Espoon kaupunki Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten

Raportti 67021322EC 14.10.2002 Espoon kaupunki Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura 2000 -alueisiin

1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖAINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 3 3 LAAJALAHDEN NATURA 2000 ALUE (FI0100028)... 4 3.1 ALUEKUVAUS... 4 3.1.1 Suojelutilanne ja toteutuskeinot... 4 3.1.2 Luontotyypit ja kasvillisuus... 5 3.1.3 Lintudirektiivin lajit ja uhanalaiset lajit... 7 3.1.4 Elfvikin vanhojen metsien suojeluohjelman kohde... 9 3.2 ALUEESEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA NIIDEN VAIKUTUKSET NATURA ALUEESEEN 9 3.2.1 Kehä I:n parantaminen, Keilaniemi Turunväylä... 9 3.2.2 Maari II ja Maari III Asemakaava-alueet... 10 3.2.3 Helsingin yleiskaava 2002... 11 3.2.4 Meritäytöt... 11 3.3 ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVAN RAKENNEMALLIT... 12 3.3.1 Natura 2000 alueen läheisyyteen suunnitellut maankäyttömuodon muutokset rakennemalleissa.... 12 3.3.2 Yleistä rakennemallien vaikutuksista... 15 3.3.3 Rakennemallien tilapäiset vaikutukset Natura-alueeseen... 15 3.3.4 Rakennemallien pysyvät vaikutukset Natura-alueeseen... 15 3.3.5 Yhteenveto rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksista... 16 3.4 YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 18 3.5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 21 4 ESPOONLAHTI SAUNALAHTI NATURA 2000 ALUE (FI0100027)... 24 4.1 AINEISTO... 24 4.2 ALUEEN KUVAUS... 24 4.2.1 Suojelutilanne ja toteutuskeinot... 24 4.2.2 Luontotyypit ja kasvillisuus... 25 4.2.3 Linnusto...27 4.2.4 Merkittävä lajisto... 27 4.3 ALUEESEEN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT JA TOTEUTUNEET KAAVAT... 28 4.3.1 Sundetin alueen suunnitelmat... 30 4.3.2 Lasilaakson asemakaava... 30 4.3.3 Saunalahdenportin asemakaava... 30 4.3.4 Kehä III:n laajennus... 31 4.4 ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVAN RAKENNEMALLIT... 31 4.5 YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 33 4.6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 36 5 KIRJALLISUUSLUETTELO... 37

2 1 JOHDANTO Espoon kaupunki valmistelee Espoon eteläosien yleiskaavaa, jota varten tämä kirjallisuustutkimus on laadittu. Tutkimuksen tavoitteena on ollut koota olemassa oleva aineisto koskien sekä Espoonlahden että Laajalahden Natura 2000 alueita ja arvioida Espoon eteläosan kaavoituksen rakennemallien vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu pääasiassa kirjallisuustietojen perusteella alueiden nykytilaa sekä arvioitu olemassa olevien suunnitelmien vaikutuksia Natura 2000 alueiden luontoarvoihin olemassa olevan aineiston perusteella. Lisäksi tutkimuksessa on arvioitu minkä tyyppistä rakentamista Natura 2000 alueiden läheisyyteen voidaan suunnitella heikentämättä merkittävästi Natura 2000 alueiden niitä luonnonarvoja, joiden perusteella ne on liitetty Suomen Natura 2000 verkostoehdotukseen. Työstä on vastannut FM Lauri Erävuori Maa ja Vesi Oy:ssä. Arviointiin ovat osallistuneet myös FM Sakari Grönlund Maa ja Vesi Oy:stä sekä FM Thomas Bonn Electrowatt- Ekono Oy:stä. Maa ja Vesi Oy Vantaa, 14.10.2002 Sakari Grönlund Suunnittelupäällikkö Lauri Erävuori Ympäristöasiantuntija

3 2 LÄHTÖAINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Alueita koskevia julkaisuja ja raportteja on koottu seuraavilta tahoilta: Taho Espoon kaupunki Metsähallitus Helsingin kaupunki Kirkkonummen kunta Uudenmaan ympäristökeskus Pääasiallinen aihealue Alueisiin liittyvä kaavoitus ja maankäyttösuunnitelmat, luontoselvitykset Laajalahden Natura alueeseen liittyvä tutkimus- ja luontotieto Helsingin yleiskaava 2002 selostusluonnos, Laajalahti-projekti, Meritäyttöjen vaikutus virtaamiin Kirkkonummen kaavoitus, maankäyttösuunnitelmat, luontoselvitykset Natura 2000 -aluetiedot Työ on laadittu olemassa olevan aineiston perusteella, eikä varsinaisia maastoinventointeja ole tehty. Natura-alueisiin on tehty tutustumiskäynnit heinäkuussa 2002, jolloin tarkasteltiin alueiden yleispiirteitä vaikutusarvion laatimista varten. Linnuston osalta Espoonlahdelta on ollut käytettävissä vuoden 2000 inventointitulokset sekä aiempia seurantatietoja. Espoonlahtea koskien on aiemmin laadittu Natura-arvioinnit Lasilaakson asemakaavan toteutumisen vaikutuksista, Mustalahden veneväylän ruoppaamisen vaikutuksista, Saunalahdenportin maankäyttösuunnitelmien toteuttamisen vaikutuksista sekä Sundetin asemakaava-alueiden toteuttamisen vaikutuksista. Laajalahtea koskien on aiemmin laadittu Natura-arvioinnit Maari II ja III asemakaava-alueen vaikutuksista sekä Kehä I:n vaikutuksista. Kaikki raportissa esitetty tieto ei välttämättä vastaa täydellisesti nykytilannetta, koska tämä selvitys perustuu aiemmin laadittuihin raportteihin ja julkaisuihin. Osaan hankkeista ja suunnitelmista on laadittu aiemmin Natura-vaikutusarviot, ja arvioita on käytetty tässä selvityksessä sellaisenaan. Yhteisvaikutuksia on arvioitu aiemmin laadittujen arviointien pohjalta sekä rakennemallien vaikutusarvion perusteella, joka on laadittu tämän selvityksen yhteydessä. Erityisesti yleiskaavatasoiseen arviointiin liittyy epävarmuutta, koska yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa lähinnä osoitetaan alueen pääasiallinen maankäyttötarkoitus ja suunnittelun reunaehdot, mutta ei oteta kantaa asemakaavojen laatimisen yhteydessä tarkentuviin asioihin. Toisin sanoen esimerkiksi asuntorakentamiseen osoitetulla alueella ei yleiskaavatasolla vielä ole määritelty viheralueiden ja asuntojen tarkempaa sijaintia ja suhdetta. Tämän vuoksi rakennemallien arviointi on tehty olettaen, että mahdollisista käyttötarkoituksista toteutuu luonnolle suurimmat haitat aiheuttava vaihtoehto. Samassa yhteydessä on kuitenkin tuotu esiin lieventämisratkaisuja.

4 3 LAAJALAHDEN NATURA 2000 ALUE (FI0100028) 3.1 Aluekuvaus Laajalahti on liitetty Naturaan sekä luontodirektiivin perusteella (SCI-alue 1 ) että lintudirektiivin perusteella (SPA-alue 2 ). Suojeluperusteena ovat alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit sekä lintudirektiivin liitteen I lajit. Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas, matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Rajaukseen kuuluu varsinaisen ruovikkoalueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa mantereen puolelta sekä avoimempaakin vesialuetta ulompana lahdella. Aluetta on ehdotettu Ramsar-kohteeksi 3 ja se kuuluu IBA-alueisiin 4. Laajalahti kuuluu myös FINIBA -alueisiin 5. Alue muodostaa varsin hyvän ekologisen kokonaisuuden käsittäen merenlahden vesialueen ja rannan ruovikoita, pensaikkoja, avomaita ja metsiä. Rantaniittyjä ja -peltoja on niitetty ja laidunnettu vielä 1960-luvulla, mutta nyt ne ovat pensoittumassa ja ruovikoitumassa, osin muuttumassa myös lehtipuustoa kasvaviksi korviksi. Laajalahti on pääkaupunkiseudulla merkittävä opetuskohde. Lähistöllä sijaitsevassa Villa Elfvikissä toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jossa järjestetään mm. luontokoulu- ja kurssitoimintaa sekä erilaisia luonto- ja ympäristöaiheisia näyttelyitä. Laajalahden luonnonsuojelualueella on luontopolku lintutorneineen. Laajalahti on muutonaikaisena levähdysalueena yksi Suomen etelärannikon parhaista. Muutonaikainen merkitys on vain kasvanut 1990-luvulla veden laadun paranemisen ja pohjakasvillisuuden elpymisen myötä. Alueella levähtää ja pesii useita lintudirektiivin lajeja. Alueella pesii vuosittain noin 250 vesilintuparia. Laajalahdella on myös tutkimuksellista merkitystä. Ruovikko- ja pensaikkoalueella rengastetaan pesimä- ja muuttolinnustoa SSP-(Sisämaan seurantapyynti) ja Acroprojekteihin liittyen. Alue kuuluu myös äskettäin käynnistettyyn pienpetoprojektiin, jolla selvitetään voidaanko tulokaspetoja vähentämällä vaikuttaa arvokkaiden lintuvesien lintukantoihin ja poikastuottoon. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi Uudenmaan riistanhoitopiiri, Uudenmaan ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Metsähallitus ja Espoon ja Helsingin kaupungit. 3.1.1 Suojelutilanne ja toteutuskeinot Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonsuojelualue. Aluetta ehdotetaan myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Tästä ei seuraa mitään oikeusvaikutuksia yli sen, mitä johtuu jo Natura 2000 -verkostoon kuulumisesta. 1 (Sites of Community Importance) Luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettäviä alueita. 2 (Special protection Areas) Lintudirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettäviä alueita. 3 Ramsar sopimus on kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskeva sopimus vuodelta 1971. 4 Important Bird Areas (IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. 5 Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas FINIBA).

5 3.1.2 Luontotyypit ja kasvillisuus Luontotyyppien sijainti alueella on esitetty kuvassa 3/1. Valtaosa Laajalahden Natura 2000 alueesta on vesialuetta. Rantoja hallitsevat laajat ruovikot, joiden takana on merenrantaniittyjä, lehtoja ja suurruohokasvillisuutta laikuttaisesti. Rantaniityt ovat keskittyneet lahden länsirannalle, jossa osaa niityistä laidunnetaan. Lehtoja on erityisesti Elfvikin ympäristössä. Laajarannan pohjoisosassa on vanhoja peltoja, jotka rajautuvat Natura 2000 alueeseen. Avoimilla niityillä, pensaikoilla ja reunametsillä on suuri merkitys monipuolisen linnuston ylläpitäjänä. Vesilintujen lisäksi alueella esiintyy runsaasti kahlaajia sekä pensaikkojen ja avomaiden muuta linnustoa. Oman lisänsä alueen ympäristövalikoimaan tuo Elfvikin vanhan metsän alue, joka on Natura 2000 alueen ulkopuolella. Natura 2000 alueen luontodirektiivin luontotyyppien osuudet kokonaispinta-alasta ovat: Luontotyyppi Osuus alueesta, % Laajat matalat lahdet 78 Itämeren boreaaliset rantaniityt 6 11 Kostea suurruohokasvillisuus 5 Fennoskandian metsäluhdat 0 Boreaaliset lehdot 0 Suurruohokasvillisuutta etualalla. Rantalehtoa. Ruovikon reunaa ja pensaikon vaihettumisvyöhykettä luontopolun varrella. 6 Luontotyyppi on määritelty luontodirektiivissä erityisen tärkeäksi luontotyypiksi.

