Jyväskylän seudun. asumiskatsaus Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Puukuokka

Transkriptio

1 Laukaan asuntomessualue Valon Herra Jyväskylän seudun Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti asumiskatsaus 2017 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Puukuokka

2 Asumiskatsauksen toteutus Katsauksen tarkoitus Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä. Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta 2010 eteenpäin. Jyväskylän seudulla tuotettiin aiemmin vuoteen 2012 saakka seudullista asuntokatsausta, jossa mukana olivat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Katsauksen säännöllinen laatiminen päättyi hallinnollisten muutosten ja resurssien puutteen vuoksi, mutta tarve katsaustyön jatkamiselle on ollut olemassa koko ajan. Tämä katsaus on tuotettu osana Jyväskylän kaupungin ja MAL verkoston yhteishanketta MAL GIS: seudullisen asumiskatsauksen paikkatietopohjainen malli. Referenssinä hankkeessa on Jyväskylän seutu. MAL GIS hankkeessa uudistetaan asuntokatsauksen sisältö uudeksi paikkatietopohjaiseksi asumiskatsausmalliksi siten, että samaa tietopohjaa ja tietolähteitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti laajemmin eri kaupunkiseuduilla ja siten tuottaa vertailupohjaa seutujen väliselle vertailulle. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan kuitenkin vuositasolla myös jatkossa. Kohdealueen rajaus Tässä katsauksessa seutu koostuu Jyväskylästä, Laukaasta ja Muuramesta. Näiden kolmen kunnan yhteistyönä on aiemmin tehty mm. yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI Vuonna 2016 Laukaa liittyi Jyväskylän kaupungin ylläpitämään Locus paikkatietojärjestelmän seutukäyttäjäksi. Seutukäyttö on mahdollistanut mm. kaikkien kolmen kunnan ajantasaisten rakennus ja huoneistorekisteri, rakennuslupa ja väestötietojen hyödyntämisen asumiskatsauksen laadinnassa. Muurame on ollut Locus seutukäyttäjänä jo aiemmin. Katsauksen on laatinut kaavoitustutkija Anna Isopoussu Jyväskylän kaupungilta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa mukana ovat olleet seuraavat henkilöt: Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Mari Holmstedt, kaavoitusjohtaja, Laukaan kunta 2 Julia Virtanen, tekninen johtaja, Muuramen kunta

3 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME: Osuus koko seudun väestöstä ja Asuntokannasta 92 % PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ 92% MUURAME TOIVAKKA 8% Muu seutu Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta 8 % 3

4 Seudullisen asumiskatsauksen teemat TUNNE VÄESTÖSI TUNNE ASUNTOKANTASI JA ASUNTOMARKKINAT VÄESTÖN KEHITYS ja MUUTTOLIIKE Väestökehityksen alueellinen erilaistuminen? Väestömäärän kehitys ja muutos alueittain Väestörakenteen erilaisuus? Ikärakenteen muutos kunnittain Seudun väestönkasvun dynamiikka? Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys Väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa? Lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin? Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen välisen muuttoliikkeen dynamiikka ASUNTOTUOTANTO ja ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS Hiipuva pientalotuotanto? Pientalorakentamisen määrä, maaseutu vs. asemakaava alueet, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin? Kerrostalorakentamisen määrä, valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan Stabiili rivitalotuotanto? Asuntojen hallintamuodon alueellinen erilaisuus ja erilaistuminen? Mitä ikäryhmiä uudisasuntotuotanto on palvellut? TUNNE ALUEESI ASUNTOKUNNAT Pienten asuntokuntien määrän kasvu? Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos Miten eri ikäryhmät asuvat keskus ja kehyskunnissa? Lapsiperhevaltaiset pientaloalueet vs. kasvava ikääntyvän pientaloväestön joukko? Pientaloasuntokuntien määrä nuorimman asukkaan mukaan 4

5 Väestön kehitys ja muuttoliike Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä 5 Merja Huovelin

6 Väestömäärän kehitys vuosina : Kasvua yhteensä lähes 9500 asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa MUUTOS MUUTOS % Jyväskylä ,1 % Kunnittaiset osuudet seudun väestöstä % 6% 83% Laukaa ,6 % Muurame ,4 % YHTEENSÄ ,0 % KESKI MÄÄRIN / MUUTOS / VUOSI VUOSI Jyväskylä JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME Kunnittaiset osuudet seudun väestönkasvusta Laukaa Muurame % 7% 84% YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus: Väestö alueittain Keskimääräistä suurempi väestönkasvu Kaksi viimeistä vuotta väestönkasvu on ollut koko seudun tasolla ja erityisesti Jyväskylässä keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2016 Muuramen väestönkasvu oli seudun kunnista suhteellisesti suurinta. Väestömäärän alueellinen jakautuminen kunnittain on pysynyt 2010 luvulla vakiona 83 % seudun väestöstä asuu Jyväskylässä. Jyväskylän ja Muuramen osuus 2010 luvun väestönkasvusta on ollut hieman Laukaata suurempaa verrattuna kokonaisväestömäärän kunnittaiseen jakautumiseen. 6

7 Väestönmuutos alueittain vuosina suurimman suhteellisen kasvun aluetta (punaiset) ja väestömäärältään pienentyneet alueet (siniset) ALUEET VÄESTÖNKASVUN SUHTEELLISEN MUUTOKSEN MUKAAN Muutos Muutos % Palokka Läntinen ,1 % Kinkomaa ,6 % Keljonkangas ,4 % Kypärämäki Kortepohja ,5 % Kuohu Vesanka ,5 % Leppävesi ,8 % Jyväskylän keskusta ,3 % Muuramen maaseutu ,9 % Huhtasuo ,8 % Kuokkala ,0 % Laukaan kirkonkylä ,4 % Muuramen keskusta ,6 % Laukaan maaseutu ,2 % Vihtavuori ,2 % Puuppola ,7 % Halssila ,9 % Lohikoski ,4 % Hupeli Leppälahti Oravasaari ,3 % Palokka Itäinen ,0 % Vaajakoski ,9 % Säynätsalo ,3 % Korpilahti ,5 % Korpilahti maaseutu ,9 % Lievestuore ,9 % Lähde: Tilastokeskus: Väestö osa alueittain Tikkakoski ,1 % Keltinmäki Myllyjärvi ,4 %

8 Väestönmuutos /2017 Osa aluetasolla tarkasteltaessa suurimpia suhteellisen väestönkasvun alueita ovat olleet Läntinen Palokka, Keljonkangas, Kinkomaa, Kortepohja sekä Kuohu Vesangan alue. Tarkemmalla tasolla nähdään, että alueiden sisällä on havaittavissa väestömäärän suhteen erisuuntaista kehitystä. Esimerkiksi nopeasti kasvaneen Keljonkankaan sisällä on myös alueita, joissa väestö on vähentynyt. Myös maaseutualueilla väestömäärät ovat paikoitellen jopa kasvaneet. Kuohu Vesangalla kasvu on keskittynyt erityisesti Vesangan kyläalueelle. Korpilahdella kasvua näkyy mm. joissain osissa Tikkalaa. Samoin Puuppolassa sekä Muuramen Isolahdessa. väestömäärä pienentynyt väestömäärä kasvanut +/ 3 asukkaan väestömuutokset / ruuturajattu pois Lähde: YKR aineisto 2010, Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen rakennus ja huoneisto sekä väestörekisteri

