Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.

Transkriptio

1 O U T O K U M P U OY Malminetsinta YLEISKATSAUS KARTTALEHDEN KIVILAJEIHIN KGN (prismalo 161) Alueen E-osassa on laaja alue kiillegneisseja, jotka yleisesti ovat graniittisen aineksen migmatisoimia (= graniittisia suonia sisältäviä, harvemmin kuitenkin suonigneisseja) gneissimigmatiitteja. Kivet ovat selvästi liuskeisia ja keskirakeisia tai tiiviitä. Granaattipitoisuus jokseenkin yleistä, joskin granaatit harvassa. Arvonniemenmaessa kivessä runsaasti sillimaniittia. GRDR:n sisassa Kiuruveden-Pielaveden tien W-puolella kivi kauttaaltaan granaattipitoista. Paljastumat KJK erittäin voimakkaasti hiertynytta GRA-KGN, jossa mahdollisesti myös muita "aksessoreja" (K. Kajalan näyte 73-KJK). Karsi-kalkkikivi-LP-GRA-KRD-GN-systeemin yhteydessä olevat KGN:t yleensä pitkälle graniittiutuneita gneisseja, paremminkin graniittigneissejä (= graniittiutunut gneissi). Kotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia. Sopenjarven KGN:ssa tavataan granaatteja ja ovat voimakkaasti graniittisen aineksen migmatisoimia. Pyrokseenikivien yhtey- dessä migmatisoiva aines saattaa olla myös pyrokseenipitoista. AFB (prismalo 229) Alheen E-osassa amfiboliitit edustavat kapeita välikerroksia KGN:n sisassa. Kivet kummingtoniittipitoisia, rasvakiiltoisia, monesti raitaisia ("leptiittimaisia" kapeita valikerroksia) kiviä. Kivet varsinkin Valkeisjarven ympäristössä FEK-pirot- teisia. Alueen pohjoisosassa GRDR:n ja KGN:n kontaktin 1a- heisyydessä amfiboliitit ovat graniittisen tavaran migmatisoimia amfiboliittimigmatiitteja ( voisi myös käyttää nimitystä SVGN).

2 GRDR:n sisässä oleva amfiboliittijakso y = 486 W-puolella amfiboliitithanmtxmpiaraitoja sisältäviä kiviä, joissa tavataan myös kurnmingtoniittipitoisuutta muutamassa paljastumassa. Karsi-kalkkikivisysteemin E-puolella olevat amfiboliitit ovat osin puhtaita SV-AFB:ja, osin graniitin migmatisoimia AFB- MGT:ja, ei ainakaan huomattavaa kummingtoniittipitoisuutta. Kotajarven E-rannalla olevat amfiboliitit ovat erittäin sotkuisia amfiboliittimigmatiitteja. Kivi on erittain voimakkaasti graniittisen aineksen migmatisoimaa, joskus graniittinen aines voitolla, alkuperäinen amfiboliitti enää haamumaisena jaanteena kivessa. Graniittinen aines seka migmatisoi että breksioi kivea. Kotajarven NE-osassa amfiboliittien yhteydessa PY-GRDR:a. Edellisen kaltaista amfiboliittia tavataan myös PY-pitoisten kivien yhteydessa Särkijärvellä HA-PY-GN:n N-reunalla. Sopenjärven E-puolella amfiboliitit ovat melko puhtaita SV-amfiboliitteja rannan läheisyydessä. Lähempänä GRDR:n kontakteja tulee graniittista tavaraa migmatisoimaan kivea. GRDR (prisma10 60) Alueen yleisin kivi KGN:n kanssa. Kivi yleisesti keskirakeista SV-pitoista pilsteista gneissimigmatiittia. Kivessa tavataan yleisesti gneissi- ja amfiboliittisulkeumia seka graniittisuonia. Kivessa esiintyvät gneissi- ja amfiboliittisulkeumat edustanevat monesti kiven alkuperää, selvimmin silloin kun nämä "kelluvat" kivessa haamuina. Näin on laita Viinamaen ympäristössä. Kivi käyttäytyy kuitenkin monin paikoin täysin syvakivimaisesti. Esim. paljastumassa 81-MSH (Viinamäki) KGN ja GRDR teravakontaktisina osueina. Vaikka granodioriitit ovatkin saaneet materiaalinsa gneisseista, ovat ne niin täydelleen uudesti sulaneet ja kiteytyneet, että edustavat jo kokonaan syvakivimaisesti kayttaytyvaa kivea. Edustanevat alueen vanhim-ia kivilajeja yhdessä graniittiutuneiden KGN:n kanssa.