Kuva 3/1. Laajalahden Natura 2000 alueen luontotyypit. Elfvikin vanhojen metsien suojelukohde on rajattu sinisellä. 6

7 3.1.3 Lintudirektiivin lajit ja uhanalaiset lajit Laajalahti on ensisijassa linnustoltaan arvokas alue. Lajistoon kuuluu useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, joista osa pesii alueella (taulukko 3-1). Alueelta ei ole tietoja uhanalaisista tai muutoin merkittävistä kasvi- tai hyönteislajeista. Linnuston tunnettuja reviirejä on esitetty kuvassa 3/2. Laajalahden runsaimmat vesilintulajit ovat silkkiuikku ja sinisorsa. Muita lahdella vuosittain pesiviä lajeja ovat mm. haapana, tukkasotka, tavi ja nokikana. Valtaosa vesilinnuista on yleensä pesinyt Maarinlahden pohjois- ja länsiosissa. Kahlaajia Laajalahdella pesii suhteellisen niukasti. Pesivien kahlaajien parimäärät ovat tyypillisesti olleet vain muutamia pareja. Alueella pesivät mm. taivaanvuohi, rantasipi ja lehtokurppa. Rantaniittyjen laidunnuksen myötä mm. töyhtöhyyppä ja punajalkaviklo ovat nykyisin vakioasukkaita. Tarvogrundet ja Madeluoto Natura 2000 alueen itäosassa ovat merkittäviä luodoilla pesiville lajeille. Luodoilla pesivät nauru- ja kalalokit sekä meriharakka. Taulukko 3-1. Laajalahden Natura 2000 alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit ja uhanalaiset lajit Natura 2000 tietolomakkeen mukaan. Nimi Tieteellinen nimi uhanalaisuus Erityisesti suojeltu Direktiivilaji Muuta Linnut kalatiira Sterna hirundo X kaulushaikara Botaurus stellaris NT X kirjokerttu Sylvia nisoria X kuikka Gavia arctica X muuttava lapintiira Sterna paradisaea X liro Tringa glareola X muuttava luhtahuitti Porzana porzana X mustakurkku-uikku Podiceps auritus X muuttava palokärki Dryocopus martius X pikkujoutsen Cygnus columbianus X muuttava pikkulepinkäinen Lanius collurio NT X pikkusieppo Ficedula parva NT X ruisrääkkä Crex crex NT X X ruskosuohaukka Ciraerugicus nosus NT X muuttava räyskä Sterna caspia VU X X muuttava suokukko Philomachus pugnax NT X muuttava uivelo Mergus albellus X muuttava uhanalainen laji X muuttava vesipääsky Phalaropus lobatus VU X muuttava laulujoutsen Cygnus cygnus X muuttava pikkutikka Dendrocopos minor VU VU= Valtakunnallisesti vaarantunut laji, NT= Valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, Erityisesti suojeltu= Luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltu laji, Uhanalaisuus Rassi ym. 2001 mukaan.

Kuva 3/2. Laajalahdella pesivän linnuston reviirit. 8

9 3.1.4 Elfvikin vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Elfvikin aarniometsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alue sijaitsee Naturaalueen pohjoispuolella siihen rajautuen (kuva 3/2). Elfvikin aarniometsä ei sisälly Naturaan. Elfvikin vanhojen metsien suojeluohjelman kohteen keskiosa on lähes 100- vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Metsäalueen laidoilla on lehtomaisia laikkuja ja lehtomaista kangasta. Aluerajauksen etelälaidassa on vanhoja niittyjä. Alue on linnustollisesti edustava kohde, joka yhdessä Laajalahden Natura 2000 alueen kanssa muodostaa linnustollisesti merkittävän kokonaisuuden, jossa on edustettuna vesi- ja rantalinnuston lisäksi myös monipuolisesti metsälinnustoa. Elfvikin aarniometsän lajisto on osittain sama kuin Laajalahden Natura 2000 alueella johtuen alueiden kiinteästä yhteydestä toisiinsa. Esimerkiksi ruisrääkkä, pikkusieppo, pyrstötiainen, palokärki ja pikkutikka esiintyvät molemmilla alueilla. Muita aarnimetsän lajeja ovat kanahaukka, uuttukyyhky, lehtopöllö ja viitasirkkalintu sekä talvisin esiintyvä pohjantikka. Luonnonsuojelulaissa määritetään, että Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (toimenpiderajoitus). Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetusta rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti vaarannu. Valtion viranomaisen ja laitoksen on suunnitellessaan toimenpiteitään ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 2 luku 9 ) 3.2 Alueeseen liittyvät suunnitelmat ja niiden vaikutukset Natura alueeseen Seuraavat suunnitelmien vaikutukset on referoitu aiemmin laadituista arvioinneista lukuun ottamatta rakennemallivaihtoehtojen vaikutusarviota. 3.2.1 Kehä I:n parantaminen, Keilaniemi Turunväylä Kehä I:n liikenne jonoutuu jo nykyisin pahasti huipputuntien aikana ja siellä tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Kehä I:n liikenteen ennustetaan kasvavan edelleen yleisen autokannan kasvun lisäksi pääkaupunkiseudun voimakkaan väestönkasvun vuoksi. Kehä I:n parantamishankkeen tavoitteena välillä Keilaniemi Turunväylä on Kehä I:stä parantamalla varmistaa liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Parantamissuunnitelmia on tarkasteltu Uudenmaan tiehallinnon yleissuunnitelmassa Kehä I (mt 101) Espoon alueella, Keilaniemi-Turunväylä. Parantamissuunnitelmat välillä Keilaniemi, Turunväylä on suunniteltu toteutettaviksi kahdessa eri vaiheessa ja ne koskettavat Laajalahtea ja siihen liittyvää Natura-aluetta seuraavanlaisesti: Kalevalantieltä pohjoiseen ulottuvalla osuudella kehätie laajennetaan 3+3 kaistaa kattavaksi. Tapiolan ja Otaniemen välillä Kalevalantien ja Tekniikantien kohdalla olemassa oleva tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Tässä kohtaa Kehä I:n tasausta alennetaan nykyisestä noin 3,5 metriä. Liittymäalueen lounaispuolelle ja Maarinrannan puolelle rakennetaan meluesteitä. Turvesuontien, Ruukinrannantien ja Kurkijoentien tasoliittymät korvataan Turvesuontien eritasoliittymällä. Kehä I:n Itäpuolelle rakennetaan rinnakkaiskatu Ruukinrannasta Turvesuontielle. Tässä kohtaa Kehä I:n linjausta siirretään meren suuntaan, jotta rampistot mahtuvat Laajalahden asuinalueen puolella nykyiseen liikennetilaan. Lisäksi tässä kohtaa tien tasausta alennetaan noin 6 metriä.

Eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä rakennetaan Kehä I:n varrella kulkeva runkoraitti eritasoon Turvesuontien kanssa ja uusi kevyen liikenteen yhteys Turvesuontieltä Ruukinrantaan rinnakkaiskadun yhteyteen. Meluesteitä rakennetaan Laajalahden luonnonsuojelualueen ja vanhojen metsien suojelualueen kohdalle. Lisäksi nykyisen sähkölinjan kohdalla tai rinnakkaiskadun itäpuolella on varaus pikaraitiotien rakentamista varten. Ruukinrannan kohdalla esitetään Kehä I:n tasauksen alentamista 500 m:n matkalla enimmillään noin 2,5 m näkemien ja meluntorjunnan parantamiseksi Otaniemi alitetaan kalliotunnelilla, joka alkaa nykyisen Nesteen huoltamon eteläpuolelta ja päättyy Innopolin eteläpuolelle. Vaikutukset Kehä I:n vaikutuksista Natura 2000 alueeseen on laadittu raportti (LT-Konsultit 1999). Varsinaiset vaihtoehdot kaventavat tien ja Natura 2000 alueen välissä olevaa puskurivyöhykettä, mutta samalla meluntorjunnan toteuttaminen lisää luonnonsuojelualueen rauhaa huomattavasti. Hankkeella ei ole arvion mukaan merkittäviä vaikutuksia Naturaalueen luontotyyppeihin tai lajeihin. Elfvikin aarniometsän linnustoon vanhan metsän alueen supistuminen vaikuttaa todennäköisesti kielteisesti. Vaikutukset ovat kielteisiä erityisesti tyypillisille metsälinnuille, joita alueella ovat tikat, pikkusieppo, lehtopöllö, kanahaukka sekä uuttukyyhky. Aarniometsän supistuminen lisää myös häirintää lajeille. 10 3.2.2 Maari II ja Maari III Asemakaava-alueet Asemakaava-alueet sijaitsevat Maarinrannassa Laajalahden eteläreunalla. Asemakaavojen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on laadittu arvio vaikutuksista Natura 2000 alueeseen. Maari III:n vaikutuksista on lisäksi laadittu erillinen luontotyyppi- ja lajikohtainen vaikutusarvio (Sito 1999b). Molemmat asemakaavat ovat vahvistettuja. Maari II Maari II alue sijaitsee Laajalahden Natura-alueen lounaiskulmassa, Kehä I:n itäpuolella sekä Otaniementien pohjoispuolella. Natura-alue ulottuu lähes kaava-alueen rajalle. Alueen pinta-ala on noin 2 ha. Alue on nykyisin tiivis pientaloalue, joka rajoittuu lännessä Kehä I:een. Alueen asutuksen ja Kehä I:n välissä on meluaita. Asuinalue muodostuu 1-2 kerroksisista asuinrakennuksista. Suunnitelmien mukaan alueelle rakennetaan toimistokortteli yhtenäisen pysäköinti- ja pihakannen päälle siten, että toimistorakennukset muodostavat 4 erillistä 6 kerroksista rakennusmassaa. Rakennusoikeutta alueelle on esitetty 27 000 k-m 2. Kortteli liitetään katuverkkoon Maarinrannantieltä. Suunnitelmassa on osoitettu ajoyhteys rakennusten ympäri. Kevytliikenteen yhteydet on myös suunniteltu Maarinrannantien kautta siten, että nykyinen kevytliikenteen silta Kehä I:n yli säilyy. Vaikutukset Natura 2000 alueeseen Kaavamuutoksen yhteydessä laaditun ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan Maari II toteuttaminen ei lisää haitallisia vaikutuksia Laajalahden suojeluarvoihin. Kaava-alueen muuttaminen toimistokäyttöön lisää alueen sisäistä liikennemelua, mutta toisaalta korkeat rakennukset estävät Kehä I:n liikennemelun leviämistä suojelualueelle. Maari II:lla ei ole vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin. Kaavamuutoksen toteuttamisella voi olla vähäisiä vaikutuksia pikkutikan ja pikkusiepon reviireihin, jotka sijaitsevat osittain kaavamuutoksen vaikutusalueella.

