Kivilaj ien kuvaukset

Transkriptio

1 1 Xartoitusalueena karttale?!den A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12 paljastumilla (48,58) kivi on melko karkeaa ja massamaista jolloin sitä voisi pitää gabrona tai di0riittina.e-osan sarvivälkegneisseihin tulevat rnukaan PL-hajaiakeet (63,67,68) Kivi on myös jotenkin heteiogeenisempaa kuin aikaisemmin. Zsim paljastumalla 68 sen voisi tulkita kerroksellisuutena. S-paljastumilla hienorakeisiin SVGN:hin liittyy kapeita kiisuuntumia ( 1,3,4,6 ). Kivi on usein liuskeista ja hienorakeista.suuntaus on usein melko heikko.monilla paljasturnilla on SV:n ja BT:H aiheuttamaa heterogeenisuutta.pa1 jastumilla (62,75) PEFT-pirotetta. Kivilajia esiintyy pääasiassa alueen S ja ST;! osissa.tavallisesti se on vahvasti graniittiutunutta,jost: johtuen se on asultaan juovaista ja paikoitellen migmatiittista.paljastunialla 9 FE1.i-pirotetta.KGN:ä löyt$y esim. paljastumilta 1,10, 15 ja Ii. Kartoitusalueen keskiosissa esiintyy kivil,joista olen kiiyttanyt nimitystä 1TUF.Sitä esiintyy kahtena erilaisena tyyppinä.useinrni<,en happamassa tai kiillerikkaassa pohjakxivessii on runsaasti SV-rikasta tavzraa epämäaräisinii riekaleina(44, 5l).Toinen tyyppi on selvasti kerroksellinan kivi (20).3iin5 huppamat,kiillerikkaat sek2 SV-rikkaat kerrokset vuorottelevat. Tektoniikka Liuskeisuuden kulku on alueella yleisestiottaen itä-länsi suuntaista.kaacie on yleens::!. pohjoiseen ja vaihtelee v5lillä U-osassa kaade on kuitenkin eteliian(8,10,16,18) ja vaihtelee väli CCulku pysyy suunnilleen samana.eienoipoimutusta löytyy pa.ljastumilta aika vs,han,inittaulcsia on kohteista 10,24,80.

2 Kiisuuntumat Kartoitusalueen keskiosan yli kulkee melko yl.iteni:inen ruostehorisontti-liisut liittyvät >:GN-kerrol:seen,jonka leveys vaihtelee 2-10 m.,:ivi on vahvanlaisessa ruosteessa.sen 1;-reunalla on Lionessa paikassa niikyvissa kapea,hyvin GI'ul-rikas kerros(21, 27,24,44,50).Kiisuja on naltyvissä aika vä.lii:.n ja ne ovat pii:<.- asiassa i.'ek:a.si<:a löytyi paljastumilta 21 ja 38.Eäiriökartoillakin nakyvä kiisuuntuma jatkuu il~ieisesti itapu.olella oleville pelloille,w-päälle ei sen sijaan löytynyt jatkeita. I,,uut alueella tavatut kiisuuntunat/ruosteet ovat kapeita ja jatkuvuus on melko heikko. II Kartoitusalueena karttalehden B keski- ja N-osa.Etelarajana x= Kivilajien kuvaukset K:JisiSGN esiintyy runsaimmin karttalehcien KU- ja keskiosissa. hw-osan kivi on melkoisen tiivistä ja usein suuntautun~atonta. värilt:~"' ~1-2a.n kivi on yleensa punertavaa,mutta nyös vaaleita muotoja esiintyy.suuntaus,joka satunnaisesti on n2kyviss;i johtuu yleensä BT-viiruista.!<ivilaji näytteitä on ainakin paljastumilta 164 ja 165. Xartoitusalueen Beskiosan happamat kivet ovat wein melko kiillerikkaita ja rajanveto KGN:n kanssa on vähän hankalaa.yleensäkin kivi on aika heterogeenista RS:n,SV:n ja BS:n esiintymisen suhteen.rakentee1taa.n kivi on usein migr:~atiittista ja pegrnatiitteja on runsaasti. Kivilaji esiintyy alueella useampana eri tyyppinii.w-osassa paljast~unat (esim. 164,165)ova$ rnelko massanaista keski- tai viihan karkeampirakeista kives.eräilta osin kivi on koht~laisesti suuntautunutta.palja.sturnalla 195 oleva. kivi on edellg. kuvatun kaltiista,mutt,a lisa!csi siellii esiintyi) runsaasti PL-hajarakeita.Iit!-osassa SVGN tavataan sekii keskirakeisena ja suuntautuneena kerrostyyp-,isenii (183,191) että hienorakei-. sena., selvijsti juoniriiaisena tyyppinii. Juonien leveydet vaihtelevat tmutamasta kymmenestä sentisti' rnuutar!iaan rnetriin.yleensa ne ovat koiiformeja.i:iita löytyy esim. paljastumilta 177 ja. 1DO.E-osassa SVUK on useinmiten vähintaä,nkin kesiriirarkea.a. 3V ja kiille (BT) esiintyy suurehkoina,uenynein5 rakeina.tava1- lisesti kivi on selvssti suuntautunutta juuri tiist? syysts. MS:n r.iacira on suhteellisen korkea esim. havairitoalueilla 225 ja 226.EräZt karkeat SiJGl. ja I<GN variaatiot ovat melko luhelli'. toisiaan ja niiden erotte1eniir:en on llihinnä :,.akuasia.

3 KGN!!-osan KGl!i:t ovat hieno- tai keskirakeisia ja usein niisss. on SV : ttii vaihte!evia m5.äzi:~..(tra esiintyy melko yleisesti, paikciin runsaastikkin (esini. 151,152,158 ja 171).Ealjastuinilla 152 ja 1 58 on GKA: en ohella myös jonkin verran X'!-tappe ja.javaintoalueiden 152 ml-osassa sekä 151 NPTE paljastumalla on siili:mäista vaaleaiivihreäa rriineraalia, joka on ilmeisesti E I<UN:a. Xasabyn ympl:.ristösr,ä i:gn on monilla palj,nrtumi!.la (243,256,273, 274)rnelko vahvasti GRT ja P8iGT.Paljastumalla 274 on SIL levymiiisina rakeina. E- ja NE-osien KGN on melko karkeaa.kiille esiintyy niissä suurehkoina,suomumaisina rakeina.liuskeisuuden kulku on yleens5. kohtalaisen selvä venpneiden BT ja SV rakeiden ansiosta.i<aade sen sijaan on usein ep5selvii eikä r~onilla paljastwnilla siitä olekkaan ha.vaintoa.yleisesti ottaen RT:n lisäksi kives," -a on kohtalaisen runsaasti KV:a ja P,IS:5..Ulkoasultaan kivet vaikuttavat jotenkin kärsineilt2,ovat ehka GKT:neet.Syypillisiii tapauksia löyt$y esim. paljastumilta 220,222,224 ja 234. Karsiutuneita kiviä on kartoitusalueella vähän.jussinmalmiin liittyvistä DI- ja AFKA:sta on Raili varrilasti tehnyt selkoa, joten en puutu tässä niihin. Paljastumalla 115 on pieni pahku GKA pitoista kartta.i<ivi on väriltään vihertiivaä ja siinä on JGLB-juovia.Siinä on myiis vähän raitaisena pirotteena FEK:a.YmparGivilta paljastuniilta ei löytynyt jatkeita. Aivan karttalehden InJ-kulmassa,pal.iastunalla 175 on graniitin sulkeunana pieni pahku tavaraa, osta olen pareniman puutteess~u - - kayttsnyt nime5 TREKA.Siita on olernassa näyte. I Paljastumilla 178,179 ja 184 on poimuttuneiden ja katkeilleiden AFKA- ja CIIERT-kerrosten jäänteitä happaman kiven (INULK) joukossa.i.la on väriltään intensiivisen vihreää ja se esiintyy yhdessä CHERT:n kanssa "sykeröin5."iivulk:ssa on siellä täällä i-uostetäpliä,mutta kiisuja ei wx%x näy.iiaytteet kannattaisi ehkä lamputtaa W:lla. KLK Kallckikiveä,tosin melko epäpuhdasta sellaista,%pp,yk$pzx~ löytyy vain havaintoalueelta 280 eli l'olvmansin vanhalta luuhokselta. Olen käyttänyt ko. nimitystä paljastumien 241 ja 254 kivistii gehkä myös 255).Yhteistä paljastumille on hyvin tiivis,hapan kivilaji,jossa on pieniä PL rakeita (b n. 1 mm.),jotka ovat koostumukseltaan labradoriittisia (according to Hanski & Paavo).241: ssä tätä kiveä on kapeina kerroksina n. 3 m leveässä vyöhykkeescä. 250:ssä koko paljastu-ma on ts,tä kivilajia.i,ummaltakin alueelta on näytteet.

4 ITUF Otsikon alle kuuluvat NW- ja SW-osissa esiintyvät kokonaiskoostumukseltaan intermediä.äriset vullraaniset kivet.i".ukaan lu'reutuvat sekä. paljastumien 191,192 ja 304,305 kauniisti kerrokselliset kivet että paljastumilla 182 ja tavattavat happaman tai kiillerikkaen pohjakiven ja SV-riekaleiden ja -juovien muodostamat sotkut.usein runsaasti pienoispoinutusda esim. 182.Paljastwnilla 186 ja 190 on mahdollisesti heitteleita. Paljstw'iille 163,166,167,170 ja 172 on ciascarnaista, keskikarkea.i tai karkeaa runsaasti SV:ttä sisältävää kivea,josta olen Icayttiinyt nimel GB.Paljastumalla 170 on hajarakeina IW:a ja PL:a. Esim. paljastumilla 151 ja 152 on saman kaltaista kiveä,mutta olen lmitenkin pitä.nyt sitä SVGB:nä koska se on yleensä. paremmin suuntautunutta ja hienora'ieisempaa kuin ko. gabro. hartoitusalueen E-osasta GB:a löytyy ainakin paljastumilta 247, 260 ja 262. Suuremmat yhtenäiset Gli-alueet sijoittuvat kartoitusalueen S- ja W-osiin.i.I-alueella kivi on tasa- ja hik~rakeisem~aa eikä siinä ole sulkeumina muita kivilajeja kuten on S-osan graniiti.;sa..!iummallakin alueella kivi on pääasiassa punertavaa mikrokliinigraniittia.s\j-kulman paljastumilla 295,296 ja 297 on vaaleaa PGGR:a, jossa on sinert;<.vix KV-nystyröitä.295:ssa kivessä. on :TP. Kiisuuntumat Jussinmalmi osuu havaintoalueille 85 ja 87.h puutu täss2 yhteydessä siihen tämän enempa$i.i.;uihin alueen kiisuuntwniin ei liity ainakaan silmamaäräisesti arvioiden arvokiisuja.shka paljastu-mae 295 lukuunotta~~atta,jossa vähän ASK.Pääosin FEK:a ja v5han SK:a sisältaviit kiisuuntumat liittyvät yleensä joko KVD'iSG1I:hin tai XGN/KL:iin.Edellista tyyppiä ovat paljastmien 112,115,117,119, ym.kiisuuntumat ja jälkimmäiseen kuuluvat esim. 248,281,283, ja 303.Kiisuja on tavallisesti melko vähän,poikkeuksena havaintoalueet 112,117,245,249,281,283,291,295,301 ja 302,joissa kohtalaisessti lähinnä FEK:a.Sli-kulmassa näyttäisi olevan kaksi erillistä n~osteiiorisonttia,sitä liittyykö kumpikaan Jussinnialniin on vaikea sanoa.l~terkkiakaän ZiT:stä. tai CU:sta ei ole nakynyt.alueelle tulee kohta.lainen magneettinen ja sehköinen h2.iriö. I~~artoitusalueella olevista montuistn löytyi ainoastaan Tolvnansin vanha louhos (280).Jussinnalmin kyljessa oleva pieni monttu sa.attaa olla Laitakarin tarkoittama Kasabyn ZN-CU louhos.

5 Tektoniikka Alueen W-osissa aiheuttavat häiriöit.5 laajahkot GR-alueet.S1tJkulmassa liuskeisuus on lähestulkoon itä-länsi suuntaista ja kaade on pohjoiseen.it2.änpiiin tultaessa liuskeisuuden I:ulkil alkaa taipua ja alueen keskiosissa se on lähes koillinen- lounas suuntai~ta.karttalehden keskiosassa oleva laakso on il:..eisesti jonkinlainen ruhje,koska varsinkin eteläosassa on laakson eri puolilla olevilla liuskeisuuksilla selvästi erilainen ku1ku.i:- osassa näytta5 ero jotenkin tasoittuvan eikä kulussa ole mita2.n selvää samakohtaa.kartoitusalueen E-osan liuskeisuus on kat:keasti ottaen Luode-kan.kko suuntaista ja ka.ade on ta.:cll5kin ylecnsa - poh.ioiseen.i;!:-kulman - vulkaniitit ovat ri:elko vahvasti ooirnut- A tuneita.drzillä havaintoalueilla on hyvin runsaasti pienoipoimutusta (182,187). Turussa ~ Timo huskeeniemi