Televisiota, musiikkia ja kavereita kyberavaruudessa Oululaisten kutsuntavelvollisten sähköisten joukkoviestinten käyttö 2009-2010
Alkuun Kyseessä on Oulun yliopiston kulttuuriantropologian oppiaineen pro gradu työhön perustuva esitys/tiivistelmä. Tutkimus kuuluu Viritä MOPO (Call Up&Go) tutkimusprojektiin. Työssä perehdytään oululaisten kutsuntavelvollisten nuorten sähköisten joukkoviestinten käytön tapoihin. Aiheeseen perehdytään pääasiassa tulkitsemalla haastatteluja ja kutsuinnoissa kerättyä kyselydataa.
Aineisto ja lähteet 15 haastattelua ja 23 kyselyvastausta. Haastatteluvastaukset toimivat työn punaisena lankana. Kyselyvastaukset haastatteluja tukevana aineistona. Aineistoa on vertailtu aiempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja tilastoihin(mm. Mediat nuorten arjessa 2001 ja Tilastokeskus).
Käsitteistä Sähköisillä joukkoviestimillä tarkoitetaan televisiota, radiota, elokuvia, musiikkia ja Internetiä. Sähköinen yhteisöllisyys viittaa lähinnä Internetin sosiaalisissa medioissa ilmenevään yhteisöllisyyteen. Kyberavaruus viittaa Internetiin tilana jossa tapahtuu inhimillistä toimintaa, mutta toiminta tapahtuu Internetin sähköisessä avaruudessa, erotuksena konkreettisen todellisuuden ilmiöille.
Kyborgeja kyberavaruudessa Vaikka tilastollisen tarkastelun kohteena ovat Internetin lisäksi muut sähköiset joukkoviestimet (puhelinta lukuun ottamatta), on tutkimuksen pääpaino netin käytön ja ilmiöiden tarkastelussa.
Tutkimuskysymykset Kuinka paljon nuoret käyttävät sähköisiä joukkoviestimiä (mitä ja kuinka paljon)? Millaista on sähköinen yhteisöllisyys? Koetaanko sähköinen kanssakäyminen eri tavoin kuin perinteinen? Millä tavoin edelliset eroavat toisistaan käytännössa?
Teoreettinen näkökulma Oletuksena on, että osa nuorten sosiaalisesta toiminnasta tapahtuu nykyään verkossa. Tutkin sähköistä yhteisöllisyyttä perinteisen yhteisöllisyyden luonnollisena jatkumona. Antropologisen tutkimuksen mielenkiinnon kohteena ovat rituaalit, eli yhteisesti sovitut symboliset teot (vrt. kätteleminen), joilla rakennetaan sosiaalista todellisuutta ja jotka integroivat ihmisen kulttuurinsa/yhteisöönsä. Todellisen ja virtuaalisen suhde.
Tutkimuskysymysten ja teorian linkki käytäntöön Mediankäytön määrät kertovat nuorten ajankäytöstä ja mielenkiinnon kohteista. Voidaan kartoittaa hedelmällisintä maaperää, eli mitä medioita ja millä tavoin olisi järkevää hyödyntää erilaisissa interventioissa. Voidaan hahmottaa niitä piirteitä, joita tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa nuorille suunnattuja sovelluksia esim. Internetissä.
Radio Informanteistani lähes kaikki (haastatelluista kaikki, kyselyyn vastanneista 65%) ilmoittivat kuuntelevansa jonkin verran radiota. Se saattaa soida taustalla esim. autoilun, opiskelun tai työn ohessa, mutta sen aktiiviseen kuunteluun ei käytetty keskimääräisesti paljoa aikaa. Pääasiassa radiosta kuunnellaan musiikkia, mutta muutamat henkilöt ilmoittivat kuuntelevansa myös erilaisia ohjelmia. Keskimääräinen kuunteluaika liikkui alle kahden tunnin sisällä. Finnpanelin (2010) mukaan yli 9-vuotias suomalainen kuuntelee radiota keskimäärin 3 tuntia ja 9 minuuttia, mutta oletettavasti nuoret kuuntelevat sitä jonkin verran vähemmän kuin vanhemmat kansalaiset. Ylleensä sillo ku on autosa tai liikkeellä jossain tuola, nii sillon lähinnä kuuntelee radiota, että harvemmin harvemmin tullee kuunneltua sitte missään kotona. Matti
Radio taulukoina (kyselyaineisto) Radion kuuntelu En kuuntele radiota lainkaan Kuuntelen radiota satunnaisesti Kuuntelen radiota säännöllisesti Yhteensä Määrä Prosenttia (%) 8 35 14 61 1 4 23 100 Radion kuunteluun käytetty aika Yhteensä 0 - alle 2 tuntia päivässä 2 - alle 4 tuntia päivässä 4 - alle 6 tuntia päivässä Vastanneet yhteensä Puuttuvia vastauksia Määrä Prosenttia (%) 17 74 1 4 1 4 19 83 4 17 23 100
