1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY KUHMOINEN ISO-TENHETTY TILAT: UUSI-KORPPILA 12:71, SUVIRANTA 6-112, VUORENPÄÄ 6:39 JA MÄÄRÄALA TILA TAKAMAA 6-113. ISO-TENHETYN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS / 18.12.2015 Laatija: Dipl.ins Juha Poutanen Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna puh/ fax 03-6122552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt: Kunnanhallitus : 4.5.2015, 10.8.2015, 21.12.2015 Kunnanvaltuusto: 21.12.2015 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.2. Alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuhmoisten kunnassa noin 10 km Kirkonkylästä länteen Iso- Tenhetty nimisen vesistön rannalla. Liitekartta.
2 1.3. Kaavan tavoitteet Kaavamuutoksen ja laajennuksen tavoitteena on muuttaa kaava-alueelle aiemmassa ranta-asemakaavassa osoitetun ja jo rakennetun loma-asuntorakennuksen käyttötarkoitus kaavassa vakituiseen asumiseen erillispientalojen rakennuspaikaksi ja samalla ottaa kaavamuutokseen mukaan maanomistajan omistuksessa olevat rantayleiskaavan mukaiset kaksi muuta RA-tonttia järven itäpäässä. Toinen järven itäpään RA-tonteista on jo osittain rakennettu ( saunarakennus ) lomakäyttöön ja toinen on rakentamaton. RA-tonttien rakennusoikeutta on tarkoitus nostaa voimassaolevan rantayleiskaavan mukaisiksi. Kaavalla tarkennetaan rakentamisen rakennusaloja ranta-asemakaavatarkkuudella. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus ei nosta Iso-Tenhetyn alueen mitoitusta, koska kaavalla osoitetaan rantayleiskaavassa jo osoitetut 3 rakennuspaikkaa järven rannoille. Kaavamuutos toteuttaa alueelle jo rakennetun ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan asuinrakennuksen käyttämisen vakituisena asuntona. Muutoksen perusteena on hakijamaanomistajan kaava-alueen yhteydessä omistaman noin 400 ha:n suuruisen metsätilan metsänhoidon käytännön järjestelyjen helpottaminen, kun maanomistaja voi asua ympärivuotisesti metsätilan yhteyteen jo aikaisemmin rakennetussa pysyväksi asunnoksi muutettavassa asuinrakennuksessa 1.4 Kaavan liiteaineisto - yleiskartta kaava-alueesta - ote maakuntakaava - ote rantayleiskaava - kaavakartta 1:2000 2. Tiivistelmä Kaavamuutoksessa on voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaisen korttelin 1 rakennuspaikka 1 muutettu vakituisen asunnon rakennuspaikaksi AO-merkinnällä. AO-tontille on rakennettu jo aiemmin pysyvänä asuntona soveltuva asuinrakennus. Kaava laajennuksessa on osoitettu rantayleiskaavan mukaiset Iso-Tenhetty järvelle sijoittuvat RA-rakennuspaikat ranta-asemakaavassa RA-rakennuspaikkoina. Muut ranta-asemakaavan alueet on osoitettu voimassaolevan kaavan mukaisesti metsätalousalueina M-merkinnällä. Kaava-alueelle jää yhtenäistä vapaata luonnollista rantaa noin 1000 m ( n. 77 % ) Rakennuspaikkoja varten käytetään kaava-alueella rantaa noin 300 m eli n. 23 % koko rantaviivamäärästä.
