An!tisro:c,;pp,;&~ T. Ruakeerriemi (hav,?-226) lerdlll , B, C Ja D,

Transkriptio

1 An!tisro:c,;pp,;&~ Itenttarepsrtti kesalta 5984 L I A ~ MP@~;C,S ~ 8 ~ Kfipu: Geologinen kartoitus 1: Tehtävä : Kallioperilkartoitu~ 7 : 4000, karttagahdien sutirennos psruskartasta {<l: 70 WdBj Ty&ryhrnX: Timo Ruskeeniemi [TFR), hav Erik Virtanen (Km), hav. LI-LS Ty6ryhmari tehtavana oli Jatka& keaiillki t983 aloitettua Kiipuu muodastuman kartoitusta mittakaavasaa 1: 4000, Keaiillii -85 muodosthrnaa kartoitettiin seuraavasti: J-P. Perttula [hsv ) lehdillii 2l?t 10 C Je G. T. Ruakeerriemi (hav,?-226) lerdlll , B, C Ja D, Tulbktsista, materiaalista Ja wenetelaiist2 on $elostukset kenttäraport eiqsa. Tulokset Vuuttuneet Muuttuneet kivet jriutsltiin keabllä -89 kolmeen ryhrnaan: kf vet kiraikivet, biotiittikvartsiiti% ja aerisiittikvartsiitit, Kahteen viimeiseen luokkaan huluvi%n kivkfon luunteen~mai- kartoitetulla alueella mineralogfsesti samankaltaiset kivet ovat homageenisempie Ja taaarakeisempia, joten tuntui luontevalta muuttaa nimityksia. karkean, gneissimäisen 'rakenteen perusteella olen kayttanyt kfviat,@ nimig K'S3TG.N (vastaa ETKVT :e) ja SERBTGN (vast.?? SERRVT: a ), Kirsikivis on useassa eri horimnt lssa, Kerrosten jatkuvuus vaikuttaa heikolta. Kerroapaksuudet ovat enimmill~an m,

2 Fäaosa kivista on KRDATFG?I:jä. Niiden paamineraalit ovat KRD, ATF ja ET. Yuutamilla paljastuxilla on kiilleköyhiä muunnoksia, joita olen kutsunut KRDATFK:ksi.(esim. hav. 315). Faljastumalla 291-TFR-84 on KRDb:TFGN:a, jossa on viela nakyvissi primaärinen pyroklastinen rakenne. Kahdollisesti kirsikivien luokkaan olisi viela luettava esim. hav. 291-tyyppiset KVATFK:t ja hav tyyppiset ATF-pitoiset kiilleliuskeet ja kvartsimaasalp5liuskeet. Kirsikivissa on vtihän FEK:a ja SK:a. Satunnaisesti CUK:a (esim. 306). KVETGh!:ä (esin. 285) ja SLRRTGh!:a (esim. 28:) on tavattu neljsctä eri kohteesta. h:e eivat yksiselitteisesti muodosta yhtensistä horiconttia, sillä niiden jatkuvuutta näyttää kontrolloivan jokin muu tekijä kuin kerroksellisuus. Vulkaniitit Vulkaniittien primaärirakenteet ovat säilyneet kartoitusalueella huomattavasti paremmin kuin muodostuman muissa osissa. Faaosa vulkaniittihavainnoista on tehty happamista pyroklactisista kivista. Rakenteet ovat hyvin säilyneet varsinkin havaintojen alueella. Suiirin osa havainnoista on tehty lapilli- ja agglomeraattiluokan kivistä. Parilla paljestumalla on myös vulkaanistabreksiaa (esim. 297). Partoitetun alueen pohjoisreunalla, lähellä syvakiven kcntaktiô, on hapanta, homogeenista ja heikosti suuntautunutta vulkaniittia. Se saattaisi olla laavaa, varsinkin kun siinä on runsaasti suorakaiteen muotoisia URFFT- ja PLFFT-sulkeumia. Intermediaarisista vulkaniiteista on joitakin ha-

