Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

Transkriptio

1 61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena käyttökelpoista sorateiden kunnostukseen, mutta alueelta puuttuvat mäet tai niillä on asutusta, joten kohteiden hyödyntäminen vaatisi maanpinnan tason alle menevää avolouhosta. Näissä louhoksissa suurena ongelmana ovat veden tulo louhostilaan. Oravisalossa on kiillegneissien keskellä gneissialue, joka poikkeaa laadultaan kiillegneisseistä. Tällä gneissi/metavulkaniitti kivilajialueella on myös Kakkarin kohde. Oravisalossa on myös vanha louhos (x=6918,274; y=3631,149) tien varrella Hämeenlahden lähellä. Tämän vanhan louhoksen läheisyydessä ( m) on nykyisin asutusta. vanha murskelouhos kiilleliuske Kuva 38. Kiilleliuskealueen keskellä on kvarsti-maasälpägneissejä (keltainen väri) ja metavulkaniitteja/amfiboliitteja (vihreä väri). Kiilleliuske on merkitty sinisellä värillä.

2 62 KOHDE 21. Kakkari Kakkarin kohde on laajan mäen päällä. Tällä hetkellä alueelta ei ole näkyvyyttä vesitöihin. Kohteen kivi on kvartsi-maasälpägneissiä, jossa on välissä metavulkaniittia (amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä). Luonteenpiirteistä kivelle on voimakas suuntautuneisuus. Kiven hyvä murskeominaisuus on kiilteen vähäisyys. Kivilaji: Metavulkaniitti/gneissi Suuntautuneisuus: Suuntautunut (gneissi) Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö, soratiekäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 15,6 IV kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 35 IV Litteysluku FI 20 III Kiintotiheys 2,65

3 63 Kuva 39. Kohde 21, Kakkari. Rasterilla on merkitty kohdealue.

4 64 Tohmajärvi Tohmajärven kunnan länsiosassa ovat vallalla kiilleliuskeet, jotka soveltuvat sorateiden kunnostukseen. Kiilleliuskeiden välissä on metavulkaniittijaksoja, joita kiviainesta hyödynnetään (Lohja Rudus Oy Ab) Kylmäkallion alueella. Tämän Kylmäkallion alueen itäpuolella (2,5 km) on Perävaaran kallioalue, jonka kiilleliuskeaines (osittain hapan liuske) voi soveltua sorateiden kunnostukseen. "Kovat" kivet ovat Tohmajärven kunnan itäosassa, jossa valtakivilajeina ovat eri tyyppiset syväkivet ja gneissit. Alueella on myös diabaaseja, mutta ne ovat useimmiten suuntautuneita amfiboliitteja. Rekivaara Palovaara Lammasmäki Murtovaara Kuva 40. Tohmajärven alueen kiviaineskohteet.

5 65 KOHDE 22. Rekivaara Graniitti/granodioriitti on vaihtelevasti porfyyrinen kivi (perusmassassa kookkaampia kiteitä). Tämä osaltaan heikentää muuten tasalaatuisen kiven murskeominaisuuksia (kivituhkaa). Kivilaji: Graniitti / granodioriitti Suuntautuneisuus: Heikosti suuntautunut Kiviaineskäyttö: yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 10,3 III kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 24 II Litteysluku FI 10 I Kiintotiheys 2,65

6 Kuva 41. Kohde 22, Rekivaara. Rasterilla on merkitty kohdealue. 66

7 67 KOHDE 23. Palovaara Granodioriitti on vaaleaa ja hyvin massamaista. Raekoko on keskirakeista. Kivilaji: Granodioriitti /tonaliitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö, tiepäällyste Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 7,9 II kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 22 II Litteysluku FI 11 II Kiintotiheys 2,62

8 68 Kuva 42. Kohde 23, Palovaara. Rasterilla on merkitty kohdealue.

9 69 KOHDE 24. Lammasmäki Lammasmäen alueen granodioriitti kuuluu ns. pohjan gneisseihin. Kuitenkin tällä mäellä kivi on hyvin massamaista, vaikka sen seassa on pegmatiitti-suonia ja pieniä osueita migmatiittia (seos-kivi). Kivilaji: Granodioriitti Suuntautuneisuus: Paikoin suuntautunut Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 11,7 III kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 22 II Litteysluku FI 14 II Kiintotiheys 2,69

10 70 Kuva 43. Kohde 24, Lammasmäki. Rasterilla on merkitty kohdealue.

11 71 KOHDE 25. Murtovaara Kivilaji: Granodioriitti Suuntautuneisuus: jonkin verran suuntautunut Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 7,6 II kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 20 I Litteysluku FI 13 II Kiintotiheys 2,65

12 Kuva 44. Kohde 25, Murtovaara. Rasterilla on merkitty kohdealue. 72

13 73 Kitee Kiteen kalliokiviaineskohteet ovat kaupungin eteläosassa. Suurin osa Kiteen alueesta on kiilleliusketta, joka voi sopia sorateiden kunnostukseen, jos kiilteiden määrä on kohtuullinen (n. alle 30 %). kiilleliuske granodioriitti karkearakeinen graniitti granodioritiitti/ tonaliitti Kuva 45. Kiteen kaupungin eteläosassa on syväkivialue, jossa on tasalaatuista kiviainesta. Repokiven kohde on merkitty rasterilla on granodioriitti/tonaliitti.

14 74 KOHDE 26. Repokivi Repokiven kohde on laaja granodioriitti-massiivin. Jo rakennuskivi-inventoinnin yhteydessä pidettiin tätä granodioriitti-massiivia potentiaalisena kiviainesten ottoalueena. Kivilaji: Granodioriitti /tonaliitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton / suuntautunut/poimuileva Kiviaineskäyttö: Yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Laatuluokka: Kohteesta ei ole näytettä (keskeisiltä alueilta ei lupaa maanomistajilta näytteenottoon)

15 75 Kuva 46. Kohde 26, Repokivi. Rasterilla on merkitty kohdealue.

16 76 Kesälahti Kesälahdella kohteiden valinta rajoittui vain muutamiin alueisiin, koska monet kallioalueet ovat suojelun piirissä tai asutusta on kallioalueen lähellä. Kesälahden kunnan eteläosassa on gabro/dioriitti-massiivi, jonka sisässä on myös Mörkövaaran kohde (kuva 47). Toinen mahdollinen kiviainesalue (Puruveden graniitti) on Villalan ja Hummovaaran alueella, lähellä Kerimäki-Kiteen tietä. Tätä kalliokohteilta ei saatu maanomistajilta (perikunta) näytteenottolupaa, eivätkä he olleet edes halukkaita hyödyntämään kallioaluetta tulevaisuudessa. graniittia gabroa/dioriitti Mörkövaara Kuva 47. Rasterilla on merkitty Mörkövaaran kohde (2 mäkeä). Mörkövaaran alue on ison gabro/dioriitti-massiivin keskellä (gabro = ruskea väri, graniitti = punainen väri).

17 77 KOHDE 27. Mörkövaara Mörkövaaran kohteeksi on merkitty kaksi kallioaluetta (Mörkövaara ja Kivikumpu, kuva 48). Alueen pääkivilaji on gabro, mutta osin kivilaji on myös dioriittia. Murskekäytössä ei tällä kivilajivaihtelulla ei ole merkitystä. Päämineraalit ovat plagioklaasi (41,9 %), sarvivälke (24,35 %), biotiitti (=kiille) (15,6 %) ja kvartsi (4,0 %). Raekoko myös vaihtelee pienirakeisesta keskirakeiseen ja tällä kiven ominaisuudella on murskeen laadun vaihteluun. Testinäytteen tulos kuvaa kiven laatua, joka jonkin verran vaihtelee raekoon mukaan kiilteen (biotiitti) määrän mukaan.. Kivilaji: Gabro /dioriitti Suuntautuneisuus: lähes suuntautumaton Kiviaineskäyttö: Tie ja yleiskäyttö Arvioitu ottomassa: m 3 Testi Tulos Luokka Pohjoismainen 16,8 IV kuulamyllyarvo Los-Angeles-luku LA 20 I Litteysluku FI 10 I Kiintotiheys 2,91