9 Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina : Seutu kasvaa pääosin kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton vaikutuksesta Seutu yhteensä Muurame Laukaa Jyväskylä 41% 46% 47% 66% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % luonnollinen väestönlisäys kuntien välinen nettomuutto nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain , Väestönmuutosten ennakkotiedot 2016 Syntyvyys vuosina : syntyvyys laskussa kaikissa kunnissa 31% 28% 52% 26% 23% 25% % 8% KESKI MÄÄRIN / VUOSI Jyväskylä Laukaa Muurame SEUTU YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus: Elävänä syntyneet alueittain Keskimääräistä suurempi syntyvyys Keskeiset käsitteet: Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Nettosiirtolaisuus = maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden. Seudun kuntien välillä väestönkasvun eri tekijöiden vaikutukset vaihtelevat. Laukaa on kasvanut etenkin luonnollisen väestönlisäyksen johdosta. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuus on kasvattanut merkitystään väestönkasvuun vaikuttavana tekijä. Vuonna 2016 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi. Lapsia syntyi seudulle noin 200 vähemmän kuin vuonna 2010 luvulla keskimäärin. Syntyvyys putosi viime vuonna suhteellisesti eniten Muuramessa. Määrällisesti pienempi syntyvyys näkyy etenkin Jyväskylässä, jossa syntyi 166 lasta vähemmän kuin keskimäärin. Laukaassa syntyneiden määrän vuosittainen vaihtelu on ollut pienempää ja vuonna 2016 syntyvyys oli vain hieman alle keskitason. 9

10 Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Laukaassa. Tämä näkyy etenkin alle kouluikäisten määrän kasvussa, joka on ollut Laukaassa selvästi suurempaa Jyväskylään ja Muurameen verrattuna. Jyväskylässä 0 6 vuotiaiden määrä on kääntynyt laskuun. Jyväskylässä vuotiaiden ikäluokka on taas kehyskuntia suurempi. Sekä Muuramessa että Laukassa tämän ikäluokan koko on pienentynyt. Väestön ikärakenne vuonna 2016: Muurame ja Laukaa ovat Jyväskylää lapsivaltaisempia Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä 8% 10% 11% 8% 10% 9% 14% 13% 21% 12% 12% 23% 22% 21% 21% 21% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 6 vuotiaat 7 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64 vuotiaat Väestön ikärakenteen muutos vuosina : Lasten määrän kasvu nopeaa Laukaassa. Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti kaikissa kunnissa. 25% 22% 25% 22% 17% 16% 18% 17% Lapsi ja opiskelijaikäluokkia lukuun ottamatta muissa ikäluokissa suhteelliset erot eivät ole suuria vuotiaiden ikäluokka on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa, mutta vuotiaiden osalta ainoastaan Muuramessa hieman. Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Yli 64 vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 yhteensä jo noin 6500:lla. Jyväkylässä yli 64 vuotiaita on jo enemmän kuin alle 16 vuotiaita. 29 % (6 506) yli 64 vuotiaat 40 % (459) 29 % (782) 28 % (5 265) 5 % ( 2 141) vuotiaat 2 % (57) 6 % ( 297) 6 % ( 1 901) 9 % (2 999) vuotiaat 5 % (113) 6 % (233) 10 % (2 653) 3 % (937) vuotiaat 3 % ( 43) 10 % ( 263) 4 % (1243) 8 % (1 300) 7 15 vuotiaat 6 % (80) 9 % (207) 8 % (1 013) 0 % ( 54) 0 6 vuotiaat 2 % (19) 9 % (166) 2 % ( 239) 20% 10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Lähde: Tilastokeskus: Väestö iän mukaan alueittain Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä 10

11 Väestöennuste vuoteen 2025: muutos vuosina , määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos JYVÄSKYLÄ Alle 16 vuotiaat: + 63 (23 600): + 0,3 % vuotiaat: (94 300): + 3,4 % Yli 65 vuotiaat: (30 000): + 24,6 % KOKO VÄESTÖ: ( ): + 6,5 % LAUKAA Alle 16 vuotiaat: (4703): + 2,8 % vuotiaat: 148 (10 769): 1,4 % Yli 65 vuotiaat: (4 345): + 25,0 % KOKO VÄESTÖ: (19 817): + 4,5 % MUURAME Alle 16 vuotiaat: 59 (2 292): 2,5 % vuotiaat: +108 (6 086): +1,8 % Yli 65 vuotiaat: (2 164): + 34,2 % KOKO VÄESTÖ: (10 542): + 6,0 % Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2015 iän mukaan alueittain Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030 Väestömäärän ennakoidaan kasvavan yhteensä lähes asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä ja Muuramessa. Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta toteutunut kehitys on vastannut hyvin Tilastokeskuksen ennustetta. Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pysyvän likimain nykyisellä tasollaan. Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Myös Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan, kun taas Laukaassa määrän ennakoidaan vähentyvän jonkin verran. Ikääntyneen väestön määrän ennakoidaan kasvavan suhteellisesti eniten Muuramessa tulevina vuosina, mutta myös Jyväskylässä ja Laukaassa varsinkin määrällinen kasvu on merkittävää. Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä 66 % väestöstä on työikäisiä. Muuramessa vastaava prosenttisosuus on 60 % ja Laukaassa 58 %. Prosenttiosuuden ennakoidaan pienentyvän kaikissa kunnissa. Jyväskylässä ja Muuramessa 2 % ja Laukaassa hieman enemmän 3 %. 11

12 Jyväskylän nettomuuttoliike yhteensä vuosina : Muuttovoitto pohjautuu suurilta osin vuotiaisiin. Muuttotappio näkyy erityisesti 0 4 sekä vuotiaissa. Lähde: Tilastokeskus: Kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan alueittain Koko väestö Nettomuutto: Muu Suomi Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu** Nettomuutto: Laukaa Nettomuutto: Muurame Ikäluokan koon muutos NETTOMUUTTO YHTEENSÄ ** Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen 0 Jyväskylän keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi Muurame 89 Laukaa 80 Muu Jyväskylän seutu** 32 MUU SUOMI 529 YHTEENSÄ 328 Jyväskylän nettomuuttovoitto perustuu opiskelijakaupunkina lähes yksinomaan vuotiaisiin. Muilta osin Jyväskylä on muuttotappiollinen. Tämä näkyy erityisesti vuotiaissa sekä 0 4 vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on tyypillistä myös muille suurille ja keskisuurille kaupungeille. Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina (kts. seuraava sivu). Seudullisen muuttoliikkeen merkitys näkyy erityisesti 0 4 vuotiaissa, joiden kohdalla suurin osa nettomuuttotappiosta kohdistuu seudun muihin kuntiin vuotiaiden nettomuutosta suurin osa kohdistuu taas muualle kuin Jyväskylän seudulle vuotiaiden poismuutosta huolimatta ikäryhmän koko on ajanjaksolla kasvanut ja ikäryhmän poismuuttovolyymi on ollut pienempi verrattuna ikävuosina Jyväskylään muuttaneisiin. 12