3 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Iso-Tenhetty järven rantaan järven etelä ja itärannalle. Kuhmoisten keskustaan on matkaa noin 11 km. Päijälän kyläkeskukseen on maantiematkaa noin 11 km ja Sappeen kyläkeskukseen noin 8 km. Molemmissa kylissä toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka tarjoaa erilaisia palveluja. 3.1.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on talousmetsää rakennettujen rakennuspaikkojen ulkopuolella. Alueelta on tehty luontoselvitys v. 2009. Viranomaisneuvottelussa 21.4.2015 todettiin ELY-keskuksen taholta, että uutta luontoselvitystä ei ole tarpeen tehdä. Alla yhteenveto v. 2009 selvityksestä. Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Lohkon 3 kapea rantaluhta on Metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Ranta-asemakaava-alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä, kuten lähteitä tai puroja. Alueella ei ole myöskään perinnebiotooppeja eikä suunnittelualue kuulu perinnemaisemakohteisiin. Alueen kasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Alueella ei esiinny liito-oravia ja alueen metsät ovat nykytilassaan huonosti liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Muista Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella saattaa esiintyä ainakin pohjanlepakoita sekä vesisiippoja, mutta lepakoille sopivia talvehtimis- tai pesäpaikkoja ei suunnittelualueella ole. Alueella ei havaittu viitasammakoita. Alueella esiintyvään tai pesivään linnustoon kuuluu kolme Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajia (teeri, pyy, palokärki) ja kolme kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittua lintulajia (teeri, käki ja tiltaltti). Alueella ei todennäköisesti esiinny vaateliasta tai uhanalaista putkilokasvilajistoa. Alueen asemakaavoitus ja mahdollinen rakentaminen ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. Metsälain mukainen kapea luhta on huomioitu kaavassa luo-kohteena. Luhta sijoittuu Iso-Tenhettyjärven länsikulmaan M-alueelle. Luontoselvitys on kaavaselostuksen erillisliitteenä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakennettuna järven länsipäässä v. 2011 valmistunut asuinrakennus noin 250 k-m2 ja järven itäpäähän tilan 6-112 alueella v. 1999 rakennettu noin 25 k-m2 suuruinen saunarakennus. Molemmille rakennetuille tonteille tulee autotie, järven itäpäähän on vedetty sähköt maakaapelointina.
4 Palvelut Kiinteät peruspalvelut saadaan Kuhmoisten kuntakeskuksesta, noin 11 km yleistä maantietä N:o 3282 pitkin. Eri tyyppisiä palveluja on myös saatavilla Päijälän ja Sappeen kyläkeskuksissa. Sappeessa toimii mm. kesäaikana kauppa-auto. Kunnan koulukuljetuksia ajetaan maantietä 3282 pitkin Päijälästä kuntakeskukseen. Vesistö Iso-Tenhetty on pienehkö, noin 9 ha:n suuruinen latvavesistö, joka laskee Pikku- Tenhetyn kautta edelleen Kangasjärveen. 3.1.4. Maanomistus Kaava-alue on kokonaan kaavan hakijan omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa ja laajennuksessa huomioidaan ranta-asemakaavaan soveltuen seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudel-lista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä tavoitetta palvelujen saavutettavuudesta ja ha-liikenteen tarpeen vähentämisestä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva- vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavassa eikä vaihemaakuntakaavoissa kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavojen yhdistelmä alla.
5 Rantayleiskaava Kuhmoisten rantayleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu 3 kpl RA- lomarakennuspaikkoja. Yksi rantayleiskaavan mukainen rakennuspaikka on jo aiemmin siirretty voimassaolevalla ranta-asemakaavalla järven länsikulmaan. Rantayleiskaavaan ei ole tehty toistaiseksi virallista muutosta tehdyn siirron osalta. Kaavaalue on muilta osin osoitettu rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi. Rantayleiskaava alla. Kaavamääräykset selostuksen liitteenä Ranta-asemakaavat Nykyisessä ranta-asemakaavassa on kaava-alueelle osoitettu 1 RA rakennuspaikka rantayleiskaavan mitoituksen mukaisesti, muu alue on osoitettu metsätalousalueena. Kaavan laajennuksena tulevat mukaan rantayleiskaavan kaksi RArakennuspaikkaa, joista toiselle on toteutettu jo rantasauna. Ranta-asemakaava selostuksen liitteenä.