3 KVDR (prismalo 65) ~aihettubat monin paikoin GRDR:sta KVDR:ksi ilman näkyvää kontaktia. Asultaan kivi hyvin samanlainen kuin GRDR, joskin raekoko saattaa olla paikoin pienempi, kivi tällöin selvemmin gneissimäinen. Kivessä kauttaaltaan almifoliittisulkeumia, jotka teräväkontaktisia. Kiven käyttäytyminen intrusiivistä syvakivimäistä. Ikäsuhteeltaan vastaavanikäinen GRDR:n kanssa. On täysin mahdollista, että kivet sulaneita amfiboliittisia kiviä, jotka täydellisesti uudesti kiteytyneitä. (SV-GN -nimitys tässä suhteessa ei oikeutettu.) GB, DB (prismalo 49) Gabroja esiintyy alueella pääasiallisesti breksiavyöhykkeissä, joita on kuvattu jäljempänä GB-BREKSIA-LEPTIITTI-GRA-KRD -systeemin yhteydessä. Toinen gabroalue alkaa Mustikkamäestä jatkuen S-suuntaan Ventojoentielle saakka. Täälläkin kivi on eräänlainen breksia, jossa gabromassassa on HBL-möykkyjä. Erona toisiin breksia-alueisiin täältä puuttuu graniittiset breksioivat suonet. Kivi edustanee ainakin Ventojoentien varressa intrusiivibreksiaa, jossa gabroaines on tunkeutunut tai ehkä paremminkin ottanut mukaansa syvemmältä HBL:sta ainesta. Alueella on pari muutakin gabro- ja diabaasialuetta, yksityiskohtaiset selostukset paljastumalomakkeilla. DR (prismalo 491) Dioriittista breksiaa tavataan karttalehden W-reunalla aivan kartan pohjoisrajalla paljastumissa 393- ja 394-MSH. Kivi on punertavan, tiiviin, gneissiytyneen graniitin sisässä. Kivi on karkeaa DR + GB:a, jota karkea graniitti breksioi. Samanlaista kiveä vähän myös paljastuman (= paljastumaryhmä) 379-MSH E-reunalla ja muutamissa pikkupaljastumissa samalla alueella. GR (prismalo 70) Alueen pari graniittialuetta on kuvattu jaljempana karsi-

4 kalkkikivisysteemin sekä gabro-breksia-leptiitti-gra-kard-gn- systeemin yhteydessä. Pienemmät graniitti- ja pegmatiittipaljastumat löytyvät paljastumalomakkeilta. Yhtenäinen graniittialue löytyy vielä alueen W-reunalta karttalehden pohjoisreunalta. Alue käsittää ~aljastumat MSH. Kivi punertavaa tiivistä graniittia, joka saa hyvin gneissi- mäisiä piirteitä, kun siinä enemman tummia (BT) mineraaleja. Kivi liittyy läheisesti samoissa paljastumissa esiintyviin amfiboliitteihin migmatisoiden niitä. On mahdollista, että juuri kyseinen graniitti migmatisoi voimakkaasti alueella olevaa amfiboliitti jaksoa Särkijärven W-rannalla. - HA-PY-GN (prismalo 51) Särkijärven W-rannalla amfiboliitti-migmatiitin S-puolella. Kivi pinnaltaan vaalea ruskehtavasavyinen (PY-pit.) gneissi, jossa amfiboliittiraitoja ja murskaleita (näyte 343-MSH). Kivilajia vaikea luokitella mihinkään yleisesti tunnettuun kivilajiin. Murtopinnaltaan GRDR:n ja KGN:n välimuoto, jossa pyrokseenipitoisuutta. PY-GR ja -GRDR (prismalo 60) Aiheen W-reunalla karttalehden pohjoisosassa tavataan PYpitoisia kiviä. PY-GRDR asultaan vastaavaa SV-GRDR:n kanssa, kivi vain ruskeasävyinen. Paljastumat MSH edustavat kiveä parhaimmillaan. Paljastumat aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa edustavat MS-porfyyrisia PY-ja SV-graniittia ir granodioriittia. 1,5 cm. PY-pitoisuus tai sen puuttuminen kivessä satunnaista. Sopenkylän Kivimäen kivet jäivät epäselviksi pienen väarinkäsityksen johdosta. Allekirjoittanut kävi paikalla vasta Aluetta olisi täytynyt paljastaa huomattavasti enemman, jotta yhtenäisiä horisontteja uskaltaa piirtää. Alueella näyttää olevan erilaisia amfiboliitteja, joihin liittyy KA-kerroksia. Alueella on lisäksi gabroa, jossa luultavasti PY-pitoisuutta. Karkeata graniittia tavataan migmatisoimassa sekä amfiboliitteja että kiillegneissejä.

