Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Transkriptio

1 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

2 Tilastoja 89% suomalaisista vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin päivittäisessä käytössä kärkipäähän yhdessä mm. tanskalaisten, hollantilaisten ja ruotsalaisten nuorten kanssa (EU Youth Report 2012). Yksi kolmasosa 0 8-vuotiaista on netissä vähintään kerran viikossa Internetin käyttö alkaa 4 5-vuoden iässä kun lapsi käy silloin tällöin netissä (Pienten lasten mediabarometri 2011)

3 Nuoret ja sosiaalinen media tutkimus, toteuttanut ebrand Suomi Oy 18,3 -vuotias keskivertonuori käyttää sosiaalisen median palveluita noin tuntia viikossa. Sosiaalisen median palveluiden käyttö painottuu selkeästi klo väliseen aikaan. Yleisin aika nuorilla on käyttää sosiaalista mediaa iltaisin klo välisenä aikana. Palveluita käytetään ensisijaisesti kotona, mutta myös opiskelupaikalla, mobiililaitteella liikkeessä ja kaverin luona. Nuorista jopa 75 % käyttää sosiaalisen median palveluita älypuhelimella. Pääpalvelut, missä nuoret toimivat, ovat Facebook, YouTube, IRC-Galleria, Blogger, Twitter, Instagram, Google+, Tumblr ja Kuvake.net. Facebook on selkeästi kärjessä, kun kysyttiin missä palvelussa he ovat läsnä vuoden kuluttua ja viiden vuoden kuluttua. ( )

4 Suosituimmat ( )

5 Suosituimmat ( )

6 Lapsen oikeudet Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.j.p.grant, UNICEFin entinen pääsihteeri 13 artikla, Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 16 artikla, Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja perheelämään. 17 artikla, Lapsella on oikeus saada tietoa tiedotusvälineiltä. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 31 artikla, Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 36 artikla, Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. (YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista)

7 Lapsen oikeudet vs. kulttuurierot suhteissa mediaan Oikeus saada tietoa (pääsy, saatavuus), esim. lapsille suunnattujen kansallisten tv-ohjelmien puute kehittyvissä maissa Oikeus tulla suojelluksi haitallisilta mediasisällöiltä, esim. vanhemmilla ei kaikissa kulttuureissa ole tapana seurata lasten median käyttöä Oikeus tuottaa itse tietoa ja ilmaista itseään: osallistumismahdollisuuksia median avulla ei kaikille tarjolla vrt. YK Lapsen Oikeudet

8 Sosiaaliset suhteet median käytössä Perheenjäsenten ja sisarusten suositukset keskeisiä Perheen mediaperinteet ja yhteinen mediankäyttö ohjaavat tiettyjen mediasisältöjen pariin (lukemistot, viihdeformaatit ja pelikonsolit) Kaveripiirin mediamaku ohjaa lasten ja nuorten mediankäyttöä Uusitalo, Vehmas, Kupiainen 2011; Kotilainen 2011; Pääjärvi 2012.

9 Median käyttötapoja eri ikävaiheissa tunnetaan Median käytöt alkavat vauvasta: valinnat vanhempien, myös netissä 3-vuotiaasta kehittyy oma maku 5-vuotiaana näkyy sukupuoli mediamieltymyksissä 7-vuotiaana viimeistään oma puhelin 9-vuotiaan reviiri netissä alkaa kansainvälistyä 11-vuotiaana alkaa nuorisogenre käyttäjänä Esim. Uusitalo, Vehmas, Kupiainen 2011; Kotilainen 2011; Pääjärvi 2012

10 Oma mediamaisema 1960-luku 1970-luku 1950-luku

11 Mediamaisema 2011

12 Sosiaalinen media tarkoittaa Verkkovies6ntäympäristöjä, joissa jokaisella käy:äjällä tai käy:äjäryhmällä on mahdollisuus olla ak6ivinen vies6jä ja sisällöntuo:aja sekä 6edon vastaano:aja. Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on 6etoverkkoja ja 6etotekniikkaa hyödyntävä vies6nnän muoto, jossa käsitellään vuorovaiku:eises6 ja käy:äjälähtöises6 tuote:ua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. Sisältöä tuotetaan yhdessä, vertaistuotannon (engl. peer produc)on) menetelmin. Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on eri:äin matala, sisältö leviää nopeas6 ja ilman ulkopuolisen tahon suori:amaa etukäteisvalvontaa. Lähde:

13 Sosiaalisen median mahdollisuudet Ajan tasalla pysyminen Tietotulvan suoda:aminen Kirjoi:aminen ja julkaisu Kirjoi:aminen ja julkaisu muiden kanssa Mul6media Vies6ntä Yhteisöt Virtuaalimaailmat Oppimisympäristön koostaminen sosiaalisen median välinein Lähde: Kalliala & Toikkanen: Sosiaalinen media opetuksessa

