GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: , 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: , 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki Jarmo Nikander KALLIOPERÄ- JA MALMITUTKIMUSTEN KAIRAUKSET KEITELEEN KANGASJÄRVEN PIELAVEDEN KOIVUJÄRVEN JA KEITELEEN HEMMINGIN VÄLISELLÄ ALUEELLA VUOSINA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 Tutkimusalueen sijainti...3 TUTKIMUSTEN TAUSTA...3 SUORITETUT TUTKIMUKSET...3 Geofysikaaliset mittaukset...3 Kairaukset...7 TUTKIMUSTULOKSET...10 Peltomäki A...10 Karkeislampi C...11 Karkeis C...11 Valkeinen B...12 Isokangas B...13 Kangasjärvi C...13 Vehkalampi C...14 Miilusuo A...14 Alakorpi B ja A...16 Vattu B...16 Hevossuo B...19 Sika-aho B...19 Korppinen D...19 Sikakorpi A...19 Tulli A...19 Alanko A...20 Kaplaskangas C ja A...20 Vanna D...21 Marjosaari ja Salmensaari D...21 AINEISTON TALLENTAMINEN...22 LIITTYY...23

3 3 JOHDANTO Tutkimusalueen sijainti Keiteleen Kangasjärven-Pielaveden Koivujärven-Keiteleen Hemmingin tutkimusalue sijaitsee Pohjois- Savossa, Keiteleen, Pielaveden ja Pihtiputaan kuntien alueella. Alue sijoittuu Pihtiputaan , Tervon ja Pielaveden karttalehtien alueelle (kuva 1). Alueella on tiheä maantie- ja metsäautotieverkosto. TUTKIMUSTEN TAUSTA Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikön Vihanti-Pyhäsalmi-hankkeen yhtenä tehtävänä oli selvittää Kangasjärven - Koivujärven - Hemmingin-välisen alueen geologiaa ja malminmuodostusta (kuva 2). Hankepäällikkönä oli geologi Jukka Kousa. Alueellisesta geologisesta tutkimuksesta vastasivat geologit Jouni Luukas, Jukka Kousa ja Jarmo Nikander. Kairauksista huolehti geologi Jarmo Nikander. Geofysikaalisten mittausten suunnittelun ja tulosten tulkinnan teki geofyysikko Aimo Ruotsalainen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusten yhteydessä alueella tehtiin vuosina kallioperäkartoitusta, maastogeofysikaalisia mittauksia, syväkairausta ja kevyttä kairausta (POKA). Tässä raportissa selostetaan kohteittain kairausten tulokset. Kaikkiaan kairattiin 66 POKA-reikää ja 10 syväkairausreikää. Reikien yhteispituus on 7528 m. Koko alueen geologinen ja malmigeologinen selvitys tullaan esittämään Vihanti-Pyhäsalmi-hankkeen loppuraportissa. Geofysikaaliset mittaukset Kairauksia varten alueella tehtiin magneettisia ja slingram-mittauksia useilla hajaprofiileilla. Näiden lisäksi tehtiin systemaattinen mittaus neljällä alueella (kuva 3). Mittaukset suoritti GTK:n mittausryhmä. Systemaattisten mittausten runkolinjoitus on tehty 500 m välein ja paikannus tarkkuus-gps:llä. Magneettiset mittaukset on tehty protonimagnetometrillä ja slingram-mittaukset kelaväliä 60 m ja pääasiallisesti taajuutta 3600 Hz käyttäen. Korkeajakso-slingram-mittauksissa taajuus oli Hz. Magneettisten mittausten pisteväli on 10 m ja linjaväli 50 tai 100 m, painovoimamittauksissa vastaavasti 20 m ja 100 m. Magneettisista mittauksista on poistettu maan magneettisen kentän ajallisesta vaihtelusta aiheutuvat muutokset erillistä maa-asemaa käyttäen. Painovoimamittauksen Bouguerarvot on laskettu valtakunnalliseen tasoon. Systemaattisia alueellisia mittauksia tehtiin seuraavasti. Syksyllä 1999 tehtiin Vatun alueella 3 km 2 laajuinen magneettinen ja korkeajakso-slingram-mittaus. Keväällä 2000 tehtiin magneettinen ja slingrammittaus Kolunpurolla 11 km 2 alueella. Talvella ja keväällä 2001 tehtiin Valkeisella 12 km 2 alueella magneettinen, gravimetrinen ja slingram-mittaus. Talven ja kevään 2001 aikana tehtiin Kaplaskankaalla 3.5 km 2 alueella magneettinen ja slingram-mittaus.

4

5

6

7 7 Kairaukset Karttalehdelle kairattiin GTK:n POKA-kalustolla 16 reikää ja Suomen malmi Oy kairasi 5 syväkairausreikää. Kairauskohteita oli 6 kappaletta (kuva 2). Kairareikätiedot on esitetty taulukossa 1. Peltomäen kohteeseen karttalehdelle A kairattiin loka-marraskuussa 2000 kolme POKA-reikää, R , yhteensä 293 m. Karkeislammelle karttalehdelle C kairattiin marraskuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana neljä POKA-reikää, R349, , yhteensä 349 m. Karkeis-nimiseen kohteeseen karttalehdellä C kairattiin marraskuun 2000 ja tammikuun 2001 välisenä aikana kolme POKA-reikää, R , yhteensä 291 m. Valkeinen-nimiseen kohteeseen karttalehdellä B kairattiin marras-joulukuussa 2000 reiät R , yhteensä 550 m. Valkeiselle kairattiin vielä kevättalvella 2003 GTK:n POKA kalustolla 4 reikää, R , yhteensä 372 m. Lisäksi tammikuussa 2001 kairattiin 149 m pitkä reikä R357 Valkeisen koillispuolelle Ruunasuolle. Kairauksen suoritti Suomen malmi Oy. Isokankaalle karttalehdelle B Suomen malmi Oy kairasi 244 m pitkän reiän R 356 joulukuussa Kangasjärvelle kairattiin kesällä 2003 kaksi POKA-reikää, R 388 ja 389, yhteensä m. Taulukko 1. Kairareikätiedot karttalehdellä REIKÄ X Y SUUNTA KALTEV. MAATA PITUUS m m YHTEENSÄ

8

9 9 Vuosina karttalehtien ja alueille kairattiin 50 POKA-reikää GTK:n omalla POKA-kalustolla ja Suomen malmi Oy kairasi 5 syväkairausreikää. Kairauskohteita oli 14 kappaletta (kuva 2). Kairareikätiedot ja kohteiden nimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kairareikätiedot karttalehdillä 3313 ja REIKÄ X Y SUUNTA KALTEV. MAATA m PITUUS m Vehkalampi Miilusuo Alakorpi Vattu Hevossuo Sika-aho Korppinen Sikakorpi