3 vaintoja muuttuneitten kivien vyöhykkeen ulkopuolelta. Syvgkivet Kartoitusalueen itäpä2ssä työntyy GRDR-kieleke syvälle vulkaniittijaksoon. Kontakti on melko selvasti nahtavissä geofysiikan kartoilta. Lähellä kontaktia syväkivet ovat KV-porfyyrisia ja suhteellisen hienorakeisia. Niiden erottaminen vulkaniiteista tuotti vaikeuksia hav alueella. Edellisten havaintojen luoteispuolella on silmiinpistäväna piirteen2 pegmatiittijuonien runsaus ja nii- den yktenevsinen suurtaus. Tämä viittaa ruhje- tai. siirrosvyöhykkeen olemassaoloon kuten U. Latvalahti on kivila2ikartassaan esittanytkin. Tektoniikka Alueen vallitseva liuskeisuus ja myöskin kerroksellisuus on likiaain itä-lansi-suuntaista. Kaateen suunta vaihtelee puolelta toiselle. Sen suuruus on yleensa 70-80'. Nuorempaa, leilrkaavaa liuskeisuutta on nähtävissä joiscakin kiillerikkaammissa kerroksista( esim. 317). Viivaus- ja poimuakselihavaintoja on niukasti. Yyös toistuva, tietyn suuntainen rakoilu on viihäisenipää kuin muodostuman itäpaassa. PYalmimineraalit Kartoitusalueen happamissa kivis~a on paikoin runsaasti magnetiittia, magneettikiisua ja rikkikiisua. Ainakaan silmsms.räisesti niissä ei näy sinkkivälketta ja kuparikiisuakin vain satunnaisesti. I'yöherrmin syksyllä suoritetus.ia homelite-naytteenotossa löydettiin pienestä GAHGRAET-linssista runsaasti sickkiv3lkettä noin 20 cm matkalta. Linssi on sulkeu- mana SERL/C29PYT:ssa. Vastaavia ei ole tavattu muualta.

4 Discussion T2n2 kesän5 kartoitetun al~een stratigrafia,ja suh- de muodostuman muihin osiin jäi edelleen epsselvaksi. Osittain syynä on havaintojen keskittyminen suhteel- lisen pienille peltojen väliin jäsville alueille. Osittain se, että kivien muuttumista kontrolloiva tektoninen-.kms. tekijä ei ole tiedos~a. Kesällä -84 tehdyt geofysikaaliset mittaukset kat- tavat laajan paljastumattoman peltoalueen kartoitus- alueiden JPP-83 ja TYR-93 välissä. Tuloksista paô- tellen pellolla on jonkinlainen poimurakenne tai siirros. Jälkimmäinen selittäisi erot kartoitusalu- eiden kivilaji~n' aa'rakenteiden välille. Ta112 tar- koitan IVULK-välikerrosten esiintymistä muuttuneit- ten kivien jaksossa ja SEX-pitoisten kivien vähyyttä. alueella JFP-83. Ehkäpä ei olekaan enäs kysymys sa- rasta muodostumasta. Seofysikaalisiin mittauksiin jää harmillinen aukko Kartanonkylän?a Epomäen alueelle. Tällä alueella Yartanonkyläs~ä havaittu l2hes koillis-lounas-suun- tainen kulku taipuu Perttulan mi~tausalueen kaak- kois-luoteis-suuntaiseksi.kulukci. Topografia antaa mahdollisuuden monenlaisiin ~rvauksiin. Lansiosas~a pyroklastiittien osuus muuttuneitten kivien jaksosta on suuri. Syynä siihen voi olla vul- kaanisen keskuksen läheisyys tai sitten muut-umis- ilmiöiden pienentynyt intensiteetti ja siitä johtuva rakenteiden parempi säilyminen. P!ineralisaatiosta ei tänä kesänä varsinaisessa kartoituksessa saatu tarkempia vihjeitä. Kartoituksen suhteen on nyt tehty kaikki mitä tehtävissä on.

5 Tosin edellä mainittu ZNS-havainto osoittaa, että aina-jää jotakin huomaamatta. Faljastumahan kartoi- tettiin jo kesällä -83 (127/~~~-83). Kuitenkin olen sitäbnieltä, että analyysit ja hietutkimus ovat ne I keinot, joilla on paras jatkaa eteenpäin. Lisänayt- teenottoa, ehkäpä syatemaattistakin, voisi harkita GAH-pitoisten kivien osalta. Yyös Kartanonkylän ruosteisiin,kiisupitoisiin happamiin vulkaniitteihin kannattaa kiinnittää huomiota Lamminsuon valtausalue, D Yaltausalueelta tehtiin havainnot Alueen kivet ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä vulkaniitteja. Porfyyrisyys ja kerroksellisuus on tavallista. Pääkivilaji on FL-porfyyrinen hapan tuffi. Valtausalueen lyvitse saattaa kulkea pohjois-etelä- suuntainen ruhje. Faljastumilla näkyi merkkejä hier- tymisestä ja myöskin topografia antaa sellaiseen mah- dollisuuden. Havaintojen vähyyden vuoksi sellaiseata ei saatu varmuutta. Kartoitusalueella ei tavattu minkäänlaisia merkkejä malmiutumisesta tai sellaiseen liittyvistä ilmiöistä. Fivet ovat myös eri-zyygpisia kuin Kiipun muodostu-.a, 2 man kivet. Vantaalla