Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Transkriptio

1 Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä% Y välisenä aikana. Töitä on johtanut maist. E.Viluksela ja ovat niihin osallistuneet yo. Heikki Kauppinen Ja Xartti Kokkola. Paljastunasuhteet. Paljastumia on alueella hyvin runsaasti. Tavallisesti ne ovat n.nz0w suuntaisina jonomaisina ryhminii, nitä katkovat lähes ET,V suuntaiset painaumat. Pisin tällainen painauma iohtaa Puulavedesta Sirkkalammen kautta Jouslampeen josta edelleen Sanmakkolamen kautta Puulaveteen poikki niemen. Kallioiden ja niiden välissä olevan suomaaston välinen korkeusero vaihtelee metriin ja ovat rinteet paikoin hyvinkin jyrkkiä. Kartta. Oheinen kivilajikartta on luonnosrnainen ja siten huomattavan epätarkka paljastumien runsauteen verrattuna. Tähiin ovat vaikuttaneet seka se, että kartoitus on tehty taloudellisesta kartasta 1: noin 1:10000 kasivaraisesti suurennetulle luonnokselle että kartoitukseen käytetyn ajan viihyys. Samoin gabron ja graniitin kontaktissa esiintyvät laajat breksia-alueet Ja v.m:ssa paikoin tavattavat lukuisat breksiakappaleet ovat vaikeuttaneet kivilajirajojen piirtämistä.

2 Kivilajit. Alueen päakivilaji lienee graniitti, mitä tavataan ainakin kolmea eri tyyppi%. Lisäksi tavataan paikoin kyvinkin laaja-alaisiakin gabroesiintymiii, ja gabroakin on kahta eri tyyppili. Zegmatiittia on aika vahan ja se onkin luettu graniitteihin. Sraniittia tavataan - kuten edellä mainittiin - ainakin Kolmea eri tyyppiä. C- ja Ra-osan graniitti on karkearakeista, suuntautumatonta ja helposti rnoroutuvaa porfyyrigraniittia. Tata tavataan myös satunnaisesti SK-osan paljastumissa. Toinen - togenniiköisesti e.em nucrempi on keskirakeis nen suuntautumaton muunnos, aita tavataan yleisesti keskijz lounaisosassa. TamE tyyppi breksioi gabroa, missii yhteydessa se saattaa olla heikosti suuntautunut. Kolnas - lähes dioriittisen kokoomuksen omaava gneissi-graniitti esiintyy laajana vyöhykkeenii Sirkkalamnen S- puolitse E'&-suuntaisena niemen poikki. Tassz tyypissii on yleisesti kiille-gneissi- ja ghbro-breksiakappaleita, mitká paikoin ovat taipuilleet ja pyöristyneet, paikoin taas aivan särmikkaitii. Gabroa tavataan alueella useassa eri kohcassa, joista huonnattaarin on NW-osassa Vuorelan talon N-puolella oleva alue. TaLilla tavataan seka hienorakeista ettii karkeaa muunnos ta. Hienorakeinen gabro on heikosti porfyyrista ja ofiittista, niinkg aiheuttavat llperusnassaall suuremmat maasalpasalöt. Tätä tyyppiä breksioi karkearakeinen cabro, joka samoin on porfyyrinen ja ofiittinen, vaikkakin e.m. heikommin. Seka hieno- että karkearakeisen gabron naasalpamiiara vaihtelee paikoitellen heikosti. Tektoniikka. Gneissi-graniitti on yleensa voimakkaasti suuntautunut. Satunnaisesti suuntaus vaihtelee rajoissa N407 - N90E, mutta yleisesti ottaen se on n. N75-f:CE. Ereksiakappaleet ovat talle alueelle hyvin tyypillisiii.

3 Myös gabro on yleisesti breksioitunut. Karkearakeinen gabro breksioi hienorakeista ja näitä kumpaakin viela monin paikoin graniitti. Tällaiset breksiavyöhykkeet ovat ~seita kymeniii metrejä leveiit ja ovat breksiakappaleet lahempiina emiikiveii sarmikkiiita ja kauempana breksioivassa kivessä pyöristyneita. Kiisut. Gabrossa - seka e.m. breksiakappaleissa että varsinaisilla gabroalueilla - tavataan yleisesti heikkoa Fekpirotetta. Hienorakeisissa tyypeissa sitii on vahemmiin kuin karkearakeisissa. Huomattavarnpia kiisuuntumia on tavattu Karhunkolovuoressa (2321, missa suppealla alalla tavataan Pek ja Cuk pirotekasaumia karkearakeisessa gabrossa. Kasaumat ovat pyöretihköja, - useinmiten kuitenkin repaleisia - n mm lalimitaltaan ja esiintyy Fek tavallisesti rriääriilt5arl vähempiarvoisen Cuk:n rinnalla samassa kasaumassa. 'ioinen gabrossa tavattu kiisuuntuma on Tervakankaalla (249) sen W-reunalla. Taalla kivilaji on hyvin vaihtelevaa. Graniitti breksioi gabroa, niissä ynteydessii on myös kiille-gneissimaisia osuuksia ja pienia sukleumia, joiden kivilaji vaihtelee huomattavôsti. Kiisut - Fek ja Cuk - esiintyvät taallakin karkeassa muunnoksessa pirotteena. Gabro on taalla tektonisoitunut ja on paikoin melkein liuskemainen. Gneissi-graniitissa tavataan paikoin heikkoa Fek-pirotetta. Tällaisia paikkoja ovat Sirkkalammen S-puolen paljastuman S-reuna (236), Tervakankaan paljastuman (249) SE-reuna ja samoin Jouslammen ja Oolammen välissii olevan paljastuman (254) SE-reuna, missa pirotetta tavataan gneissi-graniitin ja gabron breksiakontaktissa.

4 Tarkkaa lohkare-etsintaa on suoritettu Oolammen ja Jouslarnmen S- ja SX-puolella, missii myös ovat alueen ainoat raivatut pellot. b:uualla on se supistunut kartoitustyön yhteydessii suoritettuun etsintään. Vuohiniemen peltojen W-reunalla tavataan liihes parikymentä gabrolohkaretta, jotka kaikki ovat samaa tyyppiii. Sensijaan peltojen E-reunalla ei naita lohkareita tavattu kuin yksi. fiiiomiota herättää myös se, että mainitun peltoaukean NW-puolella olevalta osittain raivatulta laidunmaalta ei löytynyt samoin kuin yksi e.m. tyyppinen gzbrolohkare. Sipilän talon pelloilta ei näitä gabrolohkareita tavattu. Itäisin tiihiin tyyppiin kuuluva iohkare on löytynyt Jouslacmen W-puolelta tien varresta. K.o. gabro on karkearakeista, maasalparikasta ja selvasti ofiittista. Se muistuttaa Karhunkolovuoren gabroa, vaikkakin siinii voi olla hieman enemrnkin maasalpaii kuin mainitussa kiisuuntumatyypissa. Kiisujen esiintyminen on kuitenkin aivan samanlainen - Fek pirotekasaumia, joissa usein mukana Cuk. Alueen etelä ja kaakkoisosissa tavataan e.m. gabrolohkareita huomattavasti enemniän gneissi-graniittilohkareita, joissa heikkoa PeK-pirotetta. Kangasniemella 3 pv elokuuta 1962 Martti Kokkola

5

6

7

8 Osittain monttujen välissä ja niiden itiipuolella(kts. kartaa) tavataan gneissigraniittia (~äyte: 9-~1~/~gn-62 ~ervakangas), jossa breksiamurskaleina on gabroa. Nämä breksiakappaleet ovat tavallisesti pieniä, n.5-10 cm läpimitaten ja melko pyöristyneitä. Vain paikoin ne ovat suurempia ja teraväsarmäisia, mutta tällöin lieneekin kyseessä gabro, jota graniitti breksioi. Rtel.2isimrnät kartalla näkyvät paljastumat ovat kvartsi-dioriittia, Jossa satunnaisesti ja silloinkin hyvin heikosti kiisupirotetta(näyte 249 f-~~/~gn-62) Monttujen länsipuolella on kivi enimmäkseen gabroa. N.40 m 1-montun W-puolella olevassa pitkanomaisessa paljastumassa ja samoin sen S-puolella olevassa neljan paljastuman ryhmässä gabron maasälpa on punertavaa, joten se siten hieman poikkeaa muista gabroista. Siinä - sanoinkuin muissakin gabropaljastumissa tavataan paikoitellen heikkoa ~ek-pirotetta(näytteet: 366 a-b -MK/ Kgn-6 2, 7-iTK/~gn-62 Tervakangas) N.15 m keskusmontulta N3OW suuntaan on kaksi gneissi-graniitti paljastumaa, joista S-puoleisemmassa on useanpia eri kivilajeja olevia pahkuja tai breksiakappaleita. Kooltaan ovat nämä t'murskaleettt 5-10 cm läpimittaisia, pyöristyneitä tai pitkänomaisia. N. 5 m tämän pal jastuman pohjoispuolella tavataan samanlaista kiille~neissiä(?) kuin 111-ryhmän S-puolen montussa (Näyte: 249 c -MK/K~~- 62 )

9