MAL-paja 30.9.2015 Kansallinen MAL-verkosto, Jyväskylä, Muurame, Laukaa Leena Rossi 30.9.2015
Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen Äänekoski Jyväskylä Jämsä
Jyväskylän kaupunkiseutu Väkiluvun muutos 01-08/2015: Jyväskylän seutukunta 846 Jämsän seutukunta -188 Äänekosken seutukunta -163
Jyväskylän seutukunnan väestönlisäys kunnittain 01-08/2015 (lkm) UURAINEN 20 LAUKAA 128 HANKASALMI PETÄJÄVESI -68 0 JYVÄSKYLÄ 830-59 28 MUURAME -33 TOIVAKKA JYVÄSKYLÄN SEUTU 846
Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-kehys (huom. tiedot v. 2012) Petäjävesi 4 095 Uurainen 3 569 Jyväskylä 133 482 Laukaa 18 481 Hankasalmi 5 453 Rakennemalli 20X0 kunnat (2011) Joista Jyselin ja liikenteen aiesopimusmenettelyn (2011) piirissä olevat kunnat Asuntopoliittista yhteistä suunnitelmaa / tavoitetilaa ei ole Muurame 9 569 Luhanka 773 Toivakka 2 455 Joutsa 4 898 Kunta Asukasluku % Keski-Suomen asukkaista Jyväskylä 133 482 48,5 Muurame 9 569 3,5 Laukaa 18 481 6,7 Hankasalmi 5 453 2,0 Petäjävesi 4 095 1,5 Toivakka 2 455 0,9 Uurainen 3 569 1,3 Joutsa 4 898 1,8 Luhanka 773 0,3 Selvitysalue yhteensä 182 775 66,4 Keski-Suomen muut kunnat yhteensä 92 386 33,6 Keski-Suomi yhteensä 275 161 100,0
Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntien eri osa-alueiden väestömäärä 2012 Nykyinen kuntakeskus ympäristöineen Muu kunnan sisällä oleva alue 116 944 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue Yhteensä 116 944 = 64% selvitysalueen väestöstä LÄHTEENÄ YKR 2012 POHJAKARTTA Maanmittauslaitos
Suurten kaupunkien suhteellinen väkilukujen kehitys 01-08/2015, % Vantaa Espoo Helsinki Oulu Tampere Jyväskylä Turku Vaasa Kuopio Joensuu Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Pori Kouvola -0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40
900 Jyväskylän väestönmuutos tammi-elokuussa 2008-2015, lkm 830 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Jyväskylän väestönmuutokset tammi-elokuussa v. 2011-2015, lkm 1 000 2011 2012 2013 2014 2015 800 600 400 200 0 Luonnollinen kasvu Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys -200-400
MAL-KEHYS Välineet Tavoitteet, strategiat Hankkeistaminen Yhteys rahankäyttöön Seuranta Aluekehitys Elinkeinot Miten kaupunkiseudun MAL-kyvykkyys voidaan todentaa? MAL Maankäyttö Asuminen Liikenne Jyväskylän kaupunkiseutu Palvelukonseptit -rakenteet -verkot ELÄMÄN INFRASTRUKTUURI
Jyväskylä Leena Rossi 30.9.2015
Kuvat: Jyväskylän kaupunki
T i k k a k o s k i k e h i t t y y! 4.2. 2015 1. Avaus 2. Tikkakosken kehittämissuunnitelmasta yleensä 3. Tikkakosken tohinat; diplomityön esittely, Annamaija Löfgren 4. Koulu- ja liikuntakeskuksen yleissuunnitelmaluonnoksen esittely, ArtoKaituri 5. Tikkakosken Portti -ideasuunnnitelman esittely
LIMA-PESU
Kartta 6: Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen (mukaan lukien Kivat naapurit kohteet ja pyöräilyverkko) Tartumme haasteeseen.
Terveysverkkoanalyysit 2015
Minkälaisen liikenneverkon maakuntakaavan päivitys esittää?