13 Ulkopaikkakunnille (koko Suomi) suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina : 0 4 vuotiaiden poismuuttoalttius vähentynyt, opiskelijaikäisten tulomuuttoalttius kasvanut 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 20,0 40,0 15,00 10,00 5,00 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Kaikki ikäluokat Kaikki ikäluokat ,5 33,7 2,7 4,7 61,1 30,8 6,3 4,0 1,4 1, ,1 26,8 7,3 2,2 65,8 30,7 5,7 1,8 3,7 0, ,5 17,3 5,4 1,2 59,8 26,7 6,8 1,6 2,1 1, ,4 17,3 1,1 0,0 53,0 31,2 4,3 1,4 2,0 0, ,8 17,4 6,7 1,2 53,2 26,1 6,0 2,2 2,2 1, ,3 15,2 0,3 7,2 66,9 31,5 1,0 0,5 1,3 1,2 Kehyskuntiin* suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina : Merkitys vähentynyt vuotta 2015 kohden. * Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ,46 22,29 4,35 3,16 10,34 14,72 2,96 0,60 0,00 0, ,59 17,95 6,44 2,00 9,77 10,62 4,90 1,33 1,07 0, ,66 14,94 5,39 0,94 10,63 9,40 4,06 1,53 0,36 0, ,10 11,97 1,38 0,00 8,89 8,21 2,67 0,12 0,24 0, ,87 14,13 2,69 0,00 10,61 9,62 1,88 0,19 0,68 0, ,42 11,51 1,44 2,69 9,73 7,68 0,74 0,95 0,50 0,22 Keskeiset käsitteet: Maassamuuttoalttius = tietyn ikäryhmän todennäköisyys muuttaa alueelle tai alueelta pois. Luku ilmoitetaan muuttaneiden määrä per keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden. Keskiväkiluku tarkoittaa kahden ajankohdan välistä keskiarviota väestömäärästä. Esim. muuttoalttius 22 kertoo, että poismuuttajia on keskimäärin 22 henkilöä / 1000 ikäluokan edustajaa. Erityisesti 0 4 vuotiaiden poismuuttoalttius on pienentynyt vuodesta vuotiaiden osalta poismuuttoalttius on pysynyt likimain samana. Opiskelijaikäisten tulomuuttoalttius on kasvanut. Kehyskuntiin suuntautuvan muuton merkitys on kaventunut. Tämä näkyy erityisesti 0 4 ja vuotiaissa vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei siis ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ kuin asumisperusteisia. 13

14 Laukaan nettomuuttoliike Lähde: Tilastokeskus: Kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan alueittain Koko väestö NETTOMUUTTO YHTEENSÄ Ikäluokan koon muutos Nettomuutto: Muu Suomi Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu Nettomuutto: Jyväskylä Laukaan keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi Jyväskylä 95 Muu Jyväskylän seutu 17 Muu Suomi 40 YHTEENSÄ 38 Laukaan ja Muuramen nettomuuttoprofiilit ovat hyvin samankaltaiset. Päinvastoin kuin Jyväskylässä nettomuuttovoitto näkyy erityisesti 0 4 sekä vuotiaissa ja vastaavasti nettomuuttotappio erityisesti vuotiaissa. Sekä Laukaan että Muuramen nettomuuttovoitto perustuu hyvin pitkälti tulomuuttoon Jyväskylästä, sillä ilman keskuskunnasta suuntautuvaa muuttoa nettomuutto olisi tappiollinen. Laukaan osalta vuotiaiden tulomuuttoalttius keskuskunnasta että muualta Suomesta on hieman pienentynyt vuotta 2015 kohden. Muilta osin muuttoliikkeen volyymeissa ei ole Laukaassa havaittavissa erityistä muutosta. 14

15 Muuramen nettomuuttoliike Lähde: Tilastokeskus: Kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan alueittain Koko väestö NETTOMUUTTO YHTEENSÄ Ikäluokan koon muutos Nettomuutto: Muu Suomi Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu Nettomuutto: Jyväskylä Laukaan keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi Jyväskylä 89 Muu Jyväskylän seutu 7 Muu Suomi 38 Muuramen ja Laukaan muuttovolyymit ovat määrältään samaa luokkaa molemmissa kunnissa. Kunnan väestömäärään suhteutettuna Jyväskylästä suuntautunut tulomuutto on siten Muuramen kannalta ollut merkittävämpi ilmiö ja väestönkasvuun vaikuttanut tekijä. Muuramen osalta on nähtävissä, että tulomuuttoalttiudessa sekä Jyväskylästä että muualta Suomesta on vuosittaista vaihtelua. Tulomuuttoalttius Jyväskylästä pienentyi hieman vuosina , mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna YHTEENSÄ 43 15

16 Yhteenveto Väestö ja muuttoliike Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut lähes 9500 asukkaalla. Erityisesti kahtena edellisenä vuotena väestömäärä on kasvanut seudulla keskimääräistä enemmän. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta. Suurimman suhteellisen väestönkasvun painopisteet ovat olleet Kinkomaa Keljonkangas akselilla sekä Läntisessä Palokassa. Määrällisesti eniten on kasvanut Jyväskylän keskusta alue. Suhteellisesti eniten väestöään ovat menettäneet Tikkakoski, Korpilahden maaseutualueet, Keltinmäki Myllyjärvi sekä Lievestuore. Laukaa on kasvanut etenkin luonnollisen väestönlisäyksen johdosta. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuus on kasvattanut merkitystään väestönkasvuun vaikuttavana tekijä. Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut erityisesti Laukaassa, kun taas Jyväskylässä alle kouluikäisten määrä on jo kääntynyt laskuun. Etenkin Jyväskylässä ja Muuramessa vuosi 2016 oli syntyvyyden suhteen 2010 luvun heikoin vuosi. Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Vuodesta 2010 yli 64 vuotiaiden määrä on kasvanut Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa yhteensä jo lähes 6 500:lla. Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti 0 4 ja vuotiaissa vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ kuin asumisperusteisia. 16

17 Asuntokannan muutos Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa

18 Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2010 ja 2015: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus kasvanut. Seutu yhteensä Jyväskylä Laukaa Muurame % 25% 30% 31% 58% 58% 66% 66% 13% 13% 14% 14% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2010 ja 2015: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä. Seutu yhteensä Jyväskylä Laukaa Muurame % 9% 10% 10% 16% 16% 17% 17% 22% 23% 23% 24% 34% 34% 36% 36% 20% 20% 21% 21% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 22% 22% 24% 23% 22% 22% 19% 18% 61% 24% 60% 24% 54% 53% 20% 21% 16% 16% 14% 15% 22% 23% 23% 22% 12% 21% 20% 11% 12% 12% 11% 10% 1% 1% 1% 1% 3% 2% 1% 1% 1% 1% 2% 3% 1% 1% 0% 1% Erillinen pientalo Rivi tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Lähde: Tilastokeskus: Asunnot talotyypin mukaan 2010/ h 2 h 3 h 4 h 5 h Tuntematon Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin mukaan 2010/2015 Muuramen ja Laukaan asuntokanta on hyvin pientalopainotteista. Laukaassa tämä näkyy vahvemmin kuin Muuramessa. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa ja viidessä vuodessa kerrostalojen osuus on hieman kasvanut. Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia. Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä. Asuntojen huoneluvun suhteen painopisteet eivät ole juurikaan muuttuneet seututasolla. Muuramessa ja Laukaassa isojen (4 huonetta tai isompien) asuntojen osuus on hieman kasvanut. Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2015 lähes asunnosta. Koska seudun vuosittaiset asuntotuotantomäärät ovat olleet keskimäärin 1300 / vuosi, asuntokannan kokonaisjakauma muuttuu suhteellisen hitaasti. 18

19 Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2010 ja 2015: muiden vuokra asuntojen kuin arava tai korkotukivuokra asuntojen osuus kasvanut. Seutu yhteensä Jyväskylä Laukaa Muurame % 21% 26% 26% 51% 50% 58% 58% 28% 28% 26% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Omistaa talon Aravavuokra tai korkotukivuokra asunto Asumisoikeusasunnot 20% 18% 17% 17% 22% 20% 15% 14% 13% 14% 21% 10% 11% 23% 17% 18% 8% 7% 9% 8% 2% 3% 3% 2% 3% 3% 7% 7% 6% 9% 8% 9% Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015: Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä. 5h + 4h 3h 2h 1h 14% 34% 62% 32% 85% Omistus Aravavuokra/korkotuokivuokra Muu vuokra ASO Tuntematon Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2010/ % 23% 13% 42% 31% 15% 4% 1% 1% 7% 7% 2% 4% 4% 2% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4% 4% 7% 8% 11% Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista, Laukaassa hieman enemmän kuin Muuramessa. Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra asunnot. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä etenkin Jyväskylässä. Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti muiden, vapaarahoitteisten, vuokra asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 5 %. Muuramessa arava ja korkotukivuokraasuntojen osuus on taas päinvastoin kasvanut hieman. Vapaarahoitteisten vuokra asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra asuntoihin sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni vain 3 % seudun asuntokannasta. Laukaassa asumisoikeusasuntojen osuus jää alle 1 %. Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 14 % on omistusasuntoja. Omistusasuntojen osuus kasvaa mitä suuremmasta huoneluvusta kyse ja vastaavasti vuokra asuntojen osuus pienenee. Trendi on vuoteen 2010 verrattuna vahvistunut. 19

