M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

Transkriptio

1 ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA 12, VUOSINA

2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla n. kirkonkylästä länteen. 17 km Vihannin Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

3 TUTKIMUSALUE 2 Tutkimusalue ulottuu etelästä, Pyhäjoen Oltavasta, pohjoiseen Vihannin Lukkaroistenperän kautta Raahen Kaivostennevalle. Geofysikaalisilla lentokartoilla yhtenäisenä erottuvan alueen pituus-on 14 km ja leveys 2-3 km. Tätä aluetta on kutsuttu Oltavan-Lukkaroisten jaksoksi. TUTKIMUSTEN TAUSTA Oltavan - Lukkaroisten alueella on tehty malminetsintätöitä Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta vuosina Laajojen geofysikaalisten maastomittausten ja geologisen kartoituksen lisäksi tehtiin syväkairausta. Kairaukset keskittyivät Oltavaan ja Lukkaroistenperälle. Kairauksilla lävistettiin vulkaanisia ja sedimenttisiä liuskeita. Vulkaaniset liuskeet ovat intermediäärisiä - emäksisiä tuffeja ja tuffiitteja. Lisäksi on tavattu plagioklaasi- ja uraliittiporfyriitteja. Sedimenttiset kivet ovat grauvakka-, kiille- ja kvartsi-maasälpäliuskeita, tremoliitti-diopsidikarsia, kordieriitti-sillimaniittikiillegneissejä ja kvartsimaasälpägneissejä. Kaikissa kivissä on toisinaan runsaastikin grafiittia. Magneetti- ja rikkikiisua on yleisesti. Sinkkivälkettä ja kuparikiisua on vain satunnaisesti hyvin vähän. Kordieriitti-sillimaniittigneissit ovat tyypillisiä alueen keski- ja pohjoisosalle. Alueen eteläosassa, Oltavassa, on yksittäisiä kapeita arseenikiisupitoisia kvartsi-turmaliinijuonia. Näissä on havaittu vähäistä kultapitoisuutta. GTL :n jälkeen on Outokumpu Oy tehnyt alueella malminetsintätöitä useaan otteeseen. Viimeisimmät työt ovat vuosilta Näiden ja aikaisempien töiden tulosten perusteella Jukka Husa teki pro-gradu-työnsä Outokumpu Oy :n toimeksian- nosta. Husa tutki alueen kivilajien geokemiallista luonnetta. SUORITETUT TUTKIMUKSET Vuonna 1994 päätettiin Oltavan-Lukkaroisten jakson Zn- ja Aumalmimahdollisuuksia tutkia seitsemässä eri kohteessa. Työ toteutettiin tekemällä kesällä 1994 kussakin kohteessa kahden profiilin magneettinen ja slingram-mittaus, kuva 2. Mittausten perusteella otettiin talvella profiileittain iskuporakonekalustolla (Terri) näytteet kallion pinnalta m välein kuudessa kohteessa. Kohteet olivat oltava, Maukari, Nimetön, Meritie, Lylynneva ja Kaivostenneva. Näytteistä analysoitiin Co, Cu, Ni, Pb, Zn, S, Ag ja Au. Lylynnevan alueen näytteissä on huomattavan runsaasti kohonneita kultapitoisuuksia. Nämä pitoisuudet ovat ppb. Pitoisuuksille löytyy selitys alueen luoteispuolella olevasta Laivakankaan kultamineralisaatiosta, jonka tyyppisiä lohkareita on runsaasti Lylynnevan alueella. Korkein kultapitoisuus, 1.8 ppm, on Meritien kohteessa pisteessä , x= y= Näytteenottosyvyys on 6.1 m.

4 3 Kuva 2. Tutkimuskohteiden sijainti. Muiden alkuaineiden analyysitulokset ovat tyypillisiä vanhoissa kairauksissakin lävistetyille rautakiisupitoisille, osin grafiittipitoisille, liuskeille. Kesällä 1994 Pentti Jämbäck oli lähettänyt Lukkaroistenperältä kaksi kultapitoista lohkarenäytettä. Näytteessä , x= y= , oli kultaa 38 ppm. Näyte on arseenikiisupitoisesta kvartsijuonesta, jonka reunassa on arkosiittimaista kiveä. Toinen näyte, , x= y= , on magneettikiisupitoisesta arkosiittilohkareesta, jossa on kaksi kapeaa arseenikiisupitoista kvartsijuonta.

