Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Transkriptio

1 Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

2 2 Johdanto Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla tehtiin vuosina kalliokiviainesselvitys. Maastotyöt tehtiin kesällä Työn tarkoituksena on kohdentaa kaavoitusta varten sopivia kalliokohteita, joita voidaan mahdollisesti myös hyödyntää kalliomurskeena. Kohteita valittaessa oli kriteereinä kiven laatu- ja käyttöarviointi, jossa otettiin huomioon sekä ympäristö että louhintamahdollisuudet. Teiden rakentamista varten on olemassa omat kiviaineksen laatukriteerit, mutta kiviainesta käytetään myös soran ja muita maa-aineksia korvaavina tuotteina. Monen valitun kalliokohteen kiviaines ei sovellu tierakentamiseen, mutta mursketta voidaan käyttää tulevaisuudessa soraa korvaava aineksena. Hyvin monet laadultaan hyvät kohteet jouduttiin karsimaan pois lähellä olevan asutuksen, järven rannan tai maiseman vuoksi. Kalliomurskeen ottoa oli ennestään muutamassa paikassa. Tulokset on esitetty raportissa rajauksina kartalle. Lisäksi on esitetty lyhyt arvio kalliokohteen käyttökelpoisuudesta ja mahdollisista ongelmista. Rajaukset on tehty myös numeerisena (ArcInfo). Kuopio Reino Kesola geologi

3 3 SISÄLLYSLUETTELO Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla...1 Johdanto Inventoinnin tarkoitus Inventointialue Maastotyöt Suojelualueet Asutus ja vesistöt Maisema Kuljetus ja tie Kalliokohteen topografia Laadun arviointi ja testaus Tulokset Jyväskylä Keuruu...11 Yleistä...11 Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Leivonmäki...46 Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Sumiainen...62 Kohde Kohde

4 Kohde Kohde Kohde Äänekoski...69 Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde

5 5 1. Inventoinnin tarkoitus Inventoinnin tarkoituksena oli kartoittaa maakuntakaavaa varten kalliokohteet, joista voidaan tehdä kalliomursketta. Kalliokohteista esitettiin myös laatuarvio, joka suurimmaksi osaksi perustuu kivilajin tunnettuihin ja koettuihin ominaisuuksiin. Näitä laatuarviotietoja on usean vuoden aikana saatu eri puolille Suomea tehdyillä kiviainestutkimuksilla ja niihin liittyvillä testituloksilla. Tierakentamiseen, rautateille ja lentokentille on kehitetty materiaalia varten testimenetelmiä, mutta usein kalliomursketta käytetään paljon myös muussa rakentamisessa. Myös nämä muun rakentamisen tarpeet on huomioitu laatua arvioitaessa. Maastotyön yhteydessä paikannettiin kohteita, joita on mahdollista hyödyntää. 2. Inventointialue Inventointialue oli Jyväskylän, Keuruun, Äänekosken kaupunkien alueet sekä Sumiaisten ja Leivonmäen kuntien alueet. Kuva 1. Inventointialueen kunnat ja kaupungit rajattu punaisella viivalla 3. Maastotyöt Ennen maastotöitä kerättiin olemassa oleva geologin aineisto. 1 : mittakaavaisten topografikarttojen avulla valittiin alueet, jotka myös ympäristön puolesta arvioitiin soveltuvan maa-ainesten ottoon. Tämän jälkeen tarkasteltiin