10 10 REIKÄ X Y SUUNTA KALTEV. MAATA PITUUS m m Tulli Alanko , 04 Kaplaskangas Vanna Marjosaari Salmensaari YHTEENSÄ TUTKIMUSTULOKSET Peltomäki A Rei illä tutkittiin Kangasjärven sinkkimalmivyöhykkeen mahdollista luoteista jatketta (kuva 4). Reiät 330 ja 331 kairattiin sähköiseen ja magneettiseen anomaliaan. Reiällä 332 tutkittiin gravimetrisen anomalian aiheuttajaa. Reiällä 330 lävistettiin hapanta, intermediääristä ja emäksistä vulkaniittia vuorokerroksina. Sähköinen anomalia aiheutuu happamassa ja intermediäärisessä vulkaniitissa olevasta heikosta rikkikiisupirotteesta ja kapeista rikkikiisu-magneettikiisubreksioista. Magneettisen anomalian aiheuttaa intermediäärisessä vulkaniitissa oleva magnetiittipirote. Reiässä 331 on samaa intermediääristä vulkaniittia kuin edellisessä reiässä. Reiän hapan vulkaniitti on kalimaasälpä- ja muskoviittipitoista kvartsiporfyyristä lapillituffia. Emäksisessä vulkaniitissa on kaksi kapeaa kvartsiutumaa. Lisäksi reiässä on 5 m paksu kerros kordieriitti-granaattigneissiä, joka lienee alkuaan intermediääristä vulkaniittia. Kaikissa kivilajeissa on vähän rikki- ja magneettikiisua pirotteena ja

11 kapeina raitoina. Reiästä analysoitiin 21 kpl n. 1 m pituista näytettä. Merkittävää on kullan huomattavan anomaalinen pitoisuus. Kultapitoisuus vaihtelee välillä ppb, korkein pitoisuus on 216 ppb. Reikä 332 lävisti pääasiassa emäksistä lapillituffia. Lisäksi välillä m on rikkikiisupirotteista hematiittiutunutta kvartsiporfyyriä. Reiästä analysoitiin 10 kpl n. 1 m pituista näytettä lähinnä kultapitoisuuden selvittämiseksi. Kultapitoisuus on alle määritysrajan 10 ppb. Reiät 330 ja 331 lävistivät happaman kivilajiseurueen, johon Kangasjärven sinkkimalmikin kuuluu. 11 Karkeislampi C Kangasjärven pohjoispuolella olevan Karkeislammen paljastumattoman alueen geologiaa ja heikkojen sähköisten johteiden aiheuttajia tutkittiin 4 POKA-reiällä, R 349, , (kuva 4). Marraskuussa 2000 kairattu reikä 349 lävisti hapanta ja intermediääristä vulkaniittia, jossa on diopsidikarsikerroksia. Lisäksi reiässä on kapeina kerroksina muskoviittigneissiä ja kordieriitti-serisiittisillimaniittigneissiä. Sähköinen anomalia aiheutuu happamassa vulkaniitissa olevista kapeista rikkikiisumagneettikiisuraidoista. Kivissä havaittiin myös muutamia arseenikiisuhippuja. Reiästä analysoitiin 23 kpl n. 1 m pituista näytettä. Analyyseissä on huomattavaa ainoastaan hieman anomaaliset kultapitoisuudet. Korkeimmat pitoisuudet ovat emäksisessä juonessa, sen alakontaktin tuntumassa syvyydellä m. Metrin pituisten näytteiden kultapitoisuudet ovat 102 ppb ja 137 ppb. Helmikuussa 2001 kairattiin reikä 358. Alusta syvyydelle m on hapanta vulkaniittia. Kivi on paikoin hyvin kvartsirikasta ja siinä on muutama kapea diopsidikarsiraita. Välillä m on rikkikiisua heikkona pirotteena. Vulkaniitissa on pari kapeaa emäksistä juonta. Reiän loppu syvyydelle m on kerroksellista, osin kerrallista hienorakeista kiilleliusketta, jonka peliittisissä kerroksissa on karkeaa sillimaniittia. Johteet aiheutuvat väleillä m ja m olevista grafiittiliuskekerroksista. Seuraava reikä, R 359, kairattiin myös helmikuussa Reikä lävistää syvyyteen m samaa kiilleliusketta, jota on edellisen reiän loppuosa. Syvyydestä m alkaen reiän loppuun syvyyteen m kivi on voimakkaasti hiertynyttä sillimaniitti-muskoviittigneissiä, jonka loppuosassa on vähän kordieriittia. Johde aiheutuu välillä m olevista magneettikiisu-rikkikiisuraidoista ja laikuista. Maaliskuussa 2001 kairattiin kohteen pohjoisin reikä R 360. Teknisten vaikeuksien vuoksi reikä jouduttiin lopettamaan syvyyteen m. Kivi on osin kordieriittipitoista sillimaniitti-muskoviittigneissiä. Reikä ei tavoittanut sen etupuolella olevaa johdetta. Eteläisin reikä 349 alkaa Karkeisvuoren happamasta vulkaniitista, jonka jälkeen muut reiät lävistivät Vihannin Lampinsaari-assosiaation tyyppisiä kivilajeja. Karkeis C Karkeislammen länsipuolelle kairattiin 3 POKA-reikää, R , alueen geologian ja sähköisten johteiden aiheuttajien selvittämiseksi (kuva 4). Reikä 350 kairattiin vuoden 1991 iskuporakonenäytteenotossa esiin tulleen heikon kulta-anomalian tutkimiseksi. Reikä lävisti hapanta ja intermediääristä vulkaniittia, joissa on kapeita diopsidikarsikerroksia. Rikkikiisua ja magneettikiisua on vain satunnaisesti. Reiästä analysoitiin 33 kpl n. 1 m pituista näytettä. Analyyseissä on hyvin heikkoa satunnaista kulta-anomaalisuutta, korkein kultapitoisuus on 26 ppb. Tulos selittää iskuporakonenäytteenoton heikot kulta-anomaliat. Reikä 351 lävisti pääasiassa intermediääristä tuffia, jossa on välillä m magneetti- ja rikkikiisupitoinen grafiittituffikerros. Reikä päättyy emäksiseen tuffiin. Pohjoisin reikä 352 on kokonaan hienorakeisessa serisiittipitoisessa kvartsi-maasälpägneississä, jossa on sillimaniittipitoisia kerroksia ja sarvivälke-granaattipitoisia kerroksia. Sähköinen anomalia aiheutuu välillä m olevasta magneettikiisupirotteesta ja kapeista magneettikiisuraidoista. Tämänkin kohteen eteläisin reikä 350 lävisti Karkeisvuoren hapanta vulkaniittia ja muut reiät lävistivät Vihannin Lampinsaari-assosiaation tyyppisiä kivilajeja.

