J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'

Transkriptio

1 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'

2 Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä 1976 Tutkimusalue: Haverin kaivoksen yn;päristö Kartoittajat: Lu~ Hannu A. Ollila ja FK Jukka Laurikko Esikartoittaj~t: LuK Timo Äikä3 ja yo Olavi Kon~oniemi Allekirjoittanut kartoitti karttalehdillä A, B, C ja D 8ekä ~12~ 02 A ja B. Jukka Laurikko työskenteli lehdillä A, C, B ja D. Yleistä Alueella toimi kaksi kartoitusryhmää; llekirjoittanut ja Timo Äi= käs sekä Jukka Laurikko ja Olavi Kontoniemi. Käytännössä todettiin tehokkaimmaksi tavaksi liikkua yhdessä. Esikartoittaja paikallisti paljastuman, merkitsi sen kartalle ja käänsi kuntan. Kartoittaja havannai ja käänsi kunttaa tarpeen mukaan. Huerin kaivoksen lähiympäristön detaljikartoitus tehtiin 1 : Paikallistamisen helpottamiseksi alue kartoitettiin 50 X 50 m ruutuihino Apuna olivat geofysikaalisiss mittauksissa käyt~tyt runkolinjat. Täten havainnot on sidottu maastomittauksissa saatuihin häiriöihin. Kartoitus, Jukka Laurikko ( JL ) Kartt alehti A Kartoitus suoritettiin lähinnä Viljakkala - Hämeenkyrö tien itäpuolella. Tarkoituksena on ollut rajata vulkaniittien ja happamien syväkivien kontakti. Karttalehden pohjoisosassa kontakti tulee lähelle pappilaa. Täällä ta~ataan muutamissa paikoissa paljastumissa pelkästään hapanta vulkaniittia, mutta useimmiten se on granodioriitin breksioimaao ~ämä breksioituminen liittyy kontaktiin. Idenpänä tavataan vaift porfyyristä granodioriittia.. Karttalehden keskivaiheilla Hi~~isten järven pohjoiapuolella tavataan

3 ruosteisia kiilleliuskeita ja hapanta Tulkaniittia. Ruosteisuus johtuu hienosta rautakiisupirotteesta. Edellä kuvatulta alueelta on tavattu muutamilla paljastumilta karkea= rakeista sarvitälke gabroa ja siihen liittyviä dioriittisia varianttej ja. Hiiroiste järven eteläpuolelta, Harhalan kylän kohdalla ltulkee leveth ähkö happymtien vulk:miittien muodostama jakso. T~än ryöhykkee!l jatku.- " vuudesta itään päin ei ole tjyttä varmuutta. Itäpuolella, karttalehdeljä 212~ 02 C tavataan myös kahdella paljastumaila hapanta vulkaniittia, joiden kulku poikkeaa kuitenkin selvästi läntisen jakson kulusta. Karttalehden eteläreunalla tavataan pl-porfyriitt~ä, sekä itä- että 1 länsioassa. Länsiosassa siihen liittyy paikoir uraliittiporfyriittiä. Itäosassa plpft on voimakkaasti tektonisoitunut ja siihen liittyy paikoin sv-hajarakeita sisältäviä sekä hienorakeista happamempia vulkanii t te ja. Edellä kuvatut kivet kuuluvat kivilajiensa ja kulkunsa perusteell a samaan patjaan, joka karttalehden itäosassa on voimakkaasti tektonisoitunut. Karttalehden kaakkoisosassa tavata,at agglomeraattivyöhykkeet jatkuvat eteläpuoleiselle karttalehdelle B, jonka yhteydessä nämä kivet kuvataan. Karttal ehti B Karttalehden alueella oleva vulkaniittijakso on rajoitettu länsija itäpuolella rajoittuviia porfyrisiin granodioriitteihi~. Jakson eteläosan kartoitus on lopetettu matalalentomittau~alueen eteläreun.aan. Jakson eteläosan kivien kulku on melkein pohjois-eteläinen, hieman läntee~äin taipuva. Liuskeisuuden lisäksi paikoin kivestä on voitu erottaa selvä kerroksellisuus. Eteläosasta luoteeseen päin kulkeva jakso on eteläosistaan voimakkaasti tektonisoitunut ja paikoin sv-gneissimäistä. Muutamilta paljastumilta voidaan kuitenki~ havaita selvästi vulkaanisia piirteitä, jopka paikoin ovat laavamaisia. Tämän perusteella gneissimäiset kivet on kartalla piirretty intermediäärisiksi vulkaniiteiksi. Karttalehdellä olevat intermediääriset kivet ovat sekä laavoja että

4 tuffiitteja. Monin paikoi niissä on tavattu myös murskaleina muuta vulkaanista kiveä. Kartoituksessa tälläsiå~kiviä on kutsuttu agglo ~eraateiksi. Heitteleiden koosta riippumatta on ko nimeä käytetty paljastumakmrteissa. Niiden koko on aina mitattu. Kiven luonne ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Eräät agglomeraateiksi merkityt kivet on tulkittu vulkaanisiksi konglomeraateiksi. Tällaisista konglomeraateista on kuitenkin havaittavissa paljastumilta jokseenkin aukoton sarja tyäsin murskaleettomiin tuffiittisiin kiviia. Iskosmateriaalin perusteella on kivelle aknettu nimitys intermediäärinen tai emäksinen ~ggiamer~atti. Jakson keskivaiheilla kulkee hapan vulkaniitti vyöhyke, joka muodostaa yhtenäisen, koko alueen poikki kulkevan vyöhykkeen. Siihen liittyy paikoin siirroks ~ sen keskivaiheilla. Keltaisella T~rillä merkityt vulkani itit ovat happamia, erittäin hienorakeisia ja liuskeisia. Vyöhykkeen, karttalehdellä 02 A ulottuvalla jatkeella,hvulk tarkoittaa kv-porfyyriä Tämänkiven kv-rakeet erottuvat muusta kivestä selvästi suurempina rakeina~ Ne ovat yleensä simisiä. Joissakin paikoin agglomeraateista on tavattu satunnaisesti kuparikiisua pirotteena. Karttalehti C - Karttalehden lounamsnurkassa saattaa kulkea yhtenäimen vulkaniittijakso;. Sitä ei ole varmuudella pystytty toteamaan paljastumien vähyyden t takia. Hirvijärven koilisreunalla on yhtenäinen kapea intermediäärinen vulkaniittivyöhyke. Muutamilla paljastumilla tavataan kapeina raitoina mar,netiittia. Tämän vyöhykkeen koilisreuna rajoittuu granodioriittiin. Lounaispuolella tavattiin myös grdr:a. Edelleen tästä lounaaseen tavattiin kahdella paljastumaila hvulk:a. (Näistä on mainittu 02 A lehden kuvauksessa). Näiden vyöhykkeiden jatkuminen kaakkoon on epävarmaa. Karttalehden eteläreunalla, sen keskivaiheilla, tavattiin muutamilla paljastumilla ivulk:a, sekä niiden kontakti syväkiveeno Nämä vulkaniitit saattavat olla Hirvijärven ivulk:n jatke,

5 Karttalehti D 1 : Karttalehden mukaan vulkaniittijakson pitäisi tulla näkyvii~ tämän lehden pohjoisreunalla. Alueella suoritetun kartoituksen yhteydessä löydettiin kuitenkin vain pääasiassa porfyyristä grdr:a. Kahdella paljastumaila tavattiin kuitenkin ivulk; a. Näiden perusteella on kuitenkin vaikeaa konstruoida alueelle vulkaaniaten kivien horisonttia. Paljastumat liittynetät kontaktialueiden liasseihin ja breksioihin. Kartoitus, Hannu A. Ollila ( HAO ) Karttalehdet B ja D Karttål ahtien alueelta kartoitett iin Viljakkalasta Kyrö~järven kulkevan vulkaanisten kivien j akso ja sen kontaktit alueen syväkiviin. Alueen vulkaniitit ovat koostumukseltaa suhteellisen emäksisiä, plagioklaasin ja sarvivälkkeen suhde on 1 : 1. Ko kivet kartoitettiin intermediäärisiksi. Vulkaniitit ovat deformoituneet aika voimakkaasti. Siitä huolimatta oli mahdollista ~e eritellä laavoiksi tai tuffeiksi. Kauttaaltaan sekä laavoissa että tuffeissa esiintyy vaihtelevissa määrin karsiutuneita lmmroja, joille deformaatio on antanut mitä ihmeellisimpiä muotoja. Kervoksellisuus ja liuskeisuus ovat aina yhdensuuntaisia. Paikoin on myös havaittavissa heikko akselitasoliuskeisuus. Etel ässä vulkaaniset kivet rajoittuvat kiilleliuskeisiin ja kiillegneisseihin ja lännessä ja pohjoisessa granodioriittiin. Ko~takti Grdr:n ja vulkaniitin välillä on breksioitunut. ~rdr on breksioiva aines. Kontaktin läheisyydessä syväkivessä on pientä vaihtelua. Paikoin se on kvartsidoiriittia, mutta granodioriittia esiintyy huomattavasti enempi. ali Haverin kaivoksen lähiympäristön detaljikartoitus Kartoitus suoritettiin mittakaavassa 1 : Kartoitusalue on kart~ talegfillää 222~ 11 e, D ja A, B.

6 Alueen eteläi sin kivi on kiilleliuske, jossa on grafiittia hiukah. Sttä tavattiin vain yhdellä paljastumalla, missä sillä oli kontakti kvartsiporfyyrin kanssa. Kvpf:a esiintyy aika runsaasti alueen kaakkoisreunalla. Se on hyvin hapan, selvästi porf.yyrinen kivi. Kvartsin lisäksi siinä esiintyy paikoin myös maasälpl hajarakeita. Kontakti pohjoispu0lella olevan intermediäärisen laavan kanssa sijoittuu Viljakkalan urheilukentän tienoille. Se on NE - SW - suuntainen ja jossain määrin breksioitunut. Kontaktiin liittyy malmiutumista. ""'~._!.1'\.0( '" \.!.-c:j ~ Suurin osa kartoitusalueen kivista on(intermediääristä laavaa. Siinä ei ole makroskooppisesti kovinkaan suuria koostumus eroja. Kartoitusalueen lounaisnurkasta A~sonmäen selvähkö tyynylaava horisontti, jonka vo~olettaa länsipäähän esiintyy jatkuvan vielä Peltosaareen asti. Tyynylaavojen läheisyyteen liittyy paikoin jopa runsaastikin esiintyviä karsiluiroja. Nämä voivat olla mahdollisesti deformaatio särkemiä tyynyjä Nämä on kartoitettu vulkaaniseksi \tt:-- breksiaksi. Ansonmäen (päässä esiintyvät breksiat ovat luonteeltaan erilaisia. Ne ovat syntyneet todennäköisesti tektoonisesti (huom. kontakti syväkiven kanssa on hyvin lähellä). Kaikkialla,missä on havaittavissa malmiutumista, paitsi ed. jo mainittu kontakti ila:n ja kvpf:n kanssa, esiintyy dasiittisen koostu-."t> " (A_ muksen omaava kvartsimaasälpäporfyyri~ ~ kvplpf. Juonet kuih!~ ät kolmessa eri suunnassa., jotka ovat N - s, E - W ja EEW - WNW. Kivi on selvästi por~inen ja yleensä suuntautumaton Paikoin kontaktin läheisyydessä se on heikosti liuskettunut. Ansanmäessä juonet seuraavat geofysikaalisia häiriöitä. Niitä esiintyy ympäriinsä koko kartoitusalueella. Huom. myös kaivoksella. Peltosaaressa on N - S -suuntainen lamprofyyriksi kartoitettu juoni, jossa on runsaasti grdr murskaleita. Alueen pohjoisosassa on kontakti grdr n kanssa. Se on breksioitunut. Iskoksena on grdr. Murskaleitten koko vaihtelee suuresti. Niitä on havannottu jopa n. yhden kilometrin päässä kontaktista. Yleisesti ottaen ila on heikohkosti liuskettunut. Akselitasoliuskeisuus on hyvin vaikeasti havaittavissa. Samoin on laita viivauksen ja venymän kanssa. Kts. tektooniset kartat.