11 Maari III Maari III alue sijaitsee Maari II alueen itäpuolella Maarinrannassa ja se rajautuu Laajalahden Natura-alueen eteläosaan. Maari III asemakaavaan on liitetty myös asemakaavamuutoksia Maarinranta, Maari ja Maari II asemakaavoihin. Maari III asemakaavaalue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta tai väliaikaisesti rakennettua hoitamatonta aluetta. Alueella on pysyvää rakennuskantaa etelä- ja itäreunalla. Aluetta on ehdotettu kehitettäväksi osaksi Otaniemen teknologiapuistoa, joka rakentuu pääasiassa Teknillisen korkeakoulun ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen varaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin 28,6 ha, josta korttelialueita on noin 22,5 ha. Kaavan mukainen kokonaiskerrosala on 156 700 k-m 2, josta asuntokerrosalaa 9000 k-m 2 sekä työpaikkakerrosalaa 147 700 k-m 2. Vaikutukset Natura 2000 alueeseen Asemakaavan toteuttamisella voi olla rakentamisen aikaisia merkittäviä haittoja pikkutikalle ja luhtahuitille sekä kauempana esiintyvälle linnustolle, jos lieventämistoimenpiteitä ei tehdä. Haitta aiheutuu pääasiassa paalutusmelusta, joka voi tilapäisesti karkottaa lajit lähialueelta. Luhtahuitilla ja pikkutikalla on reviirejä myös muualla Laajalahden alueella. Kaavan toteutumisen jälkeen merkittäviä haittoja voi kohdistua pikkusieppoon ja pikkutikkaan. Haitat jäävät vähäisiksi, jos suojavyöhykkeen kasvillisuutta hoidetaan luonnonmukaisesti säästäen metsän piirteet ja lehtoalueen kasvillisuus. 3.2.3 Helsingin yleiskaava 2002 Helsinki valmistelee uutta yleiskaavaa, ja kaavaluonnoksen (13.12.2001) vaikutusarvio valmistuu syksyllä 2002. Laajalahden ranta-alueille ei luonnoksessa ole osoitettu uusia rakentamisalueita. Lahden pohjoisosan Helsingin puoleinen ranta-alue on luonnoksessa merkitty kaupunkipuistoksi ja osin virkistysalueeksi. Lehtisaaren eteläosaan on osoitettu uutta rakentamista, mutta sillä ei ole vaikutuksia Laajalahteen. Koivusaareen on osoitettu uutta rakentamista ja meritäyttöjä. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset Laajalahden Natura 2000 alueeseen on arvioitu erillisessä raportissa (Metsätähti 2002) eikä kaavaluonnoksella todettu olevan vaikutuksia suojelualueeseen. 3.2.4 Meritäytöt Keilalahden ja Länsiväylän alueelle Karhusaaren ja Lauttasaaren väliselle alueelle on suunniteltu meritäyttöjä uusien asuinalueiden luomiseksi sekä Helsingin puolelle että Espoon puolelle. Keskusteltavana on ollut useita eri vaihtoehtoja. Meritäyttöjä on suunniteltu Keilalahden alueelle mm. kummallekin puolelle Nesteen tornia sekä Otaniemen ja Lehtisaaren sillan läheisyyteen sekä Keilalahden että Laajalahden puolelle. Laajalahden vesi on yhteydessä Länsiväylän eteläpuolella sijaitsevaan merialueeseen Keilalahden kautta. Keilalahdelle tehtävien meritäyttöjen on arveltu vaikuttavan Keilalahden veden virtaamiin ulommaksi merelle ja mereltä tuleviin virtauksiin sinne päin. Koivusaareen on myös suunniteltu merialueen täyttö. Mikäli täyttö toteutetaan siten, että maa-alue eristää Koivusaaren ja Lauttasaaren väliselle vesialueelle suljetun lahdelman, veden vaihtuvuus lahdelman pohjassa on heikko. Tästä saattaa aiheutua veden hapettomuutta ja umpeenkasvua. Suljetun lahdelman suunnitelmasta on luovuttu.

Kaiken kaikkiaan uusimmissa suunnitelmissa täytettävien merialueiden lukumäärää on supistettu sekä Espoon että Helsingin puolella. Meritäyttöjen vaikutuksista virtausolosuhteisiin Koivusaaren, Hanasaaren ja Lemislahden alueelle on olemassa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvitys (Peltoniemi ym. 2001). Tämän selvityksen mukaan keskusteltavana olevilla meritäyttövaihtoehdoilla on korkeintaan lieviä vaikutuksia Laajalahden veden virtaamiin ja sitä kautta veden vaihtuvuuteen. 12 3.3 Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemallit 3.3.1 Natura 2000 alueen läheisyyteen suunnitellut maankäyttömuodon muutokset rakennemalleissa. Rakennemalleja on laadittu kolme ja Laajalahden alueen osalta niissä on pieniä maankäytöllisiä eroja. Otaniemen korkean teknologian alueen laajenemiseen varaudutaan Kehä I:n tuntumaan sijoittuvalla julkisten palveluiden alueella (kuva 3/3, vaihtoehdot A ja B). Viereinen Elfvikin alue liittyy luontokeskuksena Natura-alueeseen. C-vaihtoehdossa kyseinen alue on osoitettu asumiseen. Kaikissa vaihtoehdoissa Tarvaspäästä alkava rannan viheryhteys on osa Espoon virkistysalue- ja puistoverkostoa. Ruukinrannan alueella vaihtoehdot eroavat toisistaan uudeksi rakentamisalueeksi varatun alueen laajuudessa. Muuten vaihtoehdoissa on osoitettu täydennysrakentamista nykyisille Ruukinrannan asuinalueille. Voimakkaimpia vaikutuksia Laajalahdelle on arvioitu syntyväksi A-vaihtoehdossa, jossa nykyinen metsäinen suoja-alue rakennetaan lähes kokonaan. Laajalahden ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennemalleissa ei ole osoitettu uusia rakentamisalueita. Laajarannan korttelialueelle on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty täydennysrakentamista (kuva 3/4). Kuvissa 3/3 ja 3/4 on nuolilla osoitettu ne muutosalueet, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia Laajalahden luontoarvoihin. Lisäksi asukkaiden määrän kasvulla voi olla kasvavan virkistyskäytön vuoksi haitallisia vaikutuksia.

13 Tontti, tila, tie, rakennuksia Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Uusi alue Maaston korkeuskäyrät Virkistysalue Liikennealue Asuntoalue Yhdyskuntateknisen huollon alue Työpaikka-alue Keskustatoimintojen alue Muuttuva tai täydentyvä alue Luonnonsuojelualue Junarata Raidevaraus Muutosaleet, joilla todennäköisesti vaikutuksia Natura-alueeseen. Kuva 3/3. Perkkaa Ruukinrannan muutosalueet. 0:nykytila, A, B ja C: rakennemallit.

14 Tontti, tila, tie, rakennuksia Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Uusi alue Maaston korkeuskäyrät Virkistysalue Liikennealue Asuntoalue Yhdyskuntateknisen huollon alue Työpaikka-alue Keskustatoimintojen alue Muuttuva tai täydentyvä alue Luonnonsuojelualue Junarata Raidevaraus Muutosaleet, joilla todennäköisesti vaikutuksia Natura-alueeseen. Kuva 3/4. Laajarannan muutosalueet.

15 3.3.2 Yleistä rakennemallien vaikutuksista Rakennemalleissa esitetään vaihtoehtoja yleispiirteisesti Espoon eteläosien maankäytöstä. Rakennemalleissa esitetään siis pitkän aikavälin maankäytönsuunnitelmavaihtoehtoja, jolla luodaan kaupungin kehityssuuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Rakennemalleilla ei osoiteta tarkkaa tai yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Rakennemallivaihtoehtojen pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat yleispiirteiset suunnitelmat tekevät vaikutusten arvioinnin hankalaksi. Suurin osa yleiskaavatason vaikutuksista ilmenee välillisesti, pitemmän vaikutusketjun seurauksena ja on merkittäviä pitkällä tähtäimellä. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat myös vaikeita osoittaa ja arvioida. Välittömät, lähinnä rakentamisesta johtuvat vaikutukset ovat helpompia osoittaa. 3.3.3 Rakennemallien tilapäiset vaikutukset Natura-alueeseen Rakennemallien tilapäisiä vaikutuksia luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen ei voida juurikaan osoittaa. Vaikutukset linnustolle voivat sen sijaan olla moninaiset, kuten melun, lisääntyvän liikenteen sekä muun liikkumisen aiheuttamat vaikutukset alueella. Ne kaikki voivat lisätä pesien ja poikasten tuhoutumisriskiä. Vakavin vaikutus lintukantoihin on pesimäaikaisella häiriöllä. Sinänsä monet linnut tottuvat meluun ja ihmisiin, mutta jo hetkellinenkin häiriö saattaa vaikuttaa poikastuoton onnistumiseen, jos pienpedot ehtivät paikalle. Jatkuva melu saattaa lisäksi häiritä lintujen soidinta. Arabianrannan rakentamisen yhteydessä on tutkittu koepaalutusten avulla melun vaikutusta lintuihin ja kaloihin (Kala- ja Vesitutkimus Oy ym. 1996). Tutkimuksessa havaittiin, että vesi- ja lokkilintujen määrät eivät vähentyneet paalutuksen takia, mutta paalutus pelästytti linnut lentoon enimmillään vielä kilometrinkin päässä, alle 250 metrin etäisyydellä paalutuspaikasta vesilinnut häiriintyivät pahoin. 3.3.4 Rakennemallien pysyvät vaikutukset Natura-alueeseen Pysyviä vaikutuksia syntyy siitä, että rakennemalleissa osoitettu lisärakentaminen tuo alueelle lisää asukkaita. Tämä lisää virkistyskäyttöä ja muuta liikkumista Naturaalueilla. Liikkumisesta aiheutuu kulutuspainetta herkille luontotyypeille sekä häiriötä linnustolle. Tutkimusten perusteella melu, ihmisten liikkuminen ja muunlainen häirintä vaikuttavat linnustoon jopa yli 2,5 kilometrin päähän. Vaikutus riippuu paljolti mm. melulähteestä ja toisaalta ympäristötyypistä. Nämä molemmat vaikuttavat melun voimakkuuteen ja sen etenemiseen. Melun vaikutuksia on tutkittu paljon mm. liikenteen melun osalta (Reijnen 1995, Reijnen ym. 1995). Vesilinnuilla ja kahlaajilla häiriö ulottuu enimmillään 500 metristä pitkälti yli kilometriin (Reijnen 1995, Rodgers & Smith 1997 ja Mensing ym. 1998). Pysyviä vaikutuksia ovat myös rakentamisesta johtuvat muutokset suojelun perusteina olevien luontotyyppien pinta-alaan tai luonnonoloihin tai suojelun perusteina olevien lajien elinolosuhteisiin. Rakentamisen alle jäävillä kasvupaikoilla vaikutukset ilmenevät heti ja ovat peruuttamattomia. Epäsuorat ja pidemmällä aikajänteellä ilmenevät vaikutukset koskevat rakennusvaiheessa muuttuneen ympäristön lähialueita.