20 Asuntotuotanto Pientaloja nousee Muuramen Kinkomaalle

21 Vuosina seudulle on valmistunut keskimäärin 1312 asuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 1152 Laukaaseen 86 Muurameen 74 Kahtena edellisenä vuotena asuntotuotanto on ollut muuta ajanjaksoa keskimääräistä vilkkaampaa. Etenkin Muurameen ja Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja. Kehyskunnista Laukaassa vuosittainen asuntotuotanto on pääsääntöisesti ollut Muuramea suurempaa, mutta vuonna 2016 valmistui enemmän asuntoja Muurameen kuin Laukaaseen. Valmistuneet asunnot : Vuosi 2016 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä ja Muuramessa Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu yhteensä Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut keskimäärin 88 %. Vuodesta 2014 eteenpäin osuus on ollut tätä korkeampi. Suhteutettuna kunnan väestömäärään Muuramen asuntotuotanto on ollut kehyskunnista vilkkaampaa. Kuntien osuus seudun asuntotuotannosta JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME 7% 6% 88% Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit

22 Asuntotuotanto talotyypeittäin Laukaa pientalotuotantopainotteisin, Jyväskylässä vahva kerrostalopainotus Seutu yhteensä 3% 1% Jyväskylä 3% 0% 18% 8% 24% 70% 0% 2% 63% 10% 9% 9% Laukaa 9% 10% 2% 78% 78% Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntolat, vanhusten palvelutalot. Muut Muurame 14 % 16 % 2% 4% 64 % 22 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017

23 Pientalorakentaminen Sääksvuoren uutta pientalomiljöötä

24 Valmistuneet pientalorakennukset ja asunnot : Pientalorakentaminen hiipunut. Paritalorakentaminen kasvussa. Valmistuneet pientaloasunnot , jakautuminen kunnittain: Jyväskylän osuus kaventunut. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 22% JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja Pientaloja LAUKAA: Pientaloasuntoja Pientaloja MUURAME: Pientaloasuntoja Pientaloja YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja Pientaloja % 14% 12% 15% 12% 16% 22% 22% 23% 68% 64% 65% 62% 16% 72% 26% 28% 17% 58% 55% 0 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017 Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen. Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään. Myös Laukaassa valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt. Muuramessa määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena ja viime vuonna valmistuneiden pientaloasuntojen määrä oli koko 2010 luvun suurin. Muuramessa pientaloasuntotuotannon kasvua selittää etenkin paritalorakentaminen. Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista 42 % oli paritaloasuntoja. Paritalorakentamisen määrä on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa tasaisesti koko 2010 luvun. Yhteensä vuonna 2016 valmistuneista pientaloasunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Vuonna 2010 vastaava osuus oli vielä alle 10 %. 24

25 Valmistuneet pientaloasunnot : Sääksvuori Kinkomaa akselilla suuri uusien pientalojen keskittymä TIKKAKOSKI LAUKAA Pientaloja on valmistunut paljon etenkin Sääksvuori Kinkomaa akselille. Yhteensä näille alueille on valmistunut 2010 luvun pientalotuotannosta 12 % (Keljonkangas 176 ja Kinkomaa 96 pientaloa). VIHTAVUORI PUUPPOLA PALOKKA VESANKA LEPPÄVESI HUHTASUO VAAJAKOSKI LIEVESTUORE Lisäksi Jyväskylässä yksittäisistä alueista esiin nousevat Puuppola, Tikkakosken Tunnelinmäki, Läntinen Palokka, Halssilanmäki, Huhtasuon Pysäkkivuori, Vääräjärvi sekä Kangasvuori, Äijälänrannan asuntomessualue Samulinniemi sekä Vaajakoski, jossa rakentamista on ollut etenkin Savonmäessä, Kaunisharjussa ja Hupelissa. Maaseutualueista erottuu myös Vesangan kyläalue. SÄÄKSVUORI KINKOMAA MUURAMEN KESKUSTA Laukaassa yksittäisistä alueista pientaloja on valmistunut eniten Kirkonkylän tuntumaan. Muista Laukaan taajamista eniten pientaloja on valmistunut Leppävedelle ja tämän jälkeen Vihtavuoreen. KORPILAHTI Muuramessa Kinkomaan lisäksi yksittäisinä uusien pientalojen keskittyminä erottuvat Seunavuori ja Tervamäki. Valmistuneiden pientalojen keskikoko seudulla oli 174 k m 2. Muuramessa omakotitalot ovat olleet hieman keskimääräistä suurempia (180 k m2), Laukaassa pienempiä (170 k m2), Jyväskylässä seudun keskitasoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit

26 Rakentaminen asemakaava alueelle / maaseudulle : Kolme neljäsosaa pientaloista rakentunut asemakaava alueille 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11% 14% 17% 13% 13% 11% 12% 11% 78% 13% 10% 12% 7% 12% 10% 73% 73% 76% 80% 77% 78% Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa Keskimäärin 76 % seudulle vuosina valmistuneista pientaloista on rakennettu asemakaavaalueille. Kyläkaava alueille valmistuneiden osuus on 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava alueelle rakentamisen osuus on vahvistunut hieman vuotta 2016 kohden. Kunnittain osuudet vaihtelevat jonkin verran. Jyväskylässä ja Muuramessa asemakaava alueiden osuus on ollut keskimäärin 79 % ja Laukaassa 61 %. Maaseuturakentamisessa on myös kunnittaisia eroja. Jyväskylässä suurin osa maaseuturakentamisesta on kohdistunut kyläkaava alueille. Muuramessa ja Laukaassa suurin osa maaseuturakentamisesta tapahtuu kyläkaavaalueiden ulkopuolella. Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle, myös kyläkaavaalueiden ulkopuolelle, on rakennettu enemmän kuin Muuramen ja Laukaan maaseudulle yhteensä. 26 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017

27 Rakentaminen asemakaava alueelle / maaseudulle kunnittain: Osuudet asemakaava, kyläkaava ja kyläkaavaalueiden ulkopuolelle valmistuneista pientaloista Jyväskylä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Laukaa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 7% 11% 11% 9% 10% 8% 8% 10% 14% 11% 12% 7% 12% 14% 82% 75% 77% 79% 82% 79% 78% % 14% Muurame 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 30% 12% 62% 58% 37% 14% 49% 22% 14% 29% 10% 64% 62% 18% 23% 10% 8% 73% 69% % 8% 9% 12% 23% 18% 6% 79% 80% 77% 76% 9% 3% 14% 16% 2% 14% % 71% Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa 83% Luovutetut pientalotontit kunnittain vuosina Jyväskylä Laukaa Muurame Yhteensä Rakentamisen osuus asemakaava, kyläkaava ja kyläkaavojen ulkopuolisten alueiden välillä on pysynyt Jyväskylässä suhteellisen vakiona. Myös Muuramessa asemakaava alueelle kohdistuneen rakentamisen osuus on pysynyt korkeana. Maaseutualueella kyläkaava alueiden ja sen ulkopuolelle jäävän alueen osuudet rakentamisesta ovat vaihdelleet Muuramessa enemmän. Laukaassa asemakaava alueelle rakentamisen osuus on ollut näistä kolmesta kunnasta matalin, mutta osuus on kasvanut 2010 luvun alkuvuosiin verrattuna. Kaupungin/kunnan pientalotontteja on luovutettu vuodessa Jyväskylässä keskimäärin 78, Laukaassa 25 ja Muuramessa 28. Yhteensä keskiarvo on 132 tonttia / vuosi. Vuosittain luovutettujen tonttien määrä on vaihdellut Jyväskylässä paljon. Tätä selittää pitkälti vuoden 2014 poikkeuksellisen pieni pientalotonttitarjonta, jota laskettiin Kankaan investointeihin varautumisen vuoksi. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit

28 Myönnetyt pientaloluvat : Pientalorakentamisessa havaittavissa elpymistä vuonna Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu yhteensä Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017 Pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016, mutta kokonaisuutena vuotta 2014 edeltävälle tasolle kasvu ei yltänyt luvun alun kaltaista pientalorakentamisen kysyntää ei ole todennäköisesti enää odotettavissa jatkossa. Muuramessa myönnettyjen pientalolupien määrä oli 2010 luvun vuosista korkein, Laukaassa taas pienin. Vuonna 2017 Jyväskylässä pientalolupia on myönnetty tähän saakka 44, Laukaassa 20 ja Muuramessa 9. Vuoden 2017 kehitys on siten ollut edellisvuoden kaltainen, paitsi Muuramessa joissa uusia pientalolupia on tähän saakka ollut hieman vähemmän edellisvuoteen suhteutettuna. 28

29 Ketä uusissa pientaloissa asuu? Hieman yli kaksi kolmasosaa lapsiperheitä luvulla valmistuneissa pientaloasunnoissa asuu 8200 henkilöä. Pientaloasuntokunnista 69 % on lapsiperheitä (vähintään yksi alle 16 vuotias). Osuus on hieman korkeampi Laukaassa (72 %) ja Muuramessa (70 %) kuin Jyväskylässä (68 %). Vuosina valmistuneiden pientalojen asuntokunnat asukkaiden iän mukaan 03/2017 Seutu 69% 11% 10% 3% 7% Myös uusien pientaloasuntokuntien keskimääräinen koko on Laukaassa (3,69) ja Muuramessa (3,52) hieman suurempi kuin Jyväskylässä (3,34). Keskimääräinen vuosina valmistuneiden pientalojen asuntokuntakoko seudulla on 3,43. Lähes kolmasosassa uusista pientaloasuntokunnista ei asu lainkaan lapsia. Yhteensä uusista pientaloasuntokunnista noin 11 % on asuntokuntia, joissa asukkaat ovat vuotiaita ja 10 % pientasuntokunnissa asukkaat ovat vuotiaita. Muurame 70% 11% 8% 3% 8% Laukaa 72% 10% 8% 3% 6% Jyväskylä 68% 12% 10% 3% 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lapsiperheet Vain 20 40v vain v Vain 64 + Muut Varsinaisia senioriasuntokuntia (nuorin asukas yli 64 vuotias) on ainoastaan 3 %. Pientalorakentaminen on ikääntyvän väestön osalta siis varsin marginaalinen ilmiö. Kokonaisuudessaan 7 % asuntokunnista ei ole suoraviivaisesti luokiteltavissa asukkaiden iän perusteella mihinkään selkeään luokkaan. Tässä luokassa asukkaiden iät osuvat useaan eri ikäluokkaan 20. ikävuodesta ylöspäin. Yhden asunnon pientaloihin verrattuna paritaloasuntokunnista pienempi osa, 61 %, on lapsiperheitä. Muuramessa osuus jää 49 %:iin, Jyväskylässä 59 %:iin ja Laukaassa osuus on 80 %. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä

30 Kerrostaloasumista Laukaassa Kerrostalorakentaminen Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

31 Valmistuneet kerrostaloasunnot : Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa JYVÄSKYLÄ kerrostalorakennuksia LAUKAA kerrostalorakennuksia MUURAME kerrostalorakennuksia YHTEENSÄ kerrostalorakennuksia Keskimäärin seudulle on valmistunut 861 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 842 (keskimäärin 26 taloa / vuosi) Laukaaseen 9 (keskimäärin 1 talo / 3 vuotta) Muurameen 10 (keskimäärin 1 talo / 3 vuotta) MANNISENMÄKI JA MANNILA HUHTASUO KORTEPOHJA KESKUSTA KUOKKALA 2010 luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Muuramessa on kunnan väestömäärään suhteutettuna ollut enemmän kerrostalotuotantoa kuin Laukaassa. Vaikka vuosi 2016 oli valmistuneiden kerrostaloasuntojen suhteen huippuvuosi, valmistui kuitenkin vuonna 2012 määrällisesti enemmän kerrostaloja. Uudet kerrostalokohteet ovat siten olleet asuntomäärältään suurempia. 31 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017

32 Vuosina valmistuneet kerrostaloasunnot huoneistokoon mukaan: koko seutu Vuonna 2016 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä Vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistokokojakauma: koko seutu Yksiöiden osuus kokonaisasuntotuotannosta kasvussa. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2% 4% 4% 1% 4% 2% 1% 14% 27% 24% 21% 15% 22% 29% 39% 46% 51% 17% 39% 33% 36% 42% Vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen huoneistokokojakauma kunnittain Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä 2% 8% 34% 35% 32% 49% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41% 41% % 22% % 24 43% % 34% 14 22% 22% 36% 47% 6% 3% 0% 3% 1h 2h 3h 4h + Vuosina valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016 valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa. Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista 83 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010 asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotantomäärä oli tuolloin huomattavasti pienempi. Muuramessa ja Laukaassa valmistuneiden yksiöiden osuus on ollut marginaalinen verrattuna Jyväskylään. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja 32 huoneistorekisterit 2017

33 Vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistoala: Uudet asunnot kooltaan entistä pienempiä myös huoneistoalassa mitattuna m 2 110,0 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, h (30,8 m2) 25,4 33,3 29,2 32,8 34,4 34,5 29,4 2h (48,8 m2) 49,5 49,7 50,5 49,7 50,3 47,9 44,7 3h (69,4 m2) 67,6 72,0 71,6 72,1 69,2 66,9 65,6 4h + (93,3 m2) 92,7 95,5 95,9 99,1 89,6 89,9 100,3 Kaikkien valmistuneiden kerrrostaloasuntojen keskimääräinen koko (48,4 m2) (Suluissa keskimääräinen koko) 41,6 54,9 50,5 48,8 54,0 48,5 41,7 Valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräinen huoneistoala on pienentynyt 2010 luvulla. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden 2016 osalta myös yksiöissä. Neliöiden tai tätä isompien kerrostaloasuntojenasuntojen keskimääräisessä koossa on enemmän vuosittaista hajontaa mutta toisaalta näiden tuotanto on kokonaisuutta katsoen pientä. 33

34 Myönnetyt kerrostaloluvat* : Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2016 ennätysvuosi Jyväskylässä. *Mukana myös vanhusten palvelutaloja asuntoja Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu yhteensä Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017 Myönnettyjen kerrostalolupien määrä jatkoi kasvuaan asunnoissa mitattuna vuonna Jyväskylässä myös alkuvuosi 2017 on jatkunut yhä vilkkaana, kuten edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Odotettavissa on, että vuoden 2017 kerrostalotuotanto jatkuu edelleen keskimääräistä voimakkaampana. Muuramessa ja Laukaassa vuonna 2017 tähän saakka ei ole myönnetty kerrostalolupia. 34

