KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016

SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016 Ehdtus 31.1.2017 Selstus Kunnanhallituksen hyväksymä Kunnanvaltuustn hyväksymä

Savitaipaleen kunta Selstus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely... 1 1.2 Khteet... 1 1.3 Suunnittelutilanne... 2 1.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT)... 2 1.3.2 Maakuntakaava... 2 1.3.3 Yleiskaava... 3 1.3.4 Asema- ja ranta-asemakaavat... 3 1.3.5 Rakennusjärjestys... 3 1.3.6 Phjakartta... 3 1.3.7 Maanmistus... 3 1.3.8 Rakennuskiellt... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Kaavamuutsten tarve ja tavitteet... 4 2.2 Lunnnarvt... 4 2.3 Kulttuuriarvt ja muinaismuistt... 4 3 YLEISKAAVAN KUVAUS... 4 3.1 Yleistä... 4 3.2 Khteet muutsperusteluineen... 4 3.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 5 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 6 4.1 Yleistä... 6 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset... 6 4.3 Vaikutukset maisemaan... 6 4.4 Taludelliset vaikutukset... 6 4.5 Vaikutukset vesistöön ja phjavesiin... 6 4.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vimassa levaan kaavaan... 6 4.7 Vaikutukset natura-2000-alueisiin... 6 5 SUUNNITTELUVAIHEET... 8 LIITTEET Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Luntinventinti

Savitaipaleen kunta Selstus 1 SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET 2016 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely 1.2 Khteet Suunnittelualueelle n laadittu Kulimn sayleiskaava vunna 1998. Yleiskaava n saanut lainviman vunna 2000. Yleiskaavaa n muutettu ja päivitetty sen jälkeen kahteen eri tteeseen. Muutkset vat lleet tilakhtaisia. 1. Lehtisensaari, Leppäniemen tila 2. Rantalan tila 3. Kirvesniemen luteisalue 4. Kärnänsalmi 5. Paassal 6. Palsaaret 7. Tivnniemi 8. Saunalahti (kaksi khdetta) 9. Kppellahti 10. Kirvesniemen kaakkissa 11. Kalliniemi 12. Orrainlahti (kaksi khdetta) Khteiden alueelliset sijainnit

Savitaipaleen kunta Selstus 2 1.3 Suunnittelutilanne 1.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) 1.3.2 Maakuntakaava Valtineuvstn päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista n annettu 30.11.2000. Tavitteet vat tulleet vimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavitteilla vastataan niihin haasteisiin, jita mm. muuttliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, lunnn- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkstjen timivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutumista tulee edistää valtin viranmaisten timinnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavituksessa. Valtineuvst n tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita 13.11.2008. Tarkistetut tavitteet tulevat vimaan 1.3.2009. Tarkistetut alueidenkäyttötavitteet edistävät erityisesti ilmastnmuutksen hillintää, jssa keskeinen rli n liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautilun tarvetta tulee vähentää parantamalla jukkliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kauklämmön ja jäteperäisen plttaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavitteisiin n lisätty ilmastnmuutkseen speutumista kskevat alueidenkäytön velvitteet. Maakuntakaava n maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan taviteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä n myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet kuntakaavitukseen. (Etelä-Karjalan liitt) Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittn ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Maakuntakaavan merkittävämpiä varauksia vat rantjensujeluhjelman rajaus (rs) ja natura 2000 verkstn alue Etelä-Karjalan liitn maakuntavaltuust n kkuksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan 19.10.2015.

Savitaipaleen kunta Selstus 3 1.3.3 Yleiskaava 1.3.4 Asema- ja ranta-asemakaavat Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Kulimn alueelta Kaakkis-Sumen ympäristökeskus n vahvistanut Kulimn sayleiskaavan 20.4.2000. Kaavamuutsalueella n vimassa yksi ranta-asemakaava Kaitasaaren mantereen puleisella salla. 1.3.5 Rakennusjärjestys 1.3.6 Phjakartta 1.3.7 Maanmistus 1.3.8 Rakennuskiellt Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys n tullut vimaan vunna 2.7.2012. Kaavan phjakarttana käytetään rasteriphjakarttaa, numeerista maasttietkantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineista. Kaavamuutsalueiden maanmistajia vat yksityiset henkilöt Suunniteltualueelle ei le määrätty rakennuskieltja.