Musiikki Niin kuin tiedetään, nuoret kuuntelevat paljon musiikkia. Kuten radiota, myös musiikkia kuunneltiin paljolti taustalla muun aktiviteetin ohella. No aikalailla joka päivä. Aina jos [...] menee pyörällä nii aina on luurit korvilla ja sitte aina jos [...] pittää ottaa jossai jottain niin sitte kuuntelen kans musiikkia. Pertti
Elokuvat Keskimäärin tutkitut ilmoittivat katsovansa elokuvia eri formaateissa (DVD, VHS, Blueray jne.) muutamia viikossa. Elokuvissa sen sijaan käytiin harvemmin. Syyt eivät liene yllätä ketään, sillä elokuvissa käynti käy nuoren kukkarolle. Elokuvia ja TV-sarjoja katsottiin usein tietokoneelta. Usein niitä waretetaan netistä. Enimmäkseen ehkä netistä just kattelen elokuvia. Semmosta ajanvietettä, että en rahhaa kuluta. Kyllä sitä joskus ehkä kerran kaks vuodesa ehkä elokuvisa käy. Markku
Televisio Television kuten radion ja musiikin kuuntelu, sekä elokuvien katselu näyttää jonkin verran vähentyneen suhteessa Internetin käyttöön, joka puolestaan on lisääntynyt. Tutkituista melkein kaikki katsoivat TV:tä ja käyttivät aikaa katseluun keskimäärin 0-4 tuntia päivässä (päivinä, jolloin sitä katseltiin). Finnpanelin (2010) mukaan suomalainen 10-24 vuotias katselee televisiota keskimäärin 1 tunnin ja 19 minuuttia. No ei kyllä kovin liikaa, mutta kyllähä sitäki [televisiota] tullee tietenki katottua [ ] varmaan just kans joku tunti päivässä ehkä. Joonas
Televisio taulukoina (kyselyaineisto) TV:n katselu En katso televisiota laisinkaan Katson televisiota satunnaisesti Katson televisiota säännöllisesti Yhteensä Määrä Prosenttia (%) 3 13 11 48 9 39 23 100 TV:n katseluun käytetty aika Yhteensä 0 - alle 2 tuntia päivässä 2 - alle 4 tuntia päivässä 4 - alle 6 tuntia päivässä Vastanneet yhteensä Puuttuvia vastauksia Määrä Prosenttia (%) 9 39 8 35 5 22 22 96 1 4 23 100
Internet Netti on tarkastelluista medioista suosituin nuorten keskuudessa. Internetin suosiota selittää sen monimuotoisuus: Useimmat vanhemmista medioista ovat muodossa tai toisessa myös Internetissä. Toisaalta viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut sovellusten paraneminen ja käytön helpottuminen on edesauttanut sen suosiota. Ekana tuli mieleen, että se on niin monipuolinen, että sen takia se on hyvä. Olavi Useimmat tutkituista kuluttivat aikaansa netissä useita tunteja päivässä. Se nyt vaihtelee, että kyllä nyt sielä vapaa-ajalla ylleensä oon aina. Kone on aina päällä ja tuota, sielä kyllä tullee sitte suurin osa ajasta vietettyä. Elias
Internet taulukoina (kyselyaineisto) Internetin käyttö En käytä Internetiä lainkaan Käytän Internetiä satunnaisesti Käytän Internetiä säännöllisesti Yhteensä Määrä Prosenttia (%) 2 9 5 22 16 70 23 100 Internetiin käytetty aika 0 - alle 2 tuntia päivässä 2 - alle 4 tuntia päivässä 4 - alle 6 tuntia päivässä 6 - alle 8 tuntia päivässä 8 - alle 10 tuntia päivässä Yhteensä Määrä Prosenttia (%) 6 26 5 22 9 39 1 4 2 9 23 100
Internetin ihmemaassa Internet on tarkastelluista medioista monipuolisin: Sen käytön syyt vaihtelevat koulu- ja työasioista aina viihteeseen, harrastuksiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen jne. Kertomansa mukaan nuoret arvostivat Internetin mahdollisuuksista viestintää ja tiedonhakua, vaikka kyselyistä laadittujen tilastojen perusteella eniten aikaa näyttäisi kuluvan viihdetarkoituksessa. Internet on ensisijaisesti sosiaalinen media, joka on paitsi kulttuurin tuote myös sen tuottaja. Erilaiset vaikutteet leviävät nopeasti ympäri maailmaa kulttuurien kohdatessa kyberavaruudessa ; vaikutteet voivat olla positiivisia tai negatiivisia.
Internetin käyttötarkoitukset tutkittujen keskuudessa Sosiaalinen käyttö: - Haastattelut 93% - Kyselyt 90% Viihdekäyttö: - Haastattelut 93% - Kyselyt 85% Tiedonhaku: - Haastattelut 100% - Kyselyt 100%
Ajankäyttö eri tarkoituksiin (kyselyt) Kuinka paljon käytät Internetiä yhteydenpitoon tuttaviin (asteikolla 1-5)? Kuinka paljon käytät Internetiä viihdetarkoitukseen (asteikolla 1-5)? Yhteensä Vähän - - - Paljon Vastauksia yhteensä Puuttuvia vastauksia Määrä Prosenttia (%) 1 4 3 13 7 30 5 22 4 17 20 87 3 13 23 100 Yhteensä Vähän - - - Paljon Vastauksia yhteensä Puuttuvia vastauksia Määrä Prosenttia (%) 1 4 1 4 3 13 8 35 5 22 18 78 5 22 23 100 Kuinka paljon käytät Internetiä tiedon hankintaan (asteikolla 1-5) Yhteensä Vähän - - - Paljon Vastauksia yhteensä Puuttuvia vastauksia Määrä Prosenttia (%) 3 13 2 9 5 22 9 39 2 9 21 91 2 9 23 100
Internetin sosiaalinen käyttö Tarkasteltiin eri yhteisöpalvelujen, kuten Facebookin, MSN Messengerin, IRC- Gallerian jne. käyttöä. Syitä käyttää yhteisöpalveluja olivat mm. etäisyydet ystäviin, kaveritkin ovat siellä ja niiden edullisuus verrattuna esim. kännykän käyttöön.
Viihdekäyttö Termi pitää sisällään mm. musiikin kuuntelun, videoiden katselun ja pelaamisen. Ajankäytöllisesti mitattuna viihdekäyttöön kulutettiin eniten aikaa. Jonkin verran ladattiin tekijänoikeussuojattua materiaalia. YARR!
Google ja Wikipedia tiedon valtatiet? Kaikki tutkituista olivat joskus hakeneet tietoa Internetistä. Haastattelut viittaavat siihen, että useimmiten hakusana(t) kirjoitetaan hakukoneeseen (google) ja sieltä päädytään esim. Wikipediaan. Kuuglehan [Google] kertoo tietenki kaiken. Kuuglesta sitten etenee jonneki Wikipediaan ja kaikenmaailman eri muihin lähteisiin [...] Niin kauan etin että löydän. Olavi Löydetyn tiedon luotettavuutta arvioitiin pääasiallisesti sen esittäjän ja esitystavan perusteella.
Liikunnallinen aktiivisuus ja mediat Liikunnallisesti passiiviset käyttivät keskimäärin jonkin verran enemmän medioita aktiivisiin verrattuna. Ei voida kuitenkaan osoittaa, että liikunnallinen passiivisuus olisi suoranaisesti seurausta runsaasta mediankäytöstä. Myös osa liikunnallisesti aktiivisista käytti paljon eri medioita.
Sähköinen yhteisöllisyys On sosiologian yhteisömääritelmän mukaista, joko symbolista tai toiminnallista, yhteisöllisyyttä kyberavaruudessa. Internetissä on lukemattomia yhteisöjä, joista voi valita mieluisia. Joskus nuoret identifioituvat sähköisiin yhteisöihinsä jopa lähiyhteisöjään enemmän.
Tietokonevälitteisen viestinnän (CMC) erikoispiirteistä Sosiaalisten vihjeiden niukkuus ja siitä seuraava luotettavuuden väheneminen. Edellisestä johtuvat identiteetin varmistamiseen liittyvät ongelmat (nimimerkit ja avatarit). Synkroninen ja asynkroninen viestintä. Kutistunut maailma ja kyberavaruus. Sitä ei voi niinku verrata normaaliin, kyllähän siinä ollaan tekstejä tietokonneen näytöllä. Oiva
Tutkittujen toiveista liittyen MOPO hankkeeseen Selvästi eniten palvelulta edellytetään luotettavuutta. Palvelun on tarjottava mielekästä sisältöä ja tietoa helposti omaksuttavassa muodossa. Sen pitää olla vapaaehtoinen. Palvelun olisi tarjottava palautetta käyttäjän aktiviteeteistä.
Tutkittujen suhtautuminen MOPO hankkeeseen Useimmat suhtautuivat myönteisesti hankkeen tarkoitusta kohtaan ja olivat periaatteessa kiinnostuneita käyttämään palvelua, mikäli sellainen olisi. Ilmaisivat epäilyjä siitä, että riittääkö kiinnostus pitkäksi aikaa tämän vuoksi jokin koukku olisi hyvä olla.
Lopuksi Nuoret ovat aktiivisia verkon käyttäjiä ja netti on heidän käyttämistään medioista suosituin. Yllä olevien seikkojen vuoksi Internetissä on potentiaalia nuorten tavoittamiseksi. Internet viestintäkanava on monipuolinen mahdollistaen useita menetelmiä (esim. facebook yhteisöt, pelit, foorumit jne.). T. Luoto 2010 tiluoto[kissanhäntä]paju.oulu.fi