AJANKOHTAISTA JYVÄSKYLÄN LIIKENTEESSÄ KymppiL, Pyöräilyn edistämisohjelma, keskustan pysäköintistrategia, sähköautojen jakeluverkon yleissuunnitelma, liikenteen ajantasainen pysäköinnin opastus (keskusta-alue ja Lutakko), älyliikenteen ja resurssiviisauden pienhankkeet VT4 Kirri-Tikkakoski hankkeen toteuttaminen tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa Kankaan eritasoliittymä Tourulan eritasoliittymässä risteävät valtatiet 4 ja 9 ja kohde sopisi hyvin ns. täsmäparannuskohteeksi (LIIKENNE KOHTI TULEVAA LINJAUKSET): hanke tukee monipuolisesti eri liikennemuotoja ja kaupunkikehitystä VT ja 9 kehittäminen maakuntakeskuksen strategisella keskustatoimintojen alueella Esiselvitys tehty 2014-15 Alkamassa Ratapihan tilantarve- ja toiminnot 20X0 selvitys, Keljo-Vaajakoski kaksoisraiteen aluevarausselvitys tekeillä Osayleiskaava käynnistyy tiesuunnitelmien ja muiden jatkotoimenpiteiden pohjaksi Laukaantien parantaminen 1. vaihe käynnistynyt Uuteen keskussairaalaan (2020) liittyvä Kukkumäen eritasoliittymän täydentäminen VT18 ja Länsiväylä Joukkoliikenteen brändäys ja mm. Waltti lippu- ja maksujärjestelmä (1. alueet Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu) Henkilökuljetusten yhdistely, kilpailutus käynnistyy, koulujen alkamisaikoja porrastettu MAL-kokonaisuus: Jyväskylän kaupunki on ilmaissut kiinnostuksensa valtion MALsopimuskumppaniksi huomioon ottaen sopimuskäytännön valtakunnalliset kehitystarpeet, seudullinen MAL-worksop 30.9.
2 Asumisvision neljä teemaa VETOVOIMAINEN 1 RESURSSIVIISAS 2 SUVAITSEVA 3 4 ASUMINEN ASUMINEN ASUMINEN SEUDULLINEN ASUMINEN Jyväskylän kaupunki ASUMISVISIO 2025 asumisen teemat
201 3 201 4 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 201 5 201 6 201 7 201 8 201 9 202 0 202 1 202 2 202 3 202 4 202 5 202 6 202 7 202 6 202 7 202 8 202 9 LUONNOS KYMPPI R 2015-OHJELMA Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2025 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ 6.10.2015 Kaupunkirakennelautakunta, esittely
ASUNTOTUOTANTO 1988-2014 Painopiste siirtynyt omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen asuntoja 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 198 8 198 9 199 0 199 1 199 2 199 3 199 4 199 5 199 6 199 7 199 8 199 9 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2014 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 025 asuntoa (yht. 98 400 k- m 2 ), mikä on hieman alle vuosien 1988 2014 keskiarvon. 200 0 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 200 8 200 9 201 0 201 1 201 2 201 3 201 4 Valmistuneiden omakotitaloasuntojen määrä on ollut laskeva. Sen sijaan kerrostalorakentamisen osuus on kasvussa. Vuonna 2014 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Vuonna 2014 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1 140 asunnolle (yht. 89 600 k-m 2 ), joista 89 % kerros- ja rivitaloille. Tämä viittaa rakentamisen painopisteen siirtymiseen odotetusti yhä enemmän etenkin kerrostalotuotantoon. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden vuoden 2015 asuntotuotanto on ollut vilkkaampaa. Elokuun 2015 loppuun mennessä on valmistunut yhteensä jo 846 asuntoa (72 30.9.2015 000 k-m 2 ) ja lupia on myönnetty yhteensä 938 asunnolle MAL-PAJA (64 000 / k-m Rossi 2 ).
OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN RAKENNUSLUVAT Asemakaavaalueille Osayleiskaavaalueille* Maaseudulle Yhteensä 2009 156 24 15 195 2015 (6/2015 mennessä) 80 % 12 % 8 % 2010 179 30 33 242 74 % 12 % 14 % 2011 151 40 13 204 74 % 20 % 6 % 2012 129 37 14 180 72 % 20 % 8 % 2013 164 15 16 195 84 % 8 % 8 % 2014 90 15 9 100 * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu 79 % 13 % 8 % 37 8 4 49 76 % 16 % 8 % YHTEENSÄ 906 169 104 1 179 77 % 14 % 9 % Vuonna 2014 pientalolupia haettiin selvästi vähemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2015 tilanne näyttää tähän saakka edellisvuoden kaltaiselta. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille. Maaseutualueista Puuppolan ja Vesangan rakennuspaikat ovat olleet kysytyimpiä (Lisätietoja liite 4.)
