KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

FCG Finnish Consulting Group Oy Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 30.6.2010

FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (24) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA... 4 2.1 VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE... 4 2.2 ARVIO OSTOVOIMASTA JA SEN KEHITYKSESTÄ... 6 3 KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 YLEISKAAVOITUSTA KOSKEVAT YLEISET TAVOITTEET... 7 3.2 KAAVATILANNE JA YLEISKAAVAN TAVOITTEET... 8 3.3 JULKISET PALVELUT... 10 4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 11 4.1 MYYMÄLÄVERKKO... 11 4.2 MYYNTI JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT... 11 4.3 LASKENNALLINEN LIIKETILAN LISÄTARVE... 13 5 KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT... 14 5.1 KAUPAN PALVELUVERKKO JA SEN SUHDE YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 14 5.2 KAUPAN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA OSTOVOIMAN KEHITYS... 14 5.3 KAUPAN PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA VAIKUTUKSET ELINYMPÄRISTÖÖN... 15 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 16 6.1 HANKKEEN KUVAUS... 16 6.2 KAUPALLISET VAIKUTUKSET... 18 6.2.1 Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin 18 6.2.2 Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin... 19 6.2.3 Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon... 19 6.2.4 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen... 20 6.2.5 Vaikutukset työllisyyteen... 20 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 21 LÄHDELUETTELO... 23

FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (24) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Kyyjärven kunta on käynnistänyt yleiskaavan laadinnan kirkonkylään ja sen ympäristöön. Kyyjärvellä ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pitkälti kauppakeskus Palettiin, joka on aloittanut toimintansa Kyyjärvellä vuonna 1999. Kauppakeskuksen kehittämisen turvaamiseksi Kyyjärven kunta on laatinut vuonna 2002 Paletin ympäristön kehittämissuunnitelman 1 ja käynnistänyt asemakaavan muutoksen laadinnan vuonna 2003. Asemakaavan muutostyö on ollut pysähdyksissä useamman vuoden, mutta asemakaavaehdotus on asetettu uudelleen nähtäville vuoden 2010 alussa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida sen vaikutuksia, myös kaupallisia vaikutuksia, kun asemakaavan alueelle tulee sijoittumaan merkittävästi uutta vähittäiskaupan myymälätilaa. Kauppakeskus Paletin 2 kävijämäärän vuonna 2009 on arvioitu olleen noin 700 000 kävijää. Kauppakeskuksen omistavat Kyyjärven kunta ja Osuuskauppa Keskimaa. Kauppakeskus on profiloitunut tehdasmyymäläkeskukseksi ja siellä toimii mm. Iittalan ja Marimekon tehdasmyymälät. Keskuksen tyypillisin asiakasryhmä on kotimainen autolla liikkuva 20 60 -vuotias nainen. Myös eläkeläisiä, lapsiperheitä, pariskuntia, lomalaisia ja ohikulkijoita liikkuu paljon. Vuonna 2002 laaditun kehittämissuunnitelman yhteydessä tehdyn yrityskyselyn mukaan yritykset arvioivat kilpailukykynsä hyväksi. Kauppakeskus Paletti koettiin kilpailukykyiseksi kauppapaikaksi sijaintinsa ja valikoimiensa ansiosta. Tämä raportti muodostaa yleiskaavan kaupallisen lähtötietoselvityksen sekä asemakaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin. Muilta osin asemakaavan muutoksen vaikutukset on esitetty asemakaavan selostuksessa. Selvityksen vaikutusalueena on Kyyjärven kunta, mutta tarkastelussa on otettu huomioon naapurikuntien ja Saarijärvi-Viitasaari seudun kaupan kehittymisedellytykset. Kaupallinen selvitys on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Keskeisin lähtöaineisto on ollut keväällä 2010 valmistunut Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Arvioinnissa on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkastelukokonaisuuksia. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin on FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä laatinut FM Taina Ollikainen ja YTM Jouni Mäkäräinen. 1 Kyyjärven kunta (2002). Paletin ympäristön kehittämissuunnitelma. 2 Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2009). Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers 2009.

FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (24) 2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA 2.1 Väestömäärä ja väestöennuste Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa noin 271 700 asukasta. Maakunnan väestöstä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla asui noin 33 800 asukasta ja Kyyjärvellä noin 1 600 asukasta. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömäärä on vähentynyt noin 3 400 asukkaalla (-9 %) vuodesta 2000. Kyyjärven väestömäärä on vähentynyt vuosina 2000-2008 noin 230 asukkaalla (-13 %). Vuoden 2009 lopussa Kyyjärvellä oli 1 536 asukasta. Taulukko 1. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestökehitys kunnittain vuosina 2000-2008 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2000-2005 Muutos 2005-2008 2000 2005 2008 lkm % lkm % Kannonkoski 1 741 1 627 1 609-114 -7 % -18-1 % Karstula 5 137 4 801 4 618-336 -7 % -183-4 % Kinnula 2 117 1 933 1 852-184 -9 % -81-4 % Kivijärvi 1 610 1 424 1 363-186 -12 % -61-4 % Kyyjärvi 1 793 1 646 1 558-147 -8 % -88-5 % Pihtipudas 5 225 4 917 4 700-308 -6 % -217-4 % Saarijärvi 11 624 11 048 10 730-576 -5 % -318-3 % Viitasaari 7 915 7 458 7 330-457 -6 % -128-2 % Saarijärvi-Viitasaari 37 162 34 854 33 760-2 308-6 % -1 094-3 % KESKI-SUOMI 265 683 269 575 271 747 3 892 1 % 2 172 1 % Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan vuosina 2008-2020 noin 12 200 asukkaalla ja vuosina 2020-2030 noin 8 000 asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 20 200 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömäärä vähenee ennusteen mukaan noin 3 900 asukkaalla (-11 %) ja Kyyjärven noin 230 asukkaalla (-15%) vuosina 2008-2030. Taulukko 2. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos 2008-2020 Muutos 2020-2030 2008 2015 2020 2025 2030 lkm % lkm % Kannonkoski 1 609 1 562 1 555 1 555 1 559-54 -3 % 4 0 % Karstula 4 618 4 281 4 113 3 980 3 877-505 -11 % -236-6 % Kinnula 1 852 1 733 1 691 1 670 1 654-161 -9 % -37-2 % Kivijärvi 1 363 1 221 1 162 1 125 1 098-201 -15 % -64-6 % Kyyjärvi 1 558 1 439 1 391 1 354 1 330-167 -11 % -61-4 % Pihtipudas 4 700 4 368 4 201 4 071 3 969-499 -11 % -232-6 % Saarijärvi 10 730 10 152 9 923 9 752 9 610-807 -8 % -313-3 % Viitasaari 7 330 7 030 6 913 6 843 6 798-417 -6 % -115-2 % Saarijärvi-Viitasaari 33 760 31 786 30 949 30 350 29 895-2 811-8 % -1 054-3 % KESKI-SUOMI 271 747 279 053 283 951 288 371 291 957 12 204 4 % 8 006 3 % Kyyjärvi sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa ja sen naapurikunnista Soini ja Alajärvi sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Perho Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Näiden kuntien yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2008 lopussa 16 100 asukasta (Alajärvi 10634, Soini 2455 ja Perho 3020). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Alajärven, Soinin ja Perhon väestömäärä vuonna 2030 on noin 14 280 asukasta, joten väestömäärän ennustetaan vähenevän noin 11 %.

FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (24) Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle ja seudullisten keskittymien eli Jämsän, Saarijärven ja Äänekosken ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keski-Suomessa vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Harvaan asutut alueet sijoittuvat pääasiassa teiden varsille ja järvien rantaalueille. Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja tiheys Keski-Suomessa vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (24) 2.2 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä Selvityksessä tarkasteltavat ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksessä esitettyihin lukuihin. Siinä ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Keski-Suomessa noin 1515 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 646 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 869 milj.euroa. Saarijärvi- Viitasaaren seudun ostovoima oli vastaavasti 188 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 80 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 108 milj.euroa. Kyyjärven ostovoima oli vuonna 2008 päivittäistavarakaupassa noin 3,7 milj.euroa ja erikoiskaupassa noin 5,0 milj.euroa eli koko vähittäiskaupan ostovoima oli 8,7 milj.euroa. Ostovoiman on edellä esitetyin perustein arvioitu kasvavan Kyyjärvellä noin 1,8 milj. euroa, Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 48 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 793 milj.euroa. Kasvusta 90 % kohdistuu erikoiskauppaan. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla (vuoden 2008 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2008 2015 2020 2025 2030 2008-20 2020-30 2008-30 Kannonkoski 3,8 4,0 4,2 4,4 4,6 0,3 0,4 0,8 Karstula 11,0 10,9 11,0 11,2 11,5 0,0 0,5 0,5 Kinnula 4,4 4,4 4,5 4,7 4,9 0,1 0,4 0,5 Kivijärvi 3,2 3,1 3,1 3,2 3,3-0,1 0,1 0,0 Kyyjärvi 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 0,0 0,2 0,2 Pihtipudas 11,2 11,1 11,3 11,5 11,8 0,1 0,5 0,6 Saarijärvi 25,5 25,9 26,6 27,5 28,5 1,1 1,9 2,9 Viitasaari 17,4 17,9 18,5 19,3 20,1 1,1 1,6 2,7 Saarijärvi-Viitasaari 80,3 81,1 82,9 85,5 88,5 2,6 5,6 8,2 KESKI-SUOMI 646,4 711,6 761,0 812,3 864,4 114,7 103,3 218,0 Erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj. 2008 2015 2020 2025 2030 2008-20 2020-30 2008-30 Kannonkoski 5,1 5,7 6,3 7,0 7,7 1,2 1,4 2,6 Karstula 14,8 15,7 16,7 17,8 19,2 1,9 2,5 4,4 Kinnula 5,9 6,4 6,9 7,5 8,2 0,9 1,3 2,3 Kivijärvi 4,4 4,5 4,7 5,0 5,4 0,4 0,7 1,1 Kyyjärvi 5,0 5,3 5,6 6,1 6,6 0,7 0,9 1,6 Pihtipudas 15,0 16,0 17,0 18,2 19,6 2,0 2,6 4,6 Saarijärvi 34,3 37,3 40,2 43,7 47,5 5,9 7,3 13,2 Viitasaari 23,4 25,8 28,0 30,6 33,6 4,6 5,6 10,2 Saarijärvi-Viitasaari 107,9 116,7 125,5 135,9 147,7 17,6 22,3 39,8 KESKI-SUOMI 868,7 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 282,5 291,7 574,2

FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (24) 3 KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT 3.1 Yleiskaavoitusta koskevat yleiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteiden yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevissa tavoitteissa korostetaan palveluiden ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmille sekä henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäistä tarvetta. Lisäksi tavoitteissa korostetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita tule sijoittaa irralleen olemasta olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä tulee myös osoittaa elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Valtakunnallisesti kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehitykseen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksiköiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvan saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle.

FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (24) 3.2 Kaavatilanne ja yleiskaavan tavoitteet Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Keski-Suomen maakuntakaavassa Kyyjärven kirkonkylä on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), jolla osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Maakuntakaavassa on lisäksi annettu aluekohtainen suunnittelumääräys Kyyjärven kirkonkylää koskien, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Kyyjärven kirkonkylän alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista tai oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan asemakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2006 kaavayhdistelmätyön avulla. Alkuperäisesti kirkonkylän asemakaava on koostunut eri aikaan laadituista asemakaavoista, jotka muutettiin numeeriseen muotoon kaavayhdistelmänä ja saatiin lainvoimaiseksi normaalin kaavaprosessin kautta. Laadittava yleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavan muutoksia ja asemakaava-alueen laajentumista. Kyyjärven keskustan asemakaavassa on osoitettu liikerakentamiselle sijaintipaikkoja pääasiassa AL (asuin-, liike- ja toimistorakentamisen korttelialue), AL-1 (asuin, liike- ja toimistorakentamisen korttelialueilla, jolle on mahdollista sijoittaa huoltoasematoimintaa palvelevia rakennuksia enintään 50 % kokonaiskerrosalasta) ja KL (liikerakennusten korttelialue) alueille. Asemakaavassa Honkalehdon alueelle varattu KL-alue on toteutumaton. Kauppakeskus Paletin alue on asemakaavoittamatonta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (24) Kuva 3. Kyyjärven ajantasa-asemakaava. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan yleiskaavalle laaditaan työn alkuvaiheessa strategisia tavoitteita, suunnittelun yleistavoitteita ja yksityiskohtaisia suunnittelutavoitteita. Keskeiset kirkonkylän yleiskaavan selvitettävät kysymykset ovat: - Asutuksen ja yritystoiminnan tulevat laajenemisalueet - Palveluiden tarve ja sijoittuminen - Tieverkon rakenne ja kehittämistarpeet - Virkistysalueet, viheralueverkoston rakenne ja ulkoilureitit - Luonnonympäristön, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen

FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (24) 3.3 Julkiset palvelut Kaupallisten palveluiden lisäksi julkiset peruspalvelut ovat tärkeitä asukkaiden arjen sujumisen näkökulmasta. Kyyjärven keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat Kyyjärven keskustassa, joka on välittömästi valtateiden risteysalueen itäpuolelle. Kunnan keskustassa sijaitsevat kunnantalo ja terveysasema. Perusopetusta vuosiluokille 1-9 tarjoava koulu, päiväkoti ja kirjasto sijaitsevat noin kilometrin keskustasta pohjoiseen. Samassa yhteydessä sijaitsee myös liikuntahalli. Kuva 4. Kunnan keskeisten julkisten palveluiden sijainti ja kauppakeskus Paletti asemakaavakartalla esitettynä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (24) 4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Myymäläverkko Kyyjärvellä toimii tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa (Sale) Kauppakeskus Paletin yhteydessä. Lisäksi päivittäistavaramyyntiä on sekä huoltoaseman (Shell) että kioskien yhteydessä. (Kyyjärven kunta). Kyyjärven erikoiskaupan palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa ja Kauppakeskus Paletissa. Kauppakeskuksessa toimii Alko sekä erikoismyymälöitä (mm. vaateliike, kirjakauppa, urheiluliike) sekä tehtaanmyymälöitä (Iittala ja Marimekko) sekä ravintolapalveluita. Paletin kokonaispinta-ala on noin 4000 m ja vuokrattavia liiketiloja on yhteensä noin 2600 m. Kuntakeskuksessa