6 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastotietokantaan perustuvaa pohjakarttaa 1:2000. Kartta on hyväksytty 19.2.2010. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Kaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen laatiminen on tullut vireille vuonna 2015, kun maanomistajan aiemmin poikkeamislupamenettelyllä hakema nykyisen asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asunnoksi siirtyi valituskäsittelyyn ELYkeskuksen valituksen johdosta. ELY-keskus esitti valituksessaan mm., että käyttötarkoituksen muutos olisi tutkittava kaavamuutoksella. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 4.5.2015 Kuhmoisten kunnanhallituksen myöntämän poikkeamisluvan. Perusteena oli poikkeamisluvan aiheuttama MRL 172.1 :n mukaista haitta kaavoitukselle, ranta-asemakaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Käyttötarkoituksen muutos tulee kaavamuutoksen yhteydessä tutkittavaksi kaavamuutoksella, jota menettelyä myös ELY-keskus painotti omassa poikkeamislupavalituksessaan. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä kunnassa 13.5-12.6.2015 aikana. Kaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksessa 21.4.2015 Oasllistumis-ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kunnassa 13.5-12.6.2015 välisenä aikana. Siitä ei ole jätetty mielipiteitä. Kaavamuutos ja -laajennus luonnos on pidetty nähtävillä kunnassa 20.8-18.9.2015 välisenä aikana. Luonnoksesta ei ole jätetty mielipiteitä. 4.3. Osalliset 4.3.1. Yksityiset ja yhteisöt: - kaava-alueen maanomistaja - muut kaava-alueen järven maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa huomattavasti ( MRL 62 ).
7 Viranomaiset : - Kuhmoisten kunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen pelastuslaitos - Keski-Suomen maakuntamuseo 4.3.2. Vireilletulo Kaava on laitettu kuntaan vireille 3.2015 aikana. Kuhmoisten kunta on kuuluttanut kaavamuutoksen vireilletulon 13.5.2015. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Kuhmoisten kunnanvirastolla 13.5-12.5.2015 aikana. Vireilletulosta on kuulutettu myös Kuhmoisten Sanomat lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.8-18.9.2015 välisen ajan ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Kirjallisia mielipiteitä ei ole annettu. Keski-Suomen Liitolla, Keski-Suomen Museolla, Keski-Suomen pelastuslaitoksella eikä kunnan teknisellä lautakunnalla ole ollut huomautettavaa kaavasta. ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin muutamia täsmennyksiä ja lisäyksiä kaavaselostuseen ja kaavakartalle. Lausunnon mukaiset kohdat on täydennetty kaavaasiakirjoihin seuraavasti : -lisätty selostukseen tiedot koulukuljetusten reitistä maantiellä 3282 Päijälä- Kuntakeskus -lisätty selostukseen otteet rantayleiskaavan emätilaselvityksestä -referoitu kaavaselostukseen v. 2009 luontoselvitys ja lisätty selvitys liitteisiin. -tarkennettu kaavamääräystä alimmasta sallitusta rakentamiskorkeudesta. -lisätty tilan 6-112 jo rakennetun saunan rakennusalaan sa-määräys. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 19.11-18.12.2015 välisenä aikana ja siitä on pyydetty ELY-keskuksen lausunto. Lausunnossa kiinnitetään huomiota mm. lakisääteisiin kunnan palvelujen järjestämiseen haja-asutusalueella, kaavan rakennusoikeuksiin sekä tasapuolisuusnäkökohtiin pysyvän asutuksen järjestämisessä. Kaavanlaatija on antanut lausunnosta vastineet. Liite. Lausunnon perusteella kaavaehdotukseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Yleistä