TUNNELINMÄKI III MATINMÄKI UUDET OMAKOTITONTIT 2015-2025 - Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. TIKKALA RUOKE SAVULAHTI YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI I SÄÄKSVUOR I KINKOVUOR I MANNISENMÄKI VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRIN NE HUPELI TANH HAAPANIEMI U- KAARI - Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. - Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. - Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava-alueiden rakennuspaikat. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnistyneet Kuohu-Sarvenperän, Kuikka-Nyrölän ja Putkilahden alueilla. MITÄ UUSIA ASUINALUEITA TULISI AVATA VUOSINA 2020-2030? RASPIO-ILONIEMI KIRKKOLAHTI - Vuoteen 2020 saakka jo asemakaavoitettujen ja vireillä olevien asemakaavojen tonttivaranto on riittävä. Pienillä yksittäisillä alueilla ei voida täyttää 100 tonttia / vuosi kysyntää enää vuoden 2020 jälkeen. Uusien yleiskaava-alueiden avaaminen on tällöin välttämätöntä. Laajimmat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa olevat asemakaavoittamattomat aluekokonaisuudet ovat
KERROS- JA RIVITALORAKENTAMINEN: LAINVOIMAINEN KAAVAVARANTO Osuus kokonaiskaavavarannosta Kantakaupunki (29 %) Kortepohja-Kypärämäki (3 %) Lohikoski (4 %) Huhtasuo (6 %) Kuokkala* (11 %) Keltinmäki-Myllyjärvi (1 %) Keljo (11 %) Halssila (1 %) Säynätsalo (6 %) Tikkakoski (3 %) Palokka (17 %) Vaajakoski-Jyskä (8 %) Korpilahti (2 %) 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 k-m 2 ennen 2000 2000-2005 2006-2010 2011-2015 * Kuokkalan alueeseen laskettu myös asuntomessualue Kerros- ja rivitalotonttien asemakaavavaranto on 477 500 k-m 2. Tämä vastaa lähes seitsemän vuoden varantoa. Kaupungin osuus varannosta on 53 %. Kunnallistekniikalla varustettua, heti rakennettavissa olevia tontteja tästä on n. 340 000 k-m 2 eli noin viiden vuoden varanto. Suurin osa näistä on yksityisen omistuksessa. Vuosina 2009-2014 kerrosalan suhteen tarkasteltuna eniten on kaavoitettu kantakaupungin alueelle, mutta myös etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan (Lisätietoja Liite 3). Tämä näkyy myös lainvoimaisen kaavavarannon määrässä. Huomattava osa lainvoimaisesta asemakaavavarannosta sijoittuu kantakaupungin alueelle (mm. Lutakko, Kangas, Kivelänranta, Kivääritehtaankatu). Noin viidennes kaavavarannosta on kaavoitettu ennen vuotta 2000. Yli 15 vuotta vanhojen kaavojen toteutuminen on viime vuosina ollut marginaalista. Etenkin Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Korpilahdella kokonaiskaavavaranto on suhteellisen vanhaa muihin alueisiin verrattuna. Kokonaisuudessaan tilanne on hyvä. Alueilla, joilla lainvoimaista kaavavarantoa on vähän tai se on pääosin vanhaa, tulee erityisesti edistää uusien rakentamismahdollisuuksi en luomista.
KYMPPI R 2015 KERROS- JA RIVITALO- TONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS: Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k-m 2, josta 10 000 k-m 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k- m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).