sijaitsee palvelualan yrityksiä (mm. pankkipalvelut, parturit, fysikaalinen hoito) sekä apteekki, leipomo ja kukkakauppa. Erikoiskaupan tarjonta on Kyyjärvellä kauppakeskus Paletin ansiosta kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti on Kyyjärvellä huomattavasti pienempi kuin maakunnassa ja seudulla keskimäärin (taulukko 4). Naapurikunnista Kivijärvellä on neljä erikoiskaupan myymälää ja Kannonkoskella kaksi erikoiskaupan myymälää Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan. Lähimmät Alkon myymälät sijaitsevat Karstulassa, Alajärvellä, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Taulukko 4. Asukkaat erikoiskaupan myymälää kohden Saarijärvi - Viitasaaren seudulla vuonna 2007 (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). Erikoiskauppa Asukkaita/ myymälä Kannonkoski 805 Karstula 293 Kinnula 233 Kivijärvi 351 Kyyjärvi 131 Pihtipudas 171 Saarijärvi 270 Viitasaari 212 Saarijärvi-Viitasaari 235 KESKI-SUOMI 283 Kyyjärveä lähimpänä sijaitsevat suuremmat kuntakeskukset ovat Alajärvi (42 kilometriä), Saarijärvi (54 km) ja Viitasaari (73 km). Näiden palvelutarjonta on luonnollisesti Kyyjärveä monipuolisempi. Maakuntakeskuksista Seinäjoelle on matkaa 105 kilometriä ja Jyväskylään 119 kilometriä. 4.2 Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (24) Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-suomen vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2007 oli noin 1671 milj., josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 736 milj. ja erikoiskaupan myyntiä noin 935 milj.. Koko vähittäiskaupan myynnistä toteutui Jyväskylän seudulla noin 67 % ja Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 10 %. Kuvassa 5 on esitetty Saarijärvi-Viitasaaren seudun myynnin jakautuminen kunnittain. Vähittäiskaupan myynti 2007 - Saarijärvi-Viitasaari 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kannonkoski 2,5 % Karstula Kinnula Kivijärvi Kyyjärvi Pihtipudas 11,6 % 3,9 % 2,3 % 5,8 % 13,6 % Saarijärvi Viitasaari 25,6 % 34,6 % Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin jakautuminen kunnittain Saarijärvi- Viitasaaren seudulla. Kuvassa 6 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuonna 2007 Saarijärvi-Viitasaaren seudulla. Kunnista ostovoiman siirtymä on positiivinen ainoastaan Kyyjärvellä ja Viitasaarella, muissa kunnissa siirtymä on negatiivinen. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (%:ia ostovoimasta) -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyyjärvi 12 % Viitasaari 6 % Saarijärvi -2 % Pihtipudas -13 % Karstula -25 % Kinnula -35 % Kivijärvi -49 % Kannonkoski -52 % Kuva 6. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Saarijärvi-Viitasaaren seudun kunnissa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (24) 4.3 Laskennallinen liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa tai nykyisten liiketilojen laajennuksia. Toisaalta myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksen mukaan Saarijärvi- Viitasaaren seudun laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 23 500 k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1 900 k-m 2 ja erikoiskauppaan noin 21 600 k-m 2. Kyyjärven oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on noin 800 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskennallinen liiketilatarve on koko Saarijärvi-Viitasaari alueella 23 500 k- m, josta päivittäistavarakaupan osuus on 1 900 k-m ja erikoiskaupan osuus 21 600 k-m. Kyyjärven vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeeksi on arvioitu noin 800 k-m, joka kaikki kohdistuu erikoiskauppaan. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Saarijärvi- Viitasaaren seudulla (Keski-Suomen kaupallinen pvaleverkkoselvitys). LIIKETILATARVE 2008-2030, k-m2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Kannonkoski 200 1 400 500 900 1 600 Karstula 100 2 400 800 1 600 2 500 Kinnula 100 1 200 400 800 1 300 Kivijärvi 0 600 200 400 600 Kyyjärvi 0 800 300 500 800 Pihtipudas 100 2 600 900 1 700 2 700 Saarijärvi 700 7 100 2 400 4 700 7 800 Viitasaari 700 5 500 1 800 3 700 6 200 Saarijärvi-Viitasaari 1 900 21 600 7 300 14 300 23 500 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500

FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (24) 5 KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Kaupan palveluverkko ja sen suhde yhdyskuntarakenteeseen Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Tästä esimerkkinä on, että kunnassa toimii tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavaramyymälä. Kuitenkin Kauppakeskus Paletin ansiosta kuntaan on kehittynyt kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuksen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppakeskus Paletti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema kunnan kaupallisessa palveluverkossa on keskeinen jo nykyisessä laajuudessaan. Kyyjärven keskustan palvelut ovat Paletin rakentamisen jälkeen painottuneet enemmän palveluliiketoimintaan kuin vähittäiskaupan palveluihin. Maakuntakaavassa Paletin alueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (KM). Merkintä mahdollistaa alueelle vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen ja KM -merkinnän myös yleiskaavassa. Kyyjärven kunta kehittää päätöksillään Paletin aluetta jatkossakin, mikä vahvistaa sen asemaa. Paletti on kunnan kaupallinen keskus, mikä tulee tuoda esille yleiskaavassakin, mutta samalla tulee säilyttää pienempimuotoisen kaupan ja palveluiden sijoittumisedellytykset myös Kyyjärven keskustassa. Paletin kehittymisellä ei voida katsoa olevan yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta, kun otetaan huomioon kunnan koko, etäisyydet sekä liikenteellinen saavutettavuus myös kevyellä liikenteellä. 