35 Vuosina valmistuneiden kerrostaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma 03/2017 Jyväskylässä painottuminen nuoriin, kehyskunnissa ikääntyviin. SEUTU 8% 30% 28% 15% 20% Muurame 2% 3% 11% 14% 69% Laukaa 1% 6% 15% 79% Jyväskylä 9% 30% 28% 15% 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65 vuotiaat Vuosina valmistuneissa kerrostaloissa asuu lähes asukasta. Vaikka kerrostaloasuntotuotanto on ollut huomattavasti suurempaa kuin pientaloasuntotuotanto, ylittää 2010 luvun kerrostaloissa asuvan väestön määrä uusissa pientaloissa asuvan väestömäärän (8200) vain niukasti. Keskimäärin uusien kerrostalojen asuntokuntien koko on ollut Jyväskylässä 1,44. Laukaassa keskikoko on suurempi 1,53 ja Muuramessa Jyväskylän tasoa 1,45. Kokonaisuutena kerrostaloasuntojen uudistuotanto on palvellut etenkin vuotiaita verrattuna näiden ikäluokkien suhteelliseen osuuteen koko väestöstä. Lapsiperheiden osuus uusien kerrostalojen asukkaista on pieni ja kehyskunnissa osuus on marginaalinen luvulla rakennetuissa kerrostaloissa ei asu Laukaassa lainkaan lapsiperheitä. Alueellinen vaihtelu näkyy myös ikääntyvän väestön osalta. Jyväskylässä uusissa kerrostaloissa asuvien yli 64 vuotiaiden osuus on muuta seutua pienempi. Muuramessa ja Laukaassa taas suurin osa uusissa kerrostaloasunnoissa asuvista on yli 64 vuotiaita. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä

36 Rivitalorakentaminen Omarantaisia rivitaloja Mankolassa

37 Valmistuneet rivitaloasunnot Valmistuneiden rivitalojen määrässä vuosittaista vaihtelua JYVÄSKYLÄ rivitalorakennukset LAUKAA rivitalorakennukset MUURAME rivitalorakennukset YHTEENSÄ rivitalorakennukset Keskimäärin seudulle on valmistunut 116 rivitaloasuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 97 (keskimäärin 21 taloa / vuosi) Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa / vuosi) Muurameen 12 (keskimäärin 3 taloa / vuosi) 2010 luvun rivitaloasuntotuotannosta 83 % on kohdistunut Jyväskylään, 10 % Muurameen ja 6 % Laukaaseen. Rivitalojen keskikoko seudulla on ollut 454 k m2. Noin kolme neljäsosaa rivitaloista on ollut yksikerroksisia ja neljäsosa kaksikerroksisia. Muuramessa ja Laukaassa uudet rivitalot ovat olleet yli 90 %:sti yksikerroksisia, Jyväskylässä vastaava osuus on 68 %. Vuoden 2016 rivitalotuotanto oli kokonaisuudessaan ajanjakson pienin. Rivitalotonteille on ollut Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kysyntä kuin mitä tarjontaa on ollut. Myös Laukaassa rivitalotonteista on kysyntää Leppävedellä. LEPPÄVESI LÄNTINEN PALOKKA HAUKKALA KANGASVUORI HALSSILA KESKUSTA KUOKKALA KELJONKANGAS MUURAME 37 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017

38 Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma: Painopiste kolmiossa ja tätä suuremmissa asunnoissa Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 27% 40% 18% 34 60% 53% 44% 41% 52% 46% 46% 13% 29% 26% 10% 22% 20% 4% 1% 5% 7% 1% % Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen huoneistokokojakauma kunnittain Seutu Muurame 2% 5% 19% 62% 49% 37% 32 28% 30% 33% 48% 1h 2h 3h 4h + Rivitaloissa tuotanto on painottunut erityisesti kolmioihin ja tätä suurempiin asuntoihin. Vuonna 2016 valmistui etenkin isompia asuntoja. Vuosina, jolloin rivitalotuotanto on ollut keskimääräistä suurempaa, myös kaksioita on valmistunut jonkin verran. Yksiöiden määrä rivitalotuotannossa on marginaalinen. Alueellisissa eroissa korostuu Muuramen ja Laukaan rivitalotuotannon kolmiovaltaisuus. Jyväskylässä pienten rivitaloasuntojen osuus on suurempi. Neliöiden tai tätä suurempien asuntojen osuus kokonaistuotannosta on eri kunnissa samalla tasolla. Laukaa 15% 58% 27% Jyväskylä 2% 21% 47% 30% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 38 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit 2017

39 Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen keskimääräinen huoneistokoko Huoneistoalan kehityksessä ei selkeää trendiä havaittavissa. m 2 120, h (53,5 m2) 57,9 67,0 56,0 2h (65,8 m2) 74,1 62,5 60,6 66,9 71,9 64,9 69,9 3h (79,8 m2) 80,8 87,6 77,9 78,0 79,2 77,1 78,8 4h + (102,5 m2) 112,7 106,1 94,4 94,6 104,7 97,4 105,1 Kaikkien valmistuneiden rivitaloasuntojen keskimääräinen koko (83,7 m2) (Suluissa keskimääräinen koko) 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 88,6 91,2 75,8 78,3 87,1 80,3 90,8 Rivitaloissa keskimääräisessä huoneistokoossa on enemmän vuosittaista vaihtelua verrattuna kerrostalotuotantoon johtuen pienemmistä tuotantomääristä. Kokonaisuutena huoneistojen pienentyminen näkyy rivitaloissa kolmioissa, joiden keskimääräinen koko on hieman pienentynyt vuodesta Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit

40 Myönnetyt rivitaloluvat : Rivitalorakentamisessa odotettavissa kasvua. asuntoja Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu yhteensä Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017 Myös rivitalorakentamisessa on odotettavissa kasvua myönnettyjen rakennuslupien perusteella. Kokonaisuudessaan myönnettyjen rivitalolupien määrä asunnoissa mitattuna kävi seututasolla alimmillaan vuonna Vuosi 2017 on näyttänyt tähän saakka vastaavalta kuin edellisvuosi ainakin Jyväkylässä. Laukaassa on myönnetty lupa kahdelle rivitalolle, mikä on yleistä vuosikeskitasoakin enemmän. 40

41 Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma 03/2017 Painotus lapsiperheissä ja vuotiaissa SEUTU 27% 6% 43% 18% 7% Muurame 30% 5% 41% 17% 8% Laukaa 29% 7% 48% 13% 3% Jyväskylä 26% 6% 43% 18% 7% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65 vuotiaat Vuosina valmistuneissa rivitaloissa asuu lähes asukasta. Keskimäärin uusien rivitalojen asuntokuntien koko on ollut 2,26. Jyväskylässä keskikoko on ollut hieman alhaisempi (2,21), Laukaassa hieman korkeampi (2,39) ja huomattavasti seudun keskitasoa korkeampi Muuramessa (2,60). Kokonaisuutena rivitaloasuntojen uudistuotanto on palvellut etenkin lapsiperheitä ja vuotiaiden ikäryhmää verrattuna näiden ikäryhmien suhteelliseen osuuteen koko väestöstä. Kunnittaiset erot ikäryhmien suhteellisissa osuuksissa ovat pieniä verrattuna uusien kerrostalojen väestöjakaumaan. Ikääntyvän väestön osuus on pieni suhteutettuna ikäryhmän osuuteen kokonaisväestöstä, mutta myös rivitaloasumisella on ollut oma kohderyhmänsä ikääntyvien joukossa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä

42 Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma Uudet rivitalot vetäneet erityisesti lapsiperheitä sekä vuotiaita. SEUTU Yhteenveto Asuntotuotanto ja asuntokannan rakenteen muutos % 6% 43% 18% 7% Muurame Laukaa Jyväskylä Valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen. Vuonna 2016 pientaloja valmistui 30% seudulle 217. Suurin 5% osa pientaloista rakennetaan 41% edelleen Jyväskylään, mutta 17% Jyväskylän ja 8% Laukaan suhteellinen osuus kokonaistuotannosta on pudonnut jonkin verran Muurameen verrattuna. Vuonna 2016 myönnettyjen lupien perusteella pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymistä. 29% 7% 48% 13% 2010 luvulla valmistuneista pientaloasunnoista keskimäärin 76 % on rakennettu asemakaava alueille, kyläkaavaalueille 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava alueiden osuus on Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kuin 26% Laukaassa. 6% Paritalorakentamisen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010 luvun. Vuonna 2016 valmistuneista pientaloasunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Tämä näkyy etenkin Muuramessa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65 vuotiaat Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen 2010 luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Myös vuoden 2017 kerrostaloasuntotuotannosta odotetaan Vuosina keskitasoa suurempaa. valmistuneissa Jyväskylässä rivitaloissa kerrostaloasuntojen asuu noin asukasta. uudistuotanto Uusien rivitaloasuntokuntien on palvellut etenkin keskikoko vuotiaita seudulla oli 2,26. Jyväskylässä verrattuna keskikoko tämän oli ikäryhmän hieman muuta suhteelliseen seutua pienempi osuuteen (2,21), koko Laukaassa väestöstä, hieman Laukaassa keskitason ja Muuramessa yläpuolella taas (2,39) erityisesti ja selkeästi korkein ikääntyvää Muuramessa väestöä. (2,60). Uusien rivitalojen asukaskunnassa korostuu erityisesti vuotiaiden ikäryhmä ja lapset. Vuosina valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Kerrostaloihin Vuonna verrattuna 2016 valmistui lapsiperheiden ennätysmäärä osuus yksiöitä. on jo huomattavasti Kokonaisuudessaan suurempi pienten etenkin asuntojen, Muuramessa yksiöiden ja Laukaassa. ja kaksioiden, Ikääntyvien osalta Laukaassa osuus kokonaisasuntotuotannosta osuus on pienempi Jyväskylään on ollut ja tasaisessa Muurameen kasvussa. verrattuna. Samalla Kokonaisuutena valmistuneiden uusi asuntojen rivitalotuotanto keskimääräinen on palvelut keskimääräistä huoneistoala vähemmän on pienentynyt. ikääntyvää Tämä väestöryhmää näkyy etenkin suhteessa kaksioissa tämän ja ikäluokan kolmioissa, kokoon, vuoden mutta 2016 pientalorakentamiseen osalta myös yksiöissä. verrattuna rivitalorakentamisella Kasvavana ilmiönä näyttää asuntorakentamisessa olevan oma kohderyhmänsä ovat olleet myös sijoittajavetoiset ikääntyvien joukossa. vuokra asunnot. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä etenkin Jyväskylässä. Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut. Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista Jyväskylään verrattuna ja painotus on 2010 luvulla vahvistunut hieman % 18% Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä % 3%

43 Asuntokunnat Muuramen keskustaa

44 Asuntokuntien keskikoko vuosina 2010 ja 2015: Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt eniten Jyväskylässä. Laukaassa keskikoko on säilynyt ennallaan. Muuramessa isoimmat asuntokunnat. Seutu yhteensä JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME Kaikki talotyypit 2,00 1,96 2,40 2,40 2,46 2,43 Erillinen pientalo 2,78 2,74 2,73 2,74 2,90 2,85 Rivi tai ketjutalo 2,20 2,18 1,86 1,84 2,05 2,05 Asuinkerrostalo 1,61 1,59 1,46 1,42 1,64 1,58 Muu rakennus 1,74 1,55 1,93 1,85 2,06 1,93 Jyväskylä Laukaa Muurame Asuntokuntajakauma asukasmäärän mukaan vuosina: 2010 ja % 29% 32% 32% 42% 41% 44% 43% 34% 33% 34% 34% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 33% 33% Lähde: Tilastokeskus: Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan % 33% 13% 15% 13% 13% 11% 11% 15% 10% 11% 15% 12% 12% 9% 9% 8% 9% 8% 9% 9% 9% 5% 5% 4% 4% Vuosien 2010 ja 2015 välillä asuntokuntien määrä kasvoi seudulla yli 4850:lla. Tämä kasvu näkyy etenkin yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrässä. Tätä suurempien asuntokuntien määrä ei juurikaan muuttunut. Pienten asuntokuntien määrän kasvu näkyy asuntokuntien keskikoon pienentymisenä. Eniten asuntokuntien keskikoko on pienentynyt Jyväskylässä. Laukaassa kaikkien asuntokuntien keskikoko on sen sijaan pysynyt nykyisellään ja pientalojen osalta jopa kasvanut. Jyväskylässä peräti 44 % asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Osuus on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna. Muuramessa ja Laukaassa vastaava osuus jää noin 30 %:iin. Kahden hengen asuntokuntien suhteellisissa osuuksissa sen sijaan ei ole juurikaan eroa 3 4 hengen asuntokuntien osuus on vähentynyt hieman Jyväskylässä ja Muuramessa. Tätä suurempien asuntokuntien osuus on sen sijaan pysynyt ennallaan. Laukaassa asuntokuntien kokojakauma on pysynyt ennallaan. Muuramessa pienten asuntokuntien osuus on kasvanut hieman. 44

45 Miten eri ikäryhmät asuvat keskus ja kehyskunnissa? Muuramessa ja Laukaassa pientalo on suosituin yksittäinen asuntotyyppi kaikissa ikäryhmissä. Vahvimmin tämä näkyy Laukaassa. Jyväskylässä ainoastaan 0 15 vuotiaiden ikäryhmästä puolet asuu pientaloissa, muiden ikäryhmien osalta jäädään tämän alle vuotiaiden osalta rivitaloasuminen on selvästi suositumpaa Muuramessa ja Laukaassa kuin Jyväskylässä. Jyväskylässä taas 0 15 ja vuotiaiden joukossa. Jyväskylässä rivitaloasumisen osuus kääntyy laskuun ikäryhmän jälkeen kun taas Muuramessa ja Laukaassa rivitalossa asuvien osuus jatkaa nousuaan tämän ikäryhmän jälkeen aina vuotiaiden ikäluokkaan saakka. Kerrostaloissa asuvien osuus on alimmillaan 0 15 vuotiaiden sekä vuotiaiden joukossa, minkä jälkeen osuus kasvaa iän myötä. Jyväskylässä näkyy etenkin suuri kerrostaloissa asuvien opiskelija ikäisten osuus. Koska kehyskuntien asuntokantarakenne on hyvin pientalovaltainen, tämä tarkastelu ei vielä anna kuvaa siitä, poikkeaako eri talotyyppien väestön ikärakenne toisistaan eri kunnissa (vrt. seuraava sivu). Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä 2017 Pientaloissa asuva osuus ikäryhmästä 03/2017: Väestöprofiilit samankaltaisia kaikissa kunnissa. Muuramessa ja Laukaassa pientalo on suosituin yksittäinen asuntotyyppi kaikissa ikäryhmissä. 100% 80% 60% 40% 20% 0% Rivitaloissa asuva osuus ikäryhmästä:03/2017: Kehyskunnissa rivitaloasuminen suosituinta erityisesti vuotiaiden ikäryhmässä Jyväskylässä taas 0 15 ja vuotiaiden joukossa. 30% 20% 10% 0% Kerrostaloissa asuva osuus ikäryhmästä 03/2017: Kerrostaloissa asuminen suosituinta opiskelija ja nuorten aikuisten ikäryhmissä sekä ikääntyvien joukossa. Alimmillaan osuus on lasten ja sekä 354 vuoidiaiden ikäryhmissä. 80% 60% 40% 20% 0% 45