Kaavamuutoksella on osoitettu yksi AO-omarantainen rakennuspaikka Iso- Tenhetyn länsikulmaan, rakennuspaikka on jo aiemmin rakennettu. Järven itäkulmaan on osoitettu kaksi rantayleiskaavan mukaista RA-lomarakennuspaikkaa yleiskaavassa osoitetuille paikoille. Muu kaava-alue on osoitettu metsätalousalueena. 5.2 Mitoitus 8 Kaava-alueen mitoitus tulee rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaan. Iso- Tenhetty järven osalta rantayleiskaavan alkuperäinen emätilaselvitys on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Iso-Tenhetty järven mitoitus on määritetty rantayleiskaavassa pinta-alanormin 1 rakennuspaikka / 2.5 ha vesipinta-alaa. Järven pinta-ala on 8.95 ha, joten järven kokonais-mitoitukseksi tulee em. perusteilla 3.58 > pyöristettynä 4.0 rakennuspaikkaa. Kuitenkin emätila 12:55 on käyttänyt muualla rakennusoikeutta niin, että Iso-Tenhetylle jää mitoi-tukseksi 3.0 rakennuspaikkaa. Tilan 6-39 rantarakennusoikeus on taas siirretty aiemmalla ranta-asemakaavalla nykyisen tilan 12:71 alueelle kaava-alueen sisällä. Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus ei nosta Iso-Tenhetyn alueen rantaviivamitoitusta, koska kaavalla osoitetaan rantayleiskaavakartalla osoitetut 3 rantarakennus-rakennuspaikkaa järven ranta-alueille. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Erillispientalojen korttelialue ( AO ) Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 260 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja erillisen savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Saunarakennusten etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 5 kpl. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. 5.3.2. Loma-asuntojen korttelialueet ( RA ) Rakennusoikeus rakennuspaikalla saa olla enintään 250 k-m2. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja savusaunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 15 k-m2, saa sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 5 erillistä rakennusta. 5.3.2. Metsätalousalueet (M)
Metsätalousalueilla on huomioitava rantamaisemalliset näkökohdat. Metsätalousalueelle sijoittuvan luo-kohteen toteutus tapahtuu metsälain mukaan. 5.3.3. Tekninen huolto ja tiestö Vesihuollon osalta noudatetaan valtakunnallista haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ( 209/2011 ) ja kunnan omia vesihuoltomääräyksiä. Käyttövesi saadaan alueelle rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. AO-rakennuspaikalla on jo rakennettuna porakaivo ja jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kaava-alueen rakennuspaikoille tulee jo valmiina autotiet. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa ja laajennuksessa huomioidaan seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä tavoitetta palvelujen saavutettavuudesta ja ha-liikenteen tarpeen vähentämisestä. Kaavamuutoksella muutetaan yksi jo rakennettu asuinrakennus loma-asuntokäytöstä vakituiseen asumiseen ja osoitetaan kaksi jo nykyisen kaava mukaista lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen palvelut on saatavilla Kuhmoisten olosuhteissa hyvin kohtuullisilla etäisyyksillä. Maantietä 325 pitkin kulkee myös linja-autoliikennettä sekä Päijälästä kulkee kutsutaksi, joten palvelut voidaan hakea kunnan keskustaajamasta helposti myös joukkoliikennettä käyttäen. Myös koulukuljetukset ajavat maantietä 3282 pitkin. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kaava-alue muodostaa 3 rakennuspaikkaa, joten niiden merkitys maaseudun kyläverkoston tukemisessa on rajallinen. Kuitenkin kaavan rakennuspaikat muodostavat toteutuessaan erityyppistä kysyntää maaseudun yksityisille palveluille. Kaava-alueelle tulee jo sähköverkosto ja tiestö. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Kaava-alueen mitoitus ja luontoarvotekijät on määritetty ja tutkittu jo rantayleiskaavassa sekä luontoselvityksessä v. 2009. Kaavassa on huomioitu metsälain mukainen arvokas luhta. 9
Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva- vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamääräyksissä on määritetty alimmat rakentamiskorkeudet ( + 1.5 m keskivedenkorkeudesta ) mahdollisia tulvia varten, joskin pienellä sisäjärvellä tulvien mahdollisuus on hyvin rajallinen. 10 Alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaava-alueen rakennuspaikat voivat hakea palvelut keskustaajamasta myös joukkoliikennettä käyttäen maantiellä 325 kulkevaa linja-autoliikennettä ja kunnan järjestämää kutsutaksiliikennettä ja koulukuljetuksia käyttäen. Myös nopeasti yleistyvillä sähköpolkupyörillä voidaan helposti hakea palveluja varsinkin kesäaikana hyväpintaista maantietä käyttäen. 5.4.2 Rantayleiskaavan huomiointi, ohjausvaikutus ja vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueen ympäristössä on muuta vakituista asutusta, liitekartta, kaava-alueen voidaan katsoa kuuluvan kuuluu sekä Päijälän että Sappeen kylien vaikutuspiiriin kaava tukee osaltaan kunnan yksityisiä palveluja. Kaava-alueen järvelle jää pitkä yhtenäinen ( noin 1.0 km ) vapaaksi jäävä ranta-alue. Asumisen tarpeet ja mm. sosiaalipalveluiden saatavuus Perus- ja kaupallisia palveluja saadaan Kuhmoisten kunnan keskustaajamasta sekä muita yksityisiä palveluja myös Päijälän ja Sappeen kylistä. Kuhmoisten kunta järjestää kunnan haja-asutusalueilla asuville koti-ja vanhuspalveluja sekä asumispaikalla että hoitolaitoksissa. Kuhmoisten kunnan laajuuden perusteella kaava-alueelle tuleva yksi vakituinen asunto sijaitsee huomattavasti lähempänä kunnan keskustaa kuin valtaosa muista haja-asutusalueen asunnoista ( 31.12.2014, 510 kpl pysyvää asuntoa ). Kunnan koulukuljetukset ajavat maantietä 3282 Päijälästä kuntakeskukseen. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Rakennetulla asuinrakennuksella on jo valmiina asetukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja puhdasvesikaivo. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikka sijoittuu peitteiselle metsäalueelle. Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalan määrityksessä. Kaava-alueelle jää se kokonaisrantaviivaan nähden
11 pitkä yhtenäinen vapaa-alue ( 1.0 km ). Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Luontoselvityksessä ja kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset kohteet ja arvokkaat luontokohteet. Myös edellinen kohta. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaaalueet on osoitettu metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina. Yhtenäistä vapaata rantaa jää pelkästään kaava-alueelle noin 1 kilometri ( n. 77 % koko rantaviivasta ) ja lisäksi muulle osalla Iso-Tenhetty järveä noin 650 m vapaaksi jäävää rantaa rantayleiskaavan mukaisesti. 5.4.3 Tehdyt erillisselvitykset Kaavan vaikutuksia on voitu arvioida myös mm. seuraavien erillisselvitysten perusteella: - Luontoselvitys, Suomen Luontotieto Oy, 2009 - Maakuntakaavan aineistot - Keski-Suomen maakuntamuseon kirje alueen arkeologisesta tilanteesta, 2015. - Kunnasta saadut tiedot kunnan palveluista haja-asutusalueilla. 5.4.4 MRA 1 :n mukainen vaikutusten selvittäminen Viitataan jo edellä käsiteltyihin valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten vaikutusten huomioimiseen, lisäyksenä seuraavaa MRA 1 :n osalta. 5.4.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan rakennuspaikkojen ei voida katsoa aiheuttavan merkityksellistä heikentämistä tai haittaa ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun. Kaavassa jää vapaa-alueita ( M-alueet) noin 1000 m ( 77 % ) koko rantaviiva määrästä ( 1.3 km ) ja rakentamiseen ( AO/ RA-alueet ) käytetään noin 23 % rantaviivamäärästä. 5.4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ilmaan ja ilmastonmuutokseen kaavalla ei ole käytännössä vaikutusta. Kaavaalueen palveluja voidaan hakea myös kevyt- ja joukkoliikennettä käyttäen. Uusien rakennuspaikkojen osalta sovelletaan jätevesien käsittelystä annetun valtakunnallisen asetuksen ( 209/2011 ) määräyksiä ja kunnan ympäristösuojelumääräyksiä.