TIKKAKOSKI PALOKKA UUDET KERROS- JA RIVITALOTONTIT 2015-2025 KORTEPOHJA KELTINMÄKI KANTA- KAUPUNKI LOHIKOSKI KANGAS KUOKKALA ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS HUHTASUO HALSSILA VAAJAKOSKI - Uusia kerros- ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue- ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Heti rakennettavissa olevien tonttien varanto on erinomainen ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Muun muassa Kankaan rakentaminen on käynnistynyt. - Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. Ohjelmassa on myös kohteita, joiden ajoitus ja mitoitus täydentyy tulevina vuosina (mm. Hippos ja Keskussairaalanmäki). KORPILAHTI - Jyväskylän kaupungin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähes kaikki uudet alueet toteuttavat kestävän liikkumisen periaatteita tukeutumalla joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO - Ikääntyvien asumiseen panostetaan myös jatkossa. Alueja lähikeskusten ytimet ovat
LIITE 3: Kaavoitettu ja valmistunut kerros- ja rivitalokerrosala alueen mukaan 2009-2015* *06/2015 mennessä Kantakaupunki 92400 147100 TIKKAKOSKI KANTA- KAUPUNKI Kortepohja-Kypärämäki Kuokkala 24200 73600 73630 78000 KORTEPOHJA- KYPÄRÄMÄKI PALOKKA LOHI- KOSKI Huhtasuo Palokka Eteläportti-Keljonkangas 35400 33700 23400 17700 54200 91600 KELTINMÄKI- MYLLYJÄRVI ETELÄPORTTI- KELJONKANGAS HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA VAAJAKOSKI Halssila Vaajakoski 8900 9420 12700 16800 SÄYNÄTSALO Lohikoski 9600 18600 KORPILAHTI Keltinmäki-Myllyjärvi 6500 5900 Korpilahti 3300 2600 Tikkakoski 2300 1500 Säynätsalo 2000 6500 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 Valmistuneet Kaavoitettu k-m2
LIITE 4: Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Osayleiskaava-alueen nimi 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Vireillä olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Jäljellä n. kpl 1.1.201 5 Hyväksytyt Puuppola- Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 148 2 3 2 3 Kuohu-Vesanka- Ruoke: länsiosa (Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 116 Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa (Vesanka ja Ruoke) 344 7 10 15 20 7 3 282 5 4 6 8 4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 0 94 5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 194 6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 42 7 Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 48 7 8 Leppälahti 80 0 0 0 0 2 1 80
IKÄ 2001 2014 2020 2025 2030 2014-2020 2020-2025 2025-2030 LIITE 5: Väestöarvio 2025/2030 0-6 9 397 10 974 11 800 11 650 11 450 826-150 -200 7-12 8 481 8 459 9 110 9 360 9 480 651 250 120 13-15 4 203 3 838 4 420 4 620 4 750 582 200 130 16-64 81 467 90 075 90 630 91 570 92 810 555 940 1 240 65-74 8 201 12 995 15 430 14 870 14 880 2 435-560 10 75-84 5 149 6 810 8 300 11 330 12 960 1 490 3 030 1 630 85-1 482 2 629 3 110 3 800 4 770 481 690 970 Yht. 118 380 135 780 142 800 147 200 151 100 7 020 4 400 3 900 SUURALUE 2001 2014 2020 2025 2001-2014 2014-2025 Kantakaupunki 21 712 26 954 28 540 29 750 5 242 2 796 Kypärämäki-Kortepohja 9 805 11 475 11 770 11 560 1 670 85 Lohikoski- Seppälänkangas 4 701 4 704 4 850 4 800 3 96 Huhtasuo 8 472 9 011 9 380 9 670 539 659 Kuokkala 15 154 17 122 17 630 17 680 1 968 558 Keltinmäki-Myllyjärvi 6 790 7 574 7 520 7 530 784-44 Keljo 4 355 6 008 7 390 8 760 1 653 2 752 Halssila (ml. Asuntomessualue) 5 167 5 808 6 300 6 320 641 512 Säynätsalo 3 462 3 310 3 520 3 570-152 260 Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 271 5 680 5 730 293 459 Palokka-Puuppola 12 390 15 135 16 230 17 000 2 745 1 865 Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 775 15 370 15 870 1 080 1 095 Kuohu-Vesanka 1 810 2 331 2 630 2 740 521 409 Korpilahti 4 968 4 953 5 280 5 470-15 517 Ei tietoa30.9.2015 921 1 349 710 750 MAL-PAJA 428-599 / Rossi Yhteensä 118 380 135 780 142 800 147 200 17 400 11 420 Lasten määrän kasvu on suurta vielä lähivuosina. Työikäisten määrä kasvaa vielä jonkin verran, mutta suhteessa ikäluokan kokoon kasvu on vähäistä. 65-74-vuotiaiden määrän kasvu on nyt suurta, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kääntyy laskuun. Sen sijaan 75-84- sekä 85-vuotiaiden määrät kasvavat nopealla tahdilla vuotta 2030 kohden. Alueellisesti väestönkasvu suurinta keskustan alueella + 7 km kehällä keskustasta: Palokka, Vaajakoski, Keljonkangas. KORTEPOHJA- KYPÄRÄMÄKI KELTINMÄKI- MYLLYJÄRVI KELJO KUOHU- VESANKA TIKKAKOSKI- NYRÖLÄ PALOKKA- PUUPPOLA KORPILAHTI SÄYNÄTSALO KANTA- KAUPUNKI LOHI- KOSKI VAAJAKOSKI HUHTASUO HALSSILA KUOKKALA
PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2015-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Uusien kerros- ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja laadullisesti monipuolinen. Kymppi R -ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros- ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti- ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti- ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016-ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016-ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella.