6 6 geologista aineistoa yhdessä topografisen aineiston kanssa ja valittiin maastotyötä varten sopivia kohteita. Tämän valmistelevan työn tuloksena saatiin ne kohteet, jotka olivat ensisijaisia maastotarkistuskohteita. Maastotyön aikana poikettiin myös sellaisiin kohteisiin, jotka esivalmistelujen aikana katsottiin rajatapauksiksi lähinnä kivilajitiedon perusteella. Maastotyö eli kalliokohteen tarkastaminen oli ainoa tapa selvittää kivien käyttökelpoisuus. Maastotöihin osallistui: Geologi Reino Kesola: Keuruu ja kaikkien alueiden tarkistuskäynnit Tutkimusavustaja Antti Mäkelä: Jyväskylä, Leivonmäki, Sumiainen ja Äänekoski. 4. Suojelualueet Tiedossa olevat suojelualueet rajattiin jo inventointialueista pois. Myös suljetut alueet (varuskunta, ampuma-alue) rajattiin pois. 5. Asutus ja vesistöt Topografisten karttojen perusteella rajattiin pois ne kallioalueet, joissa asutus oli alle n. 500 metrin etäisyydellä kohteesta tai kohteen ja asutuksen välillä on selvästi avoin maasto. Suositetun matkan pituuteen vaikuttaa myös kalliokohteen ja asumuksen välinen maaston muoto. Maastotyön aikana huomattiin monen kohteen juurella olevan loma-asunto, jota ei oltu merkittu karttaan ja tällöin jouduttiin kalliokohde hylkäämään. Muutama toimiva louhintakohde oli lähellä asutusta. Samoin karsittiin pois kohteet, jotka ovat järvien ja jokien välittömässä läheisyydessä. 6. Maisema Maiseman vaikutus maa-ainesten ottolupaa myönnettäessä ollut monta kertaa hyvin monimutkainen, koska kyseessä on katsojasta riippuva mielipide asiasta. Inventoinnissa on otettu huomioon: mitä kohteelta näkyy ja miten kohde näkyy tieltä, järveltä tai asutuista taloista. 7. Kuljetus ja tie Kalliomurskeen käytön kannattavuuteen vaikuttaa paljon kuljetusmatkan pituus. Murskekohde pitäisi olla lähellä kulutuspaikkaa. Inventoinnissa on keskitytty etsimään kohteet ilman arvioita kuljetusmatkasta, koska tulevaisuuden murskeen tarvepaikka ei voi ennustaa. Pääteiden varrella on kuitenkin hyvin tarkkaan käyty läpi kallioalueet, jotka voisivat olla tiepäällysteeksi sopivaa ainesta.

7 7 Kohteiden valintaan vaikutti myös tien läheisyys, koska kalliokohteen hyödyntämisen aloittamien vaatii tien. Inventoinnissa tiellä tarkoitetaan myös metsäautotietä. 8. Kalliokohteen topografia Kalliokohde olisi mieluummin oltava mäki, jotta louhinta olisi seinämästä helpompaa ja vesiongelmia ei olisi montun pohjalla. Kuitenkin Suomessa on murskekäyttöön louhittu myös matalissa mäissä ja myös tasaisilla mailla (varsinkin Pohjanmaalla). Inventoinnissa tuli esille yksi paikka (Leivonmäki), jossa kivi on tiivistä metavulkaniitta ja saattaa soveltua tiepäällysteeksi, jolla vaaditaan kovaa kulutuskestävyyttä. Alue on kuitenkin laakea ja puroja on lähellä. 9. Laadun arviointi ja testaus Kiven laatua arvioitiin ensin olemassa olevan geologisen aineiston avulla. Alueelta oli tarkkoja geologisia karttoja (1 : ) käytettävissä vain Keuruun länsiosasta. Koko alueelta oli saatavissa kivilajikartta 1 : Parhaaksi arvioiduista kohteista otettiin näytteitä ja teetätettiin kiviainestestejä (550 / kpl). Nämä testit antavat hyvän kuvan kallioaineksen laadusta, mutta kuitenkin hyödyntämisvaiheessa joudutaan vielä testaamaan kiviainesta ostajan laatuvaatimusten mukaan (tie, rautatie). Kiviaineksen käyttöön soran korvikkeena rakentamisessa ei ole kovin tarkkoja laatuvaatimuksia. Kuitenkin tämän inventoinnin yhteydessä kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea kiven kiisujen olemassaoloon, koska rakentamisessa käytettävä kiisupitoinen kiviaines on aiheuttanut vahinkoa rapautuessaan. Testejä tehtiin kolmesta näytteestä. Testit ovat yleisesti käytössä, kun arvioidaan kiviaineksen käyttöominaisuuksia tierakentamiseen. Kuitenkin nämä testitulokset osin antavat kuvan kiven laadusta. Kuitenkin tavallinen graniitti voi olla käyttökelpoinen muussa käytössä kuin tien rakentamisessa. Testit tehtiin seuraavasti: Alue Kohde Kivilaji Keuruu: Ryngänvuori Vulkaniitti Äänekoski: Petomäki Gabro Leivonmäki: Ruuhivuori Granodioriitti Testit tehtiin Savonian ammattikorkeakoululla, joka kuuluu PANK-laboratorioihin (Asfaltti-, bitumi- ja kiviaineslaboratorioiden hyväksyminen PANK-laboratorioksi perustuu "Päällystealan neuvottelukenta PANK ry:n asfalttinormien mukaiseen laboratorioiden hyväksymismenettelyyn").