5 Jäljempänä K. Kajalan yleiskatsaus paljastumista KJK/ sekä allekirjoittaneen raportit KARSI-"KALKKIKIVIn- sekä GB-BREKSIA-LEPTIITTI-GRA-KRD-GN-systeemistä. Yleiskatsaukseen liittyvä materiaali: 1: transparentti (paljastumat) 1: kivilajikuulto (varitetyt paljastumat kivilajirajoineen) 1: liuskeisuuskuulto (muita tektoonisia havaintoja alueella vähän ja epävarmoissa paikoissa) 1: karttapohjille B ja D piirretty paljastumat ja kivilajirajat (väritetyt) KA-KLK- ja GB-BR-LP- GRA-KRD-kivien kulusta Yksityiskohtaiset havainnot kaikista kivistä paljastumalomak-.keilla KJK/ sekä MSH/ Näytemateriaalia 7 laatikkoa näyteluetteloineen. Allekirjoittaneella oli myös tarkoitus käydä kartalla E. Marttilan kanssa. Aika tarvaytyi kuitenkin tutustumiseen Lammaslahden karsiin. Pistyaydyimme kuitenkin Heinäahon S- puolella olevilla ruosteisilla amfiboliitti~aljastumilla. Kivet kummingtoniittipitoisia amfiboliitteja, joissa mahdollisesti leptiittivalikerroksia (kivi raitaista). Arnfiboliittialueen sisässä asumattoman talon pihalla sekä etelään pellolle mene- vän tien E-puolella kaivetussa montussa kivi hapanta (joskin erittäin tummaa) leptiittia. Keskustelussa E. Marttilan kanssa, vastaavalla kartalla alueen pohjoispuolella olevista kivistä, pääsin käsitykseen, että sielläkin tavataan suurella alueella GRDR:sia kiviä (merkitty harmaalla hänen karttaansa). Kartta- lehden W-reunalla on KGN:ja, luultavasti samantyypnisia kuin kartan E-reunalla. Kalliomäen liuskeet on luku sinänsä, pitäisi tehdä hieita kyseisista kivista. Karttalehden N-osasta löytynee vielä paljastumia, Yleisesti ottaen kivilajirajat yläpuolelta tulevalta kartalta jatkuvat kartalla. Ylimalkaisen kartan voi piirtää allekirjoittaneen vanhoilla (1974) havainnoilla (paljastumalomakkeet lienevät Olarissa).

