Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä

Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden kehityksestä 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin. Painelaskennassa käytetyt arviot eivät ole täysin yhtenevät Ristiinan oman arvioinnin kanssa.

Ristiina Mikkeli Suomenniemi Alkutuotannon osuus 10 % 4 % 20 % Asl muutos 2010 -> 2045&:ia v -0,50 % -0,17 % -0,87 % BKT per capita 28 307 27 534 19 608 Huoltosuhde 68,5 56,2 80,3 Koulutustaso 50,3 56,8 43,5 Taajama-aste 57,0 81,8 0,0 Työpaikkaomav. 100,1 103,6 95,2 Työttömyysaste 11,5 11,3 14,6 Väestön tiheys 8,7 28,6 2,9 Ikärakenne Mediaani-ikä vuonna 2010 48 44 55 Mediaani-ikä vuonna 2040 52 48 59 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Kunnallisvero 2011 20,00 19,50 19,50 Yleinen kiinteistöv. 2011 0,80 0,90 0,70 Vakit. asunnon kive 2011 0,60 0,42 0,45 Ei vakit. as. kive 2011 1,15 0,90 1,05 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Verotulon tasaus eur/as 139 172 486 Sairastavuusindeksi 132 110 163 Ristiina Mikkeli Suomenniemi Valtuuston koko 27 59 17 SDP 8 18 4 Vihreät 1 5 0 Keskusta 10 14 9 KOK 6 17 3 Kristillisdemokraatit 2 2 0 Perussuomalaiset 0 3 1 Lukuohje riskisyden ja rahoituksen kannalta Alkutuotannon suuri osuus kasvattaa rahoitusriskiä Asukasluvun negatiivinen muutos kasvattaa rahoitusriskiä Suuri huoltosuhde kasvattaa rahoitusriskiä Hyvä koulutustaso alentaa rahoitusriskiä Suuri taajama-aste vähentää rahoitusriskiä Suuri työpaikkaomavaraisuus vähentää rahoitusriskiä Suuri työttömyysaste kasvattaa rahoitusriskiä. Suuri väestön tiheys vähentää rahoitusriskiä. Suuri verotulon tasaus suuri riippuvaisuus muista kunnista ja valtion päätöksistä Sairastavuusindeksi Suuri sairastavuusindeksi, todennäköisesti suuremmat perusturvan menot, joita valtion kompensoi hyvin

696 Ristiina 2001 2010 2001 2010 2005 2010 2005 2010 2008 2010 2008 2010 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku 5 048 4 994 4 935 Asukasluvun muutos-% -4,9 % -0,5 % -4,0 % -0,8 % -1,4 % -0,7 % Bruttoinvestoinnit yhteensä 18 041 1 804 6 850 1 142 4 633 1 544 Nettoinvestoinnit yhteensä 12 177 1 218 3 445 574 3 622 1 207 Poistot yhteensä 7 541 754 4 717 786 2 071 690 Vuosikate yhteensä 5 882 588 6 551 1 092 4 984 1 661 Bruttoinvestoinnit euroa/asukas 3 558 356 1 375 229 937 312 Minimit 1 652 165 703 117 284 95 Keskiarvot 4 851 485 2 864 477 1 530 510 Maksimit 16 462 1 646 8 874 1 479 5 145 1 715 Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä -1 293-129 -1 489-248 -593-198 491 Mikkeli 2001 2010 2001 2010 2005 2010 2005 2010 2008 2010 2008 2010 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku 48 815 48 748 48 709 Asukasluvun muutos-% -0,6 % -0,1 % -0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,1 % Bruttoinvestoinnit yhteensä 229 517 22 952 139 589 23 265 67 364 22 455 Nettoinvestoinnit yhteensä 179 038 17 904 