Suorat ja pysyvät vaikutukset linnustoon johtuvat siitä, että rakentaminen muuttaa, pienentää tai poistaa lintujen pesimä- tai levähdysalueen ympäristötyypin sekä kaventaa suojavyöhykkeitä altistaen linnuston herkemmin häirinnälle. Suorat vaikutukset ovat helpoiten arvioitavissa, sillä voimakas ympäristötyypin muuttaminen arvattavasti muuttaa myös alueen linnustoa. Lisärakentaminen pienentää yleisesti ottaen Laajalahden alueen luonnonympäristöä, jonka vaikutukset voivat heijastua Natura 2000 alueelle. 16 3.3.5 Yhteenveto rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksista Rakennemallien A-vaihtoehdolla on voimakkaimmat vaikutukset Laajalahden Natura 2000 alueeseen, joten tässä on tarkasteltu ensisijaisesti kyseisen vaihtoehdon vaikutuksia. Vaikutuksia on arvioitu syntyvän ensi sijassa Ruukinrannan uudesta rakentamisalueesta ja Laajarannan täydennysrakentamisesta. Lisäksi haitallisia vaikutuksia syntyy epäsuorasti lisääntyvän häirinnän ja virkistyskäytön myötä. Vaikutukset kohdistuvat Laajalahden pohjoisosaan ja länsiosaan. Kehä I:n länsipuolen tai Turun moottoritien pohjoispuolen maankäyttösuunnitelmilla ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 alueeseen. Rakentamisesta syntyvät suorat, pysyvät vaikutukset Natura 2000 alueella jäävät vähäisiksi, jos riittävät suojavyöhykkeet säilytetään. Virkistyskäytön lisääntymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia, joiden tarkka arvioiminen on kuitenkin vaikeaa. Arat linnut hylkäävät tai tilapäisesti jättävät pesänsä helposti, jolloin mm. pienpedot voivat tuhota pesinnän. Vaikka rakennemallit eivät suoraan vaikuta Natura-alueeseen tai sillä oleilevaan lajistoon, on rakennemalleilla vaikutuksia erityisesti niille lajeille, joiden elinympäristöjä sijaitsee Natura-alueen reunaosissa ja sen ulkopuolella. Elinympäristöjen tuhoutuminen tai muuttuminen Natura-alueen ulkopuolella heijastuu myös lajien esiintymiseen Natura-alueella. A-vaihtoehdossa nykyinen vanhan metsän alue jää kokonaan rakentamisen alle ja samalla Laajalahden suojavyöhyke häviää. Julkisten palvelujen alueen eteläosa on pikkulepinkäisen, ruisrääkän ja pikkutikan reviirialuetta. Koko Elfvikin metsäalue on palokärjen reviiriä. Pikkusiepon reviirialue sijaitsee Villa Elfvikin ympäristössä. Metsäalueen rakentaminen kaventaa edellä mainittujen lajien elinympäristöä ja reviirejä voimakkaasti. Ruisrääkän ja pikkulepinkäisen reviirit sijoittuvat aivan Natura-alueen reunaosan pensaikkoihin ja laitametsiin. Maankäytön toteuttamisesta riippuen A-vaihtoehdolla voi olla haitallisia vaikutuksia lajeihin. Ruisrääkkä on Laajalahdella harvinainen eikä jokavuotinen pesijä. A- ja B-vaihtoehdot voivat vaikuttaa haitallisesti ruisrääkän esiintymiseen alueella, mikäli riittävää suojavyöhykettä ei jätetä niittyalueiden ja rakentamisalueiden väliin. Nykyään niityt ja reunapensaikot rajautuvat tiheään metsikköön pohjoisessa. A-vaihtoehto supistaa palokärjelle sopivaa elinympäristöä huomattavasti. B- ja C- vaihtoehdoissa supistuminen on lievempää. A-vaihtoehdon toteuttamisen myötä palokärki ei välttämättä viihdy enää alueella. B- ja C-vaihtoehdoissa viheralueita jää enemmän eikä vaikutukset ole yhtä voimakkaat olettaen, että viheralueet säilytetään pääosin luonnontilaisina säästämällä vanhoja puita. C-vaihtoehdon maankäytön muutosalueet eivät ulotu lintujen reviireille (paitsi palokärjen) ja vaihtoehdon vaikutukset ovat kaikkiaan vähäisimmät. Kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa Elfvikin ympäristön nykyiset viheralueet supistuvat voimakkaasti ja alueen asukasmäärä nousee, voimakkaimmin A- vaihtoehdossa. Lisääntyvä asukasmäärä ja virkistysalueiden selvä supistuminen siirtää virkistyskäyttöpainetta luonnonsuojelualueelle, mikä ei ole sen ensisijainen tarkoitus. Ns. lähimetsiä ei alueelle juurikaan jää, jolloin mm. lapset saattavat siirtyä suojelualueelle leikeissään. Laajalahdella on liikkumisrajoituksia pesintäaikana, mikä teoreettisesti lieventää virkistyskäytön haittoja. Avomaiden lajistolle aiheutuu herkimmin häiriötä, koska avomailla liikutaan eniten. Lisäksi osa niityistä on Natura-

koska avomailla liikutaan eniten. Lisäksi osa niityistä on Natura-alueen ulkopuolella, minkä vuoksi niillä liikkumista ei ole rajoitettu ollenkaan. Laajarannan alueen PY/A-alue on jo rakennettua ympäristöä, jota malleissa on esitetty joko asuntorakentamiseen tai julkisten palvelujen alueeksi (kuva 3/4). Alue rajautuu Natura 2000 alueeseen. Maankäytön muutoksen suorat vaikutukset ovat etupäässä rakennusaikaisia, kuten melu ja roskaantumisriski. A-vaihtoehdossa asuntoalue saattaa lisätä virkistyskäytöstä aiheutuvaa häiriötä. B- ja C-vaihtoehtojen julkisten palvelujen alue voi lisätä häiriötä lähinnä liikenteen muodossa. Pikkulepinkäisen reviirejä on kaksi muutosalueen kulmauksissa osittain Natura-alueella ja osittain sen ulkopuolella, ja rakentamisella voi olla haitallisia vaikutuksia pikkulepinkäisen esiintymiseen alueella. Luhtahuitin reviiriin vaikutusten ei arvioida ulottuvan lukuun ottamatta rakentamisen aikaista melua. Rakentamisalue on osoitettu rajautumaan suojelualueeseen. Tällöin rakentamisella on vaikutusta myös linnuston esiintymiseen rakentamisalueen lähiympäristössä mukaan lukien Natura-alueen reunaosat. Ainakin arimmat lajit välttävät aluetta. Suojavyöhykkeellä vaikutuksia voidaan lieventää todennäköisesti jonkin verran. Rakentamisen aikainen melualue voi ulottua lähes koko Natura-alueelle, mikäli rakentamisen yhteydessä paalutetaan maaperää. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla melu aiheuttanee väliaikaista häiriötä ainakin Laajarannan rakentamisalueella. A- ja B- vaihtoehdoissa melusta syntyy häiriötä myös Laajalahden pohjoisosassa, jossa rakentamisalue mahdollisesti ulottuu lähes Natura-alueeseen asti. Meluvaikutukset ovat väliaikaisia ja niiden vaikutuksia voidaan lieventää keskittämällä voimakkainta melua aiheuttavat rakennusvaiheet lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Lisärakentaminen Laajalahden ympäristössä lisää liikkumista ja virkistyskäyttöpainetta Natura 2000 alueelle ja sen lähiympäristöön. Lisääntyvä liikkuminen häiritsee herkästi linnuston pesintää. Kaikilla vaihtoehdoilla on Elfvikin alueella haitalliset vaikutukset Elfvikin vanhojen metsien suojelukohteeseen. A-vaihtoehto hävittää koko vanhan metsän alueen, jolloin sen piirteet ja tyypilliset lajit häviävät todennäköisesti Laajalahdelta. B-vaihtoehdossa vanhan metsän ydinalue häviää suurimmaksi osaksi, jolloin vaikutukset ovat lähes A- vaihtoehtoa vastaavat. Lisäksi mahdollisesti jäljelle jäävää linnustoa haittaa lisääntyvä häiriö. C-vaihtoehdossa vanhan metsän pinta-ala pienenee karkeasti arvioiden vajaaseen puoleen nykyisestä, minkä seurauksena metsän ns. ydinalue supistuu erittäin pieneksi. Eli suurin osa jäljelle jäävästä vanhan metsän alueesta muodostaa ns. reuna-alueen, joka ei vastaa piirteiltään eikä lajistoltaan vanhaa metsää alueen ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. Tarkasteltaessa vaikutuksia Laajalahteen kokonaisuudessaan (Natura-alue, aarniometsä sekä muut luonnon alueet) on lisärakentamisella vaihtoehdosta riippumatta todennäköisesti haitallisia vaikutuksia erityisesti linnustolle. Laajalahden luonnonsuojelualueen suojeluarvo perustuu alueella tavattaviin lintulajeihin ja niiden runsauteen. Vaikka vaikutukset Natura 2000 alueen lintudirektiivin lajeille jäisivätkin vähäisiksi, alentaa lisärakentaminen todennäköisesti Laajalahden suojeluarvoa lisääntyvän häirinnän ja luonnonalueiden supistumisen takia. Rakennemallivaihtoehdot vaikuttavat suoraan haitallisesti Elfvikin vanhaan metsään, jonka arvo häviää kaikissa vaihtoehdoissa, vaikka osa metsäalueesta säästyy C-vaihtoehdossa. 17

3.4 Yhteisvaikutusten arviointi Mikään suunnitelma tai maankäytön rakennemallivaihtoehto ei sijoitu Natura 2000 alueelle, joten suoria vaikutuksia Natura 2000 alueeseen ei kohdistu. Välillisiä Natura 2000 alueeseen kohdistuvia vaikutuksia ovat melu, suojavyöhykkeiden supistuminen ja mahdollisesti Natura 2000 alueelle ulottuva maaperää kuivattava vaikutus ja mahdollinen virkistyspaineen kasvu. Edelleen vaikutukset voidaan jakaa rakentamisen aikaisiin ja toteutumisen jälkeisiin vaikutuksiin. Seuraavassa on arvioitu vaikutuksia Natura 2000 alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Lopussa on yleisarvio yhteisvaikutuksista Natura 2000 alueen luontoarvoihin sekä Elfvikin vanhaan metsään, ja näiden molempien muodostamaan kokonaisuuteen. Vaikutukset luontotyyppeihin Laajat matalat lahdet kattaa noin 78 % Natura 2000 alueen pinta-alasta, ja luontotyyppiin kuuluu Natura 2000 alueen vesialue. Kaikki suunniteltu maankäyttö sijaitsee kaukana vesialueesta. Suunnitelmilla ei ole suoria vaikutuksia luontotyyppiin olettaen, että Laajalahteen ei lasketa alueilta tulevia hulevesiä. Laajalahden eteläpuolen meritäytöillä ei ole selvityksen mukaan juurikaan vaikutuksia Laajalahden virtaamaan, joten suunnitelmilla ei ole vaikutuksia luontotyyppiin. Espoo ja Helsinki on luopunut Laajalahden eteläpuolen vesialueille voimakkaimpia vaikutuksia aiheuttavista meritäytöistä. Itämeren boreaaliset rantaniityt on priorisoitu luontotyyppi 7, jota Laajalahden Natura 2000 alueesta on noin 11 %. Bonn (LT-Konsultit 1999) pitää osuutta ylimitoitettuna. Rantaniityt sijaitsevat ruovikon takana ja ne ovat osin laidunnuksesta riippuvaisia. Osaa Laajalahden merenrantaniityistä laidunnetaan nykyisin, mikä on kasvattanut rantaniittyjen pinta-alaa. Rantaniityt eivät ole herkkiä kulutukselle eikä niihin kohdistu vaikutuksia. Kosteaa suurruohokasvillisuutta on Natura 2000 alueen pinta-alasta noin 5 %, joka vaikuttaa edellisen tapaan ylimitoitetulta (LT-Konsultit 1999). Suurruohokasvillisuus on keskittynyt vanhoille niityille ja pelloille sekä ojien varsiin. Suurruohokasvillisuus on melko hyvin kulutusta kestävää eikä toisaalta houkuttele liikkumaan alueella. Luontotyyppiin ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Laajalahden länsirannan rakennusalueen toteuttamisen vaikutuksia voi olla sitä ympäröivän lähialueen lievä kuivuminen riippuen tehtävistä kuivatustoimenpiteistä. Boreaaliset lehdot Lehtoja on Natura 2000 alueen pinta-alasta alle 1%. Osuus vaikuttaa aliarvioidulta (LT-Konsultit 1999). Lehdot sijaitsevat osittain pienialaisina laikkuina sekä Elfvikin ympäristössä että Maarinrannan luoteispuolella. Suoria vaikutuksia lehtoihin ei kohdistu. Ohjaamaton virkistyskäyttö voi kuluttaa lehtojen aluskasvillisuutta. Laajalahdella on kulku on ohjattu merkitylle luontopolulle. Lehdot ovat pienialaisia ja paikoin tiheäpuustoisia eivätkä välttämättä houkuttele alueella liikkuvia. Lehtoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 18 7 Luontodirektiivin liitteen luontotyypeistä osa on nimetty erityisen tärkeiksi eli priorisoiduiksi luontotyypeiksi. Nämä ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa hävitä, ja joiden suojelussa yhteisöllä on erityinen vastuu.

19 Fennoskandian metsäluhdat Metsäluhdat on luontodirektiivin liitteen priorisoitu luontotyyppi. Luontotyyppiä on Natura 2000 alueen pinta-alasta alle prosentti. Luontotyypin esiintyminen Laajalahdella on epäselvää. Todennäköisesti luontotyyppiä tavataan pienialaisesti ruovikon ja metsän vaihettumisvyöhykkeessä, jossa on pintavesien pysyvää vaikutusta. Metsäluhdat ovat suhteellisen märkiä ja usein vaikeasti liikuttavia ympäristöjä eivätkä ne houkuttele alueella liikkuvia erityisemmin. Metsäluhtiin ei kohdistu vaikutuksia. Vaikutukset EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin Palokärki (Suomen populaatio: 8000-14 000) Palokärki on direktiivilaji, jota ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaiseksi. Palokärki on melko tavallinen pesimälaji Laajalahden metsäalueilla. Lajin merkittävin reviiri sijaitsee osittain Natura-alueella. Pääosa reviiristä sijaitsee Elfvikin metsäalueella, joka A- vaihtoehdossa häviää lähes kokonaan. Palokärki on aiemmin ollut tyypillinen erämaalintu, mutta ihmisiin tottuneita palokärkiä tavataan kaupunkien puisto- ja ulkoilualueilla. Palokärkikanta taantui 1950-1970 luvuilla. Taantuman syynä on vanhojen metsien ja vanhojen puiden väheneminen. Rakennemallien vaikutukset peittävät Kehä I:n aiheuttamat vaikutukset, koska rakentaminen sijoittuu lähemmäksi Natura 2000 aluetta. A-vaihtoehto pienentää voimakkaasti palokärjelle sopivaa ympäristöä ja laji todennäköisesti siirtyy muualle. Palokärjen reviirin ydinalue sijaitsee Elfvikin vanhan metsän alueella ja Natura-alueen osat ovat reviirin laitaosia. C-vaihtoehto pienentää metsäaluetta, mutta sen ydinalue säilyy. C-vaihtoehto pienentää palokärjen reviiriä, mutta ei välttämättä karkoita lajia. Erityisesti C-vaihtoehdossa merkitystä on rakentamisen toteuttamisella; pientalovaltainen, puistomainen rakentaminen ei vaikuta linnustoon yhtä negatiivisesti kuin alueen tiiviiksi rakentaminen. Rakentamisaikainen melu voi häiritä mm. palokärjen soidinta. Ruisrääkkä (Suomen populaatio 500-1000) Laji on maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi luokiteltu. Ruisrääkkäkannan romahduksen ensisijainen syy on heinänkorjuun koneellistuminen. Laji on laajojen peltoalueiden lintu, joka karttaa pieniä peltotilkkuja ja pellonreunuksia. Laajalahdella ruisrääkän reviiri on poikkeuksellisesti sijainnut alueen pohjoisosan pienialaisilla metsän reunustamilla niityillä. Vuonna 1999 lajilla on ollut reviiri myös alueen lounaisosassa. A-vaihtoehdossa PY-alue rajautuu Natura 2000 alueeseen, jolloin nykyinen suojavihervyöhyke häviää tai ainakin kapenee huomattavasti 8. Rakentamisen aikainen häiriö voi kaikissa vaihtoehdoissa karkottaa lajin tilapäisesti toisaalle. Voimakasta melua aiheuttavien rakennusvaiheiden toteuttaminen pesimäkauden ulkopuolella lieventää selvästi haittaa. Sekä A- että B-vaihtoehdot voivat lisätä alueen melua, jolloin vaihtoehdoilla voi olla haitallisia vaikutuksia lajille (sekä muille alueella pesiville lajeille). Myös kaikissa vaihtoehdoissa, mutta erityisesti C-vaihtoehdossa, alueella lisääntyvä liikkuminen ja mm. koirien ulkoiluttaminen voi olla lajille haitallista. Ruisrääkälle sopivia habitaatteja ovat avoimet kesantoniityt ja pellot. Nämä keskittyvät Laajalahden luoteisosaan osittain Natura-alueen ulkopuolelle. Pieniä avoimia ympäristöjä on myös eteläosassa 8 Rakennemallivaihtoehdot osoittavat maankäytön muodon, mutta eivät määrittele esim. rakennusten ja viheralueiden sijoittumista/suhdetta alueella.

Laajalahtea. Habitaattien supistuminen tai häirinnän lisääntyminen voivat vaikuttaa ruisrääkän esiintymiseen alueella. Pikkusieppo (Suomen populaatio: 1000-2000) Pikkusiepolla on ollut kaksi reviiriä. Ne ovat on sijainneet Villa Elfvikin ympäristössä sekä Maarinrannassa. Vanhan metsän supistuminen Kehä I:n parannuksen ja rakennemallivaihtoehtojen johdosta vähentäisi pikkusiepolle sopivan ympäristön pinta-alaa kaikissa rakennemalleissa huomattavasti, mikä voi vaikuttaa haitallisesti lajin esiintymiseen alueella. Pikkusieppo suosii vanhoja kuusikoita. Haitallisimmat vaikutukset ovat rakennemallien A-vaihtoehdolla, jossa vanhaa puustoa jää ainoastaan Villa Elfvikin lähiympäristöön, mutta myös muut vaihtoehdot supistavat lajille sopivaa elinympäristöä selvästi. Maarinrannassa pikkusieppoon on arvioitu kohdistuvan vähäisiä vaikutuksia Maari II:n rakentamisesta. Luhtahuitti (Suomen populaatio: 1000-2000) Luhtahuitilla on useita reviirejä pitkin Laajalahden ruovikkovyöhykettä. Maari III:n toteuttamisella voi olla lieviä vaikutuksia eteläisimpään reviiriin, mutta muille reviireille hankkeilla ja suunnitelmilla ei ole vaikutuksia. Kalatiira ja Lapintiira (Suomen populaatiot: 40 000-60 000) Tiirat pesivät Madeluodolla, joka ei sijaitse hankkeiden ja suunnitelmien vaikutusalueella. Kirjokerttu (Suomen populaatio: 2 000-3 000) Kirjokerttu ei ole uhanalainen Suomessa. Laji suosii avoimehkoja ympäristöjä. Suunnitelmilla ei todennäköisesti ole vaikutuksia lajin esiintymiseen alueella. Pikkulepinkäinen (Suomen populaatio: 50 000-80 000) Pikkulepinkäisellä on ollut reviirejä eri puolilla Laajalahden pensaikko- ja avomailla. Laji vaatii avoimia niittyjä, ja niittyjen pensoittumisen takia laji on taantunut monin paikoin. Laajalahdella niittyjä laidunnetaan, joten lajin säilyminen alueella on todennäköistä. Reviirit sijaitsevat osittain Natura-alueen ulkopuolella. Kehä I:n parannus ei arvioinnin perusteella todennäköisesti vaikuta lajin esiintymiseen alueella. Rakennemallivaihtoehdoilla voi olla haitallisia vaikutuksia Laajarannan alueella, jos nykyinen pensaikko- ja avomaiden yhdistelmä supistuu. Lisäksi alueen rauhattomuus lisääntyy, mikä voi haitata pikkulepinkäisen esiintymistä alueella. Muuttoaikana levähtävät lajit Muuttoaikana levähtävät lajit ovat vesi- ja petolintuja sekä kahlaajia. Hankkeilla tai suunnitelmilla ei ole Natura 2000 alueelle ulottuvia suoria vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia ovat melu ja mahdollisesti lisääntyvä liikkuminen. Kehä I:n parannus vähentää Laajalahdelle ulottuvaa liikenteen melua. Muilla suunnitelmilla ei ole merkittäviä meluvaikutuksia lukuun ottamatta rakentamisen aikana syntyvää melua, jonka vaikutuksia voidaan lieventää suorittamalla melua aiheuttavat toiminnat muuttoajan ulkopuolella. Virkistyskäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueella levähtäville linnuille, koska alueella liikkuminen on rajoitettua. 20

21 Vaikutukset muihin uhanalaisiin / merkittäviin lajeihin Pikkutikka (Suomen populaatio: 4000-7000) Pikkutikalla on ollut reviirejä Natura-alueen etelä- ja pohjoisrajalla. Suoria vaikutuksia lajin esiintymiseen ei kohdistu, mutta Natura-alueen ulkopuolisten metsien hoito voi vaikuttaa lajin esiintymiseen alueella. Pikkutikka vaatii metsiä, joissa on lahopuuta. Kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa Natura-alueen ulkopuolinen vanhan metsän alue supistuu, mikä vähentää pikkutikalle sopivaa ympäristöä. Reviiri on sijainnut alueella, johon ei osoiteta muutoksia. Eteläisen reviirin ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena, jotta laji säilyy alueella. A-vaihtoehdon vaikutukset ovat voimakkaimmat. C- vaihtoehdolla vaikutukset ovat todennäköisesti korkeintaan lievät. Pyrstötiainen (Suomen populaatio: 4000-10 000) Pyrstötiaisen reviiri on sijainnut vuonna 1998 Natura-alueen luoteiskulmassa. Hankkeet ja suunnitelmat eivät todennäköisesti vaikuta lajin esiintymiseen alueella. Laajalahdella pesii tai esiintyy Natura 2000 alueen reunamilla tai ulkopuolella mm. alueellisesti uhanalainen nokkavarpunen, harvinaiset etelänsatakieli, pensassirkkalintu ja viitakerttunen. Lajien elinympäristöjä ovat metsät, pensaikot ja avomaat. Lisääntyvä liikkuminen Natura 2000 alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä voi häiritä lajien pesintää. Metsälajien esiintymiseen voi vaikuttaa haitallisesti Natura-alueen ulkopuolisen metsäalueen supistuminen Elfvikin alueella. Vaikutukset Elfvikin Vanhan metsän suojelukohteeseen ja koko Laajalahden alueeseen Alueeseen kohdistuu vaikutuksia mahdollisesti Kehä I:n parannuksesta sekä rakennemallivaihtoehdoista. Riippumatta Kehä I:n vaikutuksista rakennemallivaihtoehdot hävittävät vanhan metsän luontoarvot. C-vaihtoehdossa, jossa rakentamisalue on pienin, jää vanhan metsän alueesta jäljelle noin puolet, mikä ei riitä säilyttämään alueen luontoarvoja, koska ns. ydinalue lähes häviää. Vanhan metsän minimikooksi on vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietinnössä arvioitu noin 10 hehtaaria. Elfvikin kohteella vanhaa metsää on nykyisin noin 12 hehtaaria. Vanhan metsän pieneneminen ja muutokset säilyvällä osalla heijastuvat osittain myös Natura 2000 alueen lajistoon, mutta erityisesti koko Laajalahden alueen luontoarvoihin köyhdyttäen elinympäristöjen monimuotoisuutta ja mahdollisesti myös lajistoa. Laajalahden nykyiset puskurivyöhykkeet ovat kapeita, ja niiden supistuminen heijastunee lajien esiintymiseen alueella. Lisääntyvä liikkuminen alueella tai sen lähiympäristössä häiritsee lintujen pesintää. Häiriö kohdistuu voimakkaimmin lajeihin, jotka pesivät Natura 2000 alueen laitaosissa, kuten avomaiden, pensaikkojen ja metsien lajit. 3.5 Yhteenveto ja suositukset Yleiskaavalla, eikä siis myöskään tässä tarkastelluilla rakennemallivaihtoehdoilla, ei laadita tarkkoja ja yksityiskohtaisia suunnitelmia alueiden käytöstä. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden maankäyttövaraukset. Vasta tarkemmassa kaavoituksessa laaditaan yksityiskohtaiset suunnitelmat. Tämän vuoksi suurin osa Natura 2000 alueeseen mahdollisesti vaikuttavista toimenpiteistä tulee ajankohtaiseksi vasta asemakaavatasolla.