14 Sosiaalisen median lajityyppejä ja toimintamuotoja Lajityyppi Tuotanto- ja julkaisuväline Jakelusivusto Verkostosivusto Yhteistuotanto Virtuaalimaailma Liitännäinen Lietsala & Sirkkunen, 2010 Peruskäytännöt ja palveluita Tuotetaan, julkaistaan ja levitetään aineistoa (blogit, wikit) Jaetaan aineistoa muille käybäjille (Flickr, YouTube) Ylläpidetään vanhoja verkostoja, rakennetaan uusia, tuodaan esiin omaa osaamista ja olemassaoloa (Facebook, IRC- galleria, MySpace, LinkedIn) Osallistutaan yhteisesl rakennebaviin tuotoksiin (Wikipedia) Pelataan, koetaan ja eletään virtuaalisessa ympäristössä (Second Life, Habbo hotel, WoW) Omaksutaan käytäntöjä yhdeltä sivustolta toiselle; muunnetaan jokin palvelu toisen sivuston ominaisuudeksi

15 Nuoret ja netti Sukupolvien välinen kuilu - > ymmärrämmekö me aikuiset tarpeeksi hyvin verkon eri mahdollisuuksia ja maailmaa? Huoli, pelko ja ennakkoluulot leimaavat hyvin usein suhtautumistamme Onko kyse vain siitä e:ä pelkäämme ilmiötä josta emme 6edä tarpeeksi?

16 NeR yhdistää. Ne6n kau:a samanhenkiset ihmiset ympäri maailman voivat löytää toisensa. Ne6n kau:a on kätevää pitää yhtey:ä myös kaukana asuviin kavereihin ja tu:uihin. NeRin voi kirjoibaa nimebömänä. Esimerkiksi henkilökohtaisista ongelmista on helppo kirjoi:aa anonyyminä. Nime:ömyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, e:eikö sanojensa takana olisi seiso:ava tai muita olisi ote:ava huomioon. NeLssä nuoretkin otetaan vakavasl. Ne6ssä tavallisen kansan ääni pääsee paremmin kuuluville kuin perinteisissä vies6ntävälineissä. Ja mikä hienointa, ne6ssä myös nuoret pääsevät ääneen perinteinen media kun on lähinnä aikuisten temmellysken:ää. NeR avartaa maailmankuvaa. NeTsurffailu au:aa ymmärtämään erilaisten ihmisten ajatuksia ja lähtökoh6a, sillä net väli:ää 6etoa monipuolisemmin kuin valtamedia - kunhan vain osaa ero:aa oikeat 6edot harhaanjohtavista. NeLssä voi ilmaista itseään. Ne6ssä pääsee jä:ämään muiden käy:äjien nähtäville oman jälkensä esimerkiksi videon muodossa. Vanha yksilöharrastus muu:uu yhteisölliseksi ja yhteisöt kannustavat yksilölliseen luovuuteen. NeLstä löytyy aina peliseuraa. Useimpia 6etokone- ja konsolipelejä voi nykyään pelata ne6n välityksellä toista ihmistä vastaan. Ihminen on vastustajana haastavampi kuin 6etokone, ja oikean vastustajan kanssa voi myös cha:ailla pelin 6imellyksessä. NeLstä löytyy Letoa nopeasl. Tietoa löytyy varmas6 mistä aiheesta tahansa. Ne6ssä kuka vain voi julkaista melkein mitä vain, joten 6etoa kohtaan pitää muistaa olla kriitnen. NeLssä voi shoppailla ja hoitaa asioita. Ostosten teko on helppoa myös syrjäseuduilla, kun netkaupoista voi 6lailla käteväs6 tavaraa ko6ovelle. Ne6n kau:a voi löytää vaikka unelmiensa asunnon, auton, työpaikan tai lomakohteen. NeLssä voi vaikubaa. Ne6ssä on huippuju:u myös se, e:ä se tuo vallanpitäjät ja vaiku:amisen lähemmäksi kansalaisia. Ne6n kau:a voi osallistua yhteiskunnallisiin keskusteluihin, allekirjoi:aa adresseja, lähe:ää sähköpos6a kansanedustajille, kirjoi:aa sanomaleh6en yleisönosastoille ja nostaa esille yhteiskunnallisia epäkoh6a.

17 Suojelun näkökulma Lasten suojelu ja digitaalinen media Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille Eri tahoja: MLL, Pelastakaa lapset

18 Skype IRC-galleria Pelit, Wow Habbohotelli Bloggaus, Facebook Youtube Tumblr. Stardoll Verkkoyhteisöjä