydinverkkokäytävää.

2 Arvioitiin, että ydinverkkokäytävän jatkaminen Perämeren ympäri parantaisi nelostien ja pääradan kilpailuasemaa kansallisesta rahoituksesta päätettäessä Muita keskusteluissa esille nousseita asioita Kiinan ja Pohjois-Suomen välisen ratayhteyden mahdollisen nopeutumisen merkitystä Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämälle ei pidetty kovin suurena. Myöskään Koillisväylällä ei arvioitu olevan suurta merkitystä kuljetusten kannalta lähivuosikymmeninä. Keskusteltiin ulkomaisesta kuorma-autoliikenteestä Suomessa ja todettiin Suomessakin olevan aika siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön liikenteen maksuvastuissa siten, että kaikki tieverkkoa käyttävät osallistuvat kustannuksiin.

3 Ryhmän 2 keskustelujen yhteenvetoa ELINKEINOELÄMÄN KUSTANNUSTEHOKAS TOIMINTA JA KEHITTÄMINEN Keskusteluissa esiin nousseita haasteita Suurivolyymiset yhteydet pohjoisen ja idän suuntiin eivät toimi. Moottoritiesillat ovat liian matalia korkeille kuljetuksille. Tienpidon taso ei ole riittävä ja etenkin alempiasteinen tieverkko on heikossa kunnossa. Keskusteluissa esiin nostetut tavoitteet ja toimintalinjaukset Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämiseksi Toimiva liikenneverkko Lyhyellä aikavälillä tärkeintä on turvata liikenneverkon kunnossapito ja päivittäinen liikennöintimahdollisuus. Liikenneverkon kehittämistä ohjaavat suurimmat kuljetusvolyymit ja materiaalivirrat. Lisäksi huomioidaan voimakkaasti kasvavan matkailun tarpeet. Priorisoidaan liikenneväylät sekä niiden kehittäminen logististen tarpeiden perusteella. Rataverkon kehittämisessä korostetaan riittävän kapasiteetin turvaaminen. Kehitetään Oulun tavara- ja henkilöratapihoja. Edistetään Oulun kolmioraiteen ja Ylivieska-Oulu-kaksoisraiteen rakentamista. Korostetaan valtatien 4 roolia Pohjois-Suomen tärkeimpänä tieyhteytenä osana valtakunnallista runkoverkkoa. Varmistetaan etelä-pohjoissuuntaisten pääväylien lisäksi tärkeimpien poikittaisten tieyhteyksien kunto ja toimivuus. Edistetään pilottihankkeita erilaisille rekkajunakokeiluille, etenkin tähän sopivalla valtatiellä 20. Varaudutaan liikennejärjestelmän suunnittelussa uusiin hankkeisiin, joilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen ja kuljetuksiin. Varaudutaan pitkällä tähtäimellä Jäämeren radan rakentamiseen. Tehokkaat kuljetus- ja matkaketjut Varmistetaan jäänmurron saatavuus kaikille Perämeren satamille ja puolitetaan väylämaksut kilpailukyvyn lisäämiseksi. Priorisoidaan raideliikenne pitkissä runkokuljetuksissa. Varmistetaan toimivat kuljetusketjut kehittämällä terminaaliverkkoa ja logististen solmupisteiden palvelutarjontaa rakennetaan Haapajärvi-Ylivieska raakapuuterminaali kehitetään Oulun Oritkarin logistiikka-aluetta. Varataan maankäytön suunnittelussa (kunnat) riittävä määrää logistisia alueita kuljetusjärjestelmän kannalta tehokkaimman terminaaliverkon kehittämiseksi. Logistiikkakeskusten kehittämisen edellyttämät tilatarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa. Logistiikkakeskukset sijoitetaan kunta- ja asutuskeskusten ulkopuolelle.

4 Kuljetuskaluston kasvava koko huomioidaan logistiikkakeskusten kehittämisessä. Edistetään yksikköliikenteen kehittymistä ja tuontikonttien saatavuutta Oulun seudulla. Edistetään yhdistettyjen kuljetusten palvelujen uudelleenkäynnistämistä. Edistetään vinjettijärjestelmän käyttöönottoa ulkomaisille kuljetusyrityksille. Kehitetään Oulun lentoasemasta portti pohjoisen alueen matkailulle. Kehitetään matkailun edellyttämiä matkaketjuja ja huomioidaan myös tilausliikenne ja sen tarpeet. Muita tavoitteita ja huomioita Tiivistetään liikennejärjestelmän kehittämistyössä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja huomioidaan myös PK-sektorin ja matkailualan tarpeet. Sitoutetaan matkailualan PK- ja mikroyritykset liikennejärjestelmän kehittämiseen hyödyntämällä erilaisissa digitalisaatiohankkeissa saatuja kokemuksia. Yhteistyön varmistamiseksi selvitetään kehittämis-/markkinointiyhtiön perustamista tai niiden hyödyntämistä Kehitetään liikennejärjestelmän muuttuvien tarpeiden jatkuvaa seurantaa ja eri osapuolten reagointikykyä vastata muuttuviin tarpeisiin. Lisätään logistiikka-alan koulutusta. Lisätään matkailualan koulutusta. Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyössä huomioidaan Pohjois-Suomen teollisuusstrategian esitykset. Mikäli tuleva maakunta saa verotusoikeuden, vaikuttaako se liikennejärjestelmän kehittämiseen ja toimenpiteiden priorisointiin?

