Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan vaihtelevat graniittiset-pegrnatiittigraniittiset osueet ja juonet ovat tavallisia. Vahaisempina muodostumina alueelta tavataan amfiboliitteja, kvartsi-maasalpaliuskeita ja -gneisseja, dioriitteja ja gabroja seka diabaasijuonia. Kvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar c' tunnaisesta naista tavattiin PY-rakeita. Tavallisesti KVDRGN:t sisaltavat runsaasti erilaisia heterogeenisyyk- sia, joista yleisirnpia ovat hienorakeiset &FGN-raidat jal-sulkeurnaluikerotl. 1,itologiselta luonteeltaan tal- laiset heterogeeniset KVDRGN:t ovat rnigrnatiittiutuneita ortogneissejg, joissa AFGN edustaa paleosoornia ja KVDR edustaa neosoornia. Tyypillista alueen KVDRGN:lle on li- saksi AF:n rnaaran suuri vaihtelu, jolloin naiden gneis- sien koosturnus saattaa lahestya toisaalta dioriittia ja toisaalta kiillegneissia (kaikki AF rnuuttunut KL:ksi) seka jopa granodioriittia. Kartoituksessa olikin vaikeu- tena.sijoittaakko jokainen KVDRGN:n variaatio ornaksi ki- vilajikseen vai katsotaanko se kuuluvaksi vain KVDRGN:n ornaan, sisaiseen Ihajontaan'. Kartoitusalueella tavattavat kiillegneissit ovat rnelko runsaasti migmatiittiutuneita ja usein suonigneissimai- sia. Tavallisesti ne sisaltavat granaatteja, joita esiin- tyy runsaimrnin rnigrnatiittiuturnattomissa raidoissa. Kiil- legneissien heterogeenisyyksista tavallisimpia ovat mel- ko hjeno- & tasarakeiset, vaaleahkot, linssirnaiset sul- keurnat ja'sulkournaluirukkeet', joista osa on keskustas- taan hieman syopynyt. Grafiitti- ja kiisupitoisia kiil- legneisseja tavataan kartoitusaluoella paikoin (joskus kiilleliuskernaisia), etenkin karttalehden 1143 03 C (6822/548) keskustassa kvartsi-rnaasalpaliuskeiden yhteydossa. Muodoltaan epamaaraiset GR-PGGR-osueet ja - juonet ovat kiilligneisseissa tavallisia. Erikoinen kiillegneissin variaatio on trondhjemiittikiillegneissi,
jossa raekooltaan vaihtelevassa, vaaleassa graniittisessa lperusmassassalon runsaasti kiilleluiruja ja -viiruja seka usein granaatteja. Em. TRKGN:a ei kuitenkaan tavattu yhtenalsempina alueina (edellisten vuosien kartoitukslsta poiketen), joten sita ei ole erotettu kivilajikartoilla erikseen, vaan se on kasitetty kuuluvaksi kiillegneissin muunnoksiin. Aikaisemmista kartoituksista poiketen alueelta erotet- tiin uusi kivilaji, jota nimitettiin amfiboligneissiksi. Amfiboligneisseja esiintyy suurehkona vyohykkeena kar- toitusalueen keskustassa (1143 03 C, 6822/548) seka muualla vain paikoin melko vaatimattomina vyohykkeina..4fgn:t ovat hienorakeisia, hieman suuntautuneita ja usein heikosti raitaisia seka sisaltavat tavallisesti granaatteja. 4FGN:n variaationa on pidetty uraliitti- porfyriittimaista muunnosta, jossa on runsaasti osittain sarmikkaita 4F-hajarakeita hienorakelsessa perusmassas- sa. Naita muunnoksia tavataan melko epamaaraisesti em. tyypillisten 4FGNkn yhteydessa. Lisaksi tallaisista 4FGN:n muunnoksista on aukoton vaihettumissarja KVDR- GK:iin,,--a on pelkastaan kartoitustekninen seikka, mis- ta kontaktit ko. kivilajien valilla katsotaan kulkevan. KVMS-liuskeiden yhteydessa esiintyvat 4FGN:t ovat usein grafiittipitoisia, kuten karttalehden 111+3 03 C (6822/ 548) keskustassa. 1,isaksi -4FGN:lla esiintyy vaihettu- missarja amfiboliitteihin, joita kartoitusalueella ta- vataan kuitenkin vahan. Useimmiten 4FR:t sijaitsevat 4FGN:n yhteydessa pienehkoina vyohykkeina, ja ne ovat suuntautuneita, suht. hienorakeisia ja tiiviita seka selvasti ohutraitaisia & -kerroksellisia. Kvartsi-maasalpaliuskeita tavataan ainoastaan kartta - lehden 1143 03 C (6822/548) keskustassa kiillegneissi- en ja amfiboligneissien yhteydess%,paaasiassa valiker- roksina. KVMSL:t ovat vaaleita, hieno-keskirakeisia ja suuntautuneita seka sisaltavat poikkeuksetta hieman FFK:a. Karttalehtien 1143 03 C (h822/548) ja 1143 06 4 (h822/552) alueella muutamassa paljastumassa tavataan
melko suuntautumatonta, suht. hieno-tasarakeista kvartsi-maasalpa.gneissia. Naihin liittyy runsaasti epamaaraisia graniittisia-pegmatiittigraniittisia osueita. KVMSGN:ien geologinen luonne jaa kuitenkin paljastumien puutteen vuoksi epaselvaksi. Primaarirakenteita ei kartoi tusalueen suprakrusteista juurikaan tavattu lukuunottamatta UVMSL:ien ja kfr:ien heikkona raitaisuutena ilrnenevaa kerroksellisuutta. Poikkeuksen muodostavat karttalehden 1143 06 k (6822/ 552) S-osassa esiintyvxt vulkaniitit (merkitty kivila- jikarttaan vihrealla), joista osa on tulkittu emaksi- siksi laavoiksi ja osa intermediaarisiksi tuffiiteiksi (paljastumat n:ot 546-549). Kartoisusalueella tavataan useita kapeita, hienorakeisi ja erittain tiiviita DR-juonia, jotka esiintyvat seka leikkaavina etta konformeina. DB-juonien vahaisen koon (leveys useimmiten alle 1 m) vuoksi niita ei ole merkitty kivilajikarttoihin. DR-GB-koostumuksisia syvakivia esiintyy kartoitusalueel- la pienina konformeina rnassiiveina ja horisontteina useimmiten KVDRGN:ien ja KGN:ien kontaktivyohykkeissa. Lisaksi naita tavataan KVDRGN:issa paikoitellen epamaa- raisina osueina tai horisontteina, kuten esim. kartta- lehden 1143 03 C (6824/54h) SF,-osassa. Gabrot esiinty- vat raekooltaan vaihtelevina seka suuntautuneina etta suuntautumattornina variaatioina. Suurin GB-massiivi on karttalehden 1143 Oh A (h820/550) NW-alueella ja se L nayttag liittyvan laheisesti arnfeboligneisseihin. Toden- nakoisesti Harjunpaan tunnettu PRD-esiintyma edustaa emaksisinta osaa tasta GR-massiivista. Ernaksisia syvaki- via esiintyy my6s breksiavytihykkeissa, joista suurin on karttalehden 1143 03 C (6822/548) SE-alueella. Prek- siavyohyke koostuu kooltaan vaihtelevista GV-PRD-murska- leista, joita GR-PGGS breksioi d migmatisoi. Kokonaisuu- dessa tama breksiavyohyke liittyy amfiboligneisseihin ja kvartsidioriittigneisseihin.
Rreksiavyohykkeiden PR9-murska l eita ja tunnet tua Marjun- paan PRD-esiintymaa lukuunottamatta ei kartoitusalueel- ta tavattu muita ultraemaksisia muodostumia. Kartoitetuista emaksisista muodostumista ei havaittu rnalrniutumisen merkkeja. Ainoat pienet kiisuuntumat (FFK- + SK-pirotetta heikosti) tavattiin kiillegneisseista ja kvartsi-rnaasalp2iliuskeista, jotka grafiitin ohella aiheuttanevat p2ixosan alueen geofysikaalisista hairigista. Laaditut kivilajikartat kuvastavat luonnollisesti kartottajan henkilokohtaista kasitysta alueen geologiasta. Tghan kasitykseen vaikuttaa ensisijaisesti, miten suuri 'sisainen hajonta ' &, vaihtelu kullakin kivi la jikategorialla ko. kartoitusalueella katsotaan olevan. Seppo Raikunen