Arvio työpaikkojen nettomäärän kasvutarpeesta Oheisen taulukon kasvuennusteet 2012 2030 perustuvat kolmeen skenaarioon: 1) Työikäisten väestöennustukseen perustuva skenaario, jossa työllisten osuus työikäisistä pysyy samana kuin vuonna 2012. Tällöin työttömyysprosentti pysyttelee korkeana ja väestön taloudellinen huoltosuhde 1 laskee. 2) Työpaikkojen kasvutarveskenaario, joka perustuu kaikenikäisten väestöennusteeseen ja taloudellisen huoltosuhteen 1 säilyttämiseen vuoden 2012 tasolla. Skenaariossa työttömyysprosentti pienenee usealla prosenttiyksiköllä 2. 3) Vuosien 2000 2012 työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste, jossa työpaikkojen määrän kasvun odotetaan jatkuvan samanlaisena eli voimakkaana. 1 Työllisen väestön suhde ei-työlliseen väestöön (ml. Lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät yms). 2 Karkeasti arvioiden työttömyysprosentti voisi laskea 10 %:n tienoille, jos muu työllisyysrakenne säilyy samanlaisena. Työllisten määrä voi kuitenkin kasvaa työurien pidentymisen kautta, jolloin yhdellä lisätyöpaikalla ei ole yhtä suurta vaikutusta työttömyyslukuihin. Työpaikkaa 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Toteutunut työpaikkakehitys 2000-2014 (v. 2013-2014 arvioitu) 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste
Teollisuushalli 2006: Murskaamontie 1, Teollisuushalli 2011: 594 k-m2 Yritystie 13, Teollisuusvarasto 2012: 722 k-m 2 Sievisenmäentie 10B 285 k-m 2 Teollisuushalli 2010: Akkalankuja 4 599 k-m 2 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2007: Kankitie 14 2739 k-m 2 Keskimäärin 9 500 k-m 2 vuodessa uutta teollisuusrakentamista. Laajennuksia n. 6 500 k-m 2 vuodessa Teollisuuden tuotantorakennus 2006: Sepelitie 15, 3906 k-m 2 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2005: Metsäraivio 12 597 k-m 2
Varastorakennukset 2009: Saunatie 8 902 k-m 2 + 680 k-m 2 Varastorakennus 2009: Nuutintie 8 443 k-m 2 Kauppavarasto 2007: Kaakkovuorentie 10 3020 k-m 2 Keskimäärin 6 500 k-m 2 vuodessa uutta varastorakentamista. Laajennuksia n. 2 000 k-m 2 vuodessa. Varastorakennus 2012: Iskutie 3 Kauppavarasto 2008: 1073 k-m 2 Kalarintie 2 3573 k-m 2
Myymälärakennus 2009: Vehkakatu 1 1774 k-m 2 Myymälärakennus 2011: Alasinkatu 11 1393 k-m 2 Myymälärakennus 2008: Vaajakoskentie 119 1322 k-m 2 Keskimäärin 13 000 k-m 2 vuodessa uutta liikerakentamista. laajennuksia n. 5 000 k-m 2 vuodessa. Liike- ja tavaratalo 2005-06: Seppäläntie 14-16 4519 k-m 2 + 4046 k-m 2
Toimistorakennus 2012: Lutakonaukio 7 9602 k-m 2 Keskimäärin 4 000 k-m 2 vuodessa uutta toimistorakentamista. Laajennuksia n. 2 000 k-m 2 vuodessa.
