JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

Transkriptio

1 A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA

2 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alueella aiemmin 960-luvulla, 970-luvun alussa (M9/323/- 72//0) sekä 980-luvun alussa (M06/323/-85//0). Näiden tutkimusten aikana kartoitettiin myös Rutkonlammen granaattigabro. Tässä raportissa esitetyt tutkimukset saivat alkunsa kansannäytteenä 988 lähetetystä Ni-lohkareesta (K/88643, Ni=0.9%, Cu=0.4%). Se vastaa kivilajiltaan Rutkonlammen granaattigabroa. Tämän lohkareen ja aikaisemmin (970-luvulla) löytyneiden vastaavien Nilohkareiden keskinäisen sijainnin perusteella lohkareiden kuljetusmatka osoittautui pitemmäksi kuin aiemmin oli päätelty. Rutkonlammen granaattigabro sijaitsee teoreettisesti sopivan kuljetusmatkan päässä lohkareista. Lisäksi lohkareita ja Rutkonlammen gabroa yhdistävänä piirteenä on korkea apatiittipitoisuus. SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET JA TULOKSET Lohkare-etsintä Lohkare-etsintää tehtiin kesällä 989. Merkittäviä Ni-lohkareita ei löytynyt. Kivilajiltaan K-näytteitä vastaavia lohkareita löytyi useita sekä Rutkonlammen gabron suoja- että vastapuolelta, mikä osoitti, että kyseistä kivilajia esiintyy muuallakin kuin Rutkonlammen alueella. Lohkare-etsinnän yhteydessä löytyi MAGK-pitoisia paljastumia Rutkonlammen gabron alueelta. Kallionäytteenotto MAGK-pitoisista paljastumista otettiin minikairalla 6 kpl tappinäytteitä, joista 4 :sta tehtiin kiillotettu ohuthie. Pääasiallisena malmimineraalina näytteissä on ilmeniitti - 2 %. Sulfidipitoisuus on kaikissa näytteissä alle % :n. Sulfideista yleisin on magneettikiisu ja lisäksi esiintyy rikkikiisua, kuparikiisua ja hieman pentlandiittia. Geofysikaaliset maastomittaukset Rutkonlammen gabro erottuu aiemmin tehdyissä gravimetrisissa mittauksissa selkeänä positiivisena anomaliana. Gravimetrisen kartan ja paljastumatietojen perusteella rajattiin geofysikaalinen

3 . 2 R~a~ a r2 ~_ 'al ne'o c ) k. 8 Ti i. Jfff~~IIILi, ~09- t 0 ~'~ kdl M 4 0 ' I, nima ' MrvP " ~.34 v a, i nc~ 02,. ~ a /,4 ~~ Hahkiv ~, rä,, ~~ ~Pae ~, ~~ 04,04 y +,,Å Alf 0 06M w..,! I, ~ ~.'h,t ' ala olluva - 0 J io,a.,-n,~-m. glv`wm, -"],kk ~` PI I ' a k 0 I ~~ ~~.J ~e O l l i Kuva. Rutkonlammen granaattigabron sijainti (merkitty mustalla).

4 mittausalue. Mittaus tehtiin kesällä 989 ja mittausalueen koko oli n. 2 km2. Mittausmenetelminä olivat IP ja magneettinen. Selkeitä magneettisia tai IP-anomalioita ei tuloksissa näkynyt. IPanomalioita sotkee jonkin verran maapeitteen paksuuden vaihtelu. 3 Iskuporanäytteenotto Iskuporanäytteenotto tehtiin Terri-kalustolla talvella 990. Näytteenottolinjat valittiin geofysikaalisen ja paljastumatiedon perusteella. Yhteensä näytepisteitä kertyi 289 kpl. Näyte pyrittiin ottamaan kallion pinnasta ja useimmissa näytepisteissä tämä onnistui. Myös kallionappi saatiin useimmista pisteistä. Ni- ja Cu-pitoisuudet jäivät kaikissa pisteissä alhaisiksi (NiMAX = 325 ppm, C U MAX = 270 ppm ; liitteet - 2). Myöskään kallionapeissa ei havaittu malmiviitteitä lukuunottamatta heikkoa CUKI-pirotetta yhdessä napissa. RUTKONLArMEN GRANAATTIGABRON KUVAUS Granaattigabro on pintaleikkauksessa n. 2 km pitkä ja sen leveys on maksimissaan n. 50 m (kuva 2). Vaaleanruskeasta rapautumispinnasta erottuvat paikoin usean cm :n kokoiset punaiset granaattiporfyroblastit. Muutoin gabro on keskirakeista. Gabron keskiosa on homogeeninen ja suuntautumaton, mutta reunoilla on sama suuntaus kuin gabroa ympäröivässä kiillegneississä ja kvartsidioriitissa. Päämineraaleina ovat plagioklaasi (An 40 ), granaatti, sarvivälke, biotiitti ja ortopyrokseeni. Gabrossa on myös osia, joissa ei ole granaattia. Aksessorisia mineraaleja ovat kvartsi, apatiitti, opaakki, kummingtoniitti ja serisiitti. Apatiittia on runsaasti. Yhdestä hieestä on tehty pistelasku (043 p.), jonka perusteella apatiitin määrä on 5.4 %. Apatiitti esiintyy pieninä, omamuotoisina rakeina. Gabro vaihettuu reunoiltaan granaatti-sarvivälkegneissiksi ja granaatti-biotiittigneissiksi.

5 4 0 C) Granaattigabro Gabro D Diabaasi Kiillegneissi Kvartsitior tti Kalliopaijastuma I 500m Kuva 2. Rutkonlammen granaattigabron pintaleikkaus.

6 5 AIHEEN ARVIOINTI Ni-lohkareiden lähtöpaikkaan viittaavaa ei tullut esille gabron tutkimuksissa. Myöhemmin onkin selvinnyt, että lohkareet ovat peräisin Kekosen Ni-Cu-esiintymästä noin 2 km Rutkonlammen gabrosta luoteeseen. Ainoa taloudellisesti huomioitava mineraali Rutkonlammen gabrossa on apatiitti, jonka määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Hannu Makkonen geologi LIITELUETTELO. Geokemiallinen kartta Ni 2. Geokemiallinen kartta Cu LIITTYY. Geofysikaaliset kartat Magneettiset : Q22.2/323 C25/89/ :4000 Q22.2/323 D2/89/ :4000 Q22.23/323 CD/89/ :4000 IP : Q28.4/323 CD/89/ :4000 Q28.4/323 C25/89/ :4000 Q28.4/323 D2/89/ :4000 Q28.42/323 C25/89/ :4000 Q28.42/323 D2/89/ : Moreenianalyysit M M Kiillotetut ohuthieet Ku04784, Ku6305, Ku6306, Ku Ku6365

7 km JUVA Liite Rutkonlampi Ki 323 Moreeni t Pistelukumäärä : 289 Symbolikoko pitoisuusarvo jen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma (s il).n.,.~.... (~ to,...,u. &» ~rh ~ 6 S isoo 8 7 ~. 6 ~ 6,, 4 z 8 t Ni (PPM) c w ;,q 0 a i 6 874r000 a~sooo sxaoo Piirrett GTK

8 Liite 2 km ,o JUVA Rutkonlampi Ki 323 Moreeni 6 ~75500 u Pistelukumäärä : 289 Sym ~olikoko pitoisuusarvo jen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma ( r').~...t.j n a t~ rs ~, 6874'S00 ml I,. I uivps.. riaui/ Iv,~ä ~ 50 40o Cu (ppm)..i.4 I. 6 87't 00o ]6600 Piirretty: GTK i