YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Joutsan kunta YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS VÄESTÖ JA OSTOVOIMA VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE ASUMISEN SIJOITTUMINEN ARVIO OSTOVOIMAN MÄÄRÄSTÄ JA KEHITYKSESTÄ KAUPAN SIJAINNINOHJAUS JA KAAVOITUSTILANNE KAUPAN SIJAINNIN OHJAUKSEN PERIAATTEET KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA JOUTSAN YLEISKAAVAT KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT KAUPAN NYKYINEN PALVELUVERKKO MYYNTI JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT KAUPALLISTEN PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JOUTSAN KESKUSTAN KAUPALLINEN RAKENNE LASKENNALLINEN LIIKETILAN LISÄTARVE JOUTSAN KAUPAN PALVELUVERKKO KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT KAUPAN PALVELUVERKKO JA SEN SUHDE YHDYSKUNTARAKENTEESEEN KAUPAN TOIMINTAEDELLYTYKSET KAUPAN PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS KAUPAN SIJOITTUMISPERIAATTEET JA LIIKETILATARVE KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET KAUPPAAN JA PALVELURAKENTEESEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET ELINYMPÄRISTÖN LAATUUN JA KESKUSTAN KEHITTÄMISEEN KULUTTAJIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LÄHDELUETTELO...32

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (33) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Joutsan kunta laatii parhaillaan Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren sekä Leivonmäen kyläkeskuksen ja valtatie 4 varren osayleiskaavoja. Yleiskaavoissa tullaan tarkastelemaan kunnan tärkeimpien taajama-alueiden tulevaa maankäyttöä ja ohjaamaan myös kaupallisten palveluiden rakentamista. Kaupalliset palvelut ovat myös keskeisiä parhaillaan laadittavassa kirkonseudun asemakaavan muutoksessa keskustakortteleiden alueella. Samassa yhteydessä keskusta-alueelle on laadittu myös Länsitietä ja torialuetta koskevia yleissuunnitelmia. Asemakaavan tarkoituksena on tarkistaa asemakaavan ajanmukaisuus Yhdystien, Keskustien, Rantatien ja Jousitien rajaamalla alueella sekä mahdollistaa torialueen kehittäminen sekä Länsitien katuympäristön parantaminen. Kolme vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta ja torialueen yleissuunnitelmaluonnos ovat olleet nähtävillä syksyllä Tämän selvityksen tarkoituksena on laatia yleiskaavoitusta varten koko kunnan kattava kaupan palveluverkkoselvitys sekä arvioida Kirkonseudun asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset. Selvityksessä tarkastellaan vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä ja kehittämistarpeita sekä Joutsan kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävä yhdyskuntarakennetta. Työhön sovelletaan ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -ohjeita. Selvityksen laadinnassa otetaan huomioon myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitykset. Selvityksen tavoitteena on: - kuvata riittävällä tarkkuudella Joutsan nykyinen kaupan palveluverkko - arvioida ostovoima, sen kehittyminen ja ostovoiman virtaukset - määritellä Joutsan kaupan palveluverkko vuoteen esittää tavoitteellisen palveluverkon keskeiset piirteet ja vaikutukset - arvioida Kirkonseudun asemakaavamuutoksen vaikutukset Kaupallinen selvitys on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Keskeisin lähtöaineisto on ollut keväällä 2010 valmistunut Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Kattavaa palveluverkkoselvitystä voidaan hyödyntää vireillä olevien ja vireille tulevien yleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnassa sekä mahdollisten kaupan hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Selvitys on tehty Joutsan kunnan toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut maanmittausinsinööri Jari Lämsä. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä selvityksen ovat laatineet FM Taina Ollikainen ja YTM Jouni Mäkäräinen.