Tutkimusalue kasitti 1: peruskarttalehden kokonaan ja lehden ylaosan (B- ja D -1ehdet).

Transkriptio

1

2 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta KARTOITUSRAPORTTI Johdanto Tutkimusalue kasitti 1: peruskarttalehden kokonaan ja lehden ylaosan (B- ja D -1ehdet). Alueella on suoritettu aerogeofysikaalinen matalalentomittaus ja tarkoituksenamme oli selvittaa magneettisten hairi6iden aiheuttajat. Alueelta on olemassa GTL:n 1: kallioperakartta (lehti 2121, Vammala). Tyoryhma, tyoskentelyaika ja tyomenetelmat Kartoittaj ana toimi Aimo Kuivamaki (AKK), esikartoittajina Ritva Karhunen (RAK) , Leo Hamalainen (LAH) ja Pauli Flannela (PM) Aluksi RAK ja LAH suorittivat 03B -1ehden systemaattista esikartoitusta AKK:n ollessa Jalonojan lohkaretutkimuksissa. Kalliopaljastumia loytyi 03B -1ehden alueelta hyvin vahan. Taman vuoksi myos AKK suoritti esikartoitusta yhdessa RAK:n ja LAH:n kanssa. Kun paljastumia oli loydetty muutamia kymmenia, jatkoivat RAH ja LAH esikartoitusta AKK:n kartoittaessa loydetyt paljastumat. Heinakuun alkupuolella luovuttiin systemaattisesta kartoituksesta ja keskitettiin tutkimukset magneettisille (osaksi sahkoisille) hairioalueille. Hairioalueet saatiin kartoitetuksi elokuun 20. paiva. Taman jalkeen kartoitettiin muutamia alkukesan paljastumia uudelleen ja tutkittiin hairioalueiden ulkopuolella olevat GTL:n 1: kallioperakarttaan merkityt emaksiset ja ultraemaksiset paljastumat. Tutkimusalueella oli paljastumia suht. vahan ja nekin paaasiassa hairiottomilla alueilla. Hairioalueilla paljastumia oli hyvin harvassa. Kartoittajan ajasta kuluikin paaosa esikartoitustyossa. Kivila j it Paljastumien perusteella alueen paakivi on KVDR-GRDR. KGN:a on alueella myos runsaasti. Lisaksi alueella esiintyy amfiboliittia, gabroa, diabaasia, peridotiittia ja pegmatiittia. Muusta alueesta poikkeava on lehti D, varsinkin sen itainen osa. Tama alue kuuluu osana kuuluisaan Lavia-Suodenniemi -jaksoon, jota etenkin J.J. Sederholm on innokkaasti tutkinut. Grano- ja kvartsidioriitit Grano- ja kvartsidioriitit ovat yleensa selvasti suun-

3 Kiillegneissit Amfiboliitit tautuneita, gneissimaisia. Ne ovat keskirakeisia, joskus myos porfyyrisia. Usein niita migmatisoi L:n suuntaiset pegmatiittijuonet. Grano- ja kvartsidioriitit muodostavat suonigneisseja KGN:n ja AFB:n kanssa (kiven nimi ja vari annettu sen perusteella, kumpaa ainesta on arvioitu olevan enemman). Granaatteja on joskus melko runsaasti, etenkin pegmatiittisten osueiden yhteydessa ja toisaalta nebuliittisten liuskefragmenttien sisalla. Erain paikoin naytti GRA:n esiintyminen noudattavan tiet. horisontteja (KP 27). Palingeneettinen syntytapa? KVDR on yritetty erottaa GRDR:sta sarvivalkeen esiintymisen perusteella. Migmatiittisiin ja suonigneissimaisiin granodioriitteihin liittyy paikoin GRF:a ja FEK:a. Nama ovat ilmeisesti eraiden magn. hairioiden aiheuttajia. Alueen kiillegneissit ovat osaksi kiilleliuskemaisia, heikosti migmatisoituneita, osaksi voimakkaasti migmatiittisia suonigneissimaisia kivia. Primaarirakentei ta ei ole juuri sailynyt, raitaisuus saattaa olla vanhaa kerrroksellisuutta. Suonigneissimaisiin kiillegneisseihin liittyy paikoin magneettikiisu- ja grafiittipirotetta. Kiillegneisseihin liittyy usein amfiboliittimaisia osueita ja sulkeumia. Amfiboliitteja tavataan paitsi valikerroksina kiillegneisseissa, myos omina paljastumina. Amfiboliitti on usein raitaista (tuffiitti?) ja tavallisesti pegmatiittijuonien breksioimaa (KP 25). Amfiboliitissa on usein hieman kiisuja (KP 12 ja 69). Raitaisuus edustaa ilmeisesti kerroksellisuutta. Pegmatiitit ja pegmatiittigraniitit Pegmatiitteja esiintyy paitsi migmatiittisuonina, myos omina paljastumina, joissa usein BG breksioi muita kivia. Pegmatiittigraniitit ovat raekooltaan jonkin verran suuntautuneita ja sulkeumina niissa on liuskefragmentteja. Emaksiset ja ultraemaksiset kivet GTT:n 1: kallioperakarttaan on merkitty peridotiitti. Kuorsumaanjarven itapuolelle. Paljastumana peridotiittia tavattiin vain piehenkolla alueella. Kivi on karkearakeista hornblendiittia. Kiisuja ei loytynyt. Kallio on siirrosten lohkomaa ja PG-juonien leikkaamaa.