Rakennemallivaihtoehdoissa on osoitettu sekä uutta rakentamista että täydentävää rakentamista Laajalahden reunoille. Lisärakentamista on suunniteltu Villa Elfvikin ympäristöön rajautuen Natura 2000 alueeseen ja täydennysrakentamista on osoitettu Ruukinrantaan ja Laajarantaan nykyisille rakennetuille pientaloalueille. Vaihtoehdosta riippuen rakentaminen on asuinrakentamista tai julkisten palvelujen rakentamista. Myös rakentamisalueen koko vaihtelee vaihtoehdoittain. Elfvikin aarniometsän rakentamisella on kielteisiä vaikutuksia metsälinnustoon. Natura 2000 alueen lajeista vaikutukset kohdistuvat etupäässä palokärkeen, jonka ydinaluetta metsä on. Voimakkaimmat vaikutukset ovat A-vaihtoehdolla, jossa koko metsäalue rakennetaan. Voimakas rakentaminen ja lisääntyvä ihmisten määrä voi vaikuttaa palokärjen, pikkusiepon ja ruisrääkän esiintymiseen alueella. Erityisesti vanhan metsän järeä puusto on palokärjelle tärkeä. A-vaihtoehdossa mahdollisesti ainoa sopiva ympäristö palokärjelle jäisi Villa Elfvikin metsään sekä Natura 2000 alueen rantametsiin. Järeää puustoa ei juurikaan Natura 2000 alueella ole. B- ja C-vaihtoehdoissa vaikutukset ovat lievemmät olettaen, että nykyistä metsää säilytetään luonnontilaisen kaltaisena, jolloin palokärjelle ja pikkusiepolle sopivaa pesimä- ja ruokailuympäristöä säilyy. A- ja B- vaihtoehdoilla voi olla myös haitallisia vaikutuksia erityisesti pensaikkolajeihin, mikäli rakentamisalueen ja Natura 2000 alueen väliin ei jätetä suojavyöhykettä, joka lieventää melun leviämistä niittyalueelle. C-vaihtoehto supistaa Natura-alueen ulkopuolista metsäaluetta muita vaihtoehtoja selvästi vähemmän ja jättää viheralueet Natura-alueen reunoille. Vaihtoehdon vaikutukset Natura-alueen linnustoon ovat todennäköisesti korkeintaan lieviä. Tarkasteltaessa Laajalahtea kokonaisuutena, on kaikilla rakennemalleilla haitallisia vaikutuksia. Laajalahden rakentaminen tiivistyy, mikä lisää häiriötä. Lisäksi aarniometsän luontoarvot menetetään vaihtoehdosta riippumatta, jolloin aluekokonaisuuden luontoarvot heikkenevät. Laajarantaan suunnitellun nykyisen rakennuskannan tiivistämisen tai muuten pienin toimenpitein kehittämisen vaikutukset riippuvat suuresti rakentamisen toteuttamisesta. Asukkaiden määrän kasvu lisää alueen levottomuutta, joka voi häiritä Natura 2000 alueen metsä- ja pensaikkolinnustoa välittömässä läheisyydessä. Rakentamisalueella tai sen välittömässä tuntumassa on ollut pikkulepinkäisen reviirejä. Nykyinen asuminen ei liene häirinnyt lajia, koska nykyisten talojen puutarhat rajautuvat Natura 2000 alueeseen ja ne ovat luonteeltaan puistomaisia. Rakentamisella on todennäköisesti linnustoa haittaavia vaikutuksia, mikäli rakentamisalueen ja suojelualueen väliin ei jätetä suojavyöhykettä. Ainakin arimmat metsä- ja pensaikkolajit saattavat jättää alueen välittömässä läheisyydessä olevat reviirinsä. Asukasmäärän lisääntyminen aiheuttaa lisääntyvää virkistyspainetta Laajalahden Natura-alueelle, ja ihmiset saattavat tahattomasti häiritä linnustoa. Mikäli alueelle sijoitetaan julkisia palveluja, ei synny vastaavaa virkistyskäytöstä mahdollisesti syntyvää haittaa kuin asuinrakentamisesta. Rakentamisen suhteen rakennemallivaihtoehdoilla ei ole eroja tarkasteltaessa vaikutuksia mallien mahdollistamassa tarkkuudessa. Laajalahden luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin rakennemalleilla ei ole suoria vaikutuksia olettaen, että teiden ja katujen sadevesiä ei ohjata Laajalahteen. Laajalahdella liikkumista rajoitetaan osan aikaa vuodesta, ja pääasiallinen liikkuminen tapahtuu luontopolkua pitkin tai Natura 2000 alueen luoteisosan vanhoilla peltoalueilla. Laajalahden pohjoisosaan suunnitellut maankäyttömuutokset pienentävät huomattavasti virkistysalueita, jolloin virkistyskäyttöpaine kohdentuu helposti Laajalahden suojelualueelle. Voimakkaasti kasvava virkistyskäyttö karkottaa herkimmät lintulajit ainakin polkujen lähiympäristöstä. Laajalahtea reunustaa leveä ruovikkovyö, joka ei juurikaan 22

houkuttele liikkumiseen, joten ruovikkoalueen linnustoon virkistyskäytöllä voi olla lähinnä lieviä vaikutuksia, mutta avomailla ja niityillä vaikutukset voivat olla selviä. Vaikutuksia voidaan lieventää: Jättämällä kaavoituksessa Natura 2000 alueen ja rakennettavaksi osoitettujen alueiden väliin viheralueet puskurivyöhykkeeksi. Puskurivyöhykkeen tulisi olla puustoinen ja leveydeltään sellainen, että sen läpi ei kesäaikana ole näkymää. Mikäli alueen ympäristön asukasmäärää lisätään, tulisi ihmisten liikkumista ja virkistäytymistä ohjata alueille, joilla virkistyskäyttö ei uhkaa Natura 2000 alueen luontoarvoja. Kaavassa tulisi varata lähivirkistysalueet omina alueinaan eikä liittää Natura 2000 aluetta tai siihen rajautuvia alueita varsinaisiksi lähivirkistysalueiksi. Liikkumista voidaan ohjata rakentamalla toimiva kevyenliikenteen verkosto. Valvonnalla ja tiedottamisella. Laajalahdella on liikkumisrajoituksia pesimäaikana, joten kahlaaja- ja vesilinnustoon vaikutuksia tuskin kohdistuu. Huolehtimalla siitä, että rakentamisen aikaiset voimakasta melua synnyttävät työvaiheet tehdään lintujen muutto- ja pesimäajan (huhti-syyskuu) ulkopuolella. Laajalahden ympäristön suurin ongelma on suojavyöhykkeiden puuttuminen tai niiden väheneminen ja kapeneminen jatkuvan lisärakentamisen takia. Alueen luontoarvojen säilymisen kannalta edullisinta olisi säästää nykyiset rakentamattomat alueet rakentamattomina. Elfvikin vanhan metsän pohjoisosan rakentamisella tuskin on merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 alueen linnustoon tai luontotyyppeihin, mutta Laajalahden kokonaisuudelle silläkin on merkittäviä heikentäviä vaikutuksia, koska vanhan metsän alueen arvot heikentyvät huomattavasti, ja samalla myös tietyt lintulajit saattavat hävitä alueelta. Riittävät suojavyöhykkeet todennäköisesti estävät Natura-alueelle ulottuvat suorat haitat tai ainakin suojavyöhykkeiden säilyttäminen vähentää haittojen vaikutukset lieviksi. Lisääntyvästä liikkumisesta johtuvat haitat voivat kuitenkin lisääntyä Natura 2000 alueella ja sitä ympäröivillä luonnonalueilla. Tämä voi vaikuttaa ainakin herkkien lintulajien pesimiseen haitallisesti ja sitä kautta heikentää Laajalahden suojeluarvoa. Laajalahden ympäristön lisärakentaminen tulisi keskittää jo rakennetuille alueille laajentamatta niitä Natura-alueen suuntaan. Ainoastaan näin voidaan säilyttää Laajalahden luonnonalueiden muodostama kokonaisuus kaikkine luonnonarvoineen. Täydennysrakentaminen Ruukinrannan nykyiselle asuinalueelle laajentamatta sitä ei aiheuta suoria haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin. Täydennysrakentaminen edellyttää kuitenkin virkistyskäytön ohjausta pois linnustollisesti arvokkaiden alueiden lähistöltä. Laajarannan täydennysrakentamisella on todennäköisesti linnustolle haitallisia vaikutuksia. Ulkoilureittisuunnittelussa tulisi reitit ohjata mahdollisimman etäälle linnustoalueelta, esimerkiksi Kehä I:n varteen. Ruukinrannan nykyisellä asuinalueella ulkoilureitti voitaneen ohjata metsänreunaan rantaa myötäillen aiheuttamatta haitallisia vaikutuksia linnustolle. Elfvikin vanha metsä tulisi säilyttää kokonaisuutena, jotta sen arvo ja toisaalta koko Laajalahden arvo luontokokonaisuutena säilyisi. 23

24 4 ESPOONLAHTI SAUNALAHTI NATURA 2000 ALUE (FI0100027) 4.1 Aineisto Espoonlahden linnustosta on tehty seurantokartoituksia 4 kertaa vuosina 1976 2000. Vuonna 1976 laaditussa selvityksessä (Hirvonen 1984) on vesilinnuston lisäksi kuvattu tarkasti alueen luonnontilaa ja suojelumerkitystä. Pesimälinnuston seurannassa (Lammi ym. 2001) on arvioitu mm. linnuston muutoksia sekä arvioitu eri osa-alueiden merkittävyyttä linnuston kannalta. Natura 2000 alueen kasvillisuutta on selvitetty lähinnä Fiskarsinmäen osalta (Cedercreutz 1927, Alapassi & Alanen 1988). Fiskarsinmäen luontotiedot on koottu yhteen alueen kasvillisuus- ja hoitojulkaisussa (Ryttäri & Tukia 1994). Muilta osin alueen kasvillisuutta ei ole erikseen selvitetty yleispiirteistä tarkastelua lukuun ottamatta Hirvosen jälkeen. Saunalahden osa-alueella on kartoitettu meriuposkuoriaisen esiintymistä vuosina 1995 ja 2001 (Biström 1995 ja 2001). Vuonna 2001 Maa ja Vesi Oy laati luontotyyppi- ja lajikohtaisen arvioinnin maankäyttösuunnitelmien vaikutuksista Natura 2000 alueen luonnonarvoihin (Maa ja Vesi 2001). Espoonlahden Natura 2000 alueeseen liittyviä Natura-arviointeja on edellä mainitun lisäksi laadittu koskien Lasilaakson asemakaavoitusta (LT-Konsultit 2000a), Sundet I, II ja III asemakaava-alueiden toteuttamisen osalta (Sito 2000) sekä Mustalahden veneväylän ruoppausta (LT-Konsultit 2000b). Natura 2000 alueelle ei ole laadittu arviointia, jossa huomioitaisiin suunnitelmien yhteisvaikutukset. 4.2 Alueen kuvaus Espoonlahti-Saunalahti on kaksiosainen Natura-alue Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Pinta-alaltaan laajempi osa on Espoonlahden pohjukka (220 ha). Se koostuu ruovikkoisesta merenlahdesta sekä metsälehmusvaltaisen jalopuulehdon, niittyjen ja hakamaan muodostamasta maa-alueesta (Fiskarsinmäki), joka on ollut laidunkäytössä 1970-luvun loppuun saakka. Lahteen laskee kolme pientä jokea. Espoonlahti on pitkään tunnettu arvokkaana linnustoalueena, jolla on merkitystä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Saunalahden osa-alue on otettu mukaan meriuoposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) maailman ainoan tunnetun pysyvän populaation esiintymispaikkana. Laji on tunnettu alueelta 1960-luvulta lähtien, ja populaatio on säilynyt runsaana. Meriuposkuoriaisen suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä. 4.2.1 Suojelutilanne ja toteutuskeinot Espoonlahti on liitetty Naturaan luontodirektiivin perusteella (SCI-alue 9 ). Suojeluperusteena ovat alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit sekä luontodirektiivin laji, meriuposkuoriainen. Aluetta ei ole liitetty Naturaan linnuston perusteella. 9 (Sites of Community Importance) Luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettäviä alueita.

Alueen pohjoisosassa sijaiseva Fiskarsinmäen lehto- ja niittyalue sekä osa rantaruovikkoa on rauhoitettu asetuksella Espoonlahden luonnonsuojelualueeksi (22 ha). Tästä pieni osa oli mukana valtakunnallisessa lehtojensuojeluohjelmassa. Espoonlahden vesialueen rajaus on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman mukainen. Täällä Natura-alueen suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Vesilaki koskee vesialueella tehtäviä sellaisia toimia, jotka vaativat vesioikeuden luvan. 25 4.2.2 Luontotyypit ja kasvillisuus Espoonlahden Naturaan liittämisen perusteena ovat alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit. Lisäksi Saunalahden erillisalueen perusteena on meriuposkuoriaisen esiintymä. Espoonlahden Natura 2000-alueella tavataan seuraavia luontodirektiivin luontotyyppejä: Luontotyyppi Osuus alueesta, % Laajat matalat lahdet 81 Itämeren boreaaliset rantaniityt 10 0 Kostea suurruohokasvillisuus 4 Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 2 Boreaaliset lehdot 1 Luontotyyppien sijainti ja merkittävimpien lajien esiintymispaikat on esitetty kuvassa 4/1. Lisäksi alueeseen kuuluu vanhoja peltoja sekä vapaata vesialuetta. Fiskarsinmäki on valtakunnallisesti merkittävä jalopuulehto. Metsälehmuksen lisäksi siellä kasvaa mm. valtakunnallisesti vaarantunutta vuorijalavaa sekä tammia. Lisäksi alueella kasvaa Luontodirektiivin liitteen II lajeista katkokynsisammalta, joka on erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltu laji. Alueella on myös valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia putkilokasveja, selkärangattomia, sieniä ja jäkäliä. Fiskarsinmäen lehtoalue on hyvin edustava kasvistollisesti. Espoonlahden pohjukan merenrantaniityt ovat pensoittumassa, jolloin niiden arvo heikkenee. Fiskarsinmäen itäpuoleisia niittyjä laidunnetaan, mutta pohjoisosan niityillä ei ole hoitotoimia tehty. Pensoittuminen on seurausta laidunnuksen loppumiselle, ja pensoittumista voidaan pitää luontaisena tapahtumana. 10 Luontotyyppi on määritelty luontodirektiivissä erityisen tärkeäksi luontotyypiksi-

Kuva 4/1. Espoonlahden Natura 2000 alueen luontotyyppien sijainti Espoon puolella sekä merkittävien lajien esiintymisalueet. 26

27 4.2.3 Linnusto Espoonlahden linnuston seuranta on tehty vuosina 1976, 1984, 1990 ja 2000. Vuonna 1976 selvitettiin vain vesilinnusto, muina vuosina koko linnusto. Vesilintulajisto on pysynyt samanlaisena ja parimäärissä ei ole ollut suuria eroja selvitysvuosien välillä. Kahlaajalajit ovat vähentyneet. Parimäärä on pienentynyt vuodesta 1990 noin 30:stä 20:een. Syinä vähenemiseen lienevät rantojen pensoittuminen ja kantojen yleinen taantuminen tai vaihtelu. Avomaiden ja harvojen pensaikkojen lajisto on myös taantunut pellonreunusten hitaasti pensoittuessa. Espoonlahden linnustollinen arvo on kuitenkin säilynyt hyvänä. Kosteikkolajien määrä on pysynyt vakaana ja pesimälinnuston suojelupistearvo on pysynyt ennallaan. Espoonlahti on merkittävä muutonaikainen levähtämisalue. Alueen arvokkaimpia pesimälintuja ovat pikkutikka, peltosirkku, pensastasku ja kottarainen. Espoonlahdella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat peltosirkku, uivelo, laulujoutsen sekä pikkulepinkäinen. Pikkulepinkäistä ei enää tavattu vuonna 2000. Uivelo ja laulujoutsen eivät pesi alueella, vaan ovat muutonaikaisia vierailijoita. Erityisesti suojeltuja lajeja alueelta ei ole tavattu. Linnusto ei kuitenkaan ole Natura 2000 alueen perustana, vaikka alue on luokiteltu mm. FINIBA-alueeksi 11. Linnustollisesti merkittävimmät alueet sijaitsevat matalilla vesialueilla ja rantaniityillä (kuva 4/2). Luomanselän alue on tärkeä muutonaikana kerääntyville vesilinnuille. 4.2.4 Merkittävä lajisto Espoonlahden merkittävää lajistoa on selvitetty edellä. Taulukkoon 4-1 on koottu alueella tavattavat luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin liitteen I lajit sekä valtakunnallisesti uhanalaiset lajit. Kuvassa 4/1 on esitetty lajien esiintymisalueet. Muuta merkittävää alueella tavattavaa lajistoa ovat lakkakääpä, isohierakka, oranssiseppä, lehtoliskokuntikas, vaapsassääski, pyrstötiainen, lehtopöllö ja lapasorsa. 11 Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas FINIBA).

28 Taulukko 4-1. Espoonlahdella Natura 2000 alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit ja uhanalaiset lajit Natura 2000 tietolomakkeen mukaan. Nimi Tieteellinen nimi uhanalaisuus Erityisesti suojeltu Direktiivilaji Muuta Linnut pikkulepinkäinen Lanius collurio NT X ei vuonna 2000 laulujoutsen Cygnus cygnus X uivelo Mergus albellus X peltosirkku Emberiza hortulana VU X kottarainen Sturnus vulgaris NT X pikkutikka Dendrocopos minor VU Selkärangattomat lehtoliskokuntikas Quedius microps VU Kalat vimpa Vimba vimba NT Kasvit ja sienet vuorijalava Ulmus glabra VU katkokynsi sammal Dicranum viride EN X X turkkiorakas Dentipellis fragilis VU X härmähuhmar jäkälä Sclerophora coniophaea VU= Valtakunnallisesti vaarantunut laji, NT= Valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, Erityisesti suojeltu= Luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltu laji, Uhanalaisuus Rassi ym. 2001 mukaan. NT 4.3 Alueeseen liittyvät suunnitelmat ja toteutuneet kaavat Seuraavassa on lyhyesti esitelty Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvat hankkeet ja suunnitelmat vaikutusarvioineen. Hankkeiden ja suunnitelmien sijainti on esitetty kuvassa 4/2.

Kuva 4/2. Espoonlahden Natura 2000 alueen läheisyyteen sijoittuvat suunnitelmat ja toteutuneet kaavat. Espoon rakennemallit kattavat koko Espoon alueen. 29

30 4.3.1 Sundetin alueen suunnitelmat Sundetin asemakaava-alue sijaitsee Kirkkonummen puolella Sundsbergissä. Sundetin alueelle on suunniteltu pientaloja sekä rivitaloja. Nämä suunnitelmat perustuvat Sundet I, Sundet II ja Sundet III asemakaavasuunnitelmiin. Sundet I asemakaava on jo hyväksytty ja sitä rakennetaan. Sundet II ja Sundet III suunnitelmista ei ole saatavilla tietoa, koska niiden käsittely on keskeneräinen. Sundet II suunnitelma on menossa lautakuntakäsittelyyn ja Sundet III suunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole vielä käsitelty. Sundetin kaavoituksesta on laadittu Natura-arviointi vuonna 2000 (Sito 2000). Vaikutukset Rakentamisesta aiheutuvalla melulla ei ole arvioitu olevan linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Alueella käytetään teräspuristusmenetelmään perustuvaa paalutusta, josta ei aiheudu linnustoa häiritsevää melua. Muiden rakentamisen aikaisten häiriöiden on arvioitu mahdollisesti heikentävän 8 lintulajia. Natura 2000-alueen luontotyyppeihin asemakaavoilla ei ole vaikutuksia eikä myöskään luontodirektiivin liitteen kasvilajeihin, koska ne esiintyvät vaikutusalueen ulkopuolella. Kaavan toteuttamisella on arvioitu olevan mahdollisesti heikentävä vaikutus lisääntyvän virkistyskäytön vuoksi 6 lintulajiin, joista kaksi on Espoonlahdella pesiviä lajeja. 4.3.2 Lasilaakson asemakaava Lasilaaksoon on laadittu asemakaava, joka lisää alueen asukasmäärää huomattavasti. Kaavassa alueen pientaloasutusta tiivistetään ja pohjoisosaan on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Mankinjoen rannalle on merkitty venesatama. Lisäksi alueelle rakennetaan uusi tieyhteys Espoonjoen vartta myöten. Vaikutukset Asemakaavan toteutumisen vaikutuksista on laadittu Natura 2000 aluetta koskeva arviointi (LT-Konsultit 2000). Asemakaavan toteutumisella on välillisiä haitallisia vaikutuksia Fiskarsinmäellä olevaan lehto- ja jalopuumetsikköön. Vaikutukset aiheutuvat asukasmäärän kasvun tuomasta virkistyskäytön lisääntymisestä. Liikkumisen kanavointi ja ohjaaminen Fiskarsinmäessä tulisi toteuttaa pikaisesti. Muilta osin asemakaavan toteutumisella ei ole juurikaan haitallisia vaikutuksia luonto- ja lintudirektiivin luontotyyppeihin tai lajeihin. 4.3.3 Saunalahdenportin asemakaava Saunalahden alueelle on laadittu Saunalahdenportin asemakaava. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu Natura-arviointi kaavan vaikutuksista Espoonlahden Natura 2000 alueeseen (Maa ja Vesi Oy 2001). Vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoihin. Arvioinnissa annettiin suosituksia, joilla haitallisia vaikutuksia voidaan välttää, ja suositukset on huomioitu kaavoituksessa.