12 12 Valkeinen B Valkeinen sijaitsee n. 4 km Kangasjärven sinkkimalmin luoteispuolella (kuva 4). Alueella on runsaasti emäksisiä vulkaniitteja ja matalalentogeofysiikassa vulkaniittien reunoilla on hyvin heikkoja sähköisiä anomalioita. Alueen kaakkoispuolelta tunnetaan vanhastaan muutamia rikkikiisupitoisia lohkareita, joissa on vähän sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta. Kesän 2000 tutkimuksissa löytyi lukuisia plagioklaasivaltaisia, osin rapautuneita lohkareita, joissa on runsaasti rikkikiisua. Alueen malmimahdollisuuksien selvittämiseksi tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia ja talvella kairattiin otollisimmat kohteet. Ensimmäinen reikä R353 on kokonaisuudessaan intermediäärisessä tuffissa. Kivi on keskirakeista ja raitaista. Alusta syvyyteen m kivi on vaaleaa ja epidoottipitoista. Siinä on rikkikiisua kohtalaisesti pirotteena ja raitoina. Välillä m on sinkkivälkemalmiutuma. Pohjana on hiertynyt, epidoottiutunut intermediäärinen tuffi, jossa on vähän rikkikiisua ja runsaasti vaalean ruskeaa sinkkivälkettä raitoina. Sinkkipitoisuus on 14.8 %. Edellisellä metrillä sinkkiä on 0.3 %. Malmiutuman jälkeen sinkkiä on vain 0.03 %, joka on tyypillinen pitoisuus reiän rikkikiisupitoiselle vulkaniitille. Sinkkimalmiutuman jälkeen on välillä m vaaleaa rikkikiisupitoista ja epidoottiutunutta intermediääristä tuffia, jossa on kapeina välikerroksina hapanta vulkaniittia. Välillä m on lähes kiisutonta intermediääristä tuffia, jonka loppupuolella tulee mukaan raitoja, joissa kivessä on neosomisuonia ja suuria granaatteja. Kohdassa m on muutamia arseenikiisurakeita. Reiän loppuun syvyyteen m on poimuttunutta, migmatiittiutunutta, granaattipitoista intermediääristä tuffia. Reiästä analysoitiin 20 kpl 1 m pituisia näytteitä. Sinkkimalmiutuman ulkopuolella ei ole merkittäviä metallipitoisuuksia. Sinkkipitoisuus vaihtelee välillä ppm, lyijyä on n. 20 ppm, kuparia on ppm, nikkeliä on alle 10 ppm, rikkiä on 1-3 % ja kultaa on ppb. Sinkkimalmiutumassa on sinkkiä 14.8 %, rikkiä 8.9 %, kuparia 289 ppm, lyijyä 29 ppm, nikkeliä 5 ppm, molybdeniä 50 ppm, kultaa 75 ppb ja huomattavasti kadmiumia, 1340 ppm. Edellisen alle 140 m päästä kairattiin reikä 354. Koko reikä on intermediäärisessä tuffissa. Välillä m on rikkikiisua kohtalaisesti pirotteena ja raitoina. Sinkkivälkettä ei havaittu lainkaan. Kiisuuntumassa on kordieriittipitoisia ja kordieriitti-sillimaniittipitoisia vyöhykkeitä runsaasti. Reiästä analysoitiin 59 kpl 1 m pituista näytettä Metallipitoisuudet ovat samaa luokkaa kuin reiässä 353 sinkkimalmiutuman ulkopuolella rikkikiisupitoisessa kivessä. Edellisestä reiästä 140 m etelään kairattiin reikä 355. Siinä on välillä m intermediäärisessä tuffissa kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Tällä välillä on myös kordieriittipitoisia osia. Syvyydeltä m reiän loppuun syvyydelle m on emäksistä tuffia. Reikä 357 kairattiin edellisistä n. 700 m koilliseen Ruunasuolle. Reikä kairattiin emäksisten pyroklastisten vulkaniittipaljastumien länsipuolella olevaan heikkoon sähköiseen anomaliaan. Reikä alkaa emäksisellä laavalla, jota on syvyyteen m. Tämän jälkeen on emäksistä lapillituffia syvyyteen m. Välillä m on emäksisestä lapillituffista muuttunutta kordieriittigneissiä, jossa on kohtalaisesti rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Reiän loppu syvyyteen m on emäksistä tuffia. Helmikuussa 2003 palattiin Valkeisen kohteelle ja kairattiin 4 POKA-reikää. Reiät kairattiin 100 m reikien 353 ja 354 pohjoispuolelle samalle profiilille. Läntisin reikä 374 lävisti syvyyteen m asti intermediääristä tuffia. Reiän loppu syvyyteen m on kvartsidioriittia. Reiän alussa on heikkoa rikkikiisupirotetta 16 m syvyyteen. Kvartsidioriitin kontaktimetamorfisesta vaikutuksesta tuffi on syvyydestä m lähtien granaattipitoista ja melko voimakkaasti suonittunutta. Edellisen taakse kairattiin reikä 375. Alusta syvyyteen m on sillimaniitti-kordieriittigneissiä. Sen päämineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi, kalimaasälpä ja biotiitti. Sillimaniitin ja kordieriitin määrä vaihtelee. Kivessä on paikoin kohtalaisestikin rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Analyysien mukaan siinä ei ole mainittavia anomaalisia metallipitoisuuksia. Väli on intermediääristä tuffia. Reiän loppuun syvyyteen m on suonittunutta granaatti-kordieriittigneissiä, joka lienee muuttunutta intermediääristä tuffia.