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (33) 2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA 2.1 Väestömäärä ja väestöennuste Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa vajaat asukasta, josta Joutsan seudulla asui noin asukasta eli noin 2 %. Joutsan seudun väestöstä asui Joutsassa noin asukasta (86 %) ja Luhangassa noin 800 asukasta (14 %). Joutsan seudun väestömäärä on vähentynyt 2000-luvulla noin 460 asukkaalla (-7 %). Leivonmäen kunta liittyi Joutsaan vuoden 2008 alusta. Leivonmäen väestömäärä sisältyy edellä esitettyihin lukuihin. Leivonmäen kunnan asukasmäärä oli noin asukasta vuoden 2007 lopussa. Taulukko 1. Joutsan seudun väestökehitys vuosina Joutsan väkiluku sisältää myös Leivonmäen väestömäärän. (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Joutsa % % Luhanka % % Joutsan seutu % % KESKI-SUOMI % % Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan vuosina noin asukkaalla ja vuosina noin asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkasvu toteutuu Jyväskylän seudulla. Joutsan seudun väestömäärä vähenee ennusteen mukaan noin 400 asukkaalla (-7 %) ja Joutsan kunnan noin 300 asukkaalla (-6 %) vuosina Taulukko 2. Joutsan seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Väkiluku Muutos Muutos lkm % lkm % Joutsa % % Luhanka % % Joutsan seutu % % KESKI-SUOMI % % Joutsan kunta sijaitsee Keski-Suomen kaakkoisosassa ja sen naapurikunnista Hartola sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa sekä Hirvensalmi, Pertunmaa ja Kangasniemi Etelä-Savon maakunnassa. Näiden kuntien yhteenlaskettu väestömäärä oli vuoden 2009 lopussa asukasta (Hartola as., Hirvensalmi as., Kangasniemi as., Pertunmaa as.). Vakituisen asutuksen lisäksi Joutsan seutu on suosittua vapaa-ajan asuntojen aluetta. Seudulla oli vuonna 2009 yhteensä kesämökkiä, joista Joutsassa ja Luhangassa 792. Kesämökkien määrä seudulla on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2009 noin 200 kesämökillä. Joutsan läpi kulkee myös huomattava määrä esim. Kangasniemen, Hirvensalmen ja Toivakan loma-asukkaista. Kangasniemellä oli 3 631, Hirvensalmella ja Toivakassa kesämökkiä vuonna (Tilastokeskus).

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (33) Ulkopaikkakuntalaiset loma-asukkaat lisäävät Joutsan ostovoimaa. Joutsan kesämökeistä noin ja Luhangan kesämökeistä noin 600 oli ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa. Kangasniemellä ulkopaikkakuntalaisten omistamia kesämökkejä oli noin 2 200, Hirvensalmella noin ja Toivakassa noin Asumisen sijoittuminen Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle ja muiden merkittävimpien seudullisten keskusten ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain eteläisessä Keski-Suomessa vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Harvaan asutut alueet sijoittuvat pääasiassa teiden varsille ja järvien ranta-alueille. Joutsan seudulla tiheintä asutus on Joutsan keskustassa ja Leivonmäen kyläkeskuksessa. Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja tiheys eteläisessä Keski-Suomessa vuoden 2007 lopussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (33) 2.3 Arvio ostovoiman määrästä ja kehityksestä Selvityksessä tarkasteltavat ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksessä esitettyihin lukuihin. Siinä ostovoima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Keski-Suomessa noin 1515 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 646 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 869 milj.euroa. Joutsan seudun ostovoima oli vastaavasti noin 33 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 14 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 19 milj.euroa. Joutsan kunnan ostovoima oli vuonna 2008 päivittäistavarakaupassa noin 12 milj.euroa ja erikoiskaupassa noin 16 milj. euroa eli yhteensä koko vähittäiskaupassa noin 28 milj.euroa. Vähittäiskaupan ostovoiman on edellä esitetyin perustein arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä Joutsassa noin 10 milj.euroa, Joutsan seudulla noin 11 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 792 milj.euroa. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Joutsan seudulla (vuoden 2008 rahassa). Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsa 12,2 12,6 13,1 13,7 14,3 0,9 1,2 2,1 Luhanka 2,0 2,0 2,1 2,1 2,2 0,1 0,2 0,2 Joutsan seutu 14,2 14,6 15,1 15,8 16,5 0,9 1,4 2,3 KESKI-SUOMI 646,4 711,6 761,0 812,3 864,4 114,7 103,3 218,0 Erikoiskauppa Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsa 16,4 18,1 19,8 18,1 23,8 3,4 4,0 7,4 Luhanka 2,7 2,9 3,1 2,9 3,7 0,4 0,6 1,0 Joutsan seutu 19,0 21,0 22,9 21,0 27,5 3,8 4,6 8,4 KESKI-SUOMI 868,7 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 282,5 291,7 574,2 Vähittäiskauppa yhteensä (pl. autokauppa) Ostovoima, milj. (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj Joutsa 28,6 30,7 32,8 31,7 38,0 4,3 5,2 9,5 Luhanka 4,7 4,9 5,2 5,0 5,9 0,5 0,8 1,3 Joutsan seutu 33,2 35,5 38,0 36,8 44,0 4,8 6,0 10,7 KESKI-SUOMI 1515,1 1736,3 1912,2 2099,0 2307,2 397,2 395,0 792,2