5.2 Kaupan toimintaedellytykset ja ostovoiman kehitys Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan vähittäiskaupan myynti on suurempi kuin kunnan oman väestön ostovoima. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisääntyy merkittävästi, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa, koska kunnan oman ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve on varsin vähäistä. Kyyjärvellä on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut esimerkiksi huoltoaseman yhteydessä. Kilpailunäkökulman ja palvelutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kunnassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa. Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelutarjonta. Kauppakeskuksen erikoiskaupan tarjonta palvelee Kyyjärven asukkaiden lisäksi ohikulkuliikennettä, matkailijoita ja ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaanmyymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta mer-

FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (24) kittävä osa tulee Kyyjärven ulkopuolelta. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehitysedellytykset ja sitä kautta Kyyjärven asukkaille monipuoliset erikoiskaupan palvelut. Kyyjärven ja sen naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman rajallisuus asettaa kuitenkin rajat kauppakeskuksen laajentumiselle. Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin mahdollisuudet kehittyä ottaen huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedellytykset. 5.3 Kaupan palveluiden saavutettavuus ja vaikutukset elinympäristöön Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä. Erikoiskaupassa Kyyjärven Paletin kaupalliset palvelut lisäävät myös naapurikuntien erikoiskaupan tarjontaa ja parantavat erikoiskaupan palveluiden saavutettavuutta, kun Saarijärven, Viitasaaren ja Alajärven sekä maakuntakeskusten sijasta ja rinnalla voidaan asioida Kyyjärven Paletissa. Laajempi erikoiskaupan tarjonta monilla kaupan toimialoilla sijoittuu joka tapauksessa myös tulevaisuudessa kaupunki- ja maakuntakeskuksiin. Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Palveluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mahdollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevaisuudessa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (24) 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Hankkeen kuvaus Asemakaava-alue sijaitsee valtateiden 13 ja 16 risteysalueen lounaispuolella. Risteysalueen kautta kulkee ajoneuvoliikennettä Jyväskylän suunnasta Kokkolaan ja Vaasaan sekä itä-länsi -suuntaista liikennettä nk. Sinistä tietä pitkin mm. Kuopiosta Vaasaan. Tiehallinnon tietojen mukaan valtatien 13:n liikennemäärä Kyyjärven eteläpuolella on 2200 ajoneuvoa/vrk, pohjoispuolella 1300 ajoneuvoa/vrk ja valtatie 16:n liikennemäärä Kyyjärven länsipuolella on 1900 ajoneuvoa/vrk (liikennemääräkartta 2008, Keski-Suomen tiepiiri). Asemakaava-alueella sijaitsee Paletin kauppakeskus, ABC kylmäasema, kolme asuinrakennusta, puutarhamyymälä kasvihuoneineen ja talousrakennuksia. Asuinrakennukset ovat 50 70 luvuilla rakennettuja harja- ja aumakattoisia pientaloja. Kauppakeskus Paletin alueelle on osoitettu voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue (km). Merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. Laadittavan asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskittymän kehittäminen ja laajentuminen. Asemakaavaehdotuksessa liikerakentamiselle osoitetaan lisää tilaa ja uusi katu auttaa alueen levittäytymistä jatkossa myös etelään päin. Asemakaavaehdotuksessa Paletin kauppakeskuksen alue on osoitettu liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi KL-1, jolle saa rakentaa myös käsityö- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja. Merkinnällä pj osoitetulle alueen osalle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Kortteliin varataan ajoyhteys huolto- ym. alueen sisäistä liikennettä varten. Alueella sijaitsevan puutarhamyymälän kohta on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi KL-2, jonne saa rakentaa paitsi käsityö- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja myös puutarhamyyntiä palvelevia tiloja. Asemakaavaehdotuksessa KL-1 ja KL-2 alueiden tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,6. Asemakaava-alue jakaantuu kahteen kortteliin, joiden rakennusoikeudet tonteittain ovat seuraavat: Kortteli ja tontti Asemakaavamääräys Rakennusoikeus (k-m ) 51:1 KL-1 12900 51:2 KL-1 2500 51:3 KL-1 2600 51:4 KL-1 5000 51:5 KL-2 3400 51:6 KL-1 3300 52:1 KL-1 2400 52:2 KL-1 3000 Asemakaavan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 35 100 k-m.

FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (24) Kuva 7. Kyyjärven Paletin asemakaavaehdotus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön tai siihen verrattavan myymäläkeskittymän rakentaminen edellyttää asemakaavassa suuryksikölle osoitettua tonttia (KM-merkintä), ellei alue sijaitse maakunta- tai yleiskaavassa osoitetulla keskusta-alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä, joita ovat esimerkiksi suuret supermarketit, hypermarketit ja tavaratalot. Auto-, huonekalu- ja rautakauppaa sekä muuta niin kutsuttua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaus ei koske. Ohjauksen piiriin kuuluvalle myymäläkeskittymälle ei ole säännöksissä annettu selkeää rajaa, jonka ylittyessä keskittymä on tulkittava vähittäiskaupan suuryksiköksi. Kuitenkin yli 10 000 k- m keskittymällä on yleensä merkittäviä vaikutuksia. Kyyjärven kunnan suunnitelmana on laajentaa Kauppakeskus Palettia noin kaksinkertaiseksi nykyiseen laajuuteen verrattuna, jolloin laajennuksen suuruusluokka olisi 4000 5500 k-m. Kauppakeskukseen sijoittuisi laajennuksen yhteydessä mahdollisesti myös toinen pieni päivittäistavaramyymälä. Muille asemakaavan alueille ei ole tällä hetkellä konkreettisia suunnitelmia.

FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (24) Kaupallisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä käsitellään sekä koko asemakaavan mitoitusvarauksen että kauppakeskuksen suunnitellun laajentumisen vaikutuksia. Kauppakeskuksen laajentumisen tarkastelu antaa realistisen lähestymistavan asemakaavan todellisten kaupallisten vaikutusten arvioinnille. Arvioinnissa otetaan huomioon kauppakeskuksen profiloituminen myös ohikulkevaa liikennettä palvelevana keskuksena, jonka seurauksena valtaosa keskuksen asiakaskunnasta tulee Kyyjärven kunnan ulkopuolelta ja maantieteellisesti hyvin laajalta alueelta. 6.2 Kaupalliset vaikutukset 6.2.1 Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin Ostovoiman siirtymiä, ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä 35 100 k-m liike- ja toimistorakennusten rakennusoikeutta. Asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus (e=0,6) ja kerroskorkeus (III) olisi liikerakennuksille poikkeuksellisen suuri ottaen huomioon Paletin sijainti väestömäärältään pienessä kunnassa. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta ostovoiman siirtymää nykyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoiman vähäinen määrä asettaisi haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaisi alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Nykyisin Kauppakeskus Paletin koko on noin 4000 m ja laajennuksen tavoitteena on kasvattaa kauppakeskus noin kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Kyyjärven ostovoiman siirtymä on tällä hetkellä positiivinen juuri Paletin kauppakeskuksen ansiosta. Toisaalta Paletissa on sellaista palvelutarjontaa, jonka on tarkoituskin palvella Kyyjärven asukkaiden lisäksi myös naapurikuntien asukkaita ja ohikulkevaa liikennettä (esimerkiksi Alko). Paletin laajentuminen lisäisi Kyyjärven ostovoiman positiivista siirtymää, koska Kyyjärven oman väestön ostovoiman kasvun perusteella arvioitu laskennallinen liiketilantarve vuoteen 2030 mennessä on noin 800 k-m. Koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 23 500 k-m. Mikäli kauppakeskus laajentuisi kaksinkertaiseksi nykyisestään ja laajennuksen myynniksi arvioitaisiin 1500 /m, olisi sen lisämyynti yhteensä 6 M. Se vastaisi noin 60 prosenttia Kyyjärven vähittäiskaupan nykyisestä myynnistä ja kasvattaisi kunnan ostovoiman siirtymää noin 80 prosenttiin. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kuitenkin, kun otetaan huomioon näiden kuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta ja kasvumahdollisuudet, jäävät palvelutarjontaan kohdistuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (24) Kun tarkastelussa otetaan huomioon koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan laskennallinen liiketilantarve, niin Paletin laajennuksen jälkeen ostovoiman kasvu mahdollistaa vähittäiskaupan kehittymisen seudun muissa kunnissa. Lisäksi osa asiakkaista tulee kauppakeskukseen naapurikunnista, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Kauppakeskus Paletin suunniteltu laajennus (4000-5500 k-m ) lisäisi Kyyjärvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Kun otetaan huomioon Kyyjärven naapurikuntien heikko erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen matkailijoiden merkitys asiakaskunnassa sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoiman kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa. 6.2.2 Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin Kyyjärven kunta on kehittänyt aktiivisesti kauppakeskus Palettia kunnan kaupalliseksi keskukseksi. Liiketoimintamallin ansiosta kuntaan on syntynyt kauppakeskus, joka pystyy jo nyt tarjoamaan erikoiskaupan palveluita pienen kunnan asukkaille normaalia kattavammin. Päivittäistavarakaupassa Kyyjärven pieni ostovoima ja sen kehitys asettaa rajat myymäläverkon kehittymiselle sekä myymäläyksiköiden suuruudelle. Erikoiskaupassa juuri liikenneasema-kauppakeskusmaisuus mahdollistaa