8 8 Taulukko 1. Tierakentamisen laatuvaatimukset Luokka I II III IV V Los Angeles-luku <20 <25 <30 <40 <50 Kuulamyllyarvo <7 <10 <14 <19 <30 Litteysluku <10 <15 <20 <35 <50 Toisinaan testiarvoissa (taulukko 1) on vaihtelua niin, että eri testimenetelmät antavat eri luokkia samasta kivestä. Los Angeles-luku ja kuulamyllyarvo pitäisi olla suunnilleen samaa laatuluokkaa. Litteysluku ilmaiseen usein kivien suuntautuneisuuden. Kohteet on kuvattu tarkemmin ao. alueen kuvauksessa.

9 9 10. Tulokset Tulokset on esitetty alueittain: Jyväskylä, Keuruu, Leivonmäki, Sumiainen ja Äänekoski. Jokaisen alueen kohteet numerojärjestyksessä alkaen ykkösestä. Kohteet on myös arvioitu paremmuusjärjestykseen siten, että ensimmäiset (numero 1, 2...) kohteet ovat parhaat ja viimeiset kohteet otettu arvioon mukaan, mutta niiden käyttökelpoisuus on todennäköisesti heikko.

10 Jyväskylä Jyväskylän kaupungin alueella kalliokohteet jouduttiin hylkäämään liian lähellä olevan asutuksen takia. Kalliokiviainesten ottoa saattaa kuitenkin tulla teiden yms. töiden yhteydessä. Jyväskylän alueen kivilajit ovat syväkiviä eli kuuluvat graniittisiin kiviin. Näiden kivien käyttöarvo rakentamisessa on hyvä, koska niissä ei ole samoja heikkouksia kuin on liuskealueella kivissä (liuske, kiisut, rapautuvat mineraalit). Kuvassa 2. on luokiteltupääpiirteissään alueen kivilajien esiintyminen ja niiden laatuominaisuudet. Kuva 2. Jyväskylän kaupungin alueen kallioperäkartta sekä arvio kallion kiviaineksen käyttökelpoisuudesta. (ote kivilajikartasta: Mikko Keski-Suomen granitoidikompleksi. Karttaselitys. Summary: Central Finland Granitoid Complex - Explanation to a map. Tutkimusraportti - Report of Investigation) Kivilajikenttien selitys: TON = Tonaliittia GRDR = Granodioriittia GR = Graniittia P-GRDR = Porfyyrinen granodioritiitti P-GR = Porfyyrinen graniitti Py-GR =Pyrokseenigraniittia (hyvä kiviaines) (kohtalainen kiviaines) (kohtalainen kiviaines) kohtalainen kiviaines) (kohtalainen kiviaines) (heikko kiviaines, helposti rapautuva)

11 Keuruu Yleistä Keuruun kallioperän kivilajit ovat graniitin tyyppisiä massamaisia syväkiviä (kuva 3), jotka esiintyessään suuntautumattomina ovat hyvää kiviainesta yleiskäyttöön. Vulkaaniset kivet (kuva 3, vihreä väri,) ovat tiepäällysteen kannalta parhaita. Keuruulla suurin osa kohteista oli kiviaineslaadultaan lähes samanarvoista. Graniitit/granodioriitit soveltuvat kiviaineskäyttöön, mutta laatuvaihtelut johtuvat näiden kivien kohdalla niiden raekoosta (tiivis - karkea) ja kiven suuntautuneisuusasteesta. Tummien mineraalien (kiille, sarvivälke) määrän vaihtelu ei Keuruun alueen kivissä ollut suurta; ei runsaskiilteisiä tyyppejä. Murskatessa karkearakeiset kivet hajoavat helposti ja usein kivituhkan määrä on suuri. Tämä seikka vaikuttaa eniten kiven suuntautuneisuuden lisäksi kiven murskelaatuun. graniittia graniittia metavulkaniitteja granodioriittia graniittia graniittia metavulkaniitteja graniittia graniittia kvartsi-maasälpägneissejä granodioriittia Kuva 3. Keuruun alueen kivilajikartta. Suurin osa kivilajistosta on graniitin tyyppisiä kivilajeja (graniitti, granodioriitti). Vihreä väri kuvaa vulkaanisia kiviä. Keltainen väri kuvaa kvartsi-maasälpägneissejä, jotka ovat hyvin lähellä tyypiltään myös vulkaanisia kiviä. Kiviainekseksi täysin soveltumattomat kiisuliuskeet (ympäristön puolesta ongelmalliset kivet) eivät kuulu Keuruun kivilajistoon.

12 Kuva 4. Kohteiden sijainti Keuruulla. Kohteet on lueteltu järjestyksessä, joka kuvastaa myös kallioalueen kalliokiviaineksen arvioitua käyttöarvoa. Vahvistetut (tummat) kohteet ovat arvioitu ainekseltaan käyttökelpoisiksi kohteiksi. 1. Ryngänvuori ja Pieruvuoren kohteet 13. Soidinmäen kohde 2. Mäntylän kohde 14. Mustolaisvuoren kohde 3. Ilovuorten kohde 15. Kylmäkorven kohde 4. Kaijanahon kohde 16. Könttärinvuoren kohde 5. Piimäkankaan ja Helviikinvuoren kohteet 17. Nakkosvuoren kohde 6. Niinimäen kohde 18. Lienkallioiden kohde 7. Riihimäen kohde 8. Pohjoismäen kohde 9. Sammakkolammen ja Pahalammen kohteet 10. Pesävuoren kohde 11. Isolamminkankaan kohteet 12. Soilammenkankaan kohde

13 13 Kohde 1. Paikka: Ryngänvuori ja Pierumäki Kivilaji: Mafinen metavulkaniitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut (kerrosrakennetta) Laatuluokka-arvio: I, osin II Testattu: Arvo Luokka Los Angeles-luku 13 I Kuulamyllyarvo 6,9 I Litteysluku 19 II Ryngänvuoren ja Pieruvuoren alueet kuuluvat laaja-alaiseen metavulkaniittiesiintymään, jota on Keuruun länsiosissa. Useissa muissakin Piilin alueen mäissä on tätä samaa kiveä, mutta valitut kohteet ovat alueilla, joilla kiven otto on arvioitu mahdolliseksi ainakin teiden, asutuksen ja maiseman puolesta. Metavulkaniitti on vihertävää tai harmaanvihreää ja se on hyvin tiivistä. Vasaralla näytteen irrotus oli työlästä kiven sitkeyden takia. Testiarvot ovat muuten hyvät, mutta litteysluku on keskinkertainen. Kivessä ei ole selvää liuskeisuutta, vaan litteysluku heikkenee lähinnä kiven primaarin kerros/virtausrakenteiden vuoksi. Kivi on hyvin käyttökelpoista kiviainesta, mutta se on myös hyvin lujaa murskatessa. Kuva 5. Ryngänvuoren ja Pieruvuoren kohteen rajaukset.

14 14 TESTINÄYTEPAIKKA Kuva 6. Ryngänvuoren kohteiden rajaus ja testinäytepaikan sijainti. Kuva 7. Pieruvuoren kohteen rajaus.

15 Ryngänvuoren näytteen testitulos. Kohteen paikka on merkitty kuvaan 6. 15

16 16 Kuva 8. Ryngänvuoren kallioista pohjoisrinnettä. Kuva 9. Ryngänvuoren hienorakeista/tiivistä metavulkaniittia. Numerolaatan pituus on 10 cm.

17 Kuva 10. Pieruvuoren kallioaluetta. Alueen omistaa valtio (metsähallitus / Morenia). 17

18 18 Kohde 2. Paikka: Mäntylä Kivilaji: Granodioriitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: II Mäntylän alueella on iso louhos, joka on toiminnassa (2004). Kivi on lähes suuntautumatonta granodioriittia. Alue jatkuu vielä samantyyppisenä kivenä mäen päälle. Louhosalueen lähellä on asutusta. Kuva 11. Mäntylän kohteen rajaus.