Savitaipaleen kunta Selstus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavamuutsten tarve ja tavitteet Suunnittelun tavitteita vat: krjata vimassa levissa yleiskaavissa havaittuja virheitä varmistaa maanmistajien tasapulinen khtelu saattaa yleiskaava vastaamaan myönnettyjä pikkeamislupapäätöksiä tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen siirtesityksiä tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen käyttötarkituksen muutshakemuksia tutkia mahdllisia rakennuspaikkjen laajennustarpeita 2.2 Lunnnarvt Alueelle n tehty selvitys lunnnlista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Rakennuspaikkjen siirtjen salta n tehty uusi luntinventinti kesällä 2016. Inventinnissa ei havaittu mitään lunnn tai maiseman kannalta erityistä sujelua vaativia khteita. Juk Siparin 24.9.2016 päiväämä inventintiraprtti n tämän selstuksen liitteenä. 2.3 Kulttuuriarvt ja muinaismuistt Yleiskaavan kulttuuriarvt n selvitetty alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Nyt käsiteltävänä leville alueille ei sijitu rakennushistriallisia tai kulttuurihistriallisia khteita. 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Yleistä Kaavamuutsalueet sijittuvat ympäri rantayleiskaavjen aluetta. Kaavamuutksilla ajantasaistetaan alueen maankäyttökäyttöä hankekhtaisten suunnitelmien ja pikkeamislupien humiimiseksi kaavaratkaisuissa. Kaavamuutslunnksesta vi jättää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti humautuksen. 3.2 Khteet muutsperusteluineen 1. Lehtisensaaressa Lehtiniemen tilalla 739-429-3-31 muutetaan yleiskaavaa siten, että pienennetään vanhan päärakennuksen rakennuspaikan rakennusikeutta 350 k-m2:stä 200 k-m2:iin. Tällä perusteella vidaan sittaa rantaan uusi saunarakennuksen paikka.

Savitaipaleen kunta Selstus 5 2. Rantala tilan 739-420-4-106 salta yleiskaavaa muutetaan, siten tilalle vidaan rakentaa myös tinen vakituisen asumisen paikka. Rakennuspaikka ei le rantavyöhykkeellä. 3. Tilalta Linnala 739-402-3-195 siirretään yksi rakentamiseen sveltumatn rakennuspaikka tilalle 739-402-3-196. Maanmistajat vat lähisukulaisia keskenään ja vat spineet siirrn periaatteista. Linnala tilan rakennuspaikkaa laajennetaan hieman rakentamismahdllisuuksien parantamiseksi. 4. Tilan Rajala 739-432-1-51 rakennuspaikan käyttötarkitus muutetaan lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Rakennuspaikka täyttää sijaintinsa ja kknsa pulesta vakituiselle asumiselle vaaditut tavitteet. 5. Tilalla Paasisal 739-422-2-83 siirretään yksi rakentamatn lmarakennuspaikka vaikeasti rakennetavasta khdasta paremmin sveltuvaan. 6. Palsaaresta tilalle Estunsaari 739-422-2-62 sitetaan lemassa leva lmarakennuspaikka. Kyseinen khde li jäänyt jstain syystä humitta alkuperäisen yleiskaavan laadinnan aikana. 7 Muutetaan tilan Tarula 739-422-1-225 rakennuspaikan käyttötarkitus lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Samalla päivitetään rakennuskrttelin rajat vastaamaan vimassa levaa kiinteistöjatusta. 8. Muutetaan tiljen Saunalahti 739-422-3-21 ja Vartinmaa 739-422-2-71 rakennuspaikan käyttötarkitukset lma-asumisesta vakituiseen asumiseen. Rakennuspaikat täyttävät sijaintinsa ja kknsa pulesta vakituiselle asumiselle vaaditut tavitteet. 9. Päivitetään tilan Rytö 739-422-1-247 rakennuspaikan rajat vastaamaan vimassa levaan kiinteistöjatusta. 10. Päivitetään tiljen 739-421-7-368, 739-421-7-391, 739-421-7-409, 739-421-7-426 salta yleiskaava vastaamaan rakennettua tilannetta. 11. Lisätään tilalle Saksa 739-421-7-414 yleiskaavaan yksi uusi RA-3 paikka ranta-asemakaavan muutksen perusteella. Rakennusikeus n siirretty samalta tilalta Pien-Saimaan pulelta. 12. Tilan Haanniemi 739-437-3-71 rakennuspaikan käyttötarkitus muutetaan lma-asumisesta vakituiseen asumiseen nykyisen käytön perusteella. Samalla alueella muutetaan tilan Kivuhaka 739-437-3-65 rakennettu lmarakennuspaikka vakituisen asumisen paikaksi. 3.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnöissä ja määräyksissä nudatetaan alkuperäisen yleiskaavan linjaa sekä vimassa levaa lainsäädäntöä.