5 Analysoidussa näytteessä on kultaa 10 ppm. Kummassakin lohkareessa kultaa on vain arseenikiisupitoisessa kvartsijuonessa. Lohkareiden arkosiittisen isäntäkivensä puolesta ne voisivat olla lähtöisin Lukkaroisten jaksosta ja kuljetussuuntien mukaan lähtöpaikaksi sopisi iskuporakonenäytteenotossa tavattu kultapitoinen Meritien kohde. Syksyllä 1995 kairattiin Meritien kultakohteeseen 3 lyhyttä POKA-reikää. Reikä 310 pystyasentoisena suoraan Au-pitoiseen näytteenottopisteeseen. Kallion pinnan syvyys oli sama kuin alkuperäisen näytteen ottosyvyys. Kivilaji oli hienorakeinen kiillegneissi. Reikä 311 kairattiin 20 m näytepisteen alle 45-asteen kulmalla pohjoiseen. Reikä meni lähes kerroksellisuuden suunnassa. Reikä 312 kairattiin 20 m näytepisteen alle 45-asteen kulmalla länteen. Reikä leikkasi kerroksellisuutta 60-asteen kulmalla. Molemmat reiät lävistivät hienorakeista kiillegneissiä ja intermediääristä liusketta, sekä pegmatiittia. Reiästä 312 analysoitiin 13 näytettä, niiden kultapitoisuus vaihteli välillä 0-38 ppb. Kairauksilla ei pystytty selvittämään iskuporakonenäytteenoton kultapitoisen näytteen alkuperää. On mahdollista, että näyte on peräisin moreenissa olleesta lohkareesta. Lukkaroistenperältä tunnetaan täältä luoteeseen sijaitsevan Raahen Laivakankaan kultamalmiaiheen tyyppisiä lohkareita. Toisaalta Jämbäckin Lukkaroistentyyppiset kultapitoiset lohkareet antavat aiheen olettaa, että iskuporakonenäytteen kultapitoisuuden aiheuttaja voisi olla hyvinkin paikallinen. Oltavan-Lukkaroisten jakson näytteenotto ei tuonut esille mitään sinkkimalmiin viittaavaa. Meritien kultapitoista kohdetta lukuunottamatta ei muita kultaviitteitäkään saatu esiin. Lisätutkimusten tekemistä ei katsottu aiheelliseksi ja tutkimukset alueella lopetettiin. 4 Jarmo Nikander

6 KIRJALLISUUS Borg, T., Syväkairaukset Pyhäjoen Oltavassa vuonna Raportti M 17/Pj-52/1, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 1 s Tutkimukset Pyhäjoen Oltavassa. Raportti M 17/Pj-53/2, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 5 s Kairaukset Pyhäjoen Oltavassa. Raportti M 17/Pj-54/1, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 7 s. Husa, J., Pyhäjoen Lukkaroisten-Oltavan suprakrustisen kivilajijakson kivien ja niitä ympäröivien syväkivien geokemiasta. Pro-gradu-tutkielma, Turun yliopisto, Geologian ja mineralogian osasto. 107 s. Pehkonen, E., Malmitutkimukset Vihannin Pitäjän länsija Pyhäjoen pitäjän itäosassa. Raportti M 17/Pj, Vti-50/1, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 17 s. Salli, I., Suomen geologinen kartta, lehti 2432, Pyhäjoki 1 : Salli, I., Kallioperäkarttojen selitykset. Lehdet , Pyhäjoki-Vihanti. Geologinen tutkimuslaitos, 52 s. Stigzelius, H., Pyhäjoen Oltavan kultamalmiaihe. (P.M.N :o 17/1953 Kauppa- ja teollisuusministeriön kaivostoimistolla). Raportti M 17/Pj-53/4, Geologian tutkimuskeskuksen arkisto. 5 s.

7 6 LIITTYY SYVÄMOREENIANALYYSIT Kohde Analyysitilausnumero Oltava Maukari Nimetön Meritie Lylynneva Kaivostenneva NÄYTTEENOTTOKARTAT 1 : M 35.1/ /-96/1 * 35.1/ /-96/1 SYVAKAIRAUSRAPORTIT M 52.5/2432/95/R 310 R 312 SYVÄKAIRAUSANALYYSIT Analyysitilausnumero GEOFYSIKAALISET KARTAT Magneettinen profiilikartta 1 : Q 24.11/ , 12/1994/1 Q 24.11/ /1994/1 Slingram -profiilikartta 1 : Q 22.23/ , 12/1994/1 Q 22.23/ /1994/1