UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE

Transkriptio

1 UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI ) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin tarpeesta

2 2 Sisällys 1. HANKE ARVIOINTIMENETELMÄT HANKKEEN VAIKUTUKSET YLEISELLÄ TASOLLA KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJIT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LINNUT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN YHTEENVETO LÄHTEET Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Hanhenkaari 10 as Lieto Puh

3 3 1. HANKE Ranmarina Oy tarjoaa veneiden talvisäilytys- sekä huolto- ja korjauspalveluita toimipisteessään Salon Hästössä. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Hästholmenin tilan länsipuolella osoitteessa Ranmarinantie 120 aivan Kiskonjoen vesistön Natura alueen lähellä siten, että yrityksen omistaman kiinteistön itäisin reuna sisältyy kyseiseen Natura-alueeseen. Ranmarina Oy on hakemassa rakennuslupaa uudelle veneiden talvisäilytyshallille, joka on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen hallin viereen nykyisen hallin ja meren väliin lähelle Kiskonjoen vesistön Natura-alueen rajaa (Liite 1). 2. ARVIOINTIMENETELMÄT Alueelle tehtiin maastokäynti , jolloin keskusteltiin Ranmarina Oy:n omistajan Tauno Rantasen kanssa yrityksen toiminnasta ja erityisesti suunnitelmista rakentaa uusi veneiden talvisäilytyshalli. Samalla tutustuttiin Kiskonjoen vesistön Natura-alueen Ranmarina Oy:n toimitiloja lähinnä olevaan osaan Hästholmenin tilan länsipuolella. Keskeisinä lähteinä työssä olivat Kiskonjoen vesistön Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Perkonoja & Salmi 2014), Natura -tietolomake sekä Ympäristöministeriön ehdotus Natura-verkoston täydentämisestä vuodelta 2016, joka saatiin käyttöön Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Lisäksi apuna käytettiin Tiira - lintuhavaintotietopalvelua. 3. HANKKEEN VAIKUTUKSET YLEISELLÄ TASOLLA Ranmarinan kiinteistölle sijoittuva Natura-alueen osa on aiemmin laidunnettua merenrantaa, jolla nykyisin kasvaa tiheää ruovikkoa (Kuva 1). Tämä sama kasvillisuuskuvio jatkuu myös kiinteistön koillispuolella koko Hästholmenin länsipuolisen Natura-alueen osan kuuluessa samaan luontotyyppiin. Ranmarinan rakennusten ja ruovikon välissä sijaitsee kapea, mutta varsin tiheäpuustoinen lehtipuuvaltainen kostea lehtometsä (Kuva 2). Se tarjoaa näkösuojaa rakennusten ja ruovikon välissä.

4 4 Suunniteltu uusi säilytyshalli ei muuta mitenkään Ranmarinan harjoittaman toiminnan laatua ja luonnetta, vaan sen tavoitteena on toiminnan volyymin kasvattaminen uusien asiakkaiden hankkimisen kautta. Veneliikenne Ranmarina Oy:n toimipisteeseen ja sieltä pois tapahtuu meritse etelästä Krailanselän kautta. Tähän ei ole tulossa muutosta. Veneiden omistajat käyvät myös maitse yrityksen toimipisteessä. Tämä tapahtuu Ranmarinantietä käyttäen. Mikäli yrityksen asiakasmäärä kasvaa, lisääntyy liikenne luonnollisesti. Liikennemäärien lisäys jää kuitenkin vähäiseksi, sillä asiakkaat eivät yleensä käy paikalla kuin muutaman kerran vuodessa - lähinnä keväisin ja syksyisin, kun veneet lasketaan vesille ja nostetaan vedestä (Tauno Rantanen, henkilökohtainen tiedonanto). Uuden hallin rakennustyö lisää luonnollisesti myös tilapäisesti liikennettä Ranmarinantiellä sekä aiheuttaa jonkin verran melua rakennustyön aikana. Kuva 1. Natura-aluetta Ranmarina Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Kaikki ylläkuvatut uudet vaikutukset tarkoittavat jo olemassa olevien vaikutusten hienoista voimistumista. Muutokset nykytilanteeseen ovat kuitenkin Natura-alueen kannalta vähäisiä ja kohdistuvat ainoastaan Natura-alueen kaikkein lähinnä Ranmarina Oy:n toimipistettä sijaitsevaan osaan eli Hästholmenin länsipuoliseen alueeseen. Tällä alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja eikä lintudirektiivin liitteen I lajeja (Perkonoja & Salmi 2014). Lisäksi vaikutuksia voidaan ehkäistä säästämällä Ranmarinan rakennusten ja