tarjonnan kehittämistä edelleen. Avainasemassa kehittämisessä on, että kauppakeskukseen löytyy sen toimintamallia ja nykyistä tarjontaa vahvistavia yrityksiä. Erityisesti kauppakeskukseen sijoittuvat Alko ja tehdasmyymäläliikkeet toimivat vetovoimatekijöinä laajemmalle alueelle. Kokonaisuutena Paletin alueen erikoiskaupan tarjontaa voisi edelleen laajentaa sellaisilla myymälätyypeillä, jotka saavat hyötyä ohikulkuliikenteen asiakaspotentiaalista. Kauppakeskus mahdollistaa myös paikallisten käsityö- ja muiden tuotteiden myynnin erityisesti matkailijoille. Mikäli kauppakeskus Paletin ympäristöön syntyisi asemakaavan koko rakennusoikeuden mukainen kaupallinen keskittymä, voisi se vaikeuttaa Saarijärvi-Viitasaari seudun kuntakeskuksen erikoistavarakaupan kehittymistä. Koska näissä keskuksissa lähialueiden ostovoima on Kyyjärveen verrattuna moninkertainen, hakeutuu erikoiskauppa todennäköisesti jatkossakin näihin kuntakeskuksiin ennemmin kuin Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoimaisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumiselle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset. 6.2.3 Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon Kauppakeskus Paletti tarjoaa Kyyjärven ja sen lähialueiden asukkailla erikoiskaupan palveluita tehdasmyymälöiden ja muiden erikoiskaupan myymälöiden myötä. Kauppakeskuksen tarjonta täydentää lähialueiden puutteellista erikoiskaupan tarjontaa, koska vastaavia myymälöitä ei sijaitse lähialueilla. Lähimmät vastaavat erikoiskaupan myymälät sijaitsevat suuremmissa kunta- ja maakuntakeskuksissa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (24) Paletin palvelutarjonta on muodostunut myös ohikulkuliikenteen matkailijoiden asiointia tukevaksi, jolloin kauppakeskuksesta hankitaan esimerkiksi lahjatavaroita matkan yhteydessä sekä pysähdytään hintatasoltaan edullisimpiin tehdasmyymälöihin. Kauppakeskuksen laajennus merkitsisi uusien myymälöiden perustamista keskukseen, joka tekisi kauppakeskuksesta houkuttelevamman pysähdyspaikan ohikulkevalle liikenteelle ja lisäisi myös siinä pysähtyvien asiakkaiden keskiostoksen suuruutta. Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Paletin kehittyminen täydentää Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa. Ohikulkuliikenteeseen tukeutuva kauppakeskus mahdollistaa myös sellaisten erikoiskaupan palveluiden sijoittumisen kuntaan, jotka muissa tapauksissa sijaitsivat suuremmissa kuntakeskuksissa. Mikäli Paletin kauppakeskus laajentuisi, se lisäisi kunnan ja sen asukkaiden palvelutarjontaa. Mikäli asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus toteutuisi täysimääräisenä, voisi se vaikuttaa Kyyjärven läheisimpien suurempien kuntakeskuksen erikoiskaupan kehittymisedellytyksiin ja siten myymäläverkkoon. Kuitenkin on epätodennäköistä, että monille paikkakunnille sijoittuvat ja paikalliseen ostovoimaan perustuvat myymäläketjut asettaisivat sijaintipäätöksissään Kyyjärven etusijalle esimerkiksi Alajärven, Saarijärven tai Viitasaaren verrattuna. Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistavarakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyntämiseen, ei sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuksen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista erikoiskaupan tarjontaa. 6.2.4 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä valtateiden risteyksessä. Valtateiden risteysjärjestelyt on toteutettu liikenneympyränä ja kevyen liikenteen yhteys kuntakeskukseen on toteutettu alikulkuna. Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentuminen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa näiden palveluiden saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikoiskaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suuremmista kunta- tai maakuntakeskuksista. 6.2.5 Vaikutukset työllisyyteen Kauppakeskus Paletin laajennus merkitsee karkeasti arvioiden 5-7 miljoonan euron investointeja rakentamiseen, kun keskimääräisenä rakennuskustannuksena käytetään 1300 /k-m. Panos-tuotoskertoimen mukaan kyseisen suuruinen investointi saisi aikaan noin 30-50 henkilötyövuoden välittömän työllisyysvaikutuksen rakennustoiminnassa. Työllisyysvaikutus jakaantuu koko rakennusajalle. Mikäli koko asemakaavan rakennusoikeus toteutuisi, merkitsisi se moninkertaisia vaikutuksia edellä esitettyihin lukuihin verrattuna. Kaupan toiminnan aikainen työllisyysvaikutus on riippuvainen sinne sijoittuvasta liiketoiminnasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 21 (24) 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Kirkonkylän yleiskaava Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Kauppakeskus Paletin ansiosta kunnassa on kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuksen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen. Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin kehittymismahdollisuudet ottaen kuitenkin huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedellytykset. Kyyjärven ja naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman rajallisuus asettavat rajat myös kauppakeskuksen laajentumiselle. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppakeskus Paletti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema on kunnan kaupallisessa palveluverkossa keskeinen. Paletin kaupallinen vetovoiman tulee turvata myös tulevaisuudessa. Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisääntyy, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa. Kyyjärvellä on tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut. Kilpailunäkökulman ja palvelutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kunnassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa. Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelutarjonta. Kauppakeskus palvelee erikoiskaupassa kunnan asukkaiden lisäksi ohikulkuliikennettä ja matkailijoita sekä ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaanmyymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta merkittävä osa on muita kuin Kyyjärven asukkaita. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa myös olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehittymismahdollisuudet. Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 22 (24) Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Palveluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mahdollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevaisuudessa. Paletin asemakaava Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä 35 100 k-m liike- ja toimistorakennusten rakennusoikeutta. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta ostovoiman siirtymää huomattavasti nykyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoiman vähäinen määrä asettaa haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaa alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Realistisemmin asemakaavan kaupallisia vaikutuksia voidaan arvioida tarkastelemalla suunnitellun Kauppakeskus Paletin laajennusta. Suunniteltu laajennus (4000-5500 k-m ) lisäisi Kyyjärvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kun otetaan huomioon Kyyjärven naapurikuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen merkitys asiakasmäärissä sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoiman kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa. Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoimaisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumiselle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset. Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistavarakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyntämiseen, ei sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuksen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista erikoiskaupan tarjontaa. Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentuminen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa palveluiden saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikoiskaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suuremmista kunta- tai maakuntakeskuksista.

FCG Finnish Consulting Group Oy 23 (24) LÄHDELUETTELO Heinimäki Heikki (2006). Kaupan toimintaympäristö. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki 2006. Kauppa 2005 Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa (2000). Oy Edita Ab. Helsinki 2000. Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. 9.4.2010. Koistinen Katri ja Tiina Vesala (2006). Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomen keskeisillä kaupunkiseuduilla 1995-2003. Kuluttajatutkimuslaitoksen julkaisuja 6/2006. Kyyjärven kunta. Yritysluettelo. www.kyyjarvi.fi. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Pulkkinen Matti ja Spåre Harri (1999). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B 151. Helsinki 1999. Purasjoki, Matti (2009). Kaavoitus, kauppa ja kilpailu. Selvityshenkilö Matti Purasjoen raportti ympäristöministeriölle 2.2.2009. Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa 2008. Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Santasalo, Tuomas ja Heli Heusala (2002). Erikoiskauppa kaavoituksessa. Tuomas Santasalo Ky. Hakapaino Oy. Helsinki. Spåre Harri ja Pulkkinen Matti (1997). Päivittäistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B 139. Helsinki 1997. Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2010). Kauppakeskukset Finnish Shopping Centers 2009. www.kauppakeskusyhdistys.fi. Keski-Suomen tiepiiri. Liikennemääräkartat 2008. Tilastokeskus. Toimipaikkarekisteri 2007. TNS Gallup Oy (2006). Suuri vaikutusaluetutkimus 2006. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Ympäristöministeriö (2009a). Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 21 / 2009. Ympäristöministeriö (2008). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia. Ympäristöministeriön raportteja 16 / 2008.

FCG Finnish Consulting Group Oy 24 (24) Ympäristöministeriö (2007). Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti. Ympäristöministeriön raportteja 26 / 2007. Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. Ympäristöopas 115. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2001). Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 4. Edita Oy. Helsinki. Ympäristöministeriö (2000). Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 2. Edita Oy. Helsinki.