6 kartta piirretty pelkästään alueella tehdyistä paljastumahavainnoista. (Allekirjoittanut käynyt katsomassa paikoin kiviä myös K. Kajalan alueella.) Kivilajirajat paljastumattomilla alueilla Stetsovista vedetty. K. Kajalan yleiskatsaus paljastumista KJK/ GRANIITIT 7 Paljastumat 155,160,161, GR on h-k-rakeista ja gneissimaista. Siinä on AFB-sulkeumia. PY-graniitteja on PY-GRDR:n joukossa. Muuten GR esiintyy juonina GRDR:ssa, KVDR:ssa ja KGN:ssä ja lisäksi breksioivana aineksena. GRANODIORIITIT Alueella esiintyy SV-GRDR:a ja PY-GRDR:a. SV-GRDR : Ovat k-rakeisia ja hyvin suuntautuneita. Suuntaus ilmenee yleisemmin pilsteisyytena kuin gneissimaisyytena. GRDR:ssa esiintyy yleisesti muutaman cm:n levyisiä GR-juonia ja GRklumppeja ja KV-juonia ja -klumppeja (paljastumat 21,65-67, 75,76,88,94,99,102,106I1O8I I124I189ll9ll23Ol235l236l 237,239,245,246,248,260,261). Myös AFB-sulkeumia on melko yleisesti. Ne ovat joko selvästi rajoittuvia tai haamumaisia. Melko yleinen koko on 10 x 50 cm (paljastumat 18,67B,69,101, 181,230,235,237,238, ,257). Harvemmin esiintyy GR ja HBLsulkeumia; niitä on paljastumissa 102 ja 188. PY-GRDR: Nekin ovat k-rakeisia ja suuntautuneita. Suuntaus ilmenee pilsteisyytena. Ne ovat porfyyrisiä, KMS-hajarakeita cm:n välein. Joissakin paljastumissa on AFB-sulkeumia. PY-GRDR:ja on paljastumissa 263,264, GRDR:t ovat syväkiviä. KVARTSIDIORIITIT Paljastumissa ,156, ,286,287. Ovat suuntautuneita, pilsteisia. Paikoin ovat jonkin verran gneissiytyneita (151).

7 Aivan yleisesti esiintyy muutaman cm:n levyisiä GR-juonia ja -klumppeja. Kivet ovat k-rakeisia. AFB-sulkeumia on ja joissakin kohdin HBL-pahkuja. KVDR:t ovat hieman emaksisempia kuin alueen GRDR:t. GABROT JA HORNBLENDIITIT, DIABAASIT GB-HBL esiintyy breksioina, ja 92,93. HBL on karkean GR:n breksioimaa. HBL-möykyt ovat 5 x 5 cm:sta 30 x 50 cm:iin. Osittain on breksioivana kivilajina AFB. 128,133,147,153,154 GR-KVDR breksioi HBL-GB:a. Esiintymissa on 5 x 5 x 5 cm rapautuneita kohtia. GB esiintyy toisena kivilajina (76 ja 78). KIILLEGNEISSIT Selvää h-k-rakeista, migmatiittista KGN:a on paljastumissa 1-13 ja KGN:ssa on KV ja GR-sulkeumia ja -juonia //LK yleisesti. Melko yleisesti on myös AFB-sulkeumia (13,30,32,38, 42,43,44,52,53,55,58). Granaatteja löytyy (41,48,52,55). KGN:t ovat GRA-pitoisia GR-juonisia. 73 sisältää mahdollisesti KRD?? KGN:a, joka on voimakkaasti graniittiutunut, on paljastumissa 132,134,137,138, (E-puoli),163,186,187. Nämä ovat ruosteisia pinnaltaan. Hyvin graniittiutunutta KGN:a on myös paljastumissa 217,219,220,221,223,224,224, Paljastumat (132-) luetaan pohjagneisseihin. AMFIBOLIITIT Kurnmingtoniitti-AFB esiintyy KGN:n seassa (37,50,54,56). Ne ovat ruosteisia ja sisältävät HPR FEK. KUM-AFB-esiintymässä on aina koholla olevia tummia juonia. 195 ja 196 ovat myös KUM-AFB:a. AFB esiintyy useasti sulkeumina GRDR:ssa ja KVDR:ssa ja KGN:ssa.