19 Kuva 12. Mäntylän kohteella on louhos, jossa on toimintaa. Kuva on otettu kaakosta luoteeseen päin. 19

20 20 Kohde 3. Paikka: Ilovuoret Kivilaji: Graniitti Suuntaus: Suuntautumaton Laatuluokka-arvio: II - III Ilovuoren alueella on kumpuina kalliomäkiä. Kivilaji on tasalaatuista graniittia, jossa tummat mineraalit ovat pääasiassa sarvivälkettä. Sarvivälkkeen olemassaolo parantaa huomattavasti kiven laatuominaisuuksia. Graniitin raekoko on keskirakeinen, joka osaltaan on kiven hyvä ominaisuus verrattuna alueen muihin karkearakeisiin graniitteihin. Kivellä voi olla mahdollisuuksia myös rakennuskivenä (melko ehjää). Kuvan14mäki Kuva 13. Ilovuorten kohteen rajaus.

21 Kuva 14. Ilovuorten alueen kalliomäkiä. 21

22 22 Kohde 4. Paikka: Kaijanaho Kivilaji: Granodioritti /dioriitti/graniitti Suuntaus: Suuntautumaton Laatuluokka-arvio: II - III Kaijanahon alueella on useita kallioisia mäkiä, joiden kivilaji on tasalaatuista tummaa granodioriittia paikoin dioriittia ja graniittia. Eri kivilajien vaihettuminen toisekseen ovat vähittäin tapahtuvaa. Kivi on suuntautumatonta. Tämän saman tyyppistä kiveä on louhittu Mäntylästä (kohde 2). Kuva 15. Kaijanahon kohteiden rajaus. Myös alueen muut kalliot ovat samaa granodioriittia.

23 23 Kuva 16. Kaijanahon kohteen kalliot ovat matalia. Alueella on myös korkeita kalliomäkiä, mutta niistä avautuu näköala suoraan tielle tai mäen päällä on asutusta.

24 24 Kohde 5. Paikka: Piimäkangas Kivilaji: Granodioriitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: II - III Paikka: Helviikinvuori Kivilaji: Graniitti /kvarstidioriitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: III - IV Piimäkankaan alueella on louhittu granodioriittia. Osa kivestä on tummaa amfiboliittia (suuntautunut tumman vihreä kivi), mutta se ei huononna kiven käyttöominaisuuksia. Paikka on louhinnan kannalta ahdas (tie ja sähkölinja). Kivi on samaa tyyppiä, jota louhitaan Mäntylän kohteelta (kohde 2). Kivilaji on samaa louhoksen alueella pääpiirteissään, mutta kiven suuntautuneisuus hiukan vaihtelee. Helviikinvuoren alueella on graniittia (punainen) ja kvarstidioriittia (hyvin tumma). Graniitti ei ole niin hyvää kiviaineskäyttöön kuin Piimäkankaan granodioriitti. Pienirakeinen kvartsidioritti olisi hyvää kiviainesta, mutta se on "sekoittuneena" graniittiin suurina osueina. Kohdealueen yläpuolella on kaatopaikka. Mahdollinen kiviaineksen otto ja kaatopaikan laajennus voivat on yksi mahdollisuus alueen käytössä. (Iisalmessa on käytetty louhinta-aluetta kaatopaikan laajennukseen). Helviikinvuori Piimäkangas Kuva 17. Helviikinvuoren ja Piimäkankaan kohteiden rajaus.

25 25 Kuva 18. Piimäkankaan kohteella oleva louhos. Kuva on lännestä itään päin. Kuva 19. Piimäkankaan harmaata granodioriittia, joka kuvaa Keuruun alueen muitakin granodioriitteja.

26 26 Kohde 6. Paikka: Niinimäki Kivilaji: Graniitti ja granodioriitti Suuntaus: Suuntautunut Laatuluokka-arvio: III Niinimäen alueella on louhos aivan tien varrella. Graniitti/granodioriitti on käyttökelpoista kiveä yleiskäyttöön, mutta louhinta-alueen laajentaminen on ongelmallinen tien läheisyyden vuoksi. Graniittinen koostumus vaihtelee saumattomasti granodioriittisen koostumuksen kanssa (toisiinsa sekoittuneet). Kuva 20. Niinimäen kohteen rajaus.