5 5 Natura-alueen välissä sijaitseva metsikkö tiheäpuustoisena. Tämä vähentää Naturaalueelle kohdistuvaa melua ja muuta häiriötä. Kuva 2. Tiheää lehtimetsää Ranmarinan rakennusten ja Natura-alueen ruovikon välissä. 4. KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN Kiskonjoen vesistön Natura-alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit pinta-aloineen on esitetty taulukossa 1. Jokisuistot kattavat Kiskonjoen vesistön Natura-alueella kaikkiaan vajaat 60 hehtaaria Kiskonjoen suulla ja Laukanlahdella. Sen sijaan Ranmarinan toimipistettä lähinnä sijaitseva Natura-alueen osa ei enää ole varsinaista jokisuistoa, eikä sen ole tulkittu edustavan kyseistä Natura -luontotyyppiä (mm. Perkonoja & Salmi 2014). Myöskin tässä työssä päädyttiin samaan tulkintaan. Lähimmät jokisuistojen luontotyyppiin luettavat alueet

6 6 sijaitsevat noin 400 metriä Ranmarinan kiinteistöstä luoteeseen Hästholmenin vastakkaisella puolella. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu sinne asti. Merenrantaniittyjä esiintyy Laukanlahden kaakkoisrannalla (Perkonoja & Salmi 2014). Myös Hästholmenin länsipuolella on aiemmin ollut tätä luontotyyppiä, mutta laidunnuksen päätyttyä entinen merenrantaniitty on kasvanut umpeen ruovikoksi eikä enää täytä luontotyypin määritelmää. Hästholmenin länsipuolista rantaa on kuitenkin esitetty otettavaksi uudelleen hoidon piiriin, jolloin merenrantaniitty palautuisi paikalle. Nykyisin lähimmät merenrantaniittyjen Natura -luontotyyppiä edustavat alueet sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Ranmarinan kiinteistöstä Hästholmenin vastakkaisella puolella. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu sinne asti. Mikäli Hästholmenin länsipuolen alueelle pystytään hoidolla palauttamaan merenrantaniitty, voi hankkeesta kohdistua siihen vaikutuksia lisääntyneen melun ja muun häiriön muodossa. Mahdolliset vaikutukset olisivat kuitenkin niin lieviä, ettei niillä olisi merkitystä luontotyypin luonnontilan ja edustavuuden kannalta. Saarenjärvi ja Vähäjärvi kuuluvat luontotyyppiin luontaisesti runsasravinteiset järvet (Perkonoja & Salmi 2014). Ne sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Ranmarinan kiinteistöstä, eikä hankkeella ole vaikutusta kumpaankaan järveen. Kiskonjoki edustaa luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit aivan jokisuuhun asti (Perkonoja & Salmi 2014). Jokisuu sijaitsee noin 900 m päässä Ranmarinan kiinteistöstä, eivätkä hankkeen vaikutukset ulotu sinne asti. Saarenjärveen laskee joitakin puroja, jotka kuuluvat luontotyyppiin pikkujoet ja purot (Perkonoja & Salmi 2014). Näiden alajuoksut sijaitsevat Natura-alueella. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Ranmarinan kiinteistöstä yli 10 km päässä sijaitsevalle järvelle tai sen ympäristöön. Kosteita suurruohoniittyjä esiintyy Aijalan ja Kosken välillä sekä Kiskonjoen suistossa joen pohjoisrannalla (Perkonoja & Salmi 2014). Viime mainitut niityt sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Ranmarinan kiinteistöstä, eikä hankkeella siten ole niihin vaikutusta. Aijalan ja Kosken välisen jokiosuuden rannoilla on kosteiden suurruohoniittyjen ohella myös vaihettumissoita ja rantasoita (Perkonoja & Salmi 2014). Kuten yllä todettiin, hankkeen vaikutukset eivät ulotu sinne asti. Lehtoja sekä raviini- ja rinnelehtoja on Latokartanonkosken rannoilla, jossa on lisäksi vähän tulvametsää (Perkonoja & Salmi 2014). Nämä sijaitsevat selvästi hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella noin 7 km päässä Ranmarinan kiinteistöstä. Pieni lehtokuvio on myös Laukanlahden länsirannalla runsaan kilometrin päässä Ranmarinan toimipisteestä. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu myöskään sinne.