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (33) 3 KAUPAN SIJAINNINOHJAUS JA KAAVOITUSTILANNE 3.1 Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevissa tavoitteissa korostetaan palveluiden ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmille sekä henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäistä tarvetta. Lisäksi tavoitteissa korostetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä tulee myös osoittaa elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämiseen koskevat määräykset. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. 3.2 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen. Maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kahdelletoista kohdemerkinnöin km ja km-1 osoitetulle alueelle, jotka ympäristöministeriö vahvisti.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (33) Joutsan keskusta ja Leivonmäen kyläkeskus on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), jolla osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Joutsan keskustaan on lisäksi osoitettu keskustatoimintojen kohdemerkintä (C). Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräyksen mukaan keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. 3.3 Joutsan yleiskaavat Joutsan ja Leivonmäen keskusta-alueilla on voimassa kunnanvaltuustojen 90-luvulla hyväksymät oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat. Kaavat ovat vanhentuneet tavoitteiltaan ja kaavojen uudistaminen on käynnistynyt etelästä alkaen. Joutsan alueella on voimassa ja vireillä seuraavat osayleiskaavat. (Joutsan kunta).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (33) Oravakivi - Karimäki osayleiskaava Osayleiskaavoitettu alue käsittää valtatien 4 varren Oravakivensalmesta Karimäkeen ja Joutsansalmeen. Lisäksi alueeseen kuuluu Oravakivestä Karimäkeen ja Ruosteniemeen ulottuva vyöhyke sekä Riuttatien varren alue. Kaava on lainvoimainen. Osayleiskaavalla on varauduttu valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Kaavan tavoitteena on alueen palvelujen ja yritystoiminnan kehittäminen ja näiden toimintojen suunnittelu alueelle. Kaavassa on osoitettu palvelujen alueita (P) Oravakiven ja Karimäen alueille. Kaavamääräyksen mukaan palvelujen alueet varataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen alueeksi ja alueiden rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. Sekä Oravakiven että Karimäen alueille on osoitettu palvelujen alueita valtatien 4 molemmin puolin. Oravakiven alueella palvelualueiden rakennusoikeus on noin k-m 2 ja Karimäen alueella noin k- m 2. Alueille saa sijoittaa tieliikennettä palvelevia rakennuksia, polttoaineiden jakelupisteen sekä matkailua palvelevia rakennuksia. Palvelurakentaminen on luonteeltaan paljon tilaa vaativaa. Oravakivi - Karimäki osayleiskaavassa on osoitettu laajat asumisen laajenemisalueet Karimäen ja Ruosteniemen alueille. Kuva 3. Oravakivi - Karimäki osayleiskaava (Joutsan kunta 2008).

10 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (33) Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaava Joutsan kunta on käynnistänyt Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavan laatimisen. Nykyinen Joutsan kirkonseudun ja ympäristön osayleiskaava on vahvistamaton kunnan valtuuston hyväksymä yleiskaava. Yleiskaavan tavoitteet ovat osittain vanhentuneet. Joutsan kirkonkylän ja valtatien 4 varren osayleiskaavalla varaudutaan valtatien 4 parantamiseen ja liittymäjärjestelyihin. Valtatien parantaminen tulee vaikuttamaan katu-, liikenne- ja yksityistiejärjestelyihin koko kunnan alueella. Joutsan kirkonkylän osayleiskaavassa otetaan huomioon mm. Joutsan keskustan ja Koiravuoren alueen liikenneyhteydet valtatielle 4 sekä valtatien varren maankäyttö koko yleiskaavoitettavalla alueella. Kaava kumoaa voimaantullessaan alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan. Kirkonkylän osayleiskaavalla ratkaistaan myös rantayleiskaavan ulkopuolelle jätettyjen taajaman lähiranta-alueiden maankäyttö. Leivonmäen kyläkeskuksen ja valtatien 4 varren osayleiskaava Leivonmäen kyläkeskuksen osayleiskaavalla ratkaistavia asioita ovat mm. kylän maankäytön ohjaaminen ja yleisten teiden liikenneyhteydet valtatielle 4 sekä valtatien varren maankäyttö koko yleiskaavoitettavalla alueella. Kaava kumoaa alueelle aiemmin laaditun yleiskaavan. Rutalahden yleiskaava Rutalahden yleiskaava on voimassa oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava ei ole lainvoimainen valituksen johdosta. Kaavassa on osoitettu Rutalahden kyläkeskukseen lähipalveluiden alue (PL), jolle voidaan sijoittaa kylää palvelevia palveluita sekä niihin liittyviä Kuva 4. Ote Rutalahden yleiskaavasta (Leivonmäen kunta 2007).

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (33) 4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 4.1 Kaupan nykyinen palveluverkko Päivittäistavarakauppa A.C.Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Joutsassa toimi vuoden 2009 lopussa yhteensä viisi päivittäistavaramyymälää ja yksi laajan tavaravalikoiman myymälä: - 2 isoa supermarkettia (myyntiala yli 1000 m 2 ) - 1 iso valintamyymälä (myyntiala m 2 ) - 1 pieni valintamyymälä (myyntiala m 2 ) - 1 pienmyymälä (myyntiala alle 100 m 2 ) - 1 laajan tavaravalikoiman myymälä (myyntiala m2) Joutsan keskustassa toimi kolme päivittäistavaramyymälää (K-market, S- market ja Siwa) sekä yksi laajan tavaravalikoiman myymälä (Tokmanni). Lisäksi Leivonmäellä toimi K-market (iso valintamyymälä) ja Kälässä Kuitusen kyläkauppa (pienmyymälä). Luhangassa toimi yksi päivittäistavaramyymälä (iso valintamyymälä). (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaramyymälöiden ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään huoltoasemien ja kioskien yhteydessä. Päivittäistavarakaupan tarjonta on Joutsassa väestöpohjaan verrattuna varsin hyvä. Vuoden 2009 lopussa Joutsassa oli asukasta ja koko maassa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 5. Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuoden 2007 lopussa Joutsassa toimi 21 erikoiskaupan yksikköä ja Luhangassa yksi. Valtaosa Joutsan erikoisliikkeistä toimii keskustassa. Keskustassa on mm. alko, apteekki, vaateliike, urheiluliike, kirjakauppa, kukkakauppa, kello- ja kultaliike, käsityö-/lahjatavaraliike, kodinkonekauppa ja rautakauppa. Joutsan keskustassa toimii lisäksi useita kaupallisia palveluja, mm. partureita, kampaamoja, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä hotelli. Toinen rautakauppa sijaitsee Karimäen alueella Jousitien ja valtatien 4 kulmauksessa. Jousitien varrella toimii myös Joutsan Konehuolto Oy. Erikoiskaupan tarjonta on Joutsassa kohtalainen väestöpohjaan verrattuna. Vuoden 2007 lopussa Joutsassa oli 247 asukasta ja koko Keski-Suomessa 283 asukasta yhtä erikoisliikettä kohti. Joutsan kunta sijaitsee varsin kaukana suurista kuntakeskuksista, mikä osaltaan vaikuttaa kunnan kaupalliseen tarjontaan myönteisesti. Joutsan keskustasta on matkaa Jyväskylään noin 70 kilometriä, Mikkeliin noin 85 kilometriä ja Lahteen noin 100 kilometriä. Erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 6.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (33) Kuva 5. Joutsan päivittäistavaramyymälät 2009 (A.C. Nielsen Finland Oy).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (33) Kuva 6. Joutsan erikoiskaupan myymälät 2009 (Tilastokeskus).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (33) Julkiset palvelut Kaupallisten palveluiden lisäksi myös julkiset peruspalvelut ovat tärkeitä asukkaiden arjen sujumisen näkökulmasta ja niiden sijainti tulee ottaa huomioon kaupan palveluverkon kehittämisessä. Joutsan keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat keskustan välittömässä tuntumassa (yhtenäiskoulu, terveysasema, päivähoitopalvelut ja kirjasto). Koulupalvelut on tarjolla myös Kälän, Leivonmäen ja Rutalahden kylissä. 4.2 Myynti ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen. Vähittäiskaupan myynti Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-Suomen vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2007 oli noin 1671 milj., josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 736 milj. ja erikoiskaupan myyntiä noin 935 milj.. Joutsan seudun myynti oli yhteensä 33,6 milj., josta päivittäistavarakaupan myynti oli 22,1 milj. ja erikoiskaupan myynti 11,5 milj.. Koko Keski-Suomen vähittäiskaupan myynnistä toteutui valtaosa (67 %) Jyväskylän seudulla. Joutsan seudun myynnin osuus koko maakunnan vähittäiskaupan myynnistä oli noin 2 %. (Tilastokeskus) Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja alueen oman väestön ostovoiman erotus. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen, eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Joutsan seudun koko vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 niukasti positiivinen (1 %). Päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä oli positiivinen (+56 %), mutta erikoiskaupassa negatiivinen (-39 %). Joutsassa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen (73 %) ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymä negatiivinen (-32 %). Luhangassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa. Joutsan päivittäistavarakaupan positiiviseen ostovoiman siirtymään vaikuttaa omalta osaltaan alueen loma-asukkaiden ja ohikulkuliikenteen ostovoima. Myös Hirvensalmen länsiosista, Hartolan pohjoisosista ja Leivonmäen eteläosista asioidaan Joutsassa. 4.3 Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Joutsan kaupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet Joutsan keskustaan sekä Leivonmäen kyläkeskukseen. Joutsan keskustan kaupallinen tarjonta erityisesti päivittäistavarakaupassa on varsin hyvä kysyntään nähden.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (33) Kaupallisten palveluiden saavutettavuus Joutsan keskustassa ja Leivonmäen kyläkeskuksessa asuville on erinomainen sekä henkilöautolla että kevyellä liikenteellä, koska asuntoalueet sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä keskuksista. Pääkatujen varsilla on myös kattava kevyen liikenteen verkosto. Kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kahden kilometrin etäisyydellä Joutsan keskustasta ja Leivonmäen kyläkeskuksesta. Muualla kunnassa asuville (40 %) kaupallisten palveluiden saavutettavuus on heikompi kuin kuntakeskuksissa asuville. Joutsan kunta on pintaalaltaan suuri ja kylämäinen asutus on levittäytynyt eri puolille kuntaa. Suuret vesistöt osaltaan vielä pidentävät etäisyyksiä kunnan eri osista. Pientenkin päivittäistavaramyymälöiden merkitys on palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta keskeinen. Joutsan kunnan kylistä Kälässä sijaitsee pienmyymälä, jonka lisäksi Rutalahden kylässä toimivan kahvilaravintolan yhteydessä myydään myös elintarvikkeita. Kuva 7. Yhden ja kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeet Joutsan keskustasta ja Leivonmäen kyläkeskuksesta.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (33) 4.4 Joutsan keskustan kaupallinen rakenne Joutsan keskusta on Joutsan seudun kaupallinen pääkeskus. Joutsan keskustassa on hyvä päivittäistavarakaupan tarjonta ja kohtalainen erikoiskaupan tarjonta. Vähittäiskaupan liiketilaa on Joutsan keskustassa noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan käytössä noin k-m 2. Lisäksi keskustassa toimii lukuisia kaupallisia palveluja, mm. partureita, kampaamoja, kahvila- ja ravintolapalveluja sekä majoitusliike. Kuva 8. Joutsan keskustan kaupalliset palvelut syksyllä Joutsan kaupallinen keskusta on muodostunut varsin pienelle alueelle Yhdystien, Rantatien ja Jousitien rajaamalle alueelle. Joutsan keskustan kaupallisia painopisteitä ovat S-marketin alue ja K-marketin alue sekä Länsitien pohjoispää, jossa sijaitsee valtaosa erikoiskaupan palveluista.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (33) S-marketin yhteydessä toimii alko ja marketin pysäköintialueella polttoaineen jakelupiste. Samaan kaupalliseen painopistealueeseen voidaan katsoa kuuluvaksi myös Keskustien ja Yhdystien kulmauksessa toimiva huonekaluliike. Kuva 9. S-market toimii vuonna 2009 laajennetuissa tiloissa. Joutsan keskustaa hallitseva kaupallinen erityispiirre on keskeisellä paikalla sijaitseva rautakauppa laajoine pysäköinti- ja varastoalueineen. K-market sijaitsee saman, laajan pysäköintialueen toisella reunalla, Rantatien ja Länsitien kulmauksessa. Kuva 10. Rautakauppala ja K-market sijaitsevat keskeisellä paikalla. Länsitien pohjoispäähän sijoittuvat mm. apteekki, parturi-kampaamo, optikkoliike, vihersisustusliike, puhelin- ja dataliike, Osuuspankki ja Säästöpankki. Länsitietä rajaa toisella puolella liikekeskus (vuodelta 1971), jossa sijaitsee erilaisten pienten erikoisliikkeiden lisäksi mm. Kela ja Joutsan matkahuolto.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (33) Kuva 11. Länsitien varressa sijaitsee valtaosa Joutsan erikoisliikkeistä. Kuvassa oikealla vuonna 1971 rakennettu liikekeskus. Keskeinen alue keskustan kehittämisen kannalta on tällä hetkellä rakentamaton peltoalue. Alueelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu torialue ja siihen liittyvä pysäköintialue sekä liikerakennusten korttelialue. Kuva 12. Näkymä Keskustieltä keskustan suuntaan. Keskustan lisäksi kaupan palveluja on sijoittunut mm. Koiravuoren ja Karimäen alueille. Keskustan pohjoispuolella olevalla Koiravuoren alueella toimii mm. leipomo sekä varaosa- ja huoltoliikkeitä, joissa osassa on myös vähittäiskauppaa. Keskustan eteläpuolella, Karimäen alueella, valtatien 4 ja Jousitien risteyksen tuntumassa toimii rautakauppa, huoltoasema ja Joutsan Konehuolto Oy.