27 Kuva 21. Niinimäen louhos. Kuva on otettu tien vierestä. 27

28 28 Kohde 7. Paikka: Riihimäki Kivilaji: Kvarstidioriitti (n. 40 %), tonaliitti (n. 40 %), granodioriitti ja amfiboliitti Suuntaus: Suuntaus vaihtelee Laatuluokka-arvio: II - IV Riihimäen kallio on paljastunut siten, että pintamaiden alta pilkistää kallio vähän väliä. Kiven laatu vaihtelee ja johtuu lähinnä paikoin voimakkaasta gneissiytymisestä. Kuitenkin kvartsidioriitti / tonaliitti ovat käyttökelpoista ainesta yleiskäyttöön. Kokonaisuutena Riihimäen alueen kivet ovat hyvin vaihtelevia koostumukseltaan, mutta kiviainesominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia keskenään. Kuva 22. Riihimäen kohteen rajaus.

29 29 kalliopaljastuma Kuva 23. Riihimäen kohteen rinnettä.

30 30 Kohde 8. Paikka: Pohjoismäki Kivilaji: Granodioriitti, dioriitti ja porfyyrinen granodioriitti Suuntaus: suuntautunut Laatuluokka-arvio: II - IV Alueella on louhittu kiveä (murske). Pohjoismäen kohteella eri kivilajit vaihtelevat melko tiheään. Kivilajien vaihtelu ei ole niinkään ongelmana kiviainekselle kuin kiven hyvin voimakas suuntautuneisuus, joka tuottaa pitkulaisia murskerakeita. Kivi sopii kuitenkin yleiskäyttöön. Kuva 24. Pohjoismäen kohteen rajaus.

31 31 Kuva 25. Pohjoismäen kohteen louhosaluetta. Kuva 26. Tyypillinen suuntautunut porfyyrinen granodioriitti. Pohjoismäen louhos. Laatan pituus 10 cm.

32 32 Kohde 9. Paikka: Sammakkolampi ja Pahalampi Kivilaji: Granodioritti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: II - III Pahalammmen kohteen kivilaji on granodioriittia, jota voidaan pitää kiviaineskäyttöön soveltuvana kivenä. Kivi ei ole huippuluokkaa, mutta ei huonoakaan. Tummana mineraalina on sarvivälke. Sammakkolammen granodioriitti on aivan saman tyyppistä kuin Pahalammen kivi. Kuva 27. Sammakkolammen ja Pahalammen kohteiden rajaukset.

33 33 Kohde 10. Paikka: Pesävuori Kivilaji: Granodioritti Suuntaus: Suuntautunut, paikoin gneissimäinen Laatuluokka-arvio: II - IV Pesävuorenalueella on laajoja kalliomäkiä. Alueella kivilaji vaihtelee jonkin verran suuntautuneesta granodioriitista aina tummiin sarvivälkegneisseihin asti ja tämä vaihtelu tekee kiviaineskäytön laadun puolesta tässä alueella ongelmalliseksi. Kuitenkin kivi soveltuu murskeena yleiskäyttöön ja sillä, missä kivi on suuntautumatonta se voi olla jopa laadukasta (II). Kuvan 29. ottopaikka ja suunta Kuva 28. Pesävuoren kohteen rajaus. Myös muut kallioalueet (rajauksen ulkopuolella) ovat saman tyyppisiä kivilajeja.

34 Kuva 29. Pesävuoren rinnettä. 34

35 35 Kohde 11. Paikka: Isolamminkangas Kivilaji: Mafinen ja felsinen metavulkaniitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: I - III Alueella on kivilajin puolesta hyvää murskeainesta, mutta mäkien mataluus ja lähellä olevat vedet (suot ja purot) tekevät louhinnan melko ongelmalliseksi. Metavulkaniitit ovat hyvin tiiviitä (raekoko) ja koostumus vaihtelee tummemman mafisen ja harmaan felsisen välillä. Eteläisimmät kalliot ovat porfyriittiä (vulkaanien tai puolipinnallinen kivi). Saarijärvellä tämän tyyppinen kivi on luokkaa I. Kuvassa 31 olevan kallion paikka Kuva 30. Isolamminkankaan kohteiden rajaus.

36 Kuva 31. Isolamminkankaan kallioita. 36

37 37 Kohde 12. Paikka: Soilammenkangas Kivilaji: Granodioritti Suuntaus: Hiukan suuntautumaton Laatuluokka-arvio: II - III Alueen mäet eivät ole kovin korkeita, mutta kuitenkin kallioalueet ovat riittävän suuria kiviainesottoa varten. Kivilaji on harmaata granodioriittia, jonka kiviainesominaisuudet kohtalaisen hyvät (II - III testatut saman tyyppiset kivet.). Kuva 32. Soinlammenkankaan kohteen rajaus.