8 Paakivilajina se on AFB:t ovat ruosteisia. Paljas- tumissa 135,136,139,140 AFB esiintyy KGN:n ja GR:n kanssa mig- matiittina ja myös yksinään. Paljastumissa AFB on paakivilajina (216,218,2~20) GR:n kanssa täysin sekoittuneena 222 ja muissa se on sulkeumina tai omina juonina. LEPTIITTI P (183) kivilaji on LP-AFB-raitainen, jossa on GRA-pitoista KGN:a valikerroksina. KARRET (naista on tarkempi selvitys) Karsi-"ka1kkikivi"systeemi (Lammaslahti-Karelinsaari) Kivet taalla ovat voimakkaasti pegmatiitin migmatisoimia tai raremminkin sotkemia. Yhtenäisiä teravakontaktisia horisontteja ei ole. Kivilajijako perustuu silmamaaraiseen arviointiin karsi-(diopsidi) ja kalkkimineraalien (karbonaatti) maarista seka pegmatiitin paljoudesta paljastumissa. Kivilajiprofiili, joka on tehty Lammaslahteen laskevasta kai- vetusta pelto-ojasta seka alueella esiintyvistä muutamista paljastumista, nayttaa seuraavalta: Kivilajit: W - E GR (prisma10 70) Hienetai keskirakeinen apliittinen kivi, joka paikoin voimakkaasti gneissimainen. Hienorakeisena kivi paikoin jopa leptiittia muistuttava, joskin graniitin piirteet selvät. Näyte 173A-KJK edustaa gneissiytynytta GR:a. (Samanlaista kiveä Kaulinniemessa paljastumassa näyte 187-MSH)

9 GFW-KGN (prismalo 161) (Nayte 144-KJK, raitainen KGN, sisaltaakö amfiboliitteja?) Harvakseltaan granaatteja sisaltava raitainen kivi, jossa vaaleat (KV-MS) ja tummat (BT) raidat vuorottelevat. HA K-MS FWIT GN (lyi jykyna) - Kivi vähän tummia mineraaleja sisaltava gneissi, jossa punaisia K-MS-pitoisia noin 1 cm paksuja raitoja. Kivi kiillegneissin sisässä. Kivi saattaa edustaa pitkälle graniittiutunutta gneissipoh j aa. KGN (prismalo 161) Edustaa "tavallista" homogeenistä KGN:a. DI-KA + PG (prismalo 230) Kivi BT-raitaista kivea, jossa DI-pitoisuus pienenee mentäessä E-suuntaan kohti kalkkikiveä. Pegmatiitti paikoin breksioi kivea, jolloin kiveen jää DI-pitoisia palloja. Näytteet: 143-C-KJK, 158-, 159-, 167-, 178-KJK seka MSH Karelinsaaressa, täällä breksiarakenne näkyy naytteena. / KLK (prismalo 90!) Kivi massamainen vaalea karkea kivi, jossa DI-pitoisia soikeita sulkeumia (koko 7 x 10 cm). Kivessä mahdollisesti oliviinia vihreinä täplina. Kalliossa myös karbonaattipitoisuutta huomattavissa määrin. Nayte 164-KJK. DI-KA + PG DI-pitoisia palloja pegmatiitin breksioimassa kivessä. Kalliossa leptiittiselta vaikuttavia suorakaiteenmuotoisia taipu- neita sulkeumia tai kerrospatkia seka amfiboliittivalikerros. Naytteet 142-KJK. Kivi karkeahkoa, kauttaaltaan DI-pitoista.

10 KGN (prismalo 161) Ruosteista FEK-ja SK-pirotetta heikosti sisaltava BT-pitoinen gneissi. Tarkoittaa kiillegneissiä rannan puolella. Yksityiskohtaiset havainnot löytyvät K. Kajalan paljastumalomakkeista seka kartoilta :20 000, B ja D 1: Kivilajivärit samat raportissa seka 1: kartalla. Alueen läheisyydessä olevat GR- ja KVDR:set syvakivimaiset kivet amfiboliittisulkeumineen myös E. Marttilan mukaan vanhoja "pohjankivia", täydelleen uudesti kiteytyneita vanhoja gneisseja, jotka syvakivimaisia migmatiitteja, joiden käyttäytyminen syvakivimaista. Kyseiset GRDR:t ja KVDR:t väritetty syvakivi- väreillä (GRDR = prismalo 60, KVDR = prismalo 65). Harmaa olisi varmaan stratigrafisesti oikeampi. J. Nikander kävi alueella ja opetti meille karsikivia. GB-BREKSIA-LEPTIITTI-GRA-KRD-GN-systeemi (Karelinniemi) Kyseinen alue käsittää paljastumat Karelinniemen Kärjessä karsihorisontin E-puolella. Kivilajien kulku näkyy kartoilla : seka D 1: /-- Kivilajit: W - E (noin 100 m) GB-BRMG (prismalo 49) Niemen W-ranta on GB-HBL-breksiaa, jossa breksioivana aineksena toimii paaasiallisesti karkea pegmatiittinen graniitti, joka (etenkin paljastumassa 187-MSH) vaihettuu hienorakeiseksi apliittigraniittiseksi, joka voimakkaasti suuntautunutta ja gneissimaista (vastaavanlaista tiivistä kiveä KA-KALKKIKIVIsysteemin N-puolella Lammaslahden W-rannalla). Karkeusvaihtelu tapahtuu ilman terävää kontaktia. Breksiaan liittyy yleisesti myös happamampia (DR + KVDR) murskaleita, jotka asultaan pils- teisia. Kyseiset kivet asultaan ympäristön GR- ja KVDR:n kaltaisia. Breksiassa myös amfiboliittimurskaleita, jotka sailyttaneet suuntauksensa.

11 Vastaavanlaista breksiaa tavataan karsi-systeemin SW-puolella, Herrasensaaressa (KGN:n sisässä), Kuorresaaressa, Iso- ja Pieni-Kilpilammen välissä seka Kiuruvesi-Pielavesi-tien E- puolella pitäjän rajalla (Pienimylly). Yksityiskohtaiset kuvaukset KJK:n ja MSH:n paljastumalomakkeista. KGN (prismalo 161) - Kivea tavataan paljastuman 162-MSH E-reunalla. Kivi on pitkälle graniittiutunutta, heikosti raitaista (BT- ja KV-MSraitoja) kiillegneissipohjaista kivea. Kivea pidetään gneissipohjana leptiitille seka GRA-KRD-kivelle. LP (-GN) (prismalo 10) KGN:n päälle tulee leptiitti, jota on näkyvissä paljastumissa 191-MSH, 193-MSH seka leptiittisina raitoina waljastuman 189-MSH W-reunalla. Viimeksi mainitussa paljastumassa vaihettuminen KGN:sta LP:iin on vähittäinen. Leptiittiin alueella liittyy amfiboliittiraidat tai valikerrokset. Leptiitti on myös granaattipitoista, migmatisoivan graniitin yhteydessä (193-MSH) granaatteja runsaasti. Samanlainen graniittinen karkea aines migmatisoi myös GRA-KRD-GN:a.,- GRA-KRD-GN (prismalo 120) Kivi on voimakkaasti ruhjeinen kiillegneissimainen kivi, jossa on runsaasti suurehkoja granaatteja ($3 0,7 cm) seka kordieriittia, jota huomattavasti vähemmän. Karkeahko graniittinen aines migmatisoi voimak~aasti kivea. AFB (prismalo 229) Kyseisiä amfiboliitteja migmatisoi täällä graniitti. Ovat luultavasti myös kummingtoniittipitoisia.

12 On todennaköista, että graniittiutunut KGN edustaa vanhoja gneisseja, ollen täällä pohjana kyseiselle systeemille. Vastaavanlaista graniittiutunutta gneissia tavataan myös Herrasensaaressa palastumilla 199-MSH ja 420-MSH seka Lammaslahden rannalla karsi-kalkkikivisysteemin W-reunalla. On todennaköista, että kyseinen kivi edustaa myös karsi-kalkkikivi- systeemin pohjaa. Breksian sijainnin välissä ei tarvinne muuttaa stratigrafiaa. Yksityiskohtaiset havainnot MSH:n paljastumalomakkeilla. Mikko Heikkinen