12 5.4.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kaavaa varten on tehty luontoselvitykset, jotka ovat olleet perustana kaavan maankäyttöratkaisuja suunniteltaessa. Kaavan ei voida katsoa heikentävän luontokohteita tai suojeltavia kasvi- ja eläinlajeja. Kaavassa on huomioitu metsälain mukainen luontokohde. Kaavan laajat vapaat yhtenäiset ranta-alueet (n. 77 % rantaviivasta) turvaavat muuten lintujen ja muiden eläinten mahdollisuudet pesintään ja muuhun rauhaan. 5.4.4.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-. ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Kaavalla ei ole välittömiä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamiskustannuksista vastaa kokonaan maanomistaja. Kunnan haja-asutusalueella oli 31.12.2014 noin 510 vakituista asuntoa ( Tilastokeskus tieto ), joiden asukkaille kunta järjestää tarpeelliset koulu- ja sosiaalipalvelut joka tapauksessa. Yksilöityä karttatietoa vakituisen asumisen sijoittumisesta kunnan haja-asutusalueille ei ole mahdollista saada ( Tilastokeskus tieto ) tietosuojasäännökset huomioiden. Koulukuljetukset ajavat maantietä 3282 pitkin Päijälästä kuntakeskuksen kouluihin. 5.4.4.5 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa rakennuspaikkoja sijoitettaessa ja rakennusaloja määritettäessä. tavoitteena muun kaava-alueen osalle jäävä pitkä yhtenäinen vapaa-alue. Keski-Suomen Museon lausunnon mukaan alueella ei ole huomioitavia arkeologisia tai rakennushistoriallisia kohteita. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaavan toteutus tapahtuu maanomistajan päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteuttamisen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa.
13 LIITTEET : 1. Yleissilmäyskartta, kaava-alueen sijainti 2. Rantayleiskaavan kaavamääräykset 4. Voimassaoleva ranta-asemakaava 5. Rantayleiskaavan mitoitustaulukko, Ote 6. Seurantalomake 7. Kaavanlaatijan vastine ELY-keskuksen lausuntoon Kaavakartta 1:2000 erillinen liite : Luontoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 2009
Kaava-aluerajaus
luo 1 RA 1 M M M M 1 RA M luo KUHMOINEN ISO-TENHETTY KYLÄ : LÄSTILÄ 404 TILAT : UUSI-KORPPILA 12:71, VUORENPÄÄ 6:39 RANTA-ASEMAKAAVA 1:2000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota hyväksyminen koskee. Korttelin, korttelinosan tai alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. Korttelin numero. Rakennuspaikan numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Parviratkaisu on sallittu. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sauna- ja talousrakennuksineen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 k-m2 saa sijoittaa vähintään15 m:n etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 4 kpl. Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantamaisemalliset näkökohdat huomioonottaen. Alueen rantarakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti rakentamisen sallivalle alueelle Ohjeellinen alueen osa, jolla sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö. Alueen toteutus tapahtuu metsälain mukaisesti. Ohjeellinen ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu alueen osa. Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakentavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaava-alueen vesihuollon osalta noudatetaan haja-asutusalueita koskevaa jätevesiasetusta 542/2003 sekä Kuhmoisten kunnan vesihuoltomääräyksiä. Hämeenlinna 4.2.2010 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins. Tämä kaavakartta on Kuhmoisten kunnanvaltuuston 21.6.2010 44 päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä... t I 1 2 I t 1
EMÄTILASELVITYS, Ote Kuhmoisten rantayleiskaava
Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kuhmoinen Täyttämispvm 5.10.2015 Kaavan nimi Iso-Tenhetyn ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm 5.10.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.5.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 23,4643 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,6213 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 20,8430 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,300 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 1Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 23,4643 100 +2,6213 +550 A yhteensä 0,8152 3,47 300 0,04 +0,8152 +300 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,7950 7,65 500 0,03 +0,9798 +250 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 20,8541 88,88 +0,8263 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 23,4643 100 800 0,00 +2,6213 +550 A yhteensä 0,8152 3,47 300 0,04 +0,8152 +300 AO 0,8152 300 0,04 +0,8152 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,7950 7,65 500 0,03 +0,9798 +250 RA 1,7950 500 0,03 +0,9798 +250 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 20,8541 88,88 +0,8263 M 20,8541 +0,8263 W yhteensä
KUHMOINEN, ISO-TENHETTY RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVAEHDOTUS 5.10.2015 1 SAATU LAUSUNTO JA VASTINE pvm. Lausunnon antaja ja sisältö Kaavanlaatijan vastine 1. LAUSUNTO 18.12.2015 Keski-Suomen ELY-keskus Pyydettynä lausuntonaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa kaavasta sen luonnosvaiheessa antamaansa lausuntoon ja toteaa, että käyttötarkoituksen muutoksella lisätään myös loma-asunnosta pysyväksi asuinrakennuspaikaksi muodostuvan tilan rakennusoikeutta, joka on ylittynyt jo voimassa olevan ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kaavassa on osoitettu jo aiemmin rakennetun asuinrakennuksen tontti vakituisen asumisen asuinrakennuspaikaksi ja kaksi muuta RA-lomarakennustonttia. Rakennusoikeuden enimmäismäärät on kaavassa määritelty AOja RA-tonteilla täsmälleen samoiksi kuin Kuhmoisten rantayleiskaavassa eli kaava noudattaa rakennusoikeuksien osalta kunnan rantayleiskaavaa. Kaavamuutoksesta aiheutuvat mm. lakisääteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan vastattavaksi. Kuhmoisten kunnan haja-asutusalueella on ollut vuonna 2014 yhteensä 510 kpl muuta pysyvää asuntoa, joille kunta joka tapauksessa järjestää palvelut lain mukaisesti. Kunnan järjestämien palvelujen käyttömahdollisuutta on selostettu tarkemmin tämän kaavan osalta kaavaselostuksessa Kaavamuutoksen hyväksymistä harkittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolisuusharkinta sekä se, että ranta-asemakaava on loma-asutuksen järjestämistä varten tarkoitettu kaavamuoto. Pysyvän asutuksen lisääminen rantaasemakaavojen alueella voi johtaa niiden muuttumiseen asemakaavoiksi, josta voi seurata kunnalle myös asemakaavoja koskevat velvoitteet. Ranta-asemakaavassa voidaan maankäyttö ja rakennuslain mukaan osoittaa myös pysyvää asumista. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajan kaava, jonka laadinnasta ja kaikesta toteutuksesta vastaa maanomistaja. Ranta-asemakaavaa ei voi muuttaa asemakaavaksi esim. maanomistajan toimesta. Kunnalle ei tule ranta-asemakaavan toteuttamisesta kustannuksia, koska maanomistaja yksiselitteisesti vastaa niistä kokonaan. Muutenkaan asemakaavoja ei edes laadita ns. hajaasutusalueille, kuten tässä.
KUHMOINEN, ISO-TENHETTY RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVAEHDOTUS 5.10.2015 2 Pysyvän asutuksen sijoittumisessa tulisi noudattaa samoja periaatteita kaikkien maanomistajien osalta. Kuhmoisten kunnan alueella on tehty vastaavia muutoksia jo aiemmin eli ranta-asemakaavojen mukaisia RArakennuspaikkoja on muutettu poikkeamisluvilla vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi.. Hämeenlinna 18.12.2015 Juha Poutanen, dipl.ins kaavan laatija