Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33019

2

3 Loppuraportti 1 (21) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tausta ja tavoitteet Kaupan sijainnin ohjaus HANKE, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE Hankkeen kuvaus ja sijainti Vaikutusalue ja tarkastelualue Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Väestö ja asumisen sijoittuminen Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne Ostovoima ja ostovoiman kehitys Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen NURMEKSENTIENPUISTON ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Joensuun keskustan ja muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Palveluverkon ja palvelutarjonnan alueellinen kehitys Yhdyskuntarakenteen kehitys Joensuun keskustan kaupallisten palvelujen kehitys Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus Nurmeksentienpuiston kaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet asiointimatkoilla Muut vaikutukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 21

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (21) Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta ja tavoitteet Joensuun kaupunki on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen Nurmeksentienpuiston alueelle. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa pinta-alaltaan noin 2000 k-m 2 :n päivittäistavaramyymälän sijoittuminen Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kulmaukseen. Tehtävänä on ollut laatia Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutoksen kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi. Selvitys antaa lähtötiedot asemakaavassa tehtäville kauppaa koskeville ratkaisuille. Työssä selvitetään asemakaavan muutoksen mahdollistaman myymälähankkeen vaikutusalueen vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät, arvioidaan myymälähankkeen toteuttamisen kaupalliset vaikutukset ja esitetään johtopäätökset kaavaratkaisussa huomioon otettavista asioista. Koska kyseessä on päivittäistavaramyymälä, selvityksessä keskitytään päivittäistavarakaupan tarkasteluun. Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin, paikkatietoanalyyseihin sekä uusimpiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin perustuen. Keskeisenä lähtöaineistona ovat olleet Joensuussa ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa aiemmin laaditut vähittäiskauppaa koskevat selvitykset (Karsikon hypermarketin vaikutusten arviointi (2011), Joensuun kauppapaikkaselvitys (2011), Siilaisen lähimarketin kaupallisten vaikutusten arviointi (2012) sekä Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys (2015). Selvitystyö on tehty Joensuun kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Joensuun kaupungin yhteyshenkilöinä on toiminut maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaupallisen selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mari Pohjola. 1.2 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. Asemakaavan sisältövaatimusten lisäksi kaupallisen selvityksen ja vaikutusten arvioinnin lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset ja kilpailun toimivuuden edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN ) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan Lakimuutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousi k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Lakimuutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue, mutta suuryksikkö voidaan sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. (Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 230/2017).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (21) Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan palvelujen saavutettavuus. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli k-m 2 :n suuruista vähittäiskaupan myymälää, joten Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutoksen mahdollistama päivittäistavaramyymälä ei ole vähittäiskaupan suuryksikkö. Kilpailun toimivuuden edistäminen Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Yleispiirteisellä maankäytön suunnittelulla luodaan lähtökohdat ja puitteet toimivalle kilpailulle. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen niin, että myös uusilla kaupan toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 204/2015). 