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (33) 4.5 Laskennallinen liiketilan lisätarve Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa tai nykyisten liiketilojen laajennuksia. Toisaalta myymäläkannan poistuma, alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima ja pyrkimys ostovoiman vuodon vähentämiseen lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Joutsan seudun laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 5000 k-m. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 500 k-m 2 ja erikoiskauppaan noin k-m 2. Valtaosa seudun liiketilan lisätarpeesta kohdistuu Joutsaan. Päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on Joutsassa 500 k-m ja erikoiskaupan k-m. Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaaantava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Taulukko 4. Laskennallinen liiketilan lisätarve vuosille Joutsan seudulla (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvitys). LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa Luhanka Joutsan seutu KESKI-SUOMI Edellä esitetyt luvut kertovat Joutsan ja Joutsan seudun oman ostovoiman kasvun edellyttämän liiketilan lisätarpeen vuosina Mikäli otetaan huomioon myös ostovoiman siirtymät, liiketilan lisätarve on edellä esitettyä suurempi. Mikäli asetetaan tavoitteeksi erikoiskaupassa kysynnän ja tarjonnan tasapaino (ostovoiman siirtymä 0) ja päivittäistavarakaupassa nykyisen tasoisen ostovoiman siirtymän säilyttäminen, olisi liiketilan lisätarve Joutsassa vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupassa noin k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa noin 900 k-m 2 eli yhteensä noin k-m 2.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (33) 5 JOUTSAN KAUPAN PALVELUVERKKO Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Joutsan kaupallinen selvitys toimii lähtöaineistona Joutsan yleiskaavojen laadinnassa. Edellisissä luvuissa on kuvattu Joutsan vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tarkistetuissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat taustalla myös kaupan sijainnin ohjauksessa. Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on: - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja yhdyskuntien toimivuuden sekä kaupan palveluverkon pitkäjänteisen kehittämisen edistämiseksi kaupan sijainnin ohjausta koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Muutoksista on tarkoitus tehdä päätöksiä syksyllä Joutsan ja Joutsan seudun kaupan nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaupan sijainninohjauksen tavoitteiden pohjalta on seuraavassa esitetty suosituksia kaupan toimintojen sijoittumisperiaatteista Joutsassa. 5.2 Kaupan palveluverkko ja sen suhde yhdyskuntarakenteeseen Joutsan kunta muodostuu kahdesta taajama-alueesta (Joutsa, Leivonmäki) sekä niitä ympäröivistä haja-asutusalueista kylineen. Kunnan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet yksittäisiä kyläkauppoja ja kyläkouluja lukuun ottamatta Joutsan keskustaan ja Leivonmäen kyläkeskukseen. Joutsan keskustan ja Leivonmäen kyläkeskuksen keskeinen asema kunnassa on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa taajamatoimintojen merkinnöillä ja Joutsan keskustaan osoitetulla keskusta-alueen kohdemerkinnällä. Maakuntakaavan mukaan Joutsan keskustaan voidaan sijoittaa myös sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla on seudullista merkitystä. Joutsan keskusta on koko seudun kaupallinen pääkeskus, jossa sijaitsee monipuoliset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut. Kokonaisuutena kunnan kaupalliset palvelut tulisi sijoittaa keskustaan ja kyläkeskuksiin kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteiden mukaisesti. Muun yhdyskuntarakenteen ja erityisesti asumisen kehittyminen keskustaa ja kyläkeskuksia tukevasti parantaa myös kaupallisten palveluiden kehittymisedellytyksiä.