13 13 Profiilin itäisimmässä reiässä 376 on alusta syvyyteen m vuorotellen sillimaniitti-kordieriittigneissiä ja intermediääristä tuffia, jossa on kvartsi-maasälpämuuttuneita osia. Rikkikiisua on osin kohtalaisestikin pitotteena ja raitoina. Sinkkivälkettä havaittiin vain 1 mm kapeana raitana. Reikä päättyy syvyydellä m intermediääriseen tuffiin. Reikä 377 kairattiin 20 m reiän 353 taakse. Sillä tutkittiin reiän 353 sinkkivälkepitoisuuksien jatkumista hieman syvemmällä. Reiän pituus on m. Koko reikä on intermediäärisessä tuffissa, jossa on paikoin kohtalaisestikin rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Lisäksi välillä on rikkikiisupitoista hapanta gneissiä, joka on rinnastettavissa kohteen sillimaniitti-kordieriittigneissiin. Välillä m on samaa kiveä voimakkaasti hiertyneenä. Sijaintinsa perusteella tämä voitaisiin yhdistää yläpuolen reiän sinkkivälkepitoiseen osaan, vaikkakin sinkki puuttuu. Analyysien mukaan kiisuuntumassa on 2-4 % rikkiä, ppm sinkkiä ja enimmillään 40 ppb kultaa. Tulos vastaa yläpuolen reiän 353 analyysituloksia. Valkeisella paikannettiin kairauksilla ja geofysikaalisilla mittauksilla noin 80 m paksu ja 400 m pitkä malmiutunut vyöhyke, jossa päämalmimineraalina on rikkikiisu. Lisäksi havaittiin vähän magneettikiisua, kuparikiisua ja sinkkivälkettä. Malmiutumassa on 2-5 % rikkiä, ppm sinkkiä, ppb kultaa ja paikoin ppm kuparia. Paras sinkkipitoisuus on reiässä 353, jossa 0.25 cm matkalla on 14.8 % sinkkiä ja 9 % rikkiä. Valkeisen vulkaniitit sijaitsevat Vihannin Lampinsaari-assosiaation tyyppisten kivien yläpuolella, joten ne on rinnastettu Pyhäsalmen vulkaniittien päällä oleviin Vihannin alueen vulkaniitteihin. Malmiutumisen yhteydessä intermediäärinen tuffi on voimakkaasti muuttunutta. Muuttumismineraaleina ovat kvartsi, sillimaniitti, kalimaasälpä ja kordieriitti. Malmiutuma voidaankin tulkita hydrotermiseksi syrjäytysmalmiksi. Se voidaan myös rinnastaa synnyltään Vihannin Lampinsaaren, Kuuhkamon ja Vilmingon alueen malminmuodostukseen. Nämä on kuvattu Vihanti-Pyhäsalmi-hankkeen loppuraportissa. Isokangas B Isokankaan kohde on n. 1 km Valkeisesta itään ja n. 2 km Karkeisen kohteen luoteispuolella (kuva 4), johon Suomen malmi Oy kairasi reiän R356. Reiällä tutkittiin saman vyöhykkeen geologiaa ja malmimahdollisuuksia kuin Karkeisenkin rei illä. Reikä alkaa diopsidikarrella, jota on syvyyteen m. Välillä m on intermediääristä tuffia. Välillä m on grafiittituffia, jossa on rikkikiisua ja magneettikiisua pirotteena ja raitoina. Arseenikiisua on havaittu 2 m matkalla harvana pirotteena. Välillä m on intermediääristä tuffia ja sen jälkeen syvyydelle m on grafiittituffia. Väli m on taas intermediääristä tuffia. Reiän loppuun syvyydelle m on hienorakeista biotiittipitoista kvartsi-maasälpägneissiä. Reiällä lävistettiin tyypillinen Vihannin Lampinsaari-assosiaation kaltainen kivilajiseurue. Kangasjärvi C Kangasjärven malmista 150 m länsiluoteeseen kairattiin reikä 388 (kuva 4). Sen tarkoituksena oli selvittää malmin länsipuolen geologiaa ja gravimetrisen anomalian aiheuttajaa. Reiän alusta syvyyteen m on intermediääristä vulkaniittia, jossa on runsaasti granaatti-antofylliittipitoisia kerroksia. Tämän jälkeen reiän loppuun on hapanta vulkaniittia, joka on sillimaniitti- ja granaattipitoista. Siinä on paikoin hyvin heikkoa kuparikiisupirotetta. Reikä tavoitti Kangasjärven malmin sisältävän happaman vulkaniitin, mutta se jäi lävistämättä. Kangasjärven itärannalle kairatulla reiällä, R 389, pyrittiin selvittämään emäksisen vulkaniitin ja Karkesivuoren happaman vulkaniitin kontaktialuetta (kuva 4). Samalla reikä kohdistettiin sähköiseen ja magneettiseen anomaliaan. Reiän alusta syvyyteen m on homogeenista rikkikiisupirotteista kvartsimaasälpäporfyyriä. Kivilaji on tulkittavissa lähinnä subvulkaaniseksi juoneksi. Seuraavaksi välillä m on hapanta tuffia. Välillä m on magneettikiisua piroteraitoina ja välin alussa breksiana kvartsijuonessa. Reiän loppuun syvyyteen m on Karkeisvuoren tyyppistä hapanta

14 14 lapillituffia. Kaikkia kivilajeja leikkaavat lukuisat emäksiset juonet, jotka ovat suuntautuneet yhtä voimakkaasti kuin isäntäkivikin. Vehkalampi C Karttalehden pohjoisin kohde sijaitsee Kolunjärven eteläpuolella Vehkalammella. Täällä tutkittiin verraten voimakkaan magneettisen ja sähköisen anomalian aiheuttajaa ja sen itäpuolella olevan heikon johteen syytä tammikuussa Samaan profiiliin kairattiin kolme reikää, R , yhteensä 212 m (kuva 5). Voimakkaan anomalian aiheuttajia ovat osin suonittuneessa kiillegneississä olevat muuttuneet ja hiertyneet vyöhykkeet. Näiden kivilaji on kordieriitti-biotiitti-sillimaniittigneissiä, jossa on paikoin runsaastikin magneettikiisua ja grafiittia raitoina ja pirotteena. Sinkkivälkettä on satunnaisesti muutamissa magneettikiisuraidoissa. Vehkalammen luoteispuolen kiillegneissipaljastumissa on yleisesti leveitäkin sillimaniitti- ja kordieriittipitoisia vyöhykkeitä, mutta niissä on hyvin vähän magneettikiisua ja/tai grafiittia. Itäpuolen heikko johde aiheutuu suonikkaassa kiillegneississä olevista kapeista grafiitti- ja magneettikiisupitoisista hierroista. Kiviä leikkaavat lukuisat pegmatiittijuonet Miilusuo A Miilusuon kohde sijaitsee noin 4.5 km Vehkalammen lounaispuolella. Miilusuon alueen geologian selvittämiseksi kairattiin joulukuun 2000 ja tammikuun 2001 välisenä aikana 4 POKA-reikää samaan profiiliin, R , 546, ja yksi reikä, R 564, niiden kaakkoispuolelle, yhteensä 449 m (kuva 5). Läntisin reikä 562 lävisti porfyyristä graniittia syvyyteen m. Tämän jälkeen on syvyyteen m asti voimakas grafiittipitoinen ruhje. Reiän loppu syvyyteen m on karkearakeista silmägneissiä, jonka alkuperäinen kivilaji on biotiittiutunutta intermediääristä vulkaniittia. Grafiittipitoinen ruhje selittää geofysikaalisilla kartoilla näkyvän voimakkaan, pitkän johteen. Edellisen taakse kairattu reikä 563 on kokonaan raitaisessa intermediäärisessä vulkaniitissa. Reiän pituus on m. Reiän 563 taakse kairattiin reikä 561, jossa on alusta syvyydelle m karsiraitaista hapanta vulkaniittia. Siinä m alkaen kohtalaisesti rikki- ja magneettikiisua piroteraitoina ja kapea rikkikiisubreksia. Väli m on granaattipitoista emäksistä ja intermediääristä vulkaniittia. Reiän loppuun syvyyteen on plagioklaasiporfyriittiä. Reiästä analysoitiin 34 kpl 1 m pituista näytettä. Väli m on fosforin suhteen anomaalinen. Kahden näytteen fosforipitoisuudet ovat 1450 ppm ja 3470 ppm. Profiilin viimeisessä reiässä 546 on biotiitti-sarvivälkegneissin keskellä välillä m epidoottiutunutta ja osin epidoottilaikkuista hapanta vulkaniittia, jossa on runsaasti emäksisiä juonia. Miilusuon eteläreunalle kairattu reikä 564 lävisti koko matkalla migmatiittiutunutta kvartsimaasälpägneissiä. Rei illä lävistettiin Vihannin Lampinsaari-assosiaatioon kuuluvia kivilajeja.

15

16 16 Alakorpi B ja A Miilusuon eteläpuolella olevan Alakorven tutkimuksilla selvitettiin sen lounaispuolelta vuosien tutkimuksissa tavatun Hirvikankaan sinkkimalmiutuman mahdollista jatkuvuutta koilliseen. Kairausten tarkoituksena oli myös selvittää laajemmin kohteen kivilajeja ja Korppisen-Kangasjärven alueen geologiaa. Marraskuussa 2000 Suomen malmi Oy kairasi samaan profiiliin 5 reikää, reiät , yhteensä 855 m (kuvat 5 ja 6 ). Reiässä 556 on runsaasti hienorakeista, osin suonittunutta ja hiertynyttä hapanta vulkaniittia, jossa on satunnaisesti vähän rikki- ja magneettikiisua pirotteena ja kapeina raitoina. Reiässä on alusta syvyyteen ja välillä m suonittunutta kordieriitti-muskoviittigneissiä. Välillä m on raitaista emäksistä vulkaniittia. Reiän ja liuskeisuuden välinen leikkauskulma on lähes loppuun asti astetta. Lopussa leikkauskulma on hyvin loiva. Edellisen etupuolella olevassa reiässä 557 on alusta syvyyteen m intermediääristä vulkaniittia ja tämän jälkeen syvyyteen m on hapanta vulkaniittia. Välillä on muskoviittipitoista sillimaniittigneissiä. Reiän loppu syvyyteen on intermediääristä vulkaniittia. Reiän ja liuskeisuuden välinen leikkauskulma vaihtelee välillä 5-70 astetta. Reiän 557 etupuolella oleva reikä 558 alkaa muskoviittigneissillä, jota on syvyyteen m. Reiän loppu on osin migmatiittista ja graniittista hapanta gneissiä. Reiän ja liuskeisuuden välinen kulma on enimmäkseen hyvin loiva. Rei illä 559 ja 560 lävistettiin pääosin migmatiittiunutta hapanta gneissiä, joka on granaattipitoista. Reiän ja liuskeisuuden välinen kulma vaihtelee, mutta on enimmäkseen hyvin loiva. Reiässä 560 on kaksi voimakasta avointa ruhjetta. Reikien sydänkulmien voimakkaasta vaihtelusta päätellen kairausprofiili lävisti poimun harjan, joka on tulkittavissa myös sähköisiltä kartoilta. Paikalle on tulkittu etelälounaaseen aukeava synformi. Rei illä lävistettiin mitä todennäköisimmin sama kivilajikerros, jossa Hirvikankaalla on heikko sinkkimalmiutuma.reiät lävistivät myös tämän länsipuolella olevan muuttuneen happaman vulkaniitin. Tämä on sama kivilajiseurue, johon kuuluu myös Alimmaisen Lahnasjärven sinkkimalmiutuma noin 1 km lounaaseen Hirvikankaalta. Rei illä lävistetyt osin migmatiittiset happamat gneissit poikkeavat asultaan alueen migmatiittisista kiillegneisseistä. Happamat gneissit onkin tulkittu happamiksi vulkaniiteiksi. Kaikissa rei issä happamissa gneisseissä on runsaasti hiertyneitä emäksisiä uraliittiporfyriittisiä juonia. Happamat gneissit voidaan siten rinnastaa Kangasjärven pohjoispuolella oleviin Karkeisvuoren happamiin vulkaniitteihin. Vattu B Vatun alue oli malminetsinnän kohteena jo 1960-luvulla (kuvat 5 ja 6). Tällöin havaittiin hieman sinkkivälkettä deformoituneessa hapan vulkaniittipaljastumassa mittausalueen NE-osassa. Vastaavasta kivilajista oli tehty sinkkivälkehavainto ruopatun Kumpusjoen pohjasta keskeltä mittausaluetta. Kummassakin paikassa on vähäisen sinkkivälkkeen lisäksi vain muutamia rikkikiisurakeita.vuosien malminetsintätöiden maastogeofysikaalisten mittausten yhteydessä Vatussa tehtiin korkeajakso slingram-mittaus 1 km 2 alueella. Esiin tulleita anomalioita yritettiin selvittää kevyellä iskuporakoneella Cobra-kalustolla. Lohkareikkoinen moreeni kuitenkin esti kallion pintaan pääsyn. Myöhemmin julkistetuissa matalalentogeofysiikan sähköisissä kartoissa on Vatun alueella useita heikkoja, pitkiäkin johteita, joihin myös sinkkivälkehavainnot liittyvät.

17

18 18 Tämän hankkeen toimesta korkeajakso-slingram-mittausaluetta laajennettiin ja anomalioiden aiheuttajia selvitettiin POKA-kairauksella tammi-huhtikuussa Kaikkiaan kairattiin 14 reikää yhteispituudeltaan 1062 m. Ensimmäiset 5 reikää kairattiin Vattuniityn-Kaivosniityn alueelle. Rei`illä lävistettiin intermediäärisiä ja emäksisiä vulkaniitteja, joissa on yleisesti granaatteja. Sähköiset johteet aiheutuvat hiertyneessä intermediäärisessä vulkaniitissa olevista magneettikiisu- ja rikkikiisuraidoista ja heikosta pirotteesta. Sinkkivälkettä on vain muutamia rakeita. Reiät lävistivät emäksistä vulkaniittia ja biotiitti- ja granaattipitoista hapanta ja intermediääristä vulkaniittia, joissa on satunnaisesti magneettikiisua ja rikkikiisua hienona pirotteena ja raitoina. Lisäksi rei issä on emäksisiä juonia. Seuraavat 3 reikää, R , kairattiin Sulkavanjärven NE-rannan tuntumaan NW-SE-suuntaisen johteen tutkimiseksi. Reiät lävistivät voimakkaasti deformoituneita happamia, intermediäärisiä ja emäksisiä vulkaniitteja. Sähköinen johde aiheutuu happamassa ja intremediäärisessä vulkaniitissa olevista cm leveistä lähes kompakteista breksioivista magneettikiisujuonista. Johteen molemmin puolin on graniittiutuneessa happamassa vulkaniitissa heikko rikkikiisupirote. Luoteisimmassa reiässä R530 on ennen intermediääristä vulkaniittia happamassa vulkaniitissa 1.5 m matkalla kohtalaisesti rikkikiisua ja magneettikiisua, sekä vähän sinkkivälkettä. Analyysien mukaan malmiutumassa on 1 m matkalla 11 % rikkiä, 0.27 % sinkkiä, 0.03 % kuparia, 0.06 % nikkeliä ja 50 ppb kultaa. Reiästä 528 analysoitiin 16 kpl 1 m mittaista näytettä. Merkillepantavaa on, että tässäkin reiässä kultaa on yhtä näytettä lukuunottamatta yli määritysrajan 10 ppb. Korkein kultapitoisuus on 27 ppb. Myös telluuripitoisuudet ovat heikosti anomaalisia, korkeimman pitoisuuden ollessa 260 ppb. Tämä heikosti malmiutunut vyöhyke on tulkittu samaksi kerrokseksi, johon myös Kangasjärven sinkkimalmi kuuluu. Reiät 531 ja 532 kairattiin Pienelle Kaivosniitylle. Läntisempi reikä R531 kairattiin sähköisen anomalian selvittämiseksi. Reikä alkaa granodioriitista, jonka jälkeen on välillä m hapanta vulkaniittia ja siinä heikko rikkikiisupirote. Muutamia sinkkivälkerakeita havaittiin 25 cm matkalla välillä m. Tämän jälkeen vuorottelevat emäksinen, hapan ja intermediäärinen vulkaniitti. Reikä päätty emäksiseen vulkaniittiin. Reikä 532 kairattiin edellisen taakse geofysikaalisten tulkintojen varmentamiseksi. Alusta syvyydelle m on voimakkaasti suuntautunutta granodioriittia. Tämän jälkeen syvyydelle m on intermediääristä vulkaniittia, jossa välillä m on runsaasti magneettikiisua ja rikkikiisua verkkomaisena pirotteena ja siinä vähän sinkkivälkettä. Seuraavaksi syvyydelle m saakka on emäksistä vulkaniittia ja siinä granodioriittijuoni. Reiän loppu syvyydelle m on hapanta vulkaniittia, jossa on paikoin kohtalaisesti magneettikiisupirotetta. Kairauksen ja geofysiikan perusteella granodioriitin pohjan kontaktin kaade on hyvin loiva, vain n. 15 astetta itään. Granodioriitin länsipuolella kaade jyrkkenee ollen n. 45 astetta itään. Vatun geofysikaalisen maastomittausalueen kaakkoisnurkan heikkoa johdetta tutkittiin rei illä 537 ja 538. Reiät kairattiin samaan profiiliin. Reiät lävistivät voimakkaasti suuntautunutta granodioriittia, jossa on heikkoa rikkikiisupirotetta. Reiästä 538 analysoitiin väli m m 1 m pitkinä näytteinä. Analyysit tehtiin lähinnä kultapitoisuuksien tarkistamiseksi, kultaa ei ole. Vatun geofysikaalisen maastomittausalueen ulkopuolella Sulkavanjärven keskellä olevan matalalentogeofysiikassa näkyvä sähköisen ja magneettisen anomalian aiheuttajia pyrittiin selvittämään kairaamalla. Ensimmäisestä yrityksestä, pisteessä x= y= , piti luopua maaputkien loputtua syvyydelle 29.5 m. Kahdella muulla reiällä, R 533 ja 534, tavattiin erittäin rikkonainen ja voimakkaasti rapautunut migmatiittinen kiillegneissi. Molemmat reiät lopetettiin lyhyeen teknisten vaikeuksien vuoksi.