Savitaipaleen kunta Selstus 6 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviinnin yhtenä perusteena vidaan pitää alkuperäiseen rantasayleiskaavaan tehtyä lunnnljen selvitystä sekä täydennysinventintia kesältä 2016. Myös kaavittajan tekemät maastkäynnit vat merkittävä sa arviinnin perusteita. Yleiskaavamuutsten vaikutustarkastelun natura-2000-alueesee n tehnyt asiantuntija-arviina Js-Envir Oy (Juha Saajranta). Ssiaaliset ja taludelliset vaikutukset perustuvat suurelta sin kaavittajan tekemiin humiihin ja havaintihin kaavaprsessin aikana. Maanmistajien ja naapureiden kuulemisen kautta saadaan tieta ihmisiin khdistuvista vaikutuksista. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset 4.3 Vaikutukset maisemaan 4.4 Taludelliset vaikutukset Kaavamuutksista yksikään ei santtavasti vaikuta maisemaa tai ympäristöä hunntavasti. Vesihulln salta ei kaavamuutsalueilla tarvitse ryhtyä erityisiin timenpiteisiin, sillä muutkset pääsin kskevat yksittäisten rakennuspaikkjen siirta jk tilan tai maanmistusyksikön sisällä. Sama kskee jätehulta. Rakennuspaikkjen siirrt n tehty alueille, jissa n rakennuspaikkja j ennestäänkin. Välittömiä kustannuksia vesihulln ja tiestön salta syntyy, mutta ne khdistuvat lähinnä maanmistajille. Rantayleiskaavamuutksilla ei le suurta merkitystä maiseman kannalta. Rakentamista n pyritty siirtämään maisemallisesti vähemmän herkkiin khtiin. Yhdyskuntatekniikan kustannuksia ei kunnalle kaavamuutksista juuri tule, kun peilataan kaavalliseen nykytilanteeseen. 4.5 Vaikutukset vesistöön ja phjavesiin Vesistöihin ja phjavesiin eivät kaavamuutkset santtavasti vaikuta, sillä jätevedet ja muut jätteet tullaan hitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. 4.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vimassa levaan kaavaan Rakennuspaikkjen muuttaminen lma-asumisesta vakituiseen asumiseen hajauttaa hieman yhdyskuntarakennetta. Tisaalta muutsten määrä kaavan kknaismäärään nähden n sen verran pieni, että vaikutuksen jäävät melk pieniksi. 4.7 Vaikutukset natura-2000-alueisiin Kulim -järven alueella n tarkitus tteuttaa kaavamuuts, jssa 7 lmaasumiseen sitettua rakennuspaikkaa muutetaan ympärivutiseen asumi-

Savitaipaleen kunta Selstus 7 seen ikeuttaviksi rakennuspaikiksi. Osalla rakennuspaikista n lemassa levaa rakennuskantaa ja sa n rakentamattmia. Muut muutskhteet vat rakennuspaikkjen siirtja ja laajennuksia. Savitaipaleen ja Sumenniemen kunnissa sijaitseva Kulim-järvi n liitetty Natura 2000 verkstn luntdirektiivin perