ROVANIEMI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE MUUTOKSELLA MUODOSTUU 8. KAUPUNGINOSA KORTTELI 8160 SEKÄ KATU JA VIRKISTYSALUE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS KAAVOITUS 5.7.2005
1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Rovaniemen kaupunki 8. kaupunginosa katu ja virkistysalue, Sudentien kioski laatijan nimi yhteystiedot Markku Pyhäjärvi Rovaniemen kaupunki / kaavoitus Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016 322 2390 / 040 5789283 vireilletulosta ilmoittamisen päivämäärä 31.3.2000 tekninen lautakunta 18.5.2004 100, 23.11.2004 227, 26.4.2005 65 luonnosvaiheen kuuleminen 7. 21.3.2005 kaupunginhallitus 29.11.2004 522, 24.1.2005, 81, 6.6.2005 220 julkisesti nähtävillä 3.8 1.9.2005 kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava alueen sijainti Kaava alue sijaitsee Korkalovaarassa noin 4 kilometriä keskustasta luoteeseen Sudentien varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos 8. kaupunginosan katu ja virkistysalueilla. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu Sudentien kioskille noin 300 m 2 suuruinen kortteli 8160. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavaselostuksen seurantalomake 2. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutos 5. Asemakaavamuutoksen merkinnät ja määräykset
2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on 13.11.2000 99 päättänyt palauttaa hyväksyttävänä olleen Roy Service Oy:n hakeman Sudentien kioskin asemakaavan muutoksen uudelleen käsiteltäväksi, koska kioskipaikkojen kokonaisselvitys on keskeneräinen. Tekninen lautakunta on 18.5.2004 100 päättänyt, että päätöksessä mainituille kioskipaikoille laitetaan asemakaavan muuttaminen vireille. Sudentien kioski kuuluu päätöksessä mainittuihin paikkoihin. Asemakaavan muutos on tullut vireille 31.3.2000. Viimeisin luonnosvaiheen kuuleminen on suoritettu pitämällä asemakaavan muutosluonnos yleisesti nähtävillä 7. 21.3.2005. Asiassa jätettiin yksi mielipide, joka on 124 Sudentien alueen asukkaan allekirjoittama. Kaupunginhallitus on 6.6.2005 220 hyväksynyt nähtäville asetettavaksi ehdotuksen, jossa katu ja virkistysalueelle muodostetaan kioskia varten liikerakennusten tontti. Ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville 3.8. 1.9.2005. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella katu ja virkistysalueesta muodostetaan liikerakennusten tontti (KL), jonka rakennusoikeus on 60 k m 2 ja kerrosluku I. Virkistysalueelle merkitään alue jalankulkua ja polkupyöräilyä varten. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman, liikerakennuksen korttelista lohkotaan tontti. Lohkomisen jälkeen tontille voi hakea rakennuslupaa.
3 3 LÄHTÖKOHTATIEDOT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Korkalovaara on n. 7000 asukkaan asuinalue, joka on rakennettu 1970 ja 1980 luvuilla. Asuntoalue käsittää kerros, rivi ja omakotitaloja. Alueen palvelukeskus sijaitsee Hillapolun varressa. Vaaralammen koulu ja päiväkoti sijaitsevat Vaaranlammentien varressa. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pääosin 1970 ja 1980 luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja. 3.1.2 Luonnonympäristö Korkalovaara on metsien ympäröimä asuntoalue. Yhteydet luontoon ovat hyvät. Vaaran korkein kohta Vaaranlaki on kaavassa viheraluetta. Suunnittelualueella maasto on loivasti etelään viettävää metsäistä rinnettä, joka rajoittuu kevyenliikenteen väylään. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava alueella Korkalovaaran asuntoalueella on n. 7000 asukasta. Asumisväljyys alueella kasvaa koko ajan. Yleiskaavan uudet asuntoaluevaraukset mahdollistavat väestömäärän pysymisen ennallaan tai pienen laskun. Yhdyskuntarakenne Korkalovaara on monipuolinen asuntoalue, jota ympäröivät metsät. Alueen keskiosassa on laaja viheralue. Kerrostaloalueet sijoittuvat alueen keskiosiin, pientalot laitamille. Alueella on oma palvelukeskus. Omakotitontit ovat suhteellisen pieniä. Kaupunkikuva Alue on pitkälti valmiiksi rakentunut. Omakotitontit on toteutettu samaan aikaan yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Alueen tonttien istutukset ja muu viherrakentaminen on jo sen ikäisiä, että ne tukevat osaltaan valmiin alueen kuvaa. Elementtituotantona toteutettuja kerrostaloympäristöjä on pidetty ankeina. Asiaa on pyritty parantamaan mm. julkisivusaneerauksilla. Asuminen Korkalovaarassa on n. 3300 asuntoa, n. 2000 kerrostaloissa, n. 600 rivitaloissa ja n. 700 omakotitaloissa. Palvelut Korkalovaaran palvelukeskus sijoittuu Hillapolun varteen. Alueella sijaitsevat mm. apteekki, posti vähittäistavarakauppa, kirjasto, kioski, ravintola ja nuorisotilat. Kappeli, päiväkoti, hammashoitola sekä ala asteen koulu sijaitsevat palvelukeskuksen läheisyydessä.
4 Työpaikat, elinkeinotoiminta Korkalovaaran alueella on n. 700 työpaikkaa. Virkistys Pohjois ja itäpuolella Korkalovaaraa ympäröivät laajat ulkoilumaastot. Asuntoalueen keskellä on suuri viheralue. Asuinkortteleiden välissä on yhtenäisiä vihervyöhykkeitä, jotka johtavat laajemmille viheralueille. Liikenne Vaaranlammentie Kiveliöntie Hillerintie Korkalovaarantie muodostavat alueen katuverkon rungon. Kaava alueeseen sisältyy Sudentietä, jota pitkin kulkee joukkoliikenne. Tekninen huolto Kunnallistekniikka on valmiina alueella. 3.1.4 Maanomistus Kaupunki omistaa suunnittelualueen maapohjan. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Rovaniemen maakuntakaavan on Lapin liiton liittovaltuusto hyväksynyt 19.05.2000. Siinä suunnittelualue on osa taajamatoimintojen aluetta. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 02.11.2001. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 07.10.2002 hyväksynyt Rovaniemen yleiskaavan 2015. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen aluetta AK. Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistunut 25.1.1974 ja kevyenliikenteenväylän alueelta 13.1.1977. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on katualuetta ja luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen 14.05.2001, 80. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue ovat kiinteistörekisterissä 8.kaupunginosan yleisinä alueina. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on mittakaavassa 1:1000. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Kaava alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja eikä suojelupäätöksiä.
5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin muodostaminen nykyisen kioskirakennuksen ympärille on kaupungin linjauksen mukaista. Kaupunki on päättänyt, että katu ja virkistysalueilla oleville kioskipaikoille muodostetaan oma kortteli tai ne liitetään viereiseen kortteliin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muuttaminen on kuulutettu vireille 31.3.2000. Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavamuutoksen vireilletulon 9.5.2000, 117. Viimeinen luonnosvaiheen kuuleminen on suoritettu 7. 21.3.2005 pitämällä kaavaluonnos yleisesti nähtävillä. Kaavamuutokseen ryhtymisen on kaupunginhallitus hyväksynyt 24.1.2005, 8. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija: Roy Service Oy/Matti Henttunen Maanomistajat ja asukkaat: kaava alueen ja sen ympäristön maanomistajat ja vuokramiehet. Hallintokunnat: kaupunginhallitus tekninen lautakunta ympäristölautakunta sosiaali ja terveyslautakunta tonttilaitos Viranomaiset: Lapin ympäristökeskus Muut tahot: Sonera Oyj Rovaniemen Energia Rovaniemen Vesi Lapin luonnonsuojelupiiri Rovaniemen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Korkalovaaran asukasyhdistys 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella 31.3.2000 ilmestyneessä Lapin Kansassa. Lisäksi osallisille on lähetetty kirjeitse tieto asiasta.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis ja arviointisuunnitelmaan on voinut tutustua 31.3.2000 lähtien kaavoitusyksikössä ja kaavatorilla. Viimeisin luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 7. 21.3.2005 pitämällä kaavaluonnos yleisesti nähtävillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla. Asiasta ilmoitettiin lehtikuulutuksella 6.3.2005 ilmestyneessä Rovaniemen kaupungin tiedotuslehdessä ja kirjeitse osallisille. Mielipiteen asiassa on jättänyt 21.3.2005 kirjatulla mielipiteellä 124 Sudentien alueen asukasta. Asukkaiden mielipiteessä esitetään, ettei kioski / olutravintolan rakentamista sallittaisi alueelle, johon se toiminnallisesti ja liikenteellisesti ei sovi. Lisäksi alue on keskellä kerrostaloaluetta ja ahdas sekä liikenteellisesti vaarallinen. Mielipiteessä esitetään, että kaavamuutoksesta luovutaan ja toiminnan lopettanut kioski puretaan. Kaupungin sisäinen asiantuntijatyö on hoidettu neuvotteluilla ja sähköpostin välityksellä. Julkinen nähtävilläpito suoritetaan 3.8. 1.9.2005 pitämällä asemakaavan muutos nähtävillä kaupungintalolla yhteispalvelupisteessä ja kaavoitusyksikössä. Nähtävilläpidosta kuulutettiin 29.7.2005 ilmestyneessä Lapin Kansassa. Lausunnot pyydetään ympäristölautakunnalta sekä sosiaali ja terveyslautakunnalta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ilmoitus vireilletulosta ja osallistumis ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa tiedoksi Lapin ympäristökeskukseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoite on tontin muodostaminen nykyisen kioskirakennuksen ympärille. Kaupunki on päättänyt, että katu ja virkistysalueilla oleville kioskipaikoille muodostetaan oma kortteli tai ne liitetään viereiseen kortteliin. Sudentien kioski kuuluu niihin kioskiin, joille tekninen lautakunta on päättänyt tontin muodostamisesta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtoina on käsitelty nykyistä kaavaa (kioski osittain katu ja virkistysalueella, kaavaa ei muuteta) ja luonnosta, jolla alueelle liikerakennusten tontti. Vaihtoehdossa 1 liikerakennukselle osoitetaan tontti nykyisen kioskirakennuksen alueelta. Rakennusoikeus määritetään niin, että vähäinen laajentaminen alueella on mahdollista, rakennusoikeus 60 k m 2. 4.5.4 Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Koska tekninen lautakunta on velvoittanut kioskeille tonttien tekemisen, on 1 vaihtoehto liikerakennustontin muodostaminen valittu kaavamuutokseksi. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Luonnosvaiheen kuulemisen aikana on jätetty yksi mielipide. 6
Sudentien asukkaat (21.3.2005): Sudentien asukkaiden mielipiteessä esitetään, ettei kioski / olutravintolan rakentamista sallittaisi alueelle, johon se toiminnallisesti ja liikenteellisesti ei sovi. Lisäksi alue on keskellä kerrostaloaluetta ja ahdas sekä liikenteellisesti vaarallinen. Mielipiteessä esitetään, että kaavamuutoksesta luovutaan ja toiminnan lopettanut kioski puretaan. Asemakaavan muutoksessa on edellä mainittu mielipide tutkittu ja huomioitu seuraavasti: Olemassa olevalle kioskirakennukselle muodostetaan tontti teknisen lautakunnan edellyttämän päätöksen mukaisesti. Asemakaavalla ei voida rajoittaa liikerakennuksen tontin toimintaa vaan olutravintolan tyyppiseen toimintaan luvat myöntää eri viranomainen kuin kaavoittaja/kaupunki. Rakennusoikeudella 60 k m 2 on rajattu se, ettei tontilla ole mahdollista harjoittaa suurimittakaavaista liiketoimintaa. Toiminnallisesti liikerakennustontti keskellä kerrostaloaluetta luo mahdollisuuden parantaa alueen lähipalveluita, jos yrittäjä katsoo sen kannattavaksi. Liikepaikka ei lisää merkittävästi alueen liikennettä ja asiakaspysäköinti on mahdollista järjestää tontille. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Tekninen lautakunta 24.5.2005, 129 hyväksyi laaditun luonnoksen ja esitti kaupunginhallitukselle, että ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus 6.6.2005, 220 hyväksyi teknisen lautakunnan esityksen. Teknisen lautakunnan päätös oli yksimielinen, mutta kaupunginhallituksen hyväksymispäätös oli äänestyspäätös äänin 6 5. 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella Sudentien kioskille muodostetaan oma liikerakennusten kortteli (8160), katu ja virkistysalueesta. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutoksella muodostuu liikerakennusten kortteli (KL). Tontin pinta ala on 299 m 2, kerrosluku I ja rakennusoikeus 60 k m 2. 5.1.2 Palvelut Kaava alueen asukkaat käyttävät jo olemassa olevia palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta ympäristön laatuun. Ilman asemakaavan muutostakin kioskitoimintaa voi harjoittaa sille vuokratulla alueella ja muodostamalla liikerakennusten tontti asemakaavalla ei voida rajoittaa sitä millaista liiketoimintaa tontilla on.
8 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue KL Kaava alueelle muodostuu uusi liikerakennusten korttelialue, jonka pinta ala on 299 m 2. Tontin kerrosluku on I ja rakennusoikeus 60 k m 2. Tontilla tulee olla autopaikkoja seuraavasti: 1 autopaikka/50 m 2 kerrosalaa. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue VL Asemakaava sisältää 1089 m 2 lähivirkistysaluetta (VL). Virkistysalueelle varataan alue jalankululle ja polkupyöräilylle. Virkistysalue pienenee muutoksella 249 m 2. Liikennealueet, katu Asemakaava sisältää 616 m 2 katualuetta, josta osa on kevyelle liikenteelle varattua katualuetta kortteleiden 8038 ja 8160 välissä. Katualue pienenee muutoksella 50 m 2. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, koska kioskipaikka on jo olemassa ja siinä on rakennus. Rakennusta saneerataan ja mahdollisesti laajennetaan asemakaavan sallimissa rajoissa. Tontti hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen tultua lainvoimaiseksi tontille voidaan hakea lohkomistoimitusta ja sen jälkeen rakennuslupaa. LIITTEET Liite 1: Asemakaavan seurantalomake Liite 2: Osallistumis ja arviointisuunnitelma Liite 3: Voimassa oleva asemakaava Liite 4: Asemakaavan muutosehdotus Liite 5: Asemakaavamuutoksen merkinnät ja määräykset Rovaniemellä 5.7.2005 Markku Pyhäjärvi kaavoitusinsinööri Jorma Korva kaavoituspäällikkö