MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA RÄSYSUO 2 (kaiv. rek. N:o 3574/3)

2

3 Aikaisemmista tutkimuksista Kangasjärven alueen tutkimukset käynnistyivät 1960-luvun alussa ja johtivat Kangasjärven sinkkimalmin löytymiseen vuonna Tutkimuksista ovat laatineet raportit A.J. Laitakari (Laitakari, A. J., 1970) ja P. Oivanen (M 17/Kei-69/1). Tämän jälkeen Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Kangasjärven malmia ja sen ympäristöä useassa eri vaiheessa uusien malmien löytämiseksi. Tutkimuksista ovat julkaisseet kirjoituksia Arkimaa, H., Lappalainen, P., Nikander, J., Talvitie, J., 1980, Ekdahl, E., 1979, Nikander, J., 1983, Rehtijärvi, P., 1984 ja Rehtijärvi, P. ja Nikander, J., Talvella Outokumpu Oy tarkensi aikaisempia Kangasjärven malmin kairauksia. Kevättalvella 1985 Outokumpu Oy louhi Kangasjärven malmia ja rikasti sen Pyhäsalmen kaivoksella. Tutkimukset valtausten Peltomäki 1, Räsysuo 1 ja 2 aikana Aikaisempien tutkimustulosten perusteella Kangasjärven malmin ympäristöä tutkittiin syväkairauksella vuosina Yhteensä kairattiin 9 reikää (taulukko l, kuva 2). Taulukko l. Syväkairausreiät R n:o X Y suunta/ kaltev. pituus / / / / / / / / / m

4

5 Reiällä 314 etsittiin Kangasjärven malmin välittömiä syvyysjatkeita. Reikä lävisti malmikriittisen horisontin välillä m. Malmia ei kuitenkaan tavattu. Reikä 315 kairattiin tunnetun malmin kaakkoispuolelle. Malmikriittinen kivilajivyöhyke lävistettiin syvyydellä m. Malmia ei tavattu. Reiät kairattiin geofysikaalisten mittaustulosten perusteella tunnetun malmin luoteispuolelle valtausalueelle Peltomäki 1. Rei'illä lävistettiin ns. muuttuneita malmikriittisiä kivilajeja. Reiässä 317 on välillä m happamassa vulkaniitissa heikkoa sinkkivälkepitoisuutta. Kangasjärven malmin kanssa analogista malmikriittistä vyöhykettä ei tavattu. Reikä 319 kairattiin Räsysuon tunnetun magneetti-rikkikiisuesiintymän alle valtausalueelle Räsysuo 1.. Reiän tarkoituksena oli tutkia kiisuuntuman muutoksia syvyyssuunnassa. Välillä m lävistettiin tunnetun tyyppinen kiisuuntuma. Lisäviitteitä mahdollisesta sinkkimalmista ei saatu. Lyhyillä rei'illä tutkittiin sähköisen ja gravimetrisen anomalian aiheuttajaa. Anomalian aiheuttajaksi osoittautui rautakiisupitoinen intermediäärinen vulkaniitti. Valtausalueella Räsysuo 2 ei tehty syväkairuasta. Yhteenveto Koska valtausalueilla suoritetut kairaukset, eivätkä Kangasjärven alueen litogeokemiallisten jatkotutkimusten ennakkotiedot anna viitteitä malmin olemassaolosta, päätettiin valtauksista luopua. c Jarmo Nikander

6 LIITTYY Kirjallisuus Arkimaa, H._,-Lappalainen, P., Nikander, J., Talvitie, J., Monimuuttujaanalyysi Kangasjärven geofysikaaliselle mittausaineistolle. Kaukokartoitusprojekti. Toimintakertomus vuodelta Oulun yliopisto Ekdahl, E., Raportti Savon alueen tehostetusta malminetsinnästä Raportti. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Laitakari, A.J., Eräitä havaintoja Keiteleen Kangasjärven malmiaiheen tutkimuksista Raportti. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Nikander, J., Kangasjärven rikkikiisu-sinkkivälkemineralisaatio ja siihen liittyvät tutkimukset (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. N:o 3535/1). Raportti, M 06/3312/-83/1/10. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Oivanen, P., Pohjois-Keiteleen malmilohkareista ja kiisupitoisista paljastumista. Raportti, M 17/Kei-69/1. Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. Rehtijärvi, P., Distributions of phosphorus, sulphur and sulphur isotopes in a strata bound base metal deposit, Kangasjärvi, Finland. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti, 65, 16 p. Rehtijärvi, P. ja Nikander, J., Transverse LIL element distributions in the Kangasjärvi sphalerite-pyrite mineralization, Central Finland: an example of host rock alteration. 27 th International Geological Congress, Moskova.

7 Geologiset kartat Kivilajikartta Paljastumakartta Tektooniset havainnot Kivilajit Näytteenottolinjat Lohkarekartta M 11 /33l2/80 M 11.1/3312/79 M 11.3/3312/80 M 11.6/3312/79 M 11.8/3312/86 M 11.12/3312/86 Syväkairausraportit M 19/52/3312/84/R314 M 19/52/3312/83/R315 M 19/52/3312/84/R M 19/52/3312/85/R Kairausreikien sijaintikartta M 52.4/33l2/86 Syväkairausprofiilit M 52.7/33l2 12/84/R314 M 52.7/33l2 12/83/R315 M 52.7/ /84/R 316, R 317, R 318 M 52.7/33l2 12/84/R319

8 Geofysikaaliset maastomittaukset Gravimetrinen M 21.1/ C 1: M 21.1/ C/30, 33, 34 1: M 21.2/ C/30, 33, 34 1: Magneettinen M 22/ C 1: M 22/ C/30, 33, 34 1: Sähköinen M 24.11/ C 1: M 24.12/ C 1: M / C/34 1: 1000 M / C/34 1: 1000 M 24.11/ C/30, 33, 34 1: 2000 M 24.12/ C 1: 2000 M / C 1: 2000 M / C 1: 2000 VLF M 24.9/ C 02, 03, 07, 08 1: 4000