5 Ryhmän 3 keskustelujen yhteenvetoa KESTÄVÄ LIIKKUMINEN Keskusteluissa esiin nostetut tavoitteet ja toimintalinjaukset Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämiseksi Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen panostetaan kaupunkiseuduilla. Edistetään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta taajamissa infratoimenpiteillä. Panostetaan asenteiden muutokseen maaseututaajamissa. Tuetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä pitkillä matkoilla kehittämällä tarvittavia matkaketjuja. Kehitetään matkaketjuja raideliikenneyhteys Oulun lentoasemalle Edistetään kestävää liikkumista matkailukeskuksissa. Edistetään uusia digitalisaation mahdollistamien liikkumispalvelujen käyttöönottoa. Edistetään biopolttoaineiden ja kaasun käyttöönottoa raskaan liikenteen polttoaineena.

6 Ryhmän 4 keskustelujen yhteenvetoa Toimivat liikennepalvelut ja matkaketjut Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan elinvoiman, kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Matkaketjujen toimivuus edellyttää riittäviä henkilöliikenteen palveluita, ovelta-ovelle palvelut mahdollistavaa infraa ja kunnossapitoa, selkeitä solmupisteitä ja kokonaisvaltaista informaatiota. 1. Palveluiden helppo käytettävyys ja informaatio Keskeinen haaste on saada tieto liikennepalveluista asukkaille ja matkailijoille helpossa muodossa. Tarvitaan kattavaa ja kokonaisvaltaista informaatiota. Liikennepalveluiden helppo hankinta ja kokonaisuuden hallinta tärkeimmät tavoitteet. Julkisen vallan otetta tarvittaneen (ainakin aluksi), että tiedot palveluista ja aikatauluista saadaan koottua asiakkaille helppoon muotoon. 2. Matkaketjujen aktiivinen kehittäminen Asiakaslähtöisyys tulee olla kehittämisessä keskiössä. Digitaalisuus tuo uusia apuvälineitä ja lisää tietoa suunnitteluun: saadaan tietoa matkojen suuntautumisesta ja pystytään kehittämään palveluja kysynnän mukaiseksi. Lentoliikenteen kehittäminen voi olla yhteydenpitoa nykyisiin operaattoreihin, ei vain uusien operaattorien/yhteyksien lobbaamista. Myös matkailun matkaketjuja tulee aktiivisesti kehittää. 3. Joukkoliikenteen kehittäminen ja tehostaminen Joukkoliikennettä tulee kehittää myös muualla kuin kaupunkiseuduilla. Matkaketjuja tulee tehostaa, julkisesti tuettujen henkilökuljetusten (kunnat ja Kela) yhdistely ja hyödyntäminen myös muilla matkoilla. Junaliikenteen hyödyntäminen työmatkoilla keskeistä, aikataulut myös seudun sisäistä liikkumista palveleviksi. 4. Matkaketjujen kehittäminen edellyttää infran kehittämistä Infran kehittäminen parantaa matkaketjuja. Alemman tieverkon kunto ja kunnossapito sekä infran kehittäminen ovat keskeisiä ovelta-ovelle matkaketjuissa. 5. Matkailun edistäminen sujuvilla matkaketjuilla Tärkein matkaketju on Oulun lentoasema Matkakeskus. Matkailun matkaketjuista tulisi kehittää syöttöliikennettä Oulusta Syötteelle. Oulu-Kiiminki on pullonkaula yhteyksissä Koillismaalle. Kuusamon rata palvelisi myös matkailua. Matkailun palveluita sijaitsee runsaasti haja-asutusalueilla, jossa alemman tieverkon kunto ja kunnossapito ovat matkaketjujen suurimpia pullonkauloja. Pyritään matkailussa tiiviisiin palvelukeskittymiin ja toteutetaan ratkaisuja, joilla matkailukeskusten sisällä voidaan liikkua kestävästi. Merellisyyden hyödyntäminen myös matkailussa, matkustaja-aluksia.