108 026 18 004 50 561 16 854 Poistot yhteensä 109 588 10 959 68 928 11 488 35 702 11 901 Vuosikate yhteensä 129 404 12 940 81 700 13 617 63 435 21 145 Bruttoinvestoinnit euroa/asukas 4 701 470 2 863 477 1 383 461 Minimit 1 652 165 703 117 284 95 Keskiarvot 4 851 485 2 864 477 1 530 510 Maksimit 16 462 1 646 8 874 1 479 5 145 1 715 Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä -150-15 0 0-147 -49 775 Suomenniemi 2001 2010 2001 2010 2005 2010 2005 2010 2008 2010 2008 2010 Vuodessa Vuodessa Vuodessa Keskimääräinen asukasluku 826 811 805 Asukasluvun muutos-% -6,3 % -0,7 % -1,7 % -0,3 % 0,1 % 0,1 % Bruttoinvestoinnit yhteensä 2 970 297 1 851 309 466 155 Nettoinvestoinnit yhteensä 649 65-35 -6-614 -205 Poistot yhteensä 1 029 103 719 120 364 121 Vuosikate yhteensä -1 371-137 107 18 410 137 Bruttoinvestoinnit euroa/asukas 3 599 360 2 274 379 578 193 Minimit 1 652 165 703 117 284 95 Keskiarvot 4 851 485 2 864 477 1 530 510 Maksimit 16 462 1 646 8 874 1 479 5 145 1 715 Omat br.invest eur/as./..keskimääräisestä -1 253-125 -589-98 -952-317 Tarkastellaan vuoden 1997-2010 keskimääräisiä vuotuisia bruttoinvestointeja eur/asukas Tilastotarkastelu osoittaa, että sekä asukaslukua kasvattavat että asukkaita menettävät kunnat investoivat asukasta kohden laskettuna yhtä paljon. Ristiina ja Suomenniemi ovat pitkällä tarkastelujaksolla investoineet huomattavasti keskimääräistä vähemmän, Mikkeli lähes keskiarvossa. Molemmilla kunnilla on todennäköisesti paineita investointeihin, varsinkin Suomenniemellä. Kuinka rahoitus?

Ristiina -0,46 % -0,52 % -0,80 % 1997-2010 1997-2010 2000 2010 2000 2010 2005 2010 2005 2010 Ristiina Sama kasvkoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Ristiina Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 1,84 % 3,84 % 4,04 % 2,17 % 4,42 % 4,77 % -1,76 % 4,38 % 5,04 % Toimintamenot 3,56 % 4,58 % 4,83 % 2,26 % 3,40 % 3,70 % 0,99 % 2,54 % 2,94 % Toimintakate 2,57 % 3,10 % 3,27 % 2,29 % 3,25 % 3,55 % 1,56 % 2,18 % 2,57 % Verotettava tulo 0,70 % 1,12 % 1,33 % 1,06 % 1,97 % 2,27 % -0,12 % 0,59 % 1,25 % Veroprosentti 0,192 0,138 0,139 0,011 0,008 0,008 0,016 0,011 0,010 Yhteisöverot -0,35 % -2,89 % -2,74 % -6,18 % -4,86 % -4,77 % -2,20 % 5,33 % 5,15 % Kiinteistöverot 11,29 % 9,32 % 9,68 % 12,83 % 7,08 % 7,62 % 9,48 % 8,14 % 9,41 % Valtionosuudet 5,10 % 5,65 % 5,84 % 7,87 % -1,86 % -0,95 % 6,35 % 5,28 % 5,41 % Poistot 1,63 % 2,02 % 2,26 % -0,32 % 1,29 % 1,73 % -2,56 % 0,67 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as 288 368 450 438 475 485 275 546 573 Mikkeli -0,09 % -0,09 % -0,02 % 1997-2010 1997-2010 2000 2010 2000 2010 2005 2010 2005 2010 Mikkeli Sama kasvkoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Mikkeli Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 8,91 % 4,34 % 4,04 % 10,50 % 5,00 % 4,77 % 2,35 % 5,36 % 5,04 % Toimintamenot 6,79 % 5,21 % 4,83 % 4,89 % 3,90 % 3,70 % 2,56 % 3,14 % 2,94 % Toimintakate 3,55 % 3,53 % 3,27 % 3,41 % 3,75 % 3,55 % 2,65 % 2,76 % 2,57 % Verotettava tulo 2,01 % 1,67 % 1,33 % 2,46 % 2,47 % 2,27 % 1,89 % 1,58 % 1,25 % Veroprosentti 0,151 0,139 0,139 0,008 0,008 0,008 0,008 0,010 0,010 Yhteisöverot -2,93 % -2,52 % -2,74 % -4,49 % -4,71 % -4,77 % 1,38 % 5,07 % 5,15 % Kiinteistöverot 8,63 % 10,24 % 9,68 % 7,84 % 7,97 % 7,62 % 8,15 % 10,04 % 9,41 % Valtionosuudet 8,14 % 6,15 % 5,84 % 8,91 % -0,34 % -0,95 % 8,08 % 5,48 % 5,41 % Poistot -0,64 % 2,62 % 2,26 % 2,49 % 2,03 % 1,73 % -0,66 % 1,83 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as 405 381 450 655 492 485 573 586 573 Suomenniemi -0,88 % -0,54 % -0,34 % 1997-2010 1997-2010 2000 2010 2000 2010 2005 2010 2005 2010 SuomennieSama kasvkoko maa Suomennie Sama kasvukoko maa Suomennie Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 4,75 % 3,27 % 4,04 % 5,15 % 4,38 % 4,77 % 0,66 % 4,96 % 5,04 % Toimintamenot 3,22 % 3,85 % 4,83 % 4,27 % 3,38 % 3,70 % 1,79 % 2,90 % 2,94 % Toimintakate 1,81 % 2,60 % 3,27 % 4,10 % 3,22 % 3,55 % 2,05 % 2,52 % 2,57 % Verotettava tulo -0,10 % 0,48 % 1,33 % 0,63 % 1,94 % 2,27 % -0,41 % 1,17 % 1,25 % Veroprosentti 0,154 0,137 0,139 0,011 0,008 0,008 0,011 0,010 0,010 Yhteisöverot -5,07 % -3,31 % -2,74 % -6,60 % -4,87 % -4,77 % 3,24 % 5,17 % 5,15 % Kiinteistöverot 9,80 % 8,27 % 9,68 % 6,29 % 7,03 % 7,62 % 5,88 % 9,26 % 9,41 % Valtionosuudet 5,35 % 5,07 % 5,84 % 21,27 % -1,95 % -0,95 % 8,54 % 5,40 % 5,41 % Poistot 0,94 % 1,33 % 2,26 % 0,64 % 1,25 % 1,73 % -3,74 % 1,35 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as 282 354 450 463 474 485 455 569 573 Taulukko kertoo kunnan tiettyjen tulo- ja menoerien muutoksen aikajaksossa suhteessa samalla tavalla kasvaneeseen/taant uneeseen kuntajoukkoon. Tärkeintä on tarkastella toimintakatteen muutosta ja verotettavan tulon muutosta. Mikkeli on kolmikosta ainoa, jonka verotettava tulo on kehittynyt myös tarkastelujakson lopulla positiivisesti.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verotettava tulo 10 262 10 992 11 490 12 279 12 576 11 774 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verotettava tulo 11 616 12 191 12 772 13 662 13 864 14 103 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verotettava tulo 8 379 8 885 8 621 9 891 8 939 9 255 Mikkelin oma tulopohja verotettava tulo asukasta kohden on vahvin VOS/Toimintakate 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ristiina 33,2 % 32,0 % 33,9 % 35,4 % 38,2 % 40,6 % VOS/Toimintakate 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Mikkeli 30,9 % 31,3 % 31,0 % 34,1 % 36,7 % 38,3 % VOS/Toimintakate 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomenniemi 39,1 % 38,5 % 36,7 % 40,8 % 44,1 % 50,6 % Mikkeli ja Ristiina ovat lähes samalla tavalla riippuvaisia valtionosuuksista, Suomenniemi on täysin riippuvainen valtionosuuksista.

Ristiina 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kunnan lainakanta 1 000 3 940 5 808 9 261 11 173 12 149 11 536 11 838 13 192 12 969 12 102 /as 765 1 126 1 812 2 193 2 380 2 275 2 375 2 655 2 626 2 470 Järjestys 164 225 284 292 282 264 265 279 266 244 Ero verrokeihin -40 440 1 749 306 5 239 793 6 721 262 6 904 407 5 705 037 5 699 541 6 645 793 6 073 787 4 664 210 Ero maan ka -512 790 1 135 473 4 230 940 5 273 621 5 210 070 4 010 059 4 077 934 5 107 170 4 451 562 3 235 472 Vero-% 7,6 % 11,3 % 17,4 % 21,2 % 23,2 % 20,7 % 20,7 % 21,6 % 20,9 % 21,0 % Järjestys 155 232 277 285 279 267 266 279 258 249 Ero verrokeihin -572 268 1 580 703 4 814 097 6 324 771 6 579 343 5 252 496 5 372 750 6 392 936 5 764 213 4 608 791 Ero maan ka -904 920 1 110 586 3 948 854 5 058 397 5 134 354 3 750 879 3 941 958 5 074 746 4 188 922 3 552 311 Mikkeli 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kunnan lainakanta 1 000 104 956 110 799 112 065 121 591 133 663 151 647 167 332 152 994 154 936 144 668 /as 2 139 2 266 2 293 2 490 2 739 3 105 3 435 3 142 3 182 2 967 Järjestys 317 315 310 307 302 308 313 306 302 283 Ero verrokeihin 61 913 333 70 259 126 64 904 155 63 018 890 61 932 062 70 708 909 81 298 741 59 335 598 50 474 072 39 280 933 Ero maan ka 62 336 265 66 353 559 63 895 063 65 023 167 67 257 357 79 032 058 91 317 341 73 685 940 70 871 963 56 379 083 Vero-% 20,2 % 19,6 % 20,3 % 21,7 % 23,6 % 25,5 % 26,9 % 23,0 % 23,0 % 21,0 % Järjestys 302 302 289 288 282 288 300 289 275 250 Ero verrokeihin 66 891 960 74 428 562 69 537 006 68 639 186 69 811 815 79 524 178 91 052 500 70 360 086 62 275 193 48 902 131 Ero maan ka 56 547 977 59 418 266 56 781 589 56 496 613 57 735 697 68 483 943 81 540 410 64 475 328 59 502 134 42 783 260 Suomenniemi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kunnan lainakanta 1 000 1 0 0 480 432 584 1 041 897 753 609 /as 1 0 0 573 528 717 1 274 1 117 931 757 Järjestys 9 1 1 76 54 73 139 101 78 53 Ero verrokeihin -841 894-917 239-1 025 073-613 581-562 407-699 316-39 164-191 621-713 787-843 864 Ero maan ka -738 682-770 382-824 979-485 959-675 444-620 429-228 314-406 010-638 204-841 624 Vero-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,2 % 6,3 % 8,1 % 14,8 % 11,3 % 10,4 % 8,2 % Järjestys 9 1 1 108 73 95 202 150 117 75 Ero verrokeihin -882 010 #JAKO/0! #JAKO/0! -578 640-551 254-634 448 67 080-119 718-578 511-712 273 Ero maan ka -625 833 #JAKO/0! #JAKO/0! -290 618-485 912-426 295 69 893-159 854-269 403-493 668 Mikkelin lainakanta on joukon suurin, pienin on Suomennimellä. Mikkelin ja Ristiinan pitäisi nostaa veroprosenttiaan 21%:lla, jotta ne pystyisivät maksamaan lainansa yhdellä kertaa pois. Suomenniemen vastaava luku on 8.

KUNTAKORTTI III, KONSERNITASE Ristiina 3.12.2011 Kuntanumero 696 Konsernitase 2008 2009 2010 Ka.2010 Konsernitase 2008 2009 2010 Ka.2010 Taseen loppusumma 1000 31 521 32 256 32 853 Antolainat, 1000, konserni 0 0 27 Taseen loppusumma /as 6 345 6 532 6 705 12 316 Antolainat, /as, konserni 0 0 6 191 Oma pääoma + var. 1000 2 595 4 023 5 475 Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as 522 815 1 117 5 617 Antolainat, 1000, kunta 727 727 727 Vieras pääoma 1000 27 769 27 207 26 533 Antolainat, /as, kunta 146 147 148 790 Vieras pääoma /as 5 590 5 510 5 415 6 034 Rahoitusomaisuus, 1000 3 212 3 199 4 055 Lainakanta 1000 23 475 22 996 22 115 Rahoitusomaisuus /as 647 648 828 1 827 Lainakanta /as 4 725 4 657 4 513 4 573 Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta 1 693 2 050 2 824 Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta 341 415 576 1 258 Lainakanta, 1000, kunta 13 192 12 969 12 102 Omavaraisuusaste% 7 % 12 % 16 % 43 % Lainakanta /as, kunta 2 655 2 626 2 470 1 956 Gearing (nettovelk.aste) 8,83 5,10 3,38 0,51 Asukasluku 4 968 4 938 4 900 Quick Ratio 0,89 1,01 1,20 2,86 KUNTAKORTTI III, KONSERNITASE Mikkeli 3.12.2011 Kuntanumero 491 Konsernitase 2008 2009 2010 Ka.2010 Konsernitase 2008 2009 2010 Ka.2010 Taseen loppusumma 1000 638 204 703 703 721 155 Antolainat, 1000, konserni 4 600 4 444 5 227 Taseen loppusumma /as 13 108 14 453 14 793 12 316 Antolainat, /as, konserni 94 91 107 191 Oma pääoma + var. 1000 196 272 244 073 257 033 Josta kunnan osuus Oma pääoma + var. /as 4 031 5 013 5 272 5 617 Antolainat, 1000, kunta 29 106 28 896 29 548 Vieras pääoma 1000 416 106 432 320 428 779 Antolainat, /as, kunta 598 593 606 790 Vieras pääoma /as 8 546 8 879 8 795 6 034 Rahoitusom aisuus, 1000 52 778 71 017 69 458 Lainakanta 1000 333 502 344 745 332 566 Rahoitusomaisuus /as 1 084 1 459 1 425 1 827 Lainakanta /as 6 850 7 081 6 822 4 573 Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus, 1000, kunta 24 793 33 712 28 640 Josta kunnan osuus Rahoitusomaisuus /as, kunta 509 692 587 1 258 Lainakanta, 1000, kunta 152 994 154 936 144 668 Omavaraisuusaste% 29 % 33 % 33 % 43 % Lainakanta /as, kunta 3 142 3 182 2 967 1 956 Gearing (nettovelk.aste) 1,51 1,17 1,10 0,51 Asukasluku 48 689 48 688 48 751 Quick Ratio 0,53 0,63 0,63 2,86 Mikkelin tase on verrokkia an raskaam pi ja raskaam pi kuin Ristiinan tase. Myös Ristiinan peruskun nan lainakant a on verrokkia raskaam pi.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yleishallinto eur/asukas 150 138 137 184 190 203 Maan keskiarvo eur/asukas 147 149 149 160 159 162 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 135 137 135 136 142 148 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -79 890-8 903-8 286-241 145-236 112-271 314 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yleishallinto eur/asukas 144 170 82 130 149 121 Maan keskiarvo eur/asukas 147 149 149 160 159 162 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 114 119 115 124 81 75 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -1 471 185-2 464 959 1 598 243-291 000-3 337 498-2 239 934 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yleishallinto eur/asukas 253 249 253 238 197 229 Maan keskiarvo eur/asukas 147 149 149 160 159 162 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 276 263 282 278 303 278 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 18 655 10 811 23 008 32 015 85 926 39 833 Kolmikosta Mikkeli järjestää yleishallinnon palvelut edullisimmin, mutta sekä Mikkeli että Ristiina järjestävät palvelut omia verrokkejaan kalliimmalla.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muut palvelut eur/asukas 171 180 213 261 174 340 Maan keskiarvo eur/asukas 267 242 239 281 292 297 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 255 242 233 272 287 285 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 428 005 316 352 96 817 53 328 555 834-267 671 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muut palvelut eur/asukas 84 77 72 194 120 127 Maan keskiarvo eur/asukas 267 242 239 281 292 297 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 180 146 177 221 206 186 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 4 666 695 3 358 756 5 116 144 1 349 393 4 200 089 2 875 153 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muut palvelut eur/asukas 392 146 60-330 -104 203 Maan keskiarvo eur/asukas 267 242 239 281 292 297 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 295 302 277 174 230 378 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -79 810 126 958 177 387 405 019 270 076 140 959 Kolmikosta ainoastaan Ristiina järjestää tekniikan yms palvelut kalliimmalla kuin kolmikon kaksi muuta kuntaa JA verrokkiaan kalliimmalla. Mikkelin tekniset palvelut on järjestetty huomattavan edullisesti.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sivistys eur/asukas 1 019 1 019 985 1 011 1 002 978 Maan keskiarvo eur/asukas 1 095 1 130 1 130 1 184 1 214 1 281 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 071 1 117 1 161 1 218 1 244 1 285 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 262 847 500 806 873 080 1 025 704 1 196 295 1 503 985 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sivistys eur/asukas 1 040 1 083 1 138 1 170 1 198 1 264 Maan keskiarvo eur/asukas 1 095 1 130 1 130 1 184 1 214 1 281 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 052 1 113 1 163 1 219 1 271 1 288 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 568 913 1 475 807 1 248 563 2 409 853 3 574 177 1 176 150 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sivistys eur/asukas 577 672 661 690 682 1 039 Maan keskiarvo eur/asukas 1 095 1 130 1 130 1 184 1 214 1 281 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 808 939 991 1 007 1 048 1 194 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 189 153 217 009 269 905 254 755 296 003 125 210 Kaikilla kunnilla sivistyksen nettomenot ovat verrokkia pienemmät. Mikkelin monipuolinen sivistyspalveluiden tarjonta näkyy vertailtaessa Mikkeliä muihin kolmikon kuntiin.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu 1 074 1 165 1 542 1 686 1 681 1 676 Maan keskiarvo eur/asukas 1 104 1 177 1 482 1 573 1 662 1 706 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 037 1 122 1 447 1 567 1 648 1 723 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -187 926-218 636-474 676-587 013-159 869 233 660 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu 1 065 1 171 1 497 1 476 1 560 1 644 Maan keskiarvo eur/asukas 1 104 1 177 1 482 1 573 1 662 1 706 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 111 1 185 1 425 1 540 1 633 1 632 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 2 264 816 694 015-3 502 577 3 140 052 3 539 721-597 638 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sosiaalitoimi (sis. terv.toimen hallinnon) eur/asu 1 487 1 400 2 001 2 467 2 336 2 341 Maan keskiarvo eur/asukas 1 104 1 177 1 482 1 573 1 662 1 706 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 161 1 289 1 692 1 959 2 047 2 129 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -266 334-90 525-252 420-407 584-234 132-170 111 Kolmikosta Mikkeli järjestää sosiaalitoimen palvelut edullisimmin, Suomenniemen nettomenot ovat huomattavan suuret. Omiin verrokkeihin nähden Mikkelin ja Suomenniemen palvelut ovat kalliimmat.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Terveydenhuolto eur/asukas 1 310 1 448 1 260 1 337 1 479 1 437 Maan keskiarvo eur/asukas 1 336 1 405 1 255 1 401 1 461 1 510 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 387 1 475 1 322 1 436 1 517 1 545 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 393 041 138 515 304 762 493 437 188 170 529 357 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Terveydenhuolto eur/asukas 1 302 1 364 1 255 1 463 1 415 1 423 Maan keskiarvo eur/asukas 1 336 1 405 1 255 1 401 1 461 1 510 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 245 1 305 1 218 1 328 1 381 1 423 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -2 796 503-2 918 500-1 807 209-6 563 893-1 681 145-3 238 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Terveydenhuolto eur/asukas 1 534 1 905 1 263 1 687 1 598 1 524 Maan keskiarvo eur/asukas 1 336 1 405 1 255 1 401 1 461 1 510 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 1 592 1 723 1 484 1 630 1 689 1 736 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 46 965-148 189 180 534-45 856 73 597 170 821 Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, Suomenniemen kallein. Omissa verrokeissaan kunnat sijoittuvat hyvin. Sairaanhoitopiiripaikkakuntana Mikkelin terveydenhuollon nettomenot ovat huomattavan pienet.