7 7 Taulukko 1. Kiskonjoen vesistön Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit. Lihavoidulla merkityt ovat mukana vasta Ympäristöministeriön ehdotuksessa Natura-alueiden tietojen tarkistamisesta vuodelta Luontotyyppi ja sen koodi Pinta-ala, ha Jokisuistot (1130) 57,5 Merenrantaniityt (1630) 7,7 Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) 123,3 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) 77,0 Pikkujoet ja purot (3260) 0,3 Kosteat suurruohoniityt (6430) 8,6 Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) 8,6 Lehdot (9050) 9,6 Raviini- ja rinnelehdot (9180) 1,0 Tulvametsät (91E0) 0,4 5. KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJIT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN Kiskonjoen vesistön Natura-alueella esiintyy vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), jokihelmisimpukkaa (Margaritifera margaritifera) ja täplälampikorentoa (Leucorrhinia pectoralis). Näistä täplälampikorento on mukana vasta Ympäristöministeriön ehdotuksessa Natura-alueiden tietojen tarkistamisesta vuodelta Vuollejokisimpukka elää nimensä mukaisesti virtavesissä. Kiskonjoen vesistön Naturaalueella sitä on löydetty Pruukin ja Kestrikkin kylien alueelta Kiskonjoesta (Perkonoja & Salmi 2014). Lähimmät löytöpaikat sijaitsevat Kiskonjoen suusta noin kuusi kilometriä yläjuoksulle päin. Hankkeen vaikutukset eivät siten ulotu vuollejokisimpukan elinalueille. Jokihelmisimpukka on elinympäristönsä suhteen erittäin vaatelias. Se elää vain vuolaasti virtaavissa joissa ja puroissa, joissa on korkea happipitoisuus sekä huokoinen pohja. Lisäksi joessa on oltava lohia tai taimenia, joilla simpukoiden toukat loisivat. Edellä kuvatun kaltaisia jokiosuuksia on vasta usean kilometrin päässä Kiskonjoen suusta yläjuoksulle päin. Siten hankkeen vaikutukset eivät ulotu alueille, joilla esiintyy jokihelmisimpukalle sopivia elinympäristöjä. Täplälampikorennon elinpaikkoja ovat

8 8 rehevät, kasvillisuudeltaan runsaat järvet ja merenlahdet. Lajia esiintyy Laukanlahdella noin kilometrin etäisyydellä Ranmarinan toimipisteestä (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät ulotu täplälampikorennon elinalueelle. 6. KISKONJOEN VESISTÖN NATURA ALUEEN SUOJELUN PERUSTEINA OLEVAT LINTUDIREKTIIVIN LIITTEEN I LINNUT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET NIIHIN Kiskonjoen vesistön Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lintulajit on esitetty taulukossa 2. Kuningaskalastaja on tavattu Kiskonjoen varrella Koskella useana vuonna (Tiira) ja se on myös pesinyt Kiskonjoen vesistön Natura-alueella (Perkonoja & Salmi 2014). Havaintopaikat sijaitsevat yli 10 km päässä Ranmarinan kiinteistöstä, eikä hankkeella ole näin kauas ulottuvia vaikutuksia. Kaulushaikara pesii Saarenjärvellä ja Laukanlahden ruovikoissa (Perkonoja & Salmi 2014, Tiira). Saarenjärvi sijaitsee noin 10 km päässä Ranmarinan kiinteistöstä ja Laukanlahden lähimpiin ruovikoihin on kiinteistöltä matkaa satoja metrejä. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu näin pitkälle. Hästholmenin länsipuolen ruovikot lienevät kaulushaikaralle liian vaatimattomia, minkä vuoksi lajista ei sieltä ole havaintoja tiedossa. Ruskosuohaukka on pesinyt Saarenjärvellä, ja sitä tavataan siellä säännöllisesti (Tiira, Perkonoja & Salmi 2014). Kuten edellä on todettu, hankkeen vaikutukset eivät ulotu Saarenjärvelle asti. Hästholmenin länsipuolen ruovikoista ei sen sijaan ole tiedossa ruskosuohaukkahavaintoja. Ilmeisesti ruovikko on siellä lajille liian vaatimatonta. Sinisuouhaukka ei pesi Natura-alueella, vaan sitä tavataan vain muutonaikaisena levähtäjänä. Muutolla olevat sinisuohaukat saalistavat erilaisilla avomailla kuten pelloilla ja niityillä. Lajin saalistusmaastoiksi soveltuvia alueita on laajalti kautta Natura-alueen, myös Ranmarinan kiinteistön lähellä. Hankkeen vaikutukset ulottuvat kuitenkin niin vähäiselle osalle Natura-aluetta ja ovat niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta muutolla levähtäville sinisuohaukoille. Ruisrääkän pesimäympäristöjä ovat pellot ja heinikkoiset avomaat. Ruovikossa laji ei pesi. Sopivia rantaniittyjä ja peltoja on laajalti Natura-alueen eri osissa (mm. Aijalassa), mutta Hästholmenin länsipuoleinen osa Natura-alueesta ei sovellu ruisrääkän elinympäristöksi. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu kauemmas. Laulujoutsen esiintyy Natura-asiakirjojen mukaan Kiskonjoen vesistön Natura-alueella muutonaikaisena levähtäjänä mutta se myös pesii Saarenjärvellä.

9 9 Saarenjärvi ja Laukanlahti ovat lisäksi tunnettuja laulujoutsenten levähdysalueita (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät ulotu järvelle eivätkä Laukanlahdelle asti. Palokärki pesii niin Laukanlahdella, Kiskonjoen varrella kuin Saarenjärven ympäristössäkin (Perkonoja & Salmi 2014). Kaikki Natura-alueen lajille sopivat metsät sijaitsevat hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Peltosirkku ja pikkulepinkäinen ovat pesineet Saarenjärven lähiympäristössä (Perkonoja & Salmi 2014), kun taas varpuspöllö, huuhkaja, mehiläishaukka ja kalasääski ruokailevat säännöllisesti pesimäaikaan ja pyy sekä kehrääjä esiintyvät säännöllisesti pesimäaikaan järvellä tai sen lähiympäristössä (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät yllä näille alueille. Kalasääsket voivat saalistaa myös Ranmarinan kiinteistön lähiympäristössä, mutta hankkeesta ei aiheudu niin isoja vaikutuksia, että niistä olisi kalasääskille haittaa. Kurki pesii niin Saarenjärvellä, Laukanlahdella kuin Kiskonjoen varrellakin. Muuton aikana kurkia lepäilee mm. Saarenjärvellä (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät ulotu kyseisille alueille. Ranmarinan lähiympäristö on asutuksen ja muun ihmistoiminnan vuoksi merikotkan pesimäpiiriksi sopimatonta, eikä hankkeesta ole haittaa Laukanlahden ympäristössä tai Ranmarinan kiinteistön lähellä kenties toisinaan saalistaville merikotkille. Saarenjärvelle, jonka alueella laji säännöllisesti pesimäaikana ruokailee, hankkeen vaikutukset eivät ulotu. Pikkulokki on havaittu muutonaikaisena vieraana ainakin Saarenjärvellä (Tiira), mutta havaintoja on 2010-luvulta ilmoitettu vain muutama. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Saarenjärvelle asti, eikä hankkeesta ole haittaa Laukanlahden seudulla tai Ranmarinan kiinteistön lähistöllä kenties toisinaan liikkuville pikkulokeille. Muutolla levähtäviä uiveloita tavataan säännöllisesti Saarenjärvellä (Perkonoja & Salmi 2014), jonne hankkeen vaikutukset eivät yllä. Harmaapäätikka pesii Kiskonjoen varrella sekä Saarenjärven ympäristössä. Hankkeen vaikutukset eivät yllä näille alueille. Räyskä ei aitona merilintuna pesi Natura-alueella, mutta sitä tavataan ruokailevana Saarenjärvellä ja Laukanlahdella (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeella ei ole vaikutusta näihin alueisiin eikä myöskään räyskän ruokailu- ja liikkumismahdollisuuksiin Ranmarinan kiinteistön lähiympäristössä. Kalatiira pesii Laukanlahdella ja ruokailee säännöllisesti pesimäaikaan Saarenjärvellä (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät ulotu näille alueille. Hankkeen vaikutukset myös lähiympäristöön, Hästholmenin länsipuolelle, ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkitystä Ranmarinan lähiympäristön vesialueilla ruokaileville kalatiiroille. Liro levähtää muutolla mm. matalakasvuisilla rantaniityillä, joilla se myös pesii. Tällaisia on mm. Laukanlahdella. Liro on tavattu pesivänä Kiskonjoen varrelta ja muutonaikaisena vieraana sitä tavataan ainakin Saarenjärvellä (Perkonoja & Salmi 2014). Hankkeen vaikutukset eivät ulotu liroille sopiville alueille. Hästholmenin länsipuolinen ruovikko ei sovi lajin pesimäympäristöksi tai levähdysalueeksi. Mikäli aluetta aletaan hoitaa, tulee se kuitenkin muuttumaan lirolle

10 10 sopivaksi. Hankkeen vaikutukset ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä ole haittaa Hästholmenin länsipuolella mahdollisesti aikanaan levähtäville tai pesiville liroille. Taulukko 2. Kiskonjoen vesistön Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I linnut. Lihavoidulla merkityt ovat mukana vasta Ympäristöministeriön ehdotuksessa Natura-alueiden tietojen tarkistamisesta vuodelta Punaisella merkittyjä ei mainita Natura-asiakirjoissa, mutta Kiskonjoen vesistön Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Perkonoja & Salmi 2014) niiden mainitaan esiintyvän Natura-alueella tai sen lähiympäristössä. Suomenkielinen nimi Kuningaskalastaja Pyy Kaulushaikara Huuhkaja Kehrääjä Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Ruisrääkkä Laulujoutsen Palokärki Peltosirkku Varpuspöllö Kurki Merikotka Pikkulepinkäinen Pikkulokki Uivelo Kalasääski Mehiläishaukka Harmaapäätikka Räyskä Kalatiira Liro Tieteellinen nimi Alcedo atthis Bonasa bonasia Botaurus stellaris Bubo bubo Caprimulgus europaeus Circus aeruginosus Circus cyaneus Crex crex Cygnus cygnus Dryocopus martius Emberiza hortulana Glaucidium passerinum Grus grus Haliaeetus albicilla Lanius collurio Larus minutus Mergus albellus Pandion haliaetus Pernis apivorus Picus canus Sterna caspia Sterna hirundo Tringa glareola

11 11 7. YHTEENVETO Suunnitteilla olevan uuden veneiden talvisäilytyshallin rakentaminen ei yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa tule aiheuttamaan merkittäviä haittavaikutuksia yhdellekään Kiskonjoen vesistön Natura-alueen suojeluperusteelle, eikä tarvetta varsinaiselle luonnonsuojelulain 65 :n mukaiselle vaikutusarvioinnille siten ole. 8. LÄHTEET Perkonoja, M. & Salmi, P Kiskonjoen vesistön Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 29/ s. ( e=5)

12 12 Liite 1. Suunnitellun uuden veneiden talvisäilytyshallin sijainti (rasteroitu rakennus).