2 HANKE, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Hankkeen kuvaus ja sijainti Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on jättänyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi Mutalan kaupunginosan Nurmeksentienpuiston pohjoisosan osalta. Hakemuksessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että Nurmeksentien ja Jukolankadun risteykseen olisi mahdollista toteuttaa päivittäistavaramyymälä. Suunnitelman mukaan tontin tulisi olla pinta-alaltaan noin m 2 ja rakennusoikeutta tulisi olla noin k-m 2. (Joensuun kaupunki 2017) Asemakaavamuutoksen mahdollistama myymälärakennus on pinta-alaltaan k-m 2 eli iso supermarket-kokoluokan myymälä. Kaupan toimijan mukaan myymälähanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, jolloin ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin k-m 2 ja myöhemmin 650 k- m 2. Koska kyseessä on päivittäistavaramyymälä, selvityksen painopiste on päivittäistavarakaupan nykytilanteen ja kehitysnäkymien tarkastelussa sekä päivittäistavarakauppaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Tarkasteltava myymälähanke sijaitsee Nurmeksentien ja Salpakankaankadun kulmauksessa. Alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Salpakankaankatuun, idässä Nurmeksentiehen ja etelässä Nurmeksentienpuistoon. Linnuntietä on matkaa Joensuun keskustaan noin 2,8 kilometriä ja Rantakylän alakeskukseen noin 1,8 kilometriä. Katuverkkoa pitkin Joensuun keskustaan on matkaa Nurmeksentietä pitkin noin 3 kilometriä ja Rantakylän alakeskukseen Jukolankatua pitkin noin 2 kilometriä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (21) Kuva 1. Päivittäistavarakaupan tontinkäyttösuunnitelma (Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen, Joensuun kaupunki) 2.2 Vaikutusalue ja tarkastelualue Vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena on Joensuun kaupungin palvelualuejaon mukainen palvelualue 2. Palvelualuejako on määritelty Joensuun palveluverkon suunnittelun perustaksi. Palvelualueeseen kuuluvat Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat. Vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua tarkennetaan Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaiselle vaikutusalueelle. Ensisijainen vaikutusalue on alue, jolta suuntautuu pääosa asioinneista suunniteltuun myymälään ja jolle merkittävimmät vaikutukset tulevat näin ollen kohdentumaan. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisena vaikutusalueena tarkastellaan Mutalan kaupunginosaa. Kuva 2. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijainen vaikutusalue (keltainen). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella pisteellä (Pohjakartta: Joensuun opaskartta,

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (21) 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Voimassa on vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A), jota ympäröi työpaikka-alue (TP) pohjoisessa ja lännessä. Päärata kulkee alueen länsilaidalla Yleiskaava Kuva 3. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkaavakartasta (vaiheet 1.-4.). (Pohjois- Karjalan liitto). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, joka on tullut voimaan Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V). APmerkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP-merkinnät voivat sisältää myös muun muassa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. Kuva 4. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 (Seutuvaltuusto ). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (21) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1958 vahvistettu asemkaava. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu puistoalueena, Nurmeksentienpuisto. Kuva 5. Ote Joensuun ajantasa-asemakaavasta. Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. (Joensuun karttapalvelu, 3 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Väestö ja asumisen sijoittuminen Joensuussa asui vuoden 2016 lopussa asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaan Joensuun väestömäärä lisääntyy tulevina vuosina ja on vuonna 2020 noin asukasta ja vuonna 2025 noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy vuosina yhteensä noin asukkaalla (+3,6 %). Joensuun palvelualueella 2 (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) asui vuoden 2016 lopussa asukasta, josta Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella Mutalan kaupunginosassa asukasta. Kaupungin väestöarvion mukaan Joensuun kantakaupugin väestömäärä ei tule laskemaan tulevina vuosina. Koska väestöarviosta ei ole virallista alueittaista versiota, on vaikutusten arvioinnissa oletettu, että Mutalan kaupunginosan ja Palvelualueen 2 väestömäärä säilyy vuoden 2016 tasolla. Joensuun väestö on keskittynyt Joensuun keskeiselle taajama-alueelle. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain vuoden 2015 lopussa Joensuun keskeisillä alueilla. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijaitsee Joensuun ydinkeskustasta noin 3 kilometriä pohjoiseen, lähellä Kontiolahden kuntarajaa. Myymälähankkeen läheisyyteen sijoittuu Mutalan asuinalueet. Rantakylän alakeskus sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (21) Kuva 6. Väestön sijoittuminen Joensuun keskeisellä alueella 2015 (YKR OIVA paikkatietopalvelu 2014) ja Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen etäisyysvyöhykkeet (1, 3, 5 ja 10 km). 3.2 Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät Päivittäistavarakaupan palveluverkko Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälärekisterin (2016) tietoihin. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on kuvattu liitteessä 1. Joensuussa toimi vuoden 2016 lopussa 58 päivittäistavaramyymälää, joista 48 oli koko päivittäistavaravalikoimaa myyviä myymälöitä ja 10 päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Joensuussa toimi vuoden 2016 lopussa eniten isoja valintamyymälöitä (18 myymälää). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (9 kpl), pieniä supermarketteja (9 kpl). Hypermarketteja toimi Joensuussa 4 kpl (Prisma, 2 Citymarketia ja Tokmanni Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) toimi vuoden 2016 lopussa yksi päivittäistavaramyymälä. Palvelualueella 2 (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) toimi 7 päivittäistavaramyymälää, 1 iso supermarket, 2 pientä supermarkettia, 2 isoa valintamyymälää ja 2 pientä valintamyymälää.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (21) Taulukko 1. Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä vuoden 2016 lopussa (A.C.Nielsen Finland) Palvelualue 2* JOENSUU Hypermarket (>2500 m 2 ) 4 Tavaratalo (>1000 m 2 ) 1 Supermarket, iso (>1000 m 2 ) 1 9 Supermarket, pieni ( m 2 ) 2 9 Valintamyymälä, iso ( m 2 ) 2 18 Valintamyymälä, pieni ( m 2 ) 2 3 Pienmyymälä 4 Erikoismyymälä 10 Pt-myymälät YHTEENSÄ 7 58 Asukasmäärä/myymälä (pl. erikoismyymälät) * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat Joensuun päivittäistavarakaupan myymälät keskittyvät keskeiselle taajama-alueelle. Muualla Joensuussa päivittäistavaramyymälät ovat pääosin entisissä kuntakeskuksissa. Kuva 7. Joensuun päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2016 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 2016). Myymälähankkeen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (21) Nurmeksentienpuiston myymälähanketta lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat K-market Omppu Nurmeksentien varressa, S-market Rantakylä, K-supermarket Mesikka ja Siwa Rantakylä Rantakylän alakeskuksessa sekä Ratekankaan Tokmanni. K-market Omppu ja Raatekankaan Tokmanni sijaitsevat noin puolentoista kilometrin etäisyydellä ja Rantakylän myymälät noin kahden kilometrin etäisyydellä myymälähankkeesta. Myös Voimatien Prisma sijaitsee varsin lähellä, noin kahden kilometrin etäisyydellä. Kontiolahden Lehmossa toimii kaksi päivittäistavaramyymälää, joista lähimpänä Nurmeksentienpuiston myymälähanketta sijaitseva K-Supermarket Lehmo on vajaan neljän kilometrin etäisyydellä. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vieressä Nurmeksentien ja Jukolankadun kulmauksessa on Jukolanportin liikerakennus, jossa toimii useita pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöistä sekä kaupallisia palveluja. Kuva 8. Joensuun keskeisen alueen päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2016 (A.C.Nielsen Finland Oy, myymälärekisteri 2016). Myymälähankkeen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Asukasmäärään suhteutettuna Joensuussa oli vuoden 2016 lopussa asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) oli asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti ja palvelualueella 2 (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Ensisijaisella vaikutustalueella ja Palvelualueella 2 oli huomattavasti enemmän asukkaita yhtä myymälää kohti kuin Joensuussa (1 580 asukasta) ja koko maassa keskimäärin (1 776 asukasta), joten väestöpohjaan suhteutettuna ensisijaisen vaikutusalueen ja Palvelualueen 2 päivittäistavarakaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (21) Päivittäistavarakaupan kilpailutilanne Ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta alueelta ja osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman paikkakunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat voivat tuoda asianomaiselle alueelle tai paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, alueen palvelut eivät vastaa alueen kysyntään ja ostovoimaa siirtyy alueelta pois. Joensuun päivittäistavarakaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja Joensuuhun suuntautuu ostovoimaa laajalta alueelta kaupungin ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2016 noin +9 %. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella ostovoiman nettosiirtymä oli negatiivinen ja huomattava osa alueen ostovoimasta suuntautuu alueen ulkopuolelle. Myös Palvelualueen 2 (Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat) ostovoiman nettosiirtymä on negatiivinen, noin puolet (-52 %) alueen ostovoimasta suuntautuu alueen ulkopuolelle. Kuvassa 9 on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä euroina pienalueittain Joensuun keskeisellä alueella. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen tarkastelualueella euromääärisesti eniten ostovoimaa valuu alueen ulkopuolelle Koillispuiston pienalueelta (Rantakylän kaupunginosa). Voimatien, Lukkotehtaan (Raatekankaan kaupunginosa) ja Pilkonpeltojen (Pilkon kaupunginosa) pienalueet sekä ydinkeskusta näkyvät kuvassa positivisen ostovoiman siirtymän alueina. Kuva 9. Päivittäistavarakaupan ostovoima, myynti ja ostovoiman nettosiirtymä Joensuun keskeisellä alueella pienalueittain 2016 (euroa).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (21) Myyntiala, myynti ja myyntitehokkuus Joensuussa oli vuonna 2016 päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti huomattavasti enemmäin kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi 133, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli Joensuussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi 151, koko maa 100). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m2/vuosi) oli Joensuussa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (Joensuun indeksi 113, koko maa 100). Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupungiosa) kuten myös Palvelualueella 2 päivittäistavarakaupan myyntiala ja myynti asukasta kohti olivat huomattavasti pienemmät kuin Joensuussa ja koko maassa keskimäärin. Sen sijaan myyntitehokkuus oli ensisijaisella vaikutusaalueella korkeampi ja Palvelualueella 2 alhaisempi kuin Joensuussa ja koko maassa keskimäärin. Korkea myyntitehokkuus kertoo muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Taulukko 2. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2016 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho, asukas asukas /m 2 Mutalan kaupunginosa Palvelualue JOENSUU Koko maa Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Arvio Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen, tarkastelualueen ja Joensuun kaupungin ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä perustuu vuonna 2015 valmistuneen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laskentaperusteisiin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen avulla ja ostovoiman kehitys väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin edellä mainitussa selvityksessä päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä esimerkiksi Joensuuhunn kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska myös osa Joensuun seudun ja koko maakunnan ostovoimasta kohdistuu Joensuuhun. Nurmeksentienpuiston myymälähnakkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) päivittäistavarakauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2016 noin 10 milj. ja Palvelualueella 2 noin 51 milj.. Päivittäistavarakaupan ostovoima lisääntyy vuoteen 2025 mennessä vaikutusalueella noin 1 milj. ja Palvelualueella 2 noin 5 milj., mikäli oletetaan, että alueiden väestömäärä pysyy vuoden 2016 tasolla. Taulukko 3. Arvio ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vaikutusalueella, Palvelualueella 2 ja Joensuussa (vuoden 2016 rahassa). Ostovoima, milj. Muutos Mutalan kaupunginosa 9,5 9,9 10,4 0,9 Palvelualue 2* 50,7 52,8 55,5 4,8 JOENSUU 238,9 253,1 270,5 31,7 * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (21) Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman ja sen kehityksen perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2015 valmistuneessa Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Edellä mainituilla laskentaperusteilla arvioituna päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2016 Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella (Mutalan kaupunginosa) noin k-m 2 ja tarkastelualueella (Palvelualue 2) noin k-m 2. Mikäli vaikutusalueen ja tarkastelualueen väestömäärä pysyy ennallaan, on päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä vaikutusalueella noin 230 k-m 2 ja tarkastelualueella noin k-m 2. Taulukko 4. Päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilatarve Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen vaikutusalueella, tarkastelualueella ja Joensuussa. Liiketilatarve, k-m 2 Muutos Mutalan kaupunginosa Palvelualue 2* JOENSUU * sisältää Mutalan, Rantakylän, Siihtalan ja Utran kaupunginosat Ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilatarve. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Taulukossa 4 esitetyn laskelman mukaisessa tilanteessa alueen kaikki ostovoima toteutuu myyntinä omalla alueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Käytännössä esimerkiksi Joensuuhun tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa Joensuun seudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten Joesnuun liiketilatarve on laskennallista liiketilatarvetta suurempi. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisella vaikutusalueella päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Alueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta valuu alueen ulkopuolelle 81 %. Myös tarkastelualueen (Palvelualue 2) päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen (-52 %). Koko kaupungin tasolla ostovoiman siirtymä on puolestaan positiivinen (9 %) eli Joensuuhun tulee ostovoimaan kaupungin ulkopuolelta. Mikäli Joensuun liiketilan lisätarvetta arvioidaan nykyisten ostovoiman siirtymien pohjalta (muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima sekä seudun muiden kuntien ostovoima suuntautuvat nykyiseen tapaan Joensuuhun), on Joensuun oman väestön ostovoiman kasvun ja ostovoiman siirtymän edellyttämä päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin k-m 2.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (21) Nurmeksentienpuiston ensisijaisella vaikutusalueella ja tarkastelualueella päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Alueen päivittäistavarakaupan tarjonta ei vastaa kysyntää. Mikäli tavoitteena olisi kysynnän ja tarjonnan tasapaino (ostovoiman siirtymä 0 %), olisi päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve ensisijaisella vaikutusalueella jo nykytilanteessa noin k-m 2 ja vuoteen 2025 mennessä noin k-m 2. Tarkastelualueella (Palvelualue 2) päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve olisi nykytilanteessa noin k-m 2 ja vuoteen 2025 mennessä noin k-m 2. Päivittäistavarakaupassa voidaan tavoitteena pitää alueellisesti tasapainoista palveluverkkoa, jolloin alueen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Todellisuudessa Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaiselta vaikutusalueelta ja tarkasteltualueelta tulee aina siirtymään osa ostovoimasta suuriin päivittäistavarakaupan yksiköihin (hypermarketteihin). Lähipalvelujen vetovoima (mm. tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet, palvelujen saavutettavuus, asioinnin helppous) vaikuttaa siihen, miten suuri osa ostovoimasta kohdistuu oman alueen lähipalveluihin ja kuinka suuri osa valuu suuriin hypermarketteihin. 4 NURMEKSENTIENPUISTON ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seuraavassa on arvioitu Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut voimassa oleva lainsäädäntö, uusimmat tilasto- ja rekisteriaineistot sekä olemassa olevat selvitys- ja suunnitelma-aineistot. 4.1 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Palvelutarjonnan ja palveluverkon kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttamisen myötä päivittäistavarakaupan lähipalvelujen tarjonta lisääntyy myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaiden näkökulmasta. Myymälähanke tarjoaa toteutuessaan vaihtoehtoisen asiointipaikan lähellä sijaitsevien hypermarkettien rinnalle. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu palvelemaan myymälähankkeen vaikutusalueen nykyisiä ja tulevia asukkaita. Vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tarjonta ei tällä hetekellä vastaa alueen asukkaiden kysyntää (ostovoiman nettosiirtymä -81 %), joten myymälähanke täydentää vaikutusalueen puutteellista palvelutarjontaa ja palveluverkkoa ja lisää sitä kautta alueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupallisessa palveluverkossa. Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaiden ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve on nykytilanteessa noin k-m 2, joten liiketilan lisätarve riittää jo nykytilanteessa kattamaan Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen suunnitellun liiketilan rakentamisen. Myymälähankkeen toteuttamisen myötä ei ole odotettavissa nykyisten myymälöiden lopettamisia, joten päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko säilyy ja täydentyy. Myymälähankkeen mitoitus ja toteutus vaiheittain mahdollistaa nykyisten ja uusien päivittäistavarakaupan lähipalvelujen toteuttamisen myös koko tarkastelualueella (Palvelualue 2) ja muualla Joensuussa Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen parantaa kaupan toimijan mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin. Myymälähankkeen vaikutuksia nykyisten päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin voidaan arvioida vertaamalla suunniteltua mitoitusta laskennalliseen liiketilatarpeeseen. Mikäli liiketilan lisätarve riittää kattamaan suunnitellun liikerakentamisen, ei uuden liiketilan rakentamisella todennäköisesti ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (21) Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen myötä päivittäistavarakaupan pinta-ala lisääntyy alustavan suunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa noin k-m 2 ja myöhemmin 650 k-m 2 eli yhteensä noin k-m 2. Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen liiketilan lisätarve on jo nykytilanteessa noin k-m 2. Näin ollen liiketilan lisätarve riittää jo nykytilanteessa kattamaan myymälähankkeen suunnitellun pinta-alan lisäyksen kokonaisuudessaan. Myymälähanke käyttää nykytilanteen liiketilan lisätarpeesta (2 000 k-m 2 ) ensivaiheessa noin kaksi kolmannesta. Vaikutusalueen oman väestön kysyntä mahdollistaa myymälähankkeen toteuttamisen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin: Uuden myymälän perustaminen muuttaa kuitenkin aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta, etenkin lyhyellä tähtäimellä. Nurmeksentien puiston myymälähankkeen vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähimpänä olevaan päivittäistavaramyymälään (K-market Omppu), jonka kanssa uusi myymälä kilpailee osittain samoista asiakkaista. Vaikutusalueen kysyntä riittää kuitenkin sekä uudelle että nykyiselle myymälälle, joten myymälähankkeen vaikutukset syntyvät lähinnä asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta, miten vetovoimainen uusi lähipalvelu on ja miten ostouskollisia asukkaat ovat nykyiselle myymälälle Joensuun keskustan ja muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Joensuun ydinkeskusta on koko maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet erityisesti keskustatavaratalot, muotikauppa ja ns. pienet erikoiskaupan yksiköt. Joensuun ydinkeskustassa asioidaan paljon myös Joensuun ulkopuolelta, Joensuun seudun muista kunnista ja koko maakunnasta. Pinta-alaltaan suuret päivittäistavarakaupan myymälät ovat sijoittuneet keskustan pohjoispuolelle Käpykankaan ja Ratekankaan alueille sekä ydinkeskustan luoteispuolelle Pilkon alueelle. Joensuun ydinkeskustan kaupallinen vetovoima ja elävyys ovat riippuvaisia kaupallisten ja kulttuuristen palvelujen tarjonnan monipuolisuudesta. Nurmeksentienpuiston uusi myymälä on luonteeltaan lähipalvelu, joka palvelee nimensä mukaisesti lähialueensa asukkaita. Uusi myymälä ei kilpaile Joensuun ydinkeskustan myymälöiden kanssa samoista asiakkaista, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Lähipalveluluonteestaan johtuen myymälähankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia myöskään Rantakylän ja muiden alakeskusten päivittäistavarakaupan toimintaja kehitysedellytyksiin eikä suurten päivittäistavarakaupan yksiköiden (hypermarkettien) toiminta- ja kehitysedellytyksiin. 4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Palveluverkon ja palvelutarjonnan alueellinen kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu palvelemaan erityisesti myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen asukkaita. Uusi myymälä täydentää vaikutusalueen tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa ja vahvistaa sitä kautta alueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupallisessa palveluverkossa. Myymälähankkeen vaikutusalueen nykyinen väestöpohja ja päivittäistavarakaupan laskennallinen liiketilan lisätarve mahdollistavat uuden myymälän suunnitellun mitoituksen. Myymälähankkeen toteutuksen myötä ei ole odotettavissa nykyisten myymälöiden lopettamisia, joten päivittäistavarakaupan nykyinen palveluverkko säilyy ja täydentyy yhdellä uudella myymälällä. Myymälähankkeen toteutus edistää alueellisesti tasapainoisen lähipalveluverkoston kehitystä Joensuussa Yhdyskuntarakenteen kehitys Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu taajama-alueelle ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten sillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Uusi myymälä on saavutettavissa henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. Vuoden 2015 lopussa alle kolmen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta myymälähankkeesta asui noin asukasta.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (21) Joensuun keskustan kaupallisten palvelujen kehitys Joensuun ydinkeskusta on selkeä maakunnan kaupallinen pääkeskus. Ydinkeskustan kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytyksiin vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, fyysinen ympäristö, liiketilojen tarjonta, tarjonnan monipuolisuus sekä liikkeiden ja palveluiden vetovoima ja aukioloajat. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on luonteeltaan lähipalvelu, joka palvelee lähialueensa asukkaita. Uusi myymälä ei kilpaile Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden kanssa samoista asiakkaista, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta Joensuun ydinkeskustan päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. 4.3 Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen Kaupan palveluiden saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä etäisyyksinä (fyysinen saavutettavuus) myymälään että koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus kuvaa palvelujen saavutettavuutta fyysistä etäisyyttä moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka kotitalous kokee kaupassa asioinnista. Jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono ja jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä (Spåre ja Pulkkinen 1997) Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen lisää hankkeen vaikutusalueen tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa ja valintamahdollisuuksia. Palvelutarjonnan ja valintamahdollisuuksien lisääntyminen parantaa päivittäistavarakaupan koettua saavutettavuutta myymälähankkeen lähialueella asuvien näkökulmasta Nurmeksentienpuiston kaava-alueen liikenteellinen saavutettavuus Nurmeksentienpuiston myymälähanke on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen. Kävelyetäisyydellä (alle kilometri) myymälähankkeesta asuu noin asukasta ja pyöräilyetäisyydellä (alle 3 kilometriä) noin asukasta (kuva 12). Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu Nurmeksentien ja Jukolankadun kulmaukseen. Alueelle on kevyen liikenteen yhteydet läheisiltä Mutalan kaupunginosan asuntoalueilta sekä lännen suunnasta Salpakankaankadun varressa kulkevaa kevyen liikenteen reittiä pitkin ja pohjoisen suunnasta Nurmeksentien varressa kulkevaa kevyenliikenteen reittiä pitkin. Kuva 10. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen lähialueen pyöräilyverkko (Joensuun karttapalvelu, elokuu 2017). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (21) Kauempaa asioiville Nurmeksentien myymälähanke on saavutettavissa henkilöautolla sekä joukkoliikenteellä. Alueella asioivia palvelevat Joensuun keskustasta Kontiolahden suuntaan liikennöivät linjat. Linja 202 kulkee Nurmeksentietä pitkin ja linja 204 Jukolankatua ja Nurmeksentietä pitkin. Kumpikin linja liikennöi päiväsaikaan kerran tunnissa. Iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjonta on vähäisempää. Kuva 11. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen lähialueen nykyiset joukkoliikenteen reitit (Joensuun karttapalvelu, elokuu 2017). Myymälähankkeen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella pisteellä Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet asiointimatkoilla Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet lisäävät kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia asiointimatkoilla. Alle kilometrin etäisyydellä (kävelyetäisyydellä) Nurmeksentienpuiston myymälähankkeesta asuu noin asukasta ja alle 3 kilometrin etäisyydellä (pyöräilyetäisyydellä) noin asukasta. Myymälähankkeen saavutettavuutta ja lähiasutuksen määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla kuvassa 12. Kauempaa asioiville Nurmeksentien uusi myymälä on saavutettavissa joukkoliikenteellä. Alueella asioivia palvelevat Nurmeksentietä liikennöivä linja 202 sekä Jukolankatua ja Nurmeksentietä liikennäivä linja 204. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on luonteeltaan lähipalvelu, jolloin suurin osa myymälän asiakkaista tulee lähialueelta joko kävellen ja pyöräillen tai henkilöautolla. Joukkoliikenteen käyttö myymälään suuntautuvilla asiointimatkoilla tulee todennäköisesti olemaan hyvin vähäistä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (21) Kuva 12. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen 1, 3 ja 5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin laskettuna. 4.4 Muut vaikutukset Toimivan kilpailun edellytykset Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja että myös uusilla toimijoilla on riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Uuden päivittäistavaramyymälän sijoittumisen mahdollistaminen Nurmeksentienpuistoon edistää omalta osaltaan toimivan kilpailun toteutumista Joensuussa. Työllisyysvaikutukset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla tasolla arvioida Joensuun eri toimialojen toteutuneen liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen panos-tuotos -malliin perustuvien työpanoskertoimien avulla. Välittömien työllisyysvaikutusten lisäksi syntyy välillisiä työllisyysvaikutuksia, kun sekä rakentamis- että toimintavaiheessa käytetään muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (21) Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus on arvioitu liikerakentamisen määrän (2 000 k-m²), keskimääräisten rakennuskustannusten (1 800 /k-m 2 ), Joensuun keskimääräisen talonrakentamisen toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen työpanoskertoimien avulla. Mikäli liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 25 henkilötyövuotta, josta noin 15 henkilötyövuotta on välittömiä vaikutuksia rakentamisen toimialalla ja noin 10 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Toimintavaiheen työllisyysvaikutus on arvioitu uuden myymälän arvioidun liikevaihdon, Joensuun keskimääräisen päivittäistavarakaupan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä Tilastokeskuksen työpanoskertoimien avulla. Mikäli liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, on toimintavaiheen työllisyysvaikutus vuositasolla yhteensä noin 30 henkilötyövuotta/vuosi, josta noin 25 henkilötyövuotta on välittömiä vaikutuksia vähittäiskaupan toimialalla ja noin 5 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteutuksen myötä syntyy uusi lähipalvelu täydentämään Joensuun lähipalveluverkkoa. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen toteuttaminen parantaa tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa erityisesti Mutalan kaupungiosan asukkaiden näkökulmasta. Nurmeksentienpuiston myymälähankkeen ensisijaisen vaikutusalueen kysyntä ja sen pohjalta arvioitu liiketilan lisätarve riittävät kattamaan suunnitellun päivittäistavarakaupan liitetilan lisäyksen, joten myymälähankkeen toteuttamisella ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa olevien päivittäistavaramyymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nykyinen päivittäistavarakaupan palveluverkko säilyy ja täydentyy uudella myymälällä. Nurmeksentienpuiston uusi myymälä parantaa kaupan toimijan mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Asemakaavan muutos mahdollistaa joustavan liikerakentamisen ja laajennusmahdollisudet myös pitkällä tähtäimellä, mikä on kaupan toimintaedellytysten kannalta tärkeää. Uuden myymälän mahdollistaminen Nurmeksentienpuiston alueelle edistää omalta osaltaan myös toimivan kilpailun toteutumista Joensuussa. Nurmeksentienpuiston myymälähanke sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, joten myymälän toteuttamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Uusi myymälä on luonteeltaan lähipalvelu, joten se ei kilpaile Joensuun liikekeskustassa, alakeskuksissa ja kaupan alueilla toimivien myymälöiden kanssa eikä näin ollen vaikuta haitallisesti niiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Nurmeksentienpuiston myymälähanke on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet läheisiltä asuinalueilta mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. Alue on saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, mutta joukkoliikenteen käyttö asiointimatkoilla jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Palvelutarjonnan ja asiointimahdollisuuksien lisääntyessä myös päivittäistavarakupan koettu saavutettavuus paranee. Uusi myymälä parantaa ensisijaisen vaikutusalueensa tällä hetkellä puutteellista päivittäistavarakaupan tarjontaa ja edistää omalta osaltaan alueellisesti tasapainoisen päivittäistavarakaupan palveluverkon ja erityisesti lähipalveluverkon kehitystä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Johtopäätökset Vaikutusten arvioinnissa ei ole tullut esille sellaisia haitallisia vaikutuksia, joiden perusteella päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle tulisi kieltää. Asemakaavalla voidaan osoittaa alueelle rakennusoikeutta alustavan suunnitelman mukaisesti k-m 2, jolloin asemakaava mahdollistaa myymälän toteuttamisen vaiheittain.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (21) 6 LÄHTEET Joensuun kaupunki (2017). Nurmeksentienpuiston asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslaki. Pulkkinen Matti ja Spåre Harri (1999). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B 151. Helsinki Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2015). Vähittäiskauppa Suomessa Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Spåre Harri ja Pulkkinen Matti (1997). Päivittäistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B 139. Helsinki Suomen ympäristökeskus (2012). Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa. SYKE rakennetun ympäristön yksikkö. Helsinki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Ympäristöministeriö (2013). Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013. Tilastot ja paikkatietoaineistot - A.C.Nielsen Finland Oy: myymälärekisteri OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu - Tilastokeskus: yritys- ja toimipaikkarekisteri - Tilastokeskus: väestötilastot

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (21) 7 LIITTEET Liite 1. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit A.C.Nielsen Finland Oy:n päivittäistavarakaupan myymälätyypit Hypermarket - myyntipinta-ala m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 Tavaratalo - myyntipinta-ala m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 Supermarket, iso - myyntipinta-ala m² tai yli, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 Supermarket, pieni - myyntipinta-ala m², päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 Valintamyymälä, iso - myyntipinta-ala m² Valintamyymälä, pieni - myyntipinta-ala m² Pienmyymälä Erikoismyymälä - osa päivittäistavaravalikoimaa - esim. luontaistuotemyymälät, kosmetiikkamyymälät, terveyskaupat, leipomot Kauppahallimyymälä / Suoramyyntihalli - osa päivittäistavaravalikoimaa