Ristiina 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaikki yhteensä eur/asukas 3 724 3 950 4 138 4 479 4 525 4 634 Maan keskiarvo eur/asukas 3 891 4 066 4 255 4 599 4 788 4 956 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 3 883 4 093 4 297 4 628 4 838 4 987 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 816 075 728 134 791 698 744 310 1 544 318 1 728 017 Mikkeli 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaikki yhteensä eur/asukas 3 635 3 865 4 044 4 432 4 442 4 579 Maan keskiarvo eur/asukas 3 891 4 066 4 255 4 599 4 788 4 956 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 3 701 3 868 4 098 4 433 4 571 4 604 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden 3 232 735 145 120 2 653 164 44 405 6 295 344 1 210 493 Suomenniemi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaikki yhteensä eur/asukas 4 243 4 373 4 239 4 752 4 710 5 335 Maan keskiarvo eur/asukas 3 891 4 066 4 255 4 599 4 788 4 956 Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas 4 132 4 516 4 726 5 049 5 317 5 716 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -91 371 116 064 398 414 238 349 491 469 306 712 Jokainen käyttää palvelurakenteeseensa verrokkiaan vähemmän rahaa, mutta Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin.

5 100 4 900 Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as 4 700 4 500 4 300 4 100 3 900 3 700 3 500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ristiina Suomi Verrokki 5 100 4 900 Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as 4 700 4 500 4 300 4 100 3 900 3 700 3 500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Mikkeli Suomi Verrokki 6 000 5 500 Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as 5 000 4 500 4 000 3 500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomenniemi Suomi Verrokki

1. Ristiinan talous on vahvistunut, mutta suuret investointipaineet kasvattavat velan määrää. Talouden painelaskelmat osoittavat suuria paineita veronkorotuksiin. Kuinka paljon kunnalla on vielä varaa sopeuttaa toimintaansa? 2. Kuntarakennetyöryhmälle tehdyssä ennakollisessa laskennassa kaikkien kuntien talous on kehittymässä samantapaiseen suuntaan, Suomenniemi on alttein talouden järkkymiselle tasapainosta. Kaikilla kunnilla on veronkorotuspaineet, jotka rajoittuvat vuodelle 2024 tultaessa 24-25 prosenttiin. Tämä nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä. Kaikki, mutta erityisesti Suomenniemi, ovat hyvin riippuvaisia valtionosuuksista, joten valtionosuusriski on hyvin suuri. 3. Mikkelin talous näyttää tasapainoisimmalta ottaen huomioon myös talouden taustalla olevat riskitekijät. Mikkelin tase on raskain, mutta oma tulopohja vahvin, mikä tullee keventämään tasetta. Seuraavaksi vahvin on Ristiina. 4. Mikkelin palvelurakenne on kolmikosta edullisin, mutta kaikki kolme järjestävät palvelunsa verrokkiaan edullisemmin. Tulevaisuutta tarkastellessa on otettava huomioon se, kuinka paljon taloutta voidaan vielä sopeuttaa. Ristiinan kunnan talouden tila on hyvä, nyt - 17