46 Pientalojen väestöjakauma 03/2017 Muurame 27% 8% 8% 16% 15% 12% 9% 3% 1% Minkä ikäistä väestöä eri talotyypeissä asuu? Pien ja rivitalojen osalta ei suurta eroa kunnittain. Laukaa 27% 7% 9% 15% 13% 13% 10% 4% 1% Jyväskylä 25% 8% 8% 15% 15% 14% 11% 4% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Rivitalojen väestöjakauma 03/2017 Talotyypeittäin tarkasteltuna pientaloissa ja rivitaloissa asuvan väestön ikäjakaumat ovat hyvin samankaltaisia Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. Jyväskylässä pientaloissa väestö hieman enemmän ikääntyneempää. Muurame Laukaa Jyväskylä Muurame Laukaa Jyväskylä 21% 9% 16% 14% 20% 10% 15% 11% 12% 21% 8% 17% 15% 12% 12% 14% 12% 12% 10% 5% 1% 11% 6% 2% 10% 5% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kerrostalojen väestöjakauma 03/ % 9% 10% 11% 11% 12% 9% 8% 10% 12% 15% 13% 11% 3% 9% 12% 19% 17% 7% 21% 22% 10% 8% 10% 10% 6% 2% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikista asuntotyypeistä rivitaloissa asuvien ikäjakauma on tasaisin. Rivitaloasuminen näyttäytyy tässä tarkastelussa asuntotyyppinä, joka palvelee hyvin laajasti kaikenlaisia ikäryhmiä, vaikka uudisasuntotuotannon osalta painopiste onkin ollut lapsiperheissä. Muuramen ja Jyväskylän osalta ikäjakaumat hyvin samanlaisia, Laukaassa rivitaloissa asuu enemmän ikääntyviä. Muuramessa ja erityisesti Laukaassa kerrostaloissa asuva väestö on Jyväskylään verrattuna selvästi enemmän ikääntynyttä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 vuotiaat Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä

47 Vaajakoski Laukaan maaseutu Kuokkala Muuramen keskusta Tikkakoski Keljonkangas Palokka Itäinen Palokka Läntinen Laukaan kirkonkylä Leppävesi Puuppola Korpilahden maaseutu Kypärämäki Kortepohja Jyväskylän keskusta Keltinmäki Myllyjärvi Kuohu Vesanka Lievestuore Säynätsalo Korpilahden kirkonkylä Vihtavuori Lohikoski Halssila Muuramen maaseutu Huhtasuo Vaajakosken maaseutu Kinkomaa 185 (32 %) 261 (46 %) 202 (37 %) 192 (41 %) 142 (33 %) 165 (43 %) 102 (27 %) 355 (42 %) 268 (32 %) 286 (34 %) 339 (43 %) 328 (43 %) 242 (39 %) 280 (26 %) 349 (34 %) 331 (34 %) 286 (31 %) 430 (47 %) 309 (37 %) 443 (37 %) 350 (30 %) 517 (45 %) 653 (41%) 485 (31 %) 737 (41 %) 1005 (38 %) Lapsiperhe Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin vuotias Nuorin 85 vuotias Luku = pientaloasuntokuntien määrä ja suluissa % osuus pientaloasuntokunnista, joissa nuorin asukas vähintään 55 vuotias Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä 2017 Ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrä 03/2017 Kokonaisuudessaan 37 %:ssa seudun pientaloasuntokunnista nuorin asukas on vähintään 55 vuotias. Alueita, joiden pientaloasuntokunnista keskimääräistä suurempi osuus on ikääntyneitä, ovat erityisesti maaseutuvaltaiset alueet. Etenkin Korpilahden maaseutualueilla ikääntyneiden pientaloasuntokuntien osuus on suuri. Lisäksi ikääntyneen väestön pientaloalueina korostuvat Itäinen Palokka, Kypärämäki Kortepohja, Lohikoski, Säynätsalo ja Lievestuore. Lisäksi esiin nousee myös Kuokkala, jossa ikääntyvien asuntokuntien määrä painottuu kuitenkin vahvasti vielä vuotiaisiin. Määrällisesti ikääntyviä pientalokuntia on eniten Vaajakoskella, Laukaan maaseudulla, Kuokkalassa, Itäisessä Palokassa, Muuramen keskustassa, Tikkakoskella sekä Korpilahden maaseudulla. 47

48 Vuosina valmistuneiden rivitaloasuntojen asukkaiden ikäjakauma Uudet rivitalot vetäneet erityisesti lapsiperheitä sekä vuotiaita. Yhteenveto Asuntokunnat SEUTU Muurame 27% 6% Asuntokuntien määrän kasvussa näkyy etenkin pienten, yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän kasvu. Tätä suurempien asuntokuntien määrä ei ole seututasolla juurikaan kasvanut. Asuntokuntien 30% 5% 41% 17% pienentyminen heijastuu myös asuntotuotantoon, joka on ollut kerrostalojen osalta yksiö ja kaksiopainotteista. Laukaa 29% 7% 48% 13% 43% 18% 7% 8% 3% Jyväskylä Talotyypeittäin tarkasteltuna pientaloissa ja rivitaloissa asuvan väestön ikäjakaumat ovat hyvin samankaltaisia 26% Jyväskylässä, Laukaassa 6% ja Muuramessa. Rivitaloasuminen 43% palvelee hyvin laajasti 18% kaikenlaisia 7% ikäryhmiä, vaikka uudisasuntotuotannon osalta painopiste on ollut lapsiperheissä. Muuramessa ja erityisesti Laukaassa kerrostaloissa asuva väestö on Jyväskylään verrattuna selvästi enemmän ikääntynyttä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 15 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 65 vuotiaat Väestörakenteen ikääntyessä myös pientalojen asuntokuntarakenne ikääntyy. Nykyisin 37 %:ssa seudun pientaloasuntokunnista nuorin asukas on vähintään 55 vuotias. Alueita, joiden pientaloasuntokunnista Vuosina valmistuneissa rivitaloissa asuu noin asukasta. Uusien rivitaloasuntokuntien keskikoko seudulla oli 2,26. Jyväskylässä keskimääräistä keskikoko oli suurempi hieman muuta osuus on seutua ikääntyneitä, pienempi (2,21), ovat erityisesti Laukaassa maaseutuvaltaiset hieman keskitason yläpuolella alueet. (2,39) ja selkeästi korkein Muuramessa (2,60). Uusien rivitalojen asukaskunnassa korostuu erityisesti vuotiaiden ikäryhmä ja lapset. Kerrostaloihin verrattuna lapsiperheiden osuus on jo huomattavasti suurempi etenkin Muuramessa ja Laukaassa. Ikääntyvien osalta Laukaassa osuus on pienempi Jyväskylään ja Muurameen verrattuna. Kokonaisuutena uusi rivitalotuotanto on palvelut keskimääräistä vähemmän ikääntyvää väestöryhmää suhteessa tämän ikäluokan kokoon, mutta pientalorakentamiseen verrattuna rivitalorakentamisella näyttää olevan oma kohderyhmänsä myös ikääntyvien joukossa. 48 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus ja huoneistorekisterit sekä väestötietojärjestelmä 2017

49 Loppuyhteenveto ja asumiskatsauksen jatkokehitys 49 Rivitaloasumista Laukaassa