38 38 Kuva 33. Soinlammenkankaan kallioaluetta. Kuva 34. Granodioriittityypi, joka on hyvin tavanomainen tämän kivilajin edustaja Keuruulla. Soinlammenkangas.

39 39 Kohde 13. Paikka: Soidinmäki Kivilaji: Graniitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: III - IV Soidinmäen kivilaji on karkearakeista graniittia. Kiven pintaosat ovat voimakkaasti rapautuneet (kuin murentuneet) ja tämän vuoksi kivi ei todennäköisesti ole kovin hyvä kestämään rapautumista. Erikoista on myös kiven violetinpunainen kvartsi. Graniitti voisi olla värinsä puolesta rakennuskiviaihe, mutta kiven pinnan voimakas rapautuminen merkitsee kiven heikkoa kestävyyttä ulkoilmassa. Kiviaineksena graniitti voi soveltua yleiskäyttöön. Kota Kuva 35. Soidinmäen kohteiden rajaukset.

40 40 Kohde 14. Paikka: Mustolaisvuori Kivilaji: Graniitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut /suuntautumaton Laatuluokka-arvio: III - IV Mustolaisvuoren graniitti on punertavaa ja karkearakeista. Kivi on myös ehjää (rakennuskivivaatimukset) ja rakoilu on laattarakoilua. Kiven kvartsi on savukvartsia. Murskekäyttöön graniitti on tasalaatuista, mutta kiven karkearakeisuus heikentää kiven lujuusominaisuuksia. Ongelmana on myös mäen korkeus eli kohde näkyy kauas. Kuva 36. Mustolaisvuoren kohteen rajaus.

41 41 Kohde 15. Paikka: Kylmäkorpi Kivilaji: Granodioriitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut / suuntautumaton Laatuluokka-arvio: II - III Kylmäkorven kallioalue on pitkänomainen harjanne. Kivilaji on punaharmaata granodioriittia, joka on myös hyvin tasalaatuista (tasarakeinen). Rakoilu on laattamaista. Kivi on myös lujaa (näytettä otettaessa sitkeä kivi). Kiven laadun puolesta esiintymä on hyvä, mutta sen koko (massa) ei ole kuitenkaan kovin suuri. Kuva 37. Kylmäkorven kohteen rajaus.

42 42 Kohde 16. Paikka: Könttärinvuori Kivilaji: Kvarstidioriitti Suuntaus: Suuntautunut Laatuluokka-arvio: III Kvartsidioriitin koostumus ja suuntautuneisuus vaihtelee ja nämä ominaisuudet heikentävät kiven monipuolista käyttöä. Osa kivestä on selvää gneissiä. Kivi kuitenkin saattaa soveltua yleiskäyttöön, mutta murskerakeet voivat olla pitkulaisia johtuen kiven voimakkaasta suuntauksesta. Kallioilta on joskus otettu kiveä (kivijalat). Kuva 38. Könttärinvuoren kohteen rajaus.

43 43 Kohde 17 Paikka: Nakkosvuori Kivilaji: Porfyyrinen graniiitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: IV Nakkosvuori on selkäpiirteinen kallioinen mäki. Kivilaji on punertavaa porfyyristä (hajarakeita) graniittia. Raekoko on karkea ja tämä tekee kiven murskekäytön ongelmalliseksi (kivi hajoaa liikaa murskatessa mineraaleiksi). Kivi on ehjää (rakennuskivi). Kuva39. Nakkosvuoren kohteen rajaus.

44 Kuva 40. Nakkosvuoren kallioista rinnettä. Kuva otettu etelästä pohjoiseen päin. 44

45 45 Kohde 18 Paikka: Lienkalliot Kivilaji: Granodioriitti Suuntaus: Heikosti suuntautunut Laatuluokka-arvio: III Alueella on laakeita kallioita. Kivilaji on granodioriittia, joka soveltuisi kiviaineskäyttöön (kohtuullisen hyvää), mutta ongelmana tulee olemaan ympärillä olevat soistuneet maat (vesiongelmia). Kuva 41. Lienkallioiden kohteen rajaus.