Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 1 / 1 2644/10.02.03/2012 73 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Kaitaa, Martinsilta I, muutos, alue 431602, asemakaavan hyväksymispäätöstä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. (09) 816 84057 Outi Reitmaa, puh. (09) 816 84881 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n 11 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto Martinsilta I:tä koskeviin valituksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.2.2013 19 kokouksessaan Martinsilta I asemakaavan muutoksen, joka käsittää osan korttelista 31068, 31. kaupunginosassa (Kaitaa), alue 431602. Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 4 valitusta. Valituksessa 1. naapuriasunto-osakeyhtiö vaatii kaavapäätöksen hylkäämistä. Valituksessa 2. asukasyhdistyksen hallitusjäsen myötäpuolineen vaatii päätöksen kumoamista. Valituksessa 3. alueen naapurustossa asuvat vaativat päätöksen kumoamista. Valituksessa 4. esitetään, että hallinto-oikeus hylännee kaavapäätöksen ja palauttanee asian uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 2 / 2 Alueen kuvaus Valituksenalainen alue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Martinkylässä Länsiväylän eteläpuolella osoitteessa Hannuntie 6. Muutos koskee osaa korttelista 31068. Kaavamuutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 (kiinteistöt 49 438-3-99 ja 49-438-3-137) ja Helsingin kaupunki (kiinteistö 49-438-3-143). Muutosalueen pinta-ala on 2653 m2. Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten korttelialueena (KT), jolla sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus pinta-alaltaan 441,5 k-m2. Rakennusoikeus on 796 k-m2. Lähiympäristö on rakentunut kaavanmukaisesti pientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueen koillisnurkassa. Lähiympäristössä ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Länsiväylä sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Alueella on voimassa Espoon eteläosien lainvoimainen yleiskaava (2010), jossa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi. Idässä suunnittelualuetta sivuaa vireillä oleva Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava. Hyväksytty valituksenalainen asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Martinsilta I -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.5.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.1998. Asemakaavassa muutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT), rakennusoikeus e=0.30 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saadaan sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Kortteleissa tulee tontin asuntojen leikki- ja ulko-oleskelualueet Länsiväylään nähden sijoittaa rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 dba. Asemakaavan muutos Hakijan, Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n suunnitelmana on vuokrata kiinteistönsä mielenterveyskuntoutujapalveluita tarjoavalle Pihlajakoti Oy:lle. Asemakaavan muutos edistää asumispalveluiden saatavuutta Espoonlahden alueella. Tulevat asukkaat ovat Espoon kaupungin terveyspalveluiden asiakkaita. Kaupunki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvovat palveluntuottajan toimintaa. Valituksenalaisella hyväksytyllä asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi asuntorakentaminen. Kaavamuutos mahdollistaa alueella myös asuntolatoiminnan (AL-1), esimerkiksi asumispalveluiden tuottamisen. Asemakaavan muutoksessa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 3 / 3 rakennusoikeus ja kerrosluku eivät muutu nykyisestä. Rakennusala sijoittuu suunnittelualueen keskelle, olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa seuraten alueen itäosaan. Ajoyhteys alueen itäosaan kulkee pohjoisosan poikki (rasite). Lounaissivulla on tiheänä, pensain ja puin istutettava alueenosa. Pihan ne osat, joita ei käytetä oleskelua, kulkuteitä, pysäköintiä tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten, on istutettava. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Pihlajakoti Oy:n mukaan Hannuntien 6:een on suunnitteilla 16 asukaspaikkaa sekä yhteisiä päivätoimintatiloja. Korttelin käyttämätön rakennusoikeus antaa tarvittaessa mahdollisuuden laajentaa toimintaa arviolta 12 asukaspaikalla. Asumispalveluyksikössä toimii päiväaikana henkilökuntaa. Mielenterveyskuntoutujat ovat kuntoutuksen piirissä ja ohjauksessa. Palveluntuottajan näkemyksen mukaan muutokset voinnissa huomataan helposti, joten häiriökäyttäytymiseen ehditään ajoissa puuttua ja kuntoutuja ohjata tarvitsemaansa hoitoon. Valituksenalainen hanke ei ole hoitolaitos. Sijainniltaan suunniteltu asumispalveluyksikkö täyttää Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2008 hyväksymän tarjouskilpailuun liittyvän palvelukonseptin kuvauksen: Asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön. Asukkaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat saavutettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa (2007) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa todetaan, että asumispalveluyksikön rakentaminen muun asutuksen keskelle palveluiden piiriin lisää kuntoutujan luonnollista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Myös kuntoutujien tarve olla yhteydessä luontoon ja tarve kokea olevansa hyväksytty osa naapurustoa ja asuinaluetta, tulee huomioida sekä välttää asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle. Valitukset Valitus 1. Valituksessaan asunto-osakeyhtiö esittää, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää Martinsilta I kaavapäätöksen. Pääasiassa yhtiön hallitus katsoo, että kaavaa ei ole laadittu siten, että siinä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaavalla aiheutetaan asunto-osakeyhtiön asukkaiden elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi kaavamuutos tulee asuntojen arvon alenemisen johdosta aiheuttamaan kohtuutonta haittaa naapureiden lisäksi myös koko alueen asukkaille. Valituksessa viitataan seuraavaan: Kiinteistön toimistokäyttö on vahvistettu asemakaavalla vuonna 1997 Kiinteistössä ei ole asukkaille riittävästi hygienia tiloja Kiinteistössä ja sen ympäristössä oleva ja lähiaikoina lisääntyvä ympäristömelu
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 4 / 4 Espoon kaupungin sosiaaliviraston voimakas pyrkimys aikaansaada etu yksityiselle liikeyritykselle Pihlajakoti Oy:n ristiriitaiset ja virheelliset väitteet kiinteistössä tapahtuvasta toiminnasta Ei ole selvitetty nykyisen toimistorakennuksen hyötykäyttöä koskien asuinalueella olevien yrittäjien toimisto- ja työtiloja Espoon kaupungin kaavavelvoitteiden toteuttaminen, jalkakäytävä ja suojatie Hannusjärven asukasyhdistyksen voimakas osallistuminen ja vastarinta hankkeeseen Valittajan muistutus 5.1.2013 Valitus 2. Hannusjärven asukasyhdistys ry:n hallituksen jäsen pyytää hallintooikeutta kumoamaan kaavapäätöksen. Valituksen pääasiallisina perusteluina esitetään alueen olevan sopimaton melun ja sijaintinsa takia suunniteltuun toimintaan. Espoon kaupunki ei ole tehnyt hankkeesta kokonaisselvitystä ja tutkimusta. Lisäksi valituksessa katsotaan, että mielenterveyskuntoutujien oleskelupiha muuttaa ja huonontaa tilannetta nykyisestä, koska toimistorakennuksen pihalla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista toimintaa. Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9, 12, 54, 55 ja 57 :iin sekä vastaavan asetuksen (MRA) 25 :ään. Valittaja katsoo, että kaava ei perustu tarveselvitykseen, vaan Espoon kaupungin kiire, voimassa oleva ostopalvelusopimus, kiinteistön vuokratuottojen kasvu ja hankkeen edullisuus kaupungille ovat perusteet kaavamuutokselle. Valittaja viittaa MRL:n 1, 5, 9, ja 54 :iin. Edelleen valituksessa katsotaan päätöksen olevan vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä (2006), jonka tavoitteena on vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrää. Valitus 3. Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kumoaa kaavapäätöksen. Valituksen perusteena esitetään hankkeen heikentävän ihmisten nykyistä elinympäristöä. Valituksessa viitataan MRL 1 :ään, jonka mukaan tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Valituksen mukaan hankkeessa jo aiemmin käsitelty ja hylätty poikkeushakemus vahvistaa valittajien käsitystä, että haettava kaavamuutos ei ole rakennuslain mukainen. Lisäksi tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 5 / 5 laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Edelleen valittajien mukaan hanke on MRL 5 :n vastainen. Alueiden suunnittelun tavoitteena on muun muassa edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja sosiaalisesti toimivan elin- ja toimintaympäristön luomista. Valittajan mukaan suunniteltu kuudentoista mielenterveyspotilaan toiminta aiheuttaa merkittävän muutoksen alueelle, sen asukkaille ja arkeen. Valituksen mukaan kaavamuutoshakemus edistää vain ja ainoastaan Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n taloudellisia intressejä. Lisäksi valittajat esittävät perustelunaan, että MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnassa ei ole riittävästi käsitelty sitä, miten toimistorakennus keskellä omakotialuetta, melualueella, vailla palveluita jne. soveltuu itse mielenterveyspotilaille. Valittajat viittaavat myös MRL 54 :n 3 momenttiin, johon sisältyy asemakaavalle asetettu lähtökohta ja edellytys; ihmisten elinympäristöä ei asemakaavalla heikennetä. Valitus 4. Valituksessa esitetään, että Helsingin hallinto-oikeus hylännee kaavapäätöksen ja palauttanee asian uudelleen valmisteltavaksi ja velvoittanee hankkimaan Suomen mielenterveysseuran tai jonkin muun kaupungin ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon melun vaikutuksista mielenterveyskuntoutujien terveyteen. Valittajat katsovat, että kaava ei ole laadittu siten, että siinä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Valittajien mukaan kaava sallii jopa 30 epäsosiaalisen asukkaan sijoittamisen alueelle. Valittaja viittaa MRL 1, 5, 9 ja 54 :n. Lisäksi esitetään, että mikäli perusteita hylkäämiselle ei ole, huomioinee oikeus seuraavaa: valituksenalaisessa kaavassa on kaavamerkintä AL-1, eikä edes kaavamääräyksessä ole mainintaa mielenterveyskuntoutujista. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat näin ollen ristiriidassa kaavaselostuksen kanssa. Valittaja viittaa MRL 9 ja 55 :n sekä MRA 24 :n. Edelleen valittajat katsovat, että asemakaavan selostuksessa tulisi esittää kaavan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Nämä tiedot koskevat mm. eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, turvallisuuteen, eri väestöryhmien mahdollisuuksiin lähiympäristössä. Yleistä Espoon kaupunki toteaa seuraavaa. Valituksenalaisen asemakaavan toimistorakennukselle on myönnetty 16.7.1986 poikkeamispäätös ja 18.9.1986 rakennuslupapäätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 6 / 6 asemakaavoittamattomalle tontille. Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.5.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.1998. Kaavassa kyseinen osa korttelista on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi. Suunnittelualueen rakentaminen on vahvistetun kaavan mukaista. Asemakaavan muutosta asumispalvelutarkoitusta varten on hakenut kiinteistön omistaja Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6. Espoon kaupunki hankkii mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita ostopalveluina muun muassa Pihlajakoti Oy:ltä, joka on suunnitellut kyseiseen toimitilaan asuntolan. Kiinteistönomistajan samaa kiinteistöä koskeva poikkeamishakemus peruutettiin hakijan toimesta toukokuussa 2012. Hakemuksesta ei näin ollen tehty mitään päätöstä. Kaupunkisuunnittelukeskus kehotti hakijaa hakemaan asemakaavan muutosta, jonka yhteydessä selvitetään normaalissa asemakaavan laatimisjärjestyksessä kaavamuutosalueen soveltuvuus asumistarkoitukseen ja kuullaan alueen asukkaita sekä korttelinosan toista kiinteistönomistajaa, Helsingin kaupunkia. Asemakaavan muutoksella haettiin kaavan muuttamista siten, että korttelissa voidaan tuottaa asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Poikkeamispäätöstä varten laadittuja selvityksiä on hyödynnetty asemakaavan muutoksen valmistelussa. Yleiskaavassa kaavamuutosalueen käyttötarkoitukseksi on merkitty asuntoalue. Asumisen ja asuntolatoiminnan osoittaminen nykyiselle toimistorakennusten korttelialueelle ei ole ristiriidassa pientaloalueen käyttötarkoituksen (asuminen) kanssa. Valituksen alaisen alueen on todettu soveltuvan asuntolatoimintaan. Asemakaavan sisältövaatimukset Valituksissa on viitattu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 :ssä säädetystä vaatimuksesta asemakaavan laatimiseksi siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. Muutoksella ei ole voimassa olevaan kaavaan nähden vaikutusta rakennettuun ympäristöön, luontoon tai maisemaan, koska muutokset olemassa olevaan kiinteistöön ja voimassa olevan kaavan mukaiseen tilanteeseen ovat vähäisiä eikä rakennusoikeutta muuteta. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteelle tai teknisen huollon järjestämiseen. Kaavamuutoksella on jonkin verran vaikutuksia ihmisten elinoloihin, mikäli kaavan sallima asuntolatoiminta toteutuu. Valmisteluaineistosta jätettyjen mielipiteiden mukaan kaavalla on asuntolatoiminnan osalta vaikutusta muun muassa asukkaiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen, sosiaalisiin oloihin ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Pientaloalueen asukkaat kokevat, että toteutuessaan asumispalveluyksikkö heikentää elinympäristön laatua ja muodostaa merkittävän muutoksen alueelle eikä edistä asukkaiden ja kuntoutujien hyvinvointia ja turvallisuutta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 7 / 7 MRL 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Espoon kaupunki toteaa, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valituksen alaisessa kaavassa on kyseessä vähäinen asemakaavan muutos, jonka vaikutuksia, muun muassa sosiaalisia ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, on esitetty kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää. Melu Espoon kaupunki toteaa, että melun vaikutuksia on tutkittu suunnittelualueelle laaditussa meluselvityksessä (Ramboll Oy 22.2.2012, päivitetty 6.11.2012) ja ne on huomioitu kaavamerkinnöin ja -määräyksin sekä kaavaselostuksessa. Meluselvityksen mukaan suunnittelualueen eteläosaan rakennusten taakse muodostuu melukatvealue, jossa melutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamaa ohjearvoa 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Ulko-oleskelualue voidaan sijoittaa kyseiselle katvealueelle. Melutasot ovat nykytilannetta alhaisemmat vuoden 2035 ennustetilanteessa, jossa Länsiväylää on parannettu muun muassa meluestein (Kt 51 tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, tiesuunnitelma, Uudenmaan ELY-keskus ja Espoon kaupunki 2012). Melueste ja mahdollisesti tontille rakennettava melua estävä rakenne, kuten autokatos, laajentavat alle 55 db:n melukatvealuetta suunnittelualueen eteläosassa nykyiseen verrattuna. Melutasojen ohjearvot koskevat kaikkea asumista, eikä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ole asetettu omia ohjearvoja. Ääneneristävyyttä koskeva vaatimus on merkitty kaavaehdotukseen Länsiväylän puoleisille julkisivuille: kaavassa merkintä 32 dba osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dba. Asemakaavan muutoksessa tontin etelärajalle on osoitettu tiheänä puin ja pensain istutettava alueen osa. Lisäksi kiinteistöjen välinen raja on mahdollista