19 19 Hevossuo B Toukokuussa 2000 kairattiin reikä 539 Mäenpään talon itäpuolelle heikkoon sähköiseen johteeseen (kuva 6). Reiän alusta syvyydelle m on emäksistä vulkaniittia, joka on voimakkaasti deformoitunut ja epidoottiutunut. Tämän jälkeen syvyydelle m on granaattigneissiä, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, sarvivälke ja granaatti. Kivi lienee muuttunut emäksinen vulkaniitti. Sen kontaktit ovat myloniittisia. Kivessä on heikko magneettikiisu-rikkikiisupirote. Sika-aho B Mäenpään talon kaakkoispuolelle kairattiin toukokuussa 2000 reiät 540 ja 541 (kuva 6). Heikkoon sähköiseen anomaliaan kairattu reikä 540 lävisti voimakkaasti deformoitunutta, osin myloniittista emäksistä vulkaniittia. Reikä 541 kairattiin hieman sinkkivälkettä sisältävän hapan vulkaniittipaljastuman alle 40 m päästä idästä. Reiän alussa on intermediäärisessä vulkaniitissa heikkoa rikkikiisupirotetta ja satunnaisia sinkkivälkerakeita syvyyksillä m ja m. Kivi on paikoin muuttunut granaattiantofylliittigneissiksi. Reikä päättyy syvyydellä m emäksiseen vulkaniittiin. Aivan paljastuman tyyppistä kiveä ei tavattu, eikä sinkkivälkettä paljastumaan nähden oletetulla syvyydellä. Toisaalta alueen voimakkaasti deformoituneissa kivilajeissa mineraalikoostumukset vaihtelevat ja paikoin on havaittu hyvinkin loivia kaateita itään. Korppinen D Korppinen-järven pohjoisrannan heikon pohjois-eteläsuuntaisen sähköisen anomalian tutkimiseksi kairattiin huhtikuussa 2000 reikä 535 (kuva 5). Johde aiheutuu erittäin voimakkaasti suuntautuneessa migmatiittisessa granodioriitissa olevasta kapeasta rikkikiisu- ja grafiittipitoisesta hiertovyöhykkeestä. Sikakorpi A Lappajärven eteläpuolelle kairattiin touko-kesäkuussa 2000 samalle profiilille reiät 536 ja 547 (kuva 2). Läntisemmällä reiällä 536 tutkittiin laajan magneettisen anomalian aiheuttajaa. Reikä alkaa hienorakeisella emäksisellä vulkaniitilla, jota on syvyydelle m. Syvyydelle m saakka on antofylliittigneissiä, jossa on kapea kordieriitti-antofylliittikivikerros. Antofylliittigneissin päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, antofylliitti ja biotiitti. Paikoin kivestä 80 % on plagioklaasia. Seuraavaksi reiässä on syvyydelle m saakka samaa emäksistä vulkaniittia kuin reiän alussakin. Reikä päättyy syvyydellä m pegmatiittiin. Itäisempi reikä 547 kairattiin heikkoon sähköiseen ja magneettiseen anomaliaan. Reiän pituus on m. Reikä alkaa kordieriitti-sillimaniittigneissillä, jota jatkuu syvyydelle m saakka. Tästä syvyydelle m on kordieriitti-biotiittigneissiä ja edelleen syvyydelle m on antofylliitti-kordieriittigneissiä. Reikä päättyy biotiittigneissiin. Rikkikiisua ja magneettikiisua on heikkona pirotteena ja kapeina raitoina, sekä satunnaisina breksioina. Magnetiittia on yleisesti. Tulli A Lötkänmäen risteyksestä 1.5 km Keiteleelle päin mitattiin maantien poikki itä-länsisuunnassa 1.5 km pitkä magneettinen ja slingram-profiilipari (kuva 2). Profiililla on useita rinnakkaisia sähköisiä ja magneettisia anomalioita. Vyöhykkeen geologian ja malmimahdollisuuksien selvittämiseksi kairattiin kesäkuussa 2000 neljän reiän profiili vyöhykkeen poikki, yhteensä 329 m.

20 20 Profiilin länsireunan sähköiseen anomaliaan kairattiin reikä 542. Koko m pitkä reikä on hienokeskirakeista maasälpäporfyroblastista voimakkaasti suuntautunutta, osin myloniittista kvartsimaasälpägneissiä. Kiveä leikkaavat kapeat emäksiset juonet. Välillä m on magneettikiisua hienorakeisena pirotteena ja kapeina raitoina. Edellisestä 100 m itään olevaan sähköiseen anomaliaan kairattiin reikä 543. Reikä lävisti voimakkaasti deformoitunutta ja rikkonaista kvartsi-maasälpägneissiä, grafiittituffia ja diopsiidikartta. Grafiittituffissa on vähän kapeita magneettikiisu-rikkikiisuraitoja. Seuraava reikä, R544, kairattiin 300 m itään magneettisen minimin alueelle. Reiän alkuosassa on kvartsimaasälpägneissiä, biotiittigneissiä ja diopsiidikartta. Loppuosassa on vain hienorakeista biotiittigneissiä. Koko reiän matkalla on erittäin runsaasti pegmatiittijuonia ja emäksisiä juonia ja reiän alkuosassa lisäksi tonaliittijuonia. Profiilin itäisimpään sähköiseen anomaliaan kairattiin reikä 545. Reikä lävisti hienorakeista biotiittigneissiä, sarvivälkegneissiä ja diopsiidi-tremoliittikartta. Johde aiheutuu biotiittigneississä olevasta, paikoin kohtalaisesta magneettikiisupirotteesta, jossa havaittin pari arseenikiisuraetta. Reiästä analysoitiin 44 kpl 1 m pitkää näytettä. Merkittäviä metallipitoisuuksia ei ole, mainittava on kuitenkin lähes koko reiässä oleva anomaalinen kultapitoisuus ppb. Reiät lävistivät ilmeisesti poimutuksen vuoksi kertautuneen Vihannin Lampinsaari-assosiaation tyyppisiä kivilajeja. Aikaisemmissa malminetsintätöissä alueelta on löydetty useita karsilohkareita, joissa on anomaalisen korkea U- ja P-pitoisuus. Alanko A Alangon alue sijaitsee noin 11 km Keiteleen kirkonkylän pohjoispuolella, Tossavanlahden pohjoispään itäpuolella (kuva 2). Geofysikaalisten karttojen mukaan Tullin kairauskohteen Vihannin Lampinsaariassosiaation kivilajit jatkuvat Alangon alueelle. Täällä ne muodostavat itäänpäin painuvan antikliinin. Kairauksin tutkittiin alueen kivilajeja. POKA-kalustolla kairattiin 4 reikää, R , yhteensä m. Reiät lävistivät intermediääristä tuffia, grafiittituffia, diopsidikartta, tremoliittikartta ja karbonaattikiveä. Reiässä 597 on intermediäärisen tuffin kapeassa magneettikiisubreksiassa heikkoa radioaktiivista säteilyä. Rei illä paikannettiin siten tyypillinen Vihannin Lampinsaari-assosiaatio. Kaplaskangas C ja A Kaplaskankaan alue sijaitsee noin 4 km Keiteleen keskustan koillispuolella. Geofysikaalisten mittaustulosten perusteella kairattiin POKA-kalustolla kolmeen eri kohteeseen yhteensä 5 reikää, R , yhteispituudeltaan m (kuva 2). Läntisimmässä Kitkula-nimisessä kohteessa lävistettiin suonikkaan kiillegneissin keskellä noin 90 m paksu tremoliitti-diopsidikarsi-grafiittituffikerros. Sen koillisreunassa on 4 m paksu kordieriittimuuttunut hapan vulkaniittikerros. Tässä Vihannin Lampinsaari-assosiaatioon rinnastettavassa kerrostumassa on osin kohtalaisestikin magneettikiisua breksiana. Lounaisessa reiässä on karsien keskellä syvyysvälillä m karkearakeista palloperidotiittia. Amfiboliitiksi muuttuneessa pyrokseenimassassa on serpentiiniksi muuttuneita oliviinipalloja. Kitkulasta noin 1 km itään kairattiin Viitasuolle 2 reikää. Rei illä lävistettiin suonikkaan kiillegneissin keskellä poimuttunut Vihannin Lampinsaari-assosiaatioon rinnastettava tremoliittidiopsidikarsikerrostuma. Kapeassa magneettikiisujuonessa havaittiin myös vähän sinkkivälkettä. Edelleen 500 m itään kairattiin Koira-nimiseen kohteeseen yksi reikä. Suonikkaan kiillegneissin ja voimakkaasti suuntautuneen kvartsidioriitin välissä on noin 20 m paksu Vihannin Lampinsaariassosiaatioon rinnastettava hapan vulkaniitti-grafiittituffikerrostuma. Kairauksin paikannettiin pitkä poimuttunut ja katkeillut Vihannin Lampinsaaren tyyppinen karsigrafiittituffikerrostuma suonittuneen kiillegneissin keskellä. Viitteitä malmista ei havaittu.

21 21 Vanna D Keiteleen keskustasta 2.5 km itään Hemmingin kylän alueelle kairattiin kesällä 2003 Vanna-nimiseen kohteeseen 5 POKA-reikää, R , yhteensä 487 m (kuva 2). Rei illä selvitettiin geofysikaalisin profiilimittauksin paikannettujen sähköisten ja magneettisten anomalioiden aiheuttajia. Lounaisin reikä 384 alkaa osin hiertyneellä amfiboliitilla ja päättyy kvartsidioriittiin. Seuraava reikä, R385, lävistää karkeaa hornblendiittia ja raitaista amfiboliittia, joka on tulkittu tuffiksi. Reikä 386 alkaa hornblendiitilla, jonka jälkeen on kvartsidioriittia. Reikä päättyy suonikkaaseen kiillegneissiin. Profiilin koillisin reikä 387 alkaa intermediäärisellä lapillituffilla, jota seuraa suonigneissimäinen intermediäärinen vulkaniitti, jonka loppuosassa on grafiittia. Reikä päättyy diopsidikarteen. Sähköinen ja magneettinen anomalia selittyvät magneettikiisupirotteella ja raidoilla. Edellisen profiilin luoteispuolelle kairattu reikä 388 alkaa suonikkaalla kiillegneissillä, jonka jälkeen reiän loppu on intermediääristä tuffia. Geofysikaalisissa mittauksissa näkyvän johteen aiheuttajaa ei reiällä tavattu. Marjosaari ja Salmensaari D Keiteleen kirkonkylän edustalla Marjosaaren pohjoispään lounaispuolella olevien NW-SE-suuntaisten rinnakkaisten johteiden aiheuttajia selvitettiin helmi-maaliskuussa 2000 rei illä R 380 ja 381 (kuva 2). Reikä 380 alkaa lähes myloniittisella kvartsidioriitilla, jota on syvyydelle m. Reiän loppuosa syvyydelle m on kiillegneissiä. Kiillegneississä vuorottelevat psammiittiset ja peliittiset kerrokset. Kivi on voimakkaasti suuntautunutta ja hiertynyttä. Voimakkaasti deformoituneissa osissa kiillegneississä on kokonaan serisiitiksi muuttunutta kordieriittia. Kiven päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, kordieriitti, kloriitti ja kalimaasälpä. Hyvä sähköinen johde aiheutuu kiillegneississä olevista voimakkaasti deformoituneista grafiittipitoisista osista, joissa on raitoina kohtalaisesti magneettikiisua ja vähän rikkikiisua, tätä kivilajia on nimitetty grafiittigneissiksi. Magneettisuus aiheutuu magnetiitista. Kiillegneississä on lukuisia kapeita emäksisiä juonia ja pegmatiittijuonia. Koillispuolen hyvään sähköiseen anomaliaan kairattu 97 m pitkä reikä 381 on kokonaisuudessaan voimakkaassa hierto- ja siirrosvyöhykkeessä. Kaikki kivilajit ovat lähes myloniitteja. Reikä alkaa kvartsidioriitilla, jota on syvyydelle m. Tämän jälkeen vuorottelevat kiillegneissi, grafiittigneissi ja emäksiset juonet. Grafiittigneississä on hieman magneettikiisua ja rikkikiisua pirotteena ja raitoina. Erityisesti grafiittigneississä on runsaasti hiertopoimuja ja siirroksia. Lähinnä kultapitoisuuden tarkistamiseksi analysoitiin 20 kpl 10 cm pitkää näytettä. Kultaa on alle määritysrajan 10 ppb, eikä muitakaan merkittäviä metallipitoisuuksia ole. Salmensaaren pohjoispään lounaisrannalle kairattiin maaliskuussa 2000 reikä 382 kohtalaisen sähköisen anomalian tutkimiseksi. Koko 102 m pitkä reikä on hierto- ja siirrosvyöhykkeessä. Reiän kivilajit, kiillegneissi, grafiittigneissi ja emäksiset juonet ovat voimakkaasti hiertyneitä. Salmensaaren eteläpään lounaispuolelle kairattu reikä 383 alkaa granaattipitoisella kiillegneissillä, jota on syvyydelle m. Reiän loppuosan kivilaji on vain vähän biotiittia sisältävää kiillegneissiä, jossa on biotiittirikkaampia kerroksia. Hiertyneissä raidoissa on piniittiytynyttä kordieriittia. Geofysikaalisissa mittauksissa havaitut sähköiset anomaliat aiheutuvat lukuisista n. 20 cm pitkistä lähes kompakteista breksioivista magneettikiisujuonista, joissa on vähän rikkikiisua ja muutama hippu sinkkivälkettä. Juonien alueella kivi on voimakkaasti hiertynyttä ja siinä on grafiittipitoisia raitoja.

22 . 22 AINEISTON TALLENTAMINEN Raportti, kairasydänraportit ja tutkimuksiin liittyvä kartta-aineisto on talletettu GTK:n tutkimusarkistoon Espoon Otaniemessä. Kairasydämet on arkistoitu GTK:n valtakunnalliseen kairasydänarkistoon Lopelle. GTK:n Väli-Suomen yksikössä Kuopiossa säilytetään kiillotetut ohuthieet ja raportin kaksoiskappale. Kairareiät ja niihin liittyvät analyysitulokset on talletettu GTK:n kallioperätietokantaan (KALPEA). Jarmo Nikander

23 23 LIITTYY KAIRAUSRAPORTIT M52.5/3312/00/R , R349, R350, R355 M52.5/3312/01/R , M52.5/3312/03/R , 388, 389 M52.5/3313/00/R M52.5/3313/03/R M52.5/3314/00/R , R M52.5/3314/01/R564 M52.5/3314/03/R GEOFYSIKAALISET MAASTOMITTAUKSET Gravimetrinen kartta: Q21.1/ /2003/1 1:10000 Magneettiset kartat: Q22.23/ /2003/1 1:10000 Q22.23/ /2003/1 1:20000 Q22.23/ , 04/2003/1 1:10000 Q22.23/ /2003/1 1:20000 Q22.23/ /2003/2 1:4000 Q22.23/ /2003/1 1:20000 Q22.23/ /2003/2 1:10000 Sähkömagneettiset kartat: Q24.11/ /2003/1 1:10000 Q24.11/ /2003/1 1:20000 Q24.11/ , 04/2003/1 1:10000 Q24.11/ /2003/1 1:20000 Q24.11/ /2003/2 1:4000 Q24.11/ /2003/1 1:20000 Q24.11/ /2003/2 1:10000

24 24 KAIRAUSANALYYSIT Karttalehti Reikä Analyysitilausnumero KIILLOTETUT OHUTHIEET Karttalehti 3312 Ku , Ku29828, Ku29829, Ku , Ku , Ku29883, Ku30140, Ku30141, Ku30170, Ku Karttalehti 3313 Ku29117 Karttalehti 3314 Ku29149, Ku , Ku , Ku , Ku , Ku29869.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN

Lisätiedot

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.

SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Keiteleen VTEM-anomalioiden kairaukset vuonna 2010 Jarmo Nikander ja Aimo Ruotsalainen

Keiteleen VTEM-anomalioiden kairaukset vuonna 2010 Jarmo Nikander ja Aimo Ruotsalainen Itä-Suomen yksikkö M19/3314/2010/48 18.10.2010 Kuopio Keiteleen VTEM-anomalioiden kairaukset vuonna 2010 Jarmo Nikander ja Aimo Ruotsalainen Geologian tutkimuskeskus 4 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA , VUOSINA

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ JA , VUOSINA AR. KIS FOKKAr PALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-95/1/10 VIHANTI, PATTIJOKI Jarmo Nikander 17.2.1995 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTALEHDILLÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ

RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON ALUEIDEN KAIRAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2004 KARTTALEHDELLÄ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö M19/2434, 3412/2005/1/10 Koskee 2434 08, 3412 05 RANTSILA, VIHANTI Nikander, Jarmo Luukas, Jouni Ruotsalainen, Aimo RANTSILAN PEURANEVAN JA VIHANNIN VILMINGON

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ VUOSINA

MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN JA PAAKUN TUTKIMUSKOHTEISSA KARTTALEHDELLÄ VUOSINA J HKKI`iI,_;i\~~r, \L J GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/24$4/-97/5/10 VIHANTI Vuorisaari, Paakku Jarmo Nikander 26 9 1997 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN KUNNAN ALPUAN KYLÄN VUORISAAREN

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee

Lisätiedot

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.

KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek. M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ VUOSINA

VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ VUOSINA Itä-Suomen yksikkö M19/2434/2005/2/10 Kuopio 15.12.2005 VIHANNIN LAMPINSAAREN YMPÄRISTÖN JA KUUHKAMON KAIRAUKSET KARTTALEHDELLÄ 2434 05 VUOSINA 2004-2005 Jarmo Nikander, Jouni Luukas, Aimo Ruotsalainen

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA

RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA

SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3323/-93/1/1 0 Kylmälahti Jarmo Nikande r 1.2.199 3 SINKKIMALMINETSINNÄSTÄ KIURUVEDEN KOIVUJÄRVEN KYLMÄ- LAHDESSA KARTTALEHDELLÄ 3323 01, VUOSINA 1991-1992. TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

KULTAMALMITUTKIMUKSET PYHÄJOEN OLTAVASSA, KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA 1998 JA 1999.

KULTAMALMITUTKIMUKSET PYHÄJOEN OLTAVASSA, KARTTALEHDELLÄ , VUOSINA 1998 JA 1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-99/2/10 PYHÄJOKI Oltava 26.11.1999 Jarmo Nikander Liittyy raporttiin M06/2432/-99/1/10 KULTAMALMITUTKIMUKSET PYHÄJOEN OLTAVASSA, KARTTALEHDELLÄ

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä

Lisätiedot

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1: RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

M 06/3343/-78-80/1_/_10

M 06/3343/-78-80/1_/_10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista

Lisätiedot

GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa

GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa Geologian tutkimuskeskus M19/2024/2004/2/10 Liittyy kl 2123,3124,2342,2112 Niilo Kärkkäinen ja Tapio Lehto GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi-Suomessa Vuorimiesyhdistyksen ekskursio 28.9.2004 29.9.2004

Lisätiedot

NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996.

NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996. ARKIS Ts ;KAE-I r\l` GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/1/10 VIHANTI Hetansaari Jarmo Nikander 14 2 1997 NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ 2434

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi ARKE J ' `'t`t'r'j"~ : 1L.4.`. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/341V-95/1/10 Kärsämäki-Haapavesi Myllyviidanperä Kaj Västi 20.3.1995 KUPARIMALMILOHKAREIDEN LÄHTÖPAIKAN ETSINNÖISTÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN

Lisätiedot