4.3.4 Kehä III:n laajennus Espoonlahden pohjoispuolella kulkevaa Kehä III tietä varten on varaukset, että siitä tulee moottoritietasoinen eli se laajennetaan 3+3 kaistaiseksi. Tähän on olemassa varaukset mm. Masalan kaavassa sekä Kirkkonummen yleiskaavassa. Tällä hetkellä ei ole olemassa suunnitelmaa hankkeen toteuttamisesta. Kehä III kasvava liikennemäärä lisää tieliikenteen melua, joka nykyisin leviää esteettömästi Natura 2000 alueelle. Nykyisen käytännön mukaan tien muuttaminen moottoritieksi edellyttänee meluesteiden tms. rakentamista, jolloin tiemelu voi vähentyä nykyisestä. Tien linjauksesta riippuen Natura 2000 alueen ja Kehä III:n välinen pelto- ja pensaikkoalue voi kaventua. Osa nykyisestä Kehä III:sta rajautuu Naturaan. Tien laajentamisella voi olla vaikutuksia lähimpiin suurruohoniittyihin, jotka voivat kuivua jonkin verran tien vaikutuksesta. 31 4.4 Espoon eteläosien yleiskaavan rakennemallit Rakennemalleja on laadittu kolme ja Espoonlahden alueen osalta niissä on pieniä maankäytöllisiä eroja (kuva 4/3). Rakennemallit kattavat koko Espoon puoleisen alueen Espoonlahden ympäristössä. Lasilaakson ja Saunalahden alueella on voimassa asemakaavat, joiden laatimisen yhteydessä on tehty myös Natura-arvioinnit. Ko. alueiden osalta rakennemallit vastaavat asemakaavoitusta. Rakennemallivaihtoehdoissa on osoitettu asuntoalueiden laajentumista Åminneen sekä täydentävää rakentamista Mustalahden ja Kurttilan alueille. A-vaihtoehdossa on osoitettu muita vaihtoehtoja laajempana uusi asuntoalue Åminnen lounaisosaan, jolloin asuntoalue tulisi ulottumaan lähes samalle etäisyydelle Natura 2000-alueesta kuin Lasilaakson alue. Natura-alueen ja asuntoalueen väliin jää kapea virkistysalue, joka jatkuu koilliseen Espoonjoen vartta myöten. Kaikissa vaihtoehdoissa on osoitettu täydentävää rakentamista Mustalahden alueelle, joka sijaitsee lähellä Natura 2000 aluetta. B/C-vaihtoehdossa LV-merkintä Espoonlahden rannassa. A-vaihtoehdossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Kehä III:n ja Natura 2000- alueen sekä Lasilaakson välinen alue on rakennemalleissa merkitty virkistysalueeksi. Vaikutukset Asuntoalueiden laajenemisella ja täydennysrakentamisella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 alueen luontotyyppeihin tai lajeihin. Laajentuminen on lähinnä pientalorakentamista, ja asuinalueen ja Natura 2000 alueen väliin jää vihervyöhyke. Åminnen ja Kurttilan alueen asukasmäärä kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa, mikä lisää virkistysalueiden käyttöä. Hallitsemattomana virkistyskäyttö voi mm. häiritä linnuston pesimistä ja kuluttaa maastoa. Natura 2000 alueen kulutusherkintä aluetta on Fiskarsinmäen lehtoalue, johon lisääntyvällä virkistyskäytöllä on kanavoimattomana haitallisia vaikutuksia. Lehtoalue on jo nykyisin kulunut eikä kulkua ole selkeästi kanavoitu. Virkistysreittien suunnittelu ja kanavointi tulee mitoittaa tulevalle asukasmäärälle. Fiskarsinmäkeen tuskin kohdistuu pääasiallinen lähivirkistyspaine ainakaan Espoonjoen kaakkoispuolelta, jonne suurin osa lähialueiden lisä- ja uudisrakennusalueista on vaihtoehdoissa osoitettu. Fiskarsinmäki tulisi pitää erillisenä alueena varsinaisten virkistysreittien varrelta. Fiskarsinmäellä sijaitseviin kasvi- ja hyönteislajeihin rakennemallivaihtoehdoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

32 Tontti, tila, tie, rakennuksia Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Uusi alue Maaston korkeuskäyrät Virkistysalue Liikennealue Asuntoalue Teollisuus- ja varastoalue Vesialue (SL-alue) Muuttuva tai täydentyvä alue Kuva 4/3. Kurttilan alustavat rakennemallivaihtoehdot. B- ja C-vaihtoehdot ovat samanlaiset.

33 Rakennemallivaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia muihinkaan Natura 2000 alueen luontotyyppeihin. Kostea suurruohokasvillisuus esiintyy alueilla, jotka eivät erityisemmin houkuttele ihmisiä. Suurruohokasvillisuudessa vallitsevat mesiangervo ja nurmilauha, ja suurruohokasvillisuus kestää varsin hyvin kulutusta. Itämeren boreaalisia rantaniittyjä on Kirkkonummen puolella pienialaisina laikkuina. Alueella ei nykyisin ole virkistyskäyttöpaineita eikä se houkuttele ihmisiä mm. Kehä III:n läheisyyden vuoksi. Merenrantaniityt sietävät, ja toisaalta vaativat, jonkin asteista kulutusta. Laajat matalat merenlahdet luontotyyppi kattaa koko Natura-alueen vesialueen. Tyyppiin kohdistuvat vaikutukset voisivat aiheutua lähinnä pohjukkaan laskevien jokien vedenlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Rakennemalleilla ei ole vaikutuksia jokien vedenlaatuun. Rakennekaavamalleilla ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 alueen linnustoon lukuun ottamatta mahdollista veneilyn lisääntymistä sekä pienvenesataman aiheuttamia vaikutuksia(vaihtoehdot B ja C). Linnusto on keskittynyt vesi- ja ruovikkoalueille. Ruovikkoalueet eivät houkuttele ihmisiä liikkumaan alueella. Vesilinnustoon voi veneilyllä olla haitallisia vaikutuksia ainakin pesimisaikana. B ja C-vaihtoehdoissa on esitetty venesatamaa Natura 2000-alueeseen rajautuen. Ohjaamattomalla veneilyn lisääntymisellä on haitallisia vaikutuksia Natura 2000-alueen linnustoon. Venesatama aiheuttaa lähiympäristöön häiriötä, ja ainakin aremmat lintulajit välttävät satama-alueen lähiympäristöä, joka kuuluu Naturaan. Venesatamalla voi olla haitallisia vaikutuksia linnustoon Pölanin ympäristössä, joskin alueella tavattua linnustoa esiintyy myös muualla Natura-alueella. Ruoppauksilla voi olla vaikutuksia luontotyyppiin laajat matalat lahdet, mikäli niitä tehdään laaja-alaisesti tai useita ja toistuvasti. Lisäksi ruoppausmassojen läjittäminen Espoonlahden Natura 2000 alueelle voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia luontotyypeille. A-vaihtoehdossa ei venesatamaa ole merkitty, vaan alue on varattu virkistysalueeksi eikä vaihtoehdolla siten ole haitallisia vaikutuksia linnustoon. Linnusto ei ole Natura 2000 alueen perusteena, mutta alue on luokiteltu Suomessa merkittäväksi linnustokohteeksi. Natura-alueen erillinen osa Saunalahdessa on liitetty Naturaan meriuposkuoriaisen esiintymän vuoksi. Rakennemalleilla ei ole vaikutuksia meriuposkuoriaisen esiintymiseen Saunalahdessa. Saunalahteen on laadittu osayleiskaava, jonka yhteydessä vaikutukset on arvioitu (Maa ja Vesi 2001) eikä merkittäviä vaikutuksia arvioitu syntyvän. 4.5 Yhteisvaikutusten arviointi Espoonlahden pohjukan ympäristöön on rakenteilla tai suunnitteilla runsaasti lähinnä pientalovaltaisia asuinalueita. Hankkeilla ja suunnitelmilla ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 alueen luontotyyppeihin. Välillisinä vaikutuksina hallitsematon ja ohjaamaton virkistyskäyttö lisää Fiskarsinmäen herkkien ympäristöjen kulumista, joskin rakennemallien uudet asuinalueet sijoittuvat niin, että uudet asuinalueet eivät todennäköisesti lisää Fiskarsinmäen virkistyskäyttöä kovinkaan paljon. Hyvin suunniteltuna ja ohjattuna kulumista voidaan estää ja vaikutuksia lehtokasvillisuuteen lieventää. Fiskarsinmäki tulisi säilyttää irrallisena alueena liittämättä sitä selkeästi virkistysaluereitistöön. Natura 2000 alueen direktiivien lajeihin hankkeilla ja suunnitelmilla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tosin hallitsematon veneily voi aiheuttaa merkittäviäkin haittoja erityisesti pesivälle vesi- ja kahlaajalajistolle. Lisääntyvällä maa-alueiden virkistyskäytöllä voi olla lieviä vaikutuksia linnustoon. Virkistyskäyttö lintuvesien ranta-alueilla häiritsee linnustoa sekä pesimä- että muuttoaikoina. Virkistyskäytön häiriöitä voidaan lieventää jättämällä riittävä suojavyöhyke asutuksen ja ranta-alueen väliin ja ohjaamalla virkistys-

käyttö riittävän etäälle rannasta. Arvokkaimmilla alueilla suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään noin 200 metriä leveä tai puustoisilla alueilla niin leveä, että kesäaikana puuston läpi ei ole näkyvyyttä. Lintudirektiivin liitteen lajit ovat keskittyneet osa-alueille V- VIII (kuva 4/4), jossa vaikutuksia voi syntyä lähinnä Sundetin alueen suunnitelmien toteuttamisesta (taulukko 4-2). Linnustollisesti merkittävimpiä osa-alueita ovat alueet IV, V, VIII sekä X-alueen länsiosa (kuva 4/4). Espoon suunnitelmien vaikutukset voivat kohdistua muutonaikaisiin lajeihin (uivelo, laulujoutsen) lähinnä veneilyn voimakkaasti lisääntyessä. Pesiviin lajeihin voi haitallisia vaikutuksia kohdistua Pölaniin osoitetun venesataman rakentamisesta (vaihtoehdot B ja C). Ainakin arimmat lajit välttävät lähiympäristöä. Venesatama ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi Espoonlahden koko linnustoon, joskin se ulottuessaan Natura 2000 alueelle pienentää linnustolle sopivaa aluetta sataman ja myös sinne ruopattavan väylän osalta. Taulukko 4-2. Direktiivilajeihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys. Lintudirektiivin liitteen I laji Yhteisvaikutusten merkittävyys Vaikutuslähde Pesivät lajit Pikkulepinkäinen vaikutus vähäinen 12 Sundet Peltosirkku Kirjokerttu 13 ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen ei vaikutusta tai vaikutus vähäinen Muutonaikaiset lajit Uivelo mahdollinen heikentävä vaikutus Sundet Laulujoutsen mahdollinen heikentävä vaikutus Sundet Pikkutikka on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi. Espoonlahdella pikkutikkoja pesii ilmeisesti kolme paria. Vuonna 2000 yksi pari pesi Pölanissa Espoonjoen suulla sekä Kirkkonummen puolella. Laji on tavattu aiemmin Fiskarsinmäellä. Venesataman rakentaminen voi haitata pikkutikan esiintymistä Pölanin ympäristössä. Muille merkittäville lajeille hankkeilla ja suunnitelmilla ei ole haitallisia vaikutuksia. 34 12 Lajia ei tavattu alueella vuoden 2000 inventoinnissa. Mahdollinen syy on rantaniittyjen pensoittuminen. 13 Lajia ei mainita Natura-lomakkeessa. Laji on tavattu Espoonlahdella pesivänä vuonna 1985.

Kuva 4/4. Espoonlahden linnustoselvityksissä käytetty aluejako. 35