Varanto kaavallisen tilanteen mukaan syksy 2015 Muutokset vuoden 2013 tilanteeseen: Asemakaavavarannon tarkastelutapaa on tarkennettu, jolloin mukaan on tullut yksittäisiä tontteja esimerkiksi Heinämäen ja Seppälänkankaan alueilla. Yleiskaavan mukaiset päivitykset esimerkiksi Tikkakosken, Palokärjen ja Kanavuoren yleiskaava-alueisiin varattuja alueita pääosin pienennetty. Korpilahden Huovilan asemakaavoitus viivästynyt - haasteena kunnallistekniikan rakentaminen ja tieyhteys. Mukana ei ole palveluiden alueita, joita tarkastellaan erikseen
Yritystonttitarjonta ( tuotanto ) 1.9.2015 vapaat yritystontit Seppälänkangas 4 Palokangas 1 Kirri 2 Nuutti 9 Ruokosaari 6 Korpilahti 1 Yhteensä 23
Case: kaupungin eteläpuolen yritystonttitarjonta 2. ASEMAKAAVA, KAUPUNGIN MAANOMISTUS & KUNNALLISTEKNIIKAN LÄHEISYYS 1. KAAVAVARANTO 3. VAPAASTI MYYTÄVISSÄ OLEVA TARJONTA Haaste: Kaupungin eteläpuolella (Kuokkala, Keljo, Eteläportti) on kaupungin omistamaa asemakaavallista varantoa kunnallistekniikan läheisyydessä, mutta näitä alueita ei pystytä eri syistä tällä hetkellä hyödyntämään ilman erillisiä toimia (esim. kaavamuutoksia). Eteläpuolella on ollut myös jonkin verran kysyntää.
Aluerakenne Alueella neljä potentiaalista yritystoiminnan aluetta. Vt 9:n länsipuolella Eteläportti kaupan, palveluiden ja tuotannon merkittävänä keskittymänä ja Kauramäki asumisen yhteydessä olevana yritystoimintana. Liittymän itäpuolella olevan yritystoiminnan alueella olemassa oleva teollisuuskaava, mutta jonka toteutukseen liittyy haasteita. Keljonlahti kytkeytyy alueella sijaitsevaan voimalaitostoimintaan. Nykyinen toiminta: Eteläportti 100 työpaikkaa Kolmiokortteli ympäristöineen 110 työpaikkaa Keljonlahti 100 työpaikkaa
AJATUKSIA ETENEMISESTÄ Eteläportti - Osayleiskaavoitus käynnissä: koillisosa palveluja ja kauppaa lounaisosa tuotannollista toimintaa - Liittymän varteen osoitettavissa pienelle yritystoiminnalle - Aikataulu joustava, merkittävälle toimijalle nopeasti käyttöönotettavissa Kauramäki - Asemakaavoitus käynnissä liittymän vieressä olevat tontit ensimmäisenä uusista alueista käyttöönotettavissa 2018 (?) - Käyttötarkoitus ja profiili: asumisen yhteydessä oleva yritystoiminta Kolmiokortteli - Pohjoispää heti toteutettavissa (teollisuustoimintaan, 50 % myös liiketilaksi), huomioitava asutuksen läheisyys - Muu käyttö ratkaistaan alueen osayleiskaavoituksessa Keljonlahti - Erityistoiminnoille (energia, vedenkäyttö, kuljetukset) - Tarvittaessa käyttöön nopeasti (?) - Koko alueen mahdollisuuksien selvittäminen lähivuosina ja toteutus 2020 eteenpäin
Työhypoteesi LR Jyväskylän seudun MAL-johtaminen on ollut uutta luovaa, mutta tuloksellisuuden todentaminen on vielä epäselvää Eniten parantamista ja uudistettavaa on L-osuudessa Edunvalvonta ja näkyvyys suhteessa valtioon on heikkoa MAL-johtamisen välineet vaativat virittämistä, miten keskeiset parantamiskohteet voidaan yksilöidä? Millaisia vaihtoehtoja voidaan muodostaa? Mitä suosituksia jatkotoimista voidaan antaa ja ottaa käyttöön? Suurehkon kaupunkiseudun MAL-johtamiselle on luotavissa nykyistä vaikuttavampi välineistö, joka kytkee yhteen kokonaisvaltaisesti MAL-teemat, seudun kunnat, muut toimijat ja valtion