4 Diabaasit Magneettiset hairiot Karhujarven (03C) etelapaasta loytyi ojasta Paavo Lamrnin antaman vihjeen perusteella peridotiittipaljastuma (KP 70). Kivi on hornblendiittia, joka on selvasti serpentiitiytynyt. Kiveen liittyy hieman kiisuja ja magneettinen hzirio. J. Aarnisalon mittaama maksimihairio ". Karhujarven pohjoispuolelta loytyi myos emaksinen paljastumaryhma (SV-gabroa). Mitattu hairomaksimi 700 kl. Kiisuja (FeK) hyvin vahan. Jattujarven etelarannalta (03D) loytyi GTT:n karttaan merkitty diabaasi (KP 62). Diabaasiin liittyy hieman rikkikiisua. Diabaasin suunta jai epaselvaksi, samoin juonen leveys. Magneettisten hairioiden alueelta pyrittiin ensi sijaisesti loytamaan paljastumia, mutta jollei niita loytynyt, yritettiin lohkarehavaintojen avulla loytaa hairion aiheuttaja. Havainnot on liitetty paivakirjan loppuun karttalehdittain. Havaintopaikat on merkitty kivilajikartta-kuultoihin. Lohkarehavainnot Paljastumien vahyyden vuoksi pyrittiin tekemaan lohkarehavaintoja mahd. runsaasti. Lohkarehavainnot on koottu omille karttaelementeilleen. Lavia-Suodenniemi -jakso Kovin lupaavan tuntuisia lohkareita ei alueelta loytynyt, emaksiset lohkareet olivat useimrniten cortlandiittisia. 03D -1ehden itaosa poikkeaa geologisesti muusta tutkimusalueesta. Kivilajeina ovat KL, kvartsiitti, konglomeraatti ja lavialiitti (dioriitti-porfyriitti). Primaarirakenteet ovat sailyneet erittain hyvin; pohjan suunnan voi maarittaa useasta paikasta, poimurakenteet ovat yleisia ja paljastuneisuus on hyva. (Valitettavasti lentomittausalue ei jatku itaanpain.) Tektoniikka 03B -1ehti on ainoa, josta aineistoa on koko karttalehden alueelta. Silmiinpistavaa on voimakas koillisen ja idan valinen loivahko (30-50) viivaus. Useimmiten viivauksen suunta on lahes sama kuin L:n kaateen kulun suunta. L:n kulku nayttaa muuttuvan 03B -1ehden pohjoissoassa pohjois-etelaisesta suunnasta ita-lantiseksi. L:n kaade on yleensa loiva (n. 30) itaan. Lavian-Suodenniemen -jakson alueella kaateet ovat jyrkkia, (70-90) ja suunta vaihteleva. Ita-koillinen viivaus nayttaa jatkuvan muidenkin karttalehtien alueilla, joskin havaintoja on niilta liian vahan. L2 on usein lahes kohtisuorassa L1:ta vastaan.

5 Tama saattaa olla yksi voimakkaan viivauksen aiheuttaja. Malmiaiheet Selvia malmiaiheita ei alueelta loytynyt. Useimmat magneettiset hairiot jai selvittamatta, tai vain epavarmojen lohkarehavaintojan varaan. Pelkalla kallioperakartoituksella hairioita tuskin pystytaankaan selvittamaan. Hyvinkaalla Aimo Kuivamaki

6 Aimo Kuivamski J OHDA PJT 0 T~tkim~salue kasitti 1:20000 peruskarttalehden kokonaan ja lehaen ylaosan (B- ja D- lehaet). ~lueella on suoritettu aerogeofysikkalinen matalalentomittaus ja tarkoltuksenamme oli selvittza magneec-~lstenalrlolaen aiheuttajac. Alueel ~a on olemassa t;tjl:n 1 : 1 uouu0 kaliioperakartta (lehcl 21~1, amm ma la). Tyoryma ja tyoskentelyaika 1-artoittajana toimi Aimo Kuivam~i (APP), esilrartoittajina Ritva Jrarhunen (F!) R., 1-eo Hamalainen (TIAH) ja Fauli 5'Iannela (PM) , Tyomene telmat Aluksi RAP ja T&I suorittivat 03B lehden systemaattista esikartoitusta,4~~:n ollessa Jalonojan lohkaretutkirnuksissa.?-all ioqal jastwia liiytyi 03B lehden alueeelta hyvin vahan. Tman vuoksi myos AW suoritti esikartoitusta yhdess5 RAK:n ja 1AH:n kanssa. Yun pa1;jastmia oli liiydetty m~autamia kymmenia, jatkoivat R 'LR ja JjAE e silcartoitusta AKK: n lcartoit taessa loyde - tgt naljastumat. Heiniikuun alku~uolella luovuttiin systemaattisesta kartoituksesta ja lceskitettiin tctkimukset magneettisille (osalisi sahkoisille) hgirioalueillle. H5irioalueet saatiin kartoitetuksi elokuun 20. paiva. T&- jzlkeen kartoite ttiin muutarnia alkukesiin pal jastumia uudelleen ja tutkittiin hairioalueiden ulkopuolella olevat GTL:n 1: kallioperakarttaan merkityt emaksiset ja ultraernsksiset paljastumat.

7 Tutkimusalueella oli paljastwnia suht. v&ha ja nekin paaasiassa hairiottomilla alueilla. HairioalueBlla paljastwia oli hyvin harvassa. Kartoittajan ajasta kuluikin paaosa esikaktoitustyossa. KIVILAJIT Paljastwnien perusteella alueen paakivi on KVDR - GRIIR. KGN:a on alueella myos runsaasti. LisZksi alueella esiintyy amfiboliittia, gabroa, diabaasia, peridotiittia ja pegmatiittia. Muusta alueesta poikkeava on lehti D, varsinkin - sen itainen osa. T-a alue kuuluu osana kuuluisaan LavLa Suodenniemi jaksoon, jota etenkin J.J. Sederholm on innokkaasti tutkinut, Grano- ja h~artsidioriitit Grano- ja kvartsidioriitit ovat yleensa selvasti suuntautuneita, gneissimaisia. Be ovat keskirakeisia, joskus myos porfyyrisia. Usein niita migmatisoi L:n suuntaiset pegmatiittijuonet. Grano- ja kvartsidioriitit muodostavat suonigneisseja KGN:n ja AFB:n kanssa (kiven nimi ja vari annettu sen perusteella, kumpaa ainesta on arvioitu olevan enemman) Granaatteja on joskus melko msaasti, etenkin pegnatiiktisten osueiden yhteydessa ja toisaalta nebuliittisten liuskefragmenttien sisiillao Erain paikoin naytti GRA:n esiintyminen noudattavan tiet. horisontteja (KP 27). Palingeneettinen syntytapa? XVDR on yritetty erottaa GRDR:sta sarvivalkkeen esiintymiaen pensteel- la. ~i~natiittisiin ja suonignefssimgisiin granoaioreetteihin liittyy paikoin GHP:a ja FEK:a, 6-a ovat ilmeisesti eraiden magn. hairi6iden aiheutta j ia.

8 Kiillegneissit Alueen kiillegneissit ovat oaaksi kiilleliuskemaisia,heikosti ~~ligmatisoituneita -, osaksi voimakkaasti migmatiittisia suonignelssimaisia kivia. Primaarirakenteita ei ole juuri sailynyt, raitaisuus saattaa olla vanhaa kerroksellisuutta. SuonigneissinGisiin kiillegnemssihin liityy paikoin magneettikiisu- ja grafiittipirotetta. Kiillegneisseihin liittyy usein amfiboliittirnaisia osueita ja sulkeumia. ** A~fiboliitteja tavataan wekn valikerroksina kiillegneisseissa, ~ijg omina paljastumina. Amfiboliitti on usein raitaista (tu iitti?) ja tavallise ti pegmatiitti juonien breksioiman ( r p 4 pf 5 ) Ac Amfiboliitw-a on usein hieman kiisuja (KP 12 ja 69) ~aitaisuus edustaa ilmeisesti ~erroksellisuutta. pegmatiitit ja peglilatiittigraniltit pegmatiitte ja esiiintyy paitsi mlgma "iittisuonina, myos omina paljastumins, joissa breksioi muita kivia, pegmatiittigraniitit ovat raekooltaan vaihtelevia kivia (K - fl), nekin ovat jonkin verran suuntautuneita ja sulkeumina niissa on liuskefragrnentteja. Emiiksiset ja ultraemaksiset kivet -, GTT:n 1: kallioperakart- on merkitty peridotiitti i d 3 ~ 1 ~~orswnaanjarven itqpuolelle. Yaljastumana peridotiittia tavattih vain pienehkollq alueella. Rivi on karkearakeists hornblendiittia, 1:iisuja ei loytynyt. Kallio on siirrosten lohkomaa ja PG- juonien leikkaamaa. ' e teliipip85stii lbytyi o jasta Paavo Lammin antaman [&t'+f > Karhujarven ("3 vihjeen perusteella peridotiittipaljastuma. IClvi on hornblendiittia, joka on selvasti serpentiitiytynyt. Kiveen liitty hieman kiisujaja magnee ttinen hliri8. J; Aarnisalon mittaama maksimihlirib: 2400 k. " Karhujarven pohjoispuolel3a loytyi myos emaksinen paljastumaryhma (SV- gabroa), a - - hritattu hliribmaksimi 700 p, YV S - - j., (Fr k) v.'a ulk<n,

9 Diabaa sit Jattujarven eteliirannalta (03 D) loytyi GTT :N Batttaan merkitty.... diabaasi. -rlp P) Diabaasiin liittys hieman rikkikkisua. Diabaasin suunta jai epaselvaksi, samoin juonen leveys. h~a~neettisten hairioiden alueilta pyri$$iin ensisijaisestg loyta&*in pal jastumia, mutta jollei niitl loytynyt, &'&fkm lohkare - havaintojen avulla loyt hairion aiheuttja, Havainnot on liitetty paivakirjan loppuun karttalehdittain, Havaintopaikat on merkhtty kivilajikartta-kuultoihin. Lohkarehavainnot ~aljastuaieri viihyyden vuoksi pyrittiin tekea5n lohkarehavaintoja mahd. runsaasti. Lohkarehavainnot on koottu omille karttaelementeilleen. Kovin lupaavan tuntuisia lohkareita ei alueelta loytynyt, emiiksiset lohkareet olivat useinmiten cortlandiittisia, Lavia - Suodenniemi jakso 803 D lehden itaosa poikkeaa g e o l o g i s e s t i a muusta tutkimksalueesta. Kivilajeina ovat 13, -mta-arkoosi mrtsiittf, konglomeraatti ja lavialiitti ( -bimaariral.;enteet ovat sailyneet erit pohjan suman,,*l 1 iivoi rnarittaa useasta paikasta, poimu cm-yleismwb+ ja paljastunelsuus on hyva. (~alitettavasti lentomittausalue ei jatku itaapain).

10 TEFTONI IKK4 O3a lenti on ainoa, jos$a aineistoa on koko karttalehden alueelta. silmiinpistavza on voimakas koillisen ja id& valinen loivahko (30-50) viivaus. Useimmiten viivauksen suunta on lacs Sam kuin I,:n kaateen kului3 SulUlta, L:n kulku niiyttag. muuttuvan OgB lehden pohjoisosassa pohjois-etelaisestki suunnasta ita-latiseksi. L :n kaade on yleensa loiva (n. 30), itac5.n. Tavian-Suodenniemen jakson alueella kaateet ovat jyrkkia, (70-90) ja suunta vaihteleva. Ita-koillinen viivaus nayttaa jatkuvan muidenkin karttalehtien alueilla, joskin havaintcnja on niilta liian vxh5,n. 1,2 on usein lacs kohtisuorassa 11 : ta vastaan. Taa saattaaolla yksi volmakkaaw viivauksen aiheutta ja. MALPIIIAIHEJT Selvia malmiaiheita ei alueelta loytynyt. Useimmat magneettiset hairiot jai selvittmatta, tai vain epavarmojen lohkarehavaintojen varaav. Pelkallg kallioperakartoituksella hairioita tuskin pystytasnkaan selviittiima~~.