aidata Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 19 määräyksen mukaisesti. Lisäksi Espoon kaupunki toteaa, että Ramboll Oy:n laatima Länsiväylän melumääräselvitys 16.3.2012 ei ole ristiriidassa asemakaavan muutoksen meluselvityksen kanssa. Asemakaavan muutokseen liittyvässä meluselvityksessä Ramboll Oy 22.2.2012, päivitetty 6.11.2012, on tarkemmin tutkittu melun vaikutuksia suunnittelualueeseen. Se osoittaa, että ulko-oleskelutilat pystytään toteuttamaan siten, että ne ovat suojassa melulta. Kaavassa on määräyksiä liikennemelulta suojautumiseksi. Liikenne Valituksessa 1. on esitetty, että voimassa olevan asemakaavan mukaisia rakennusvelvoitteita kuten jalkakäytäviä ja suojatietä ei ole toteutettu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 8 / 8 Espoon kaupunki toteaa, että voimassa olevassa asemakaavassa ei ole edellä mainittuja rakennusvelvoitteita. Mainitut seikat toteutetaan kaupungin hyväksymän katusuunnitelman mukaisesti. Kaupunki toteaa lisäksi, että Hannusjärven pientaloalueelta on yhteys pohjoiseen Järvisilta -kadun kautta Länsiväylän yli Martinsillantielle sekä itään Soukanväylälle Katajatien tai Järvikorven kautta. Suunnittelualueen pohjoispuolella Järvisillan varrella on jalkakäytävä, joka yhdistää alueen Länsiväylän pohjoispuoliseen kevyen liikenteen verkkoon. Muualla lähiympäristössä jalankulku ja pyöräily käyttävät ajorataa tonttikaduilla, joiden nopeusrajoitus on 30 km/h. Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Koululaisten tavanomainen reitti kulkee Järvisillalle kiinteistön ohi Hannuntietä tai sen läheltä Alatietä pitkin. Autopaikkamääräysten tarkoituksena on varmistaa, että kiinteistöjen käyttäjien autot pystytään pysäköimään tontille. Asemakaavamääräykset autopaikkojen määristä noudattavat yleisesti käytettyjä pysäköintinormeja toimisto- ja asuinrakentamisen osalta. Lisäksi kaavassa on määritelty autopaikkojen määrä asuntolarakentamisessa, jonka mukaan suunniteltuun asuntolakäyttöön olisi toteutettava vähintään 9 autopaikkaa. Mikäli kaavamuutosalueen koko rakennusoikeus käytetään asuntolaksi, tarvitaan vähintään 16 autopaikkaa. Toimistokäytössä autopaikkamäärä muodostuu samaksi täydellä rakennusoikeudella. Espoon kaupunki toteaa, että asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen ja liikenneturvallisuuden osalta verrattuna nykytilanteeseen. Alueen palvelut Espoon kaupunki toteaa, että mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön sijoittamisessa Espoon linjaukset ovat valtakunnallisten suositusten mukaiset. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan v. 2008 hyväksymään tarjouskilpailuun liittyvässä palvelukonseptin mukaan "asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön". Sosiaali- ja terveysministeriön v. 2007 julkaisemassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa lausutaan: "Asumispalveluyksikön rakentaminen muun asutuksen keskelle palveluiden piiriin lisää kuntoutujan luonnollista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa" sekä "...huomioidaan kuntoutujien tarve olla yhteydessä luontoon ja tarve kokea olevansa hyväksytty osa naapurustoa ja asuinaluetta. Vältetään asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajamaalueiden ulkopuolelle." Palveluntuottajan mukaan päivittäiset palvelut ovat sopivalla, kuntouttavalla etäisyydellä. Esimerkiksi matka terveyskeskukseen ja hammashoitolaan on 1 km, kauppakeskukseen 1,4 km ja kirjastoon 2,3 km. Linja-autopysäkit sijaitsevat noin 350 700 metrin etäisyydellä. Lisäksi kuntoutujat ovat läheltä Suur-Espoonlahden alueelta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 9 / 9 Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on todennut kiinteistön ja sijainnin soveltuvan tähän toimintaan muun muassa 12.6.2012 rakennusvalvontakeskukselle antamassaan lausunnossaan. Espoon kaupungin psykiatristen asumispalvelujen palvelukonseptin mukaan muun muassa asumisyksikön tulee liittyä saumattomasti muuhun asuinyhteisöön, ja asukkaan sosiaali- ja terveystoimen palveluiden tulee olla saavutettavissa. Tämä vaatimus toteutuu asemakaavan muutosalueella. Alue soveltuu lähipalveluiden osalta asumispalveluiden tuottamiseen. Osallistuminen ja vuorovaikutus Valittajien mukaan kaavavalmistelun vuorovaikutteisuus on ollut puutteellista. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Hankkeesta on tiedotettu kuulutuksin sanomalehdissä sekä lähinaapureille osalliskirjein. Kaavoitusprosessi on ollut seuraava: Hakemus asemakaavan muutoksesta on jätetty 28.5.2012 Vireilletulosta on kuulutettu 8.8.2012 osalliskirjein ja sanomalehtikuulutuksin. Kaavahankkeelle on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (17.8.2012, tarkistettu 10.9.2012; 17.10.2012), jossa esitetään muun muassa, miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään Kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olosta on kuulutettu 19.9.2012 Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 24.9. 8.10.2012. Valmisteluaineistosta osalliset ovat voineet jättää mielipiteen Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta on kuulutettu 28.11.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 3.12.2012. 7.1.2013. Kaavaehdotuksesta osalliset ovat voineet tehdä muistutuksen Osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen, joka järjestettiin 11.12.2012 Espoonlahden lukiolla. Tilaisuuden muistio on nähtävillä Espoon kaupungin Internetsivuilla ja sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymisestä päättämiseen liittyvään aineistoon. Espoon kaupunki toteaa, että asemakaavan muutoksen valmisteluprosessi on tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 10 / 10 Muut valituskohdat Valituksessa 1. on väitetty, että asumispalveluiden käyttäjille ei ole riittävästi hygieniatiloja. Espoon kaupunki toteaa, että rakennuksen sisätilojen suunnittelua koskevat seikat eivät yleensä kuulu asemakaavaan, vaan ne ratkaistaan rakennussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Näin ollen ei ole kyse kaavallisesta asiasta. Valituksessa 4. on katsottu, että kaavaselostuksen tarkoittaman asumispalveluyksikön asumista ei voida pitää itsenäisenä. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat ristiriidassa kaavaselostuksen kanssa. Espoon kaupunki toteaa, että valituksenalainen asemakaavan muutos sallii toimisto- ja asuinrakentamisen lisäksi asuntolatoiminnan. Espoon rakentamisvalvontakeskus valvoo asemakaavamääräysten noudattamista. Ympäristöministeriön oppaassa 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset on esimerkki asuntolamerkinnästä: asuntolarakennusten korttelialueen merkintää AS voidaan käyttää, kun kysymys ei ole tavanomaiseen rinnastettavasta asumisesta ja asuntolaluonne halutaan ilmaista. Asuntola on usein tarkoitettu suhteellisen lyhytaikaiseen itsenäiseen asumiseen, johon lisäksi liittyy tavanomaista asumista enemmän yhteistiloja. Asemakaavan muutoksessa kyseinen asuntola-asumista osoittava merkintä on sisällytetty AL-1 -merkintään, jotta alueella voidaan sallia myös toimisto- ja asuinrakentaminen. Valituksessa 4. viitataan E1 määräyksiin, joiden valittaja katsoo palvelevan paloturvallisuutta, eivätkä ole ohjeena asemakaavoitukselle. Espoon kaupunki toteaa, että asemakaavan muutos sallii toimisto- ja asuinrakentamisen lisäksi asuntolatoiminnan. Espoon rakennusvalvontakeskus noudattaa asuntolan määrittelyssä Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 määritelmää kohdassa Rakennusten käyttötavat. Sen mukaan majoitustilalla tarkoitetaan tilaa, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä; majoitustiloja ovat esimerkiksi hotellit, lomakodit ja asuntolat. Rakennusvalvontakeskus valvoo, että alueen toiminta on kaavamääräysten mukaista. Kaava ei salli kortteliin hoitolaitosta eikä siten myöskään hoidettavien potilaiden sijoittamista. Lopuksi Espoon kaupunki katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunki pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää kaikki valitukset kokonaisuudessaan. Edelleen kaupunki pyytää, että valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 11 / 11 Päätös Oheismateriaali Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Martinsilta valitus 1. - Martinsilta valitus 2. - Martinsilta valitus 3. - Martinsilta valitus 4. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.12.2012 19 Martinsilta I asemakaavan muutoksen. Hyväksymispäätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle 4 valitusta. Pääasiassa valituksissa pyydetään päätöksen kumoamista tai palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hallinto-oikeus on pyytänyt valituksista Espoon kaupungilta lausuntoa 30.4.2013 mennessä. Asemakaavan muutos Kaavamuutoksen hakijan, Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n tarkoituksena on vuokrata kiinteistönsä mielenterveyskuntoutujapalveluita tarjoavalle Pihlajakoti Oy:lle. Asemakaavan muutos edistää asumispalveluiden saatavuutta Espoonlahden alueella. Tulevat asukkaat ovat Espoon kaupungin terveyspalveluiden asiakkaita. Kaupunki ja Etelä- Suomen aluehallintovirasto valvovat palveluntuottajan toimintaa. Valituksenalaisella hyväksytyllä asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi asuntorakentaminen. Kaavamuutos mahdollistaa alueella myös asuntolatoiminnan (AL-1), esimerkiksi asumispalveluiden tuottamisen. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus ja kerrosluku eivät muutu nykyisestä. Rakennusala sijoittuu suunnittelualueen keskelle, olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa seuraten alueen itäosaan. Ajoyhteys alueen itäosaan kulkee pohjoisosan poikki (rasite). Lounaissivulla on tiheänä, pensain ja puin istutettava alueenosa. Pihan ne osat, joita ei käytetä oleskelua, kulkuteitä, pysäköintiä tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten, on istutettava. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Pihlajakoti Oy:n mukaan Hannuntien 6:een on suunnitteilla 16 asukaspaikkaa sekä yhteisiä päivätoimintatiloja. Korttelin käyttämätön rakennusoikeus antaa tarvittaessa mahdollisuuden laajentaa toimintaa arviolta 12 asukaspaikalla. Asumispalveluyksikössä toimii päiväaikana henkilökuntaa. Mielenterveyskuntoutujat ovat kuntoutuksen piirissä ja ohjauksessa. Palveluntuottajan näkemyksen mukaan muutokset voinnissa huomataan helposti, joten häiriökäyttäytymiseen ehditään ajoissa puuttua ja kuntoutuja ohjata tarvitsemaansa hoitoon. Valituksenalainen hanke ei ole hoitolaitos.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 12 / 12 Sijainniltaan suunniteltu asumispalveluyksikkö täyttää Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2008 hyväksymän tarjouskilpailuun liittyvän palvelukonseptin kuvauksen: Asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön. Asukkaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat saavutettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa (2007) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa todetaan, että asumispalveluyksikön rakentaminen muun asutuksen keskelle palveluiden piiriin lisää kuntoutujan luonnollista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Myös kuntoutujien tarve olla yhteydessä luontoon ja tarve kokea olevansa hyväksytty osa naapurustoa ja asuinaluetta, tulee huomioida sekä välttää asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle. Lausunto Espoon kaupunki katsoo lausunnossa mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunki pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää kaikki valitukset kokonaisuudessaan. Edelleen kaupunki pyytää, että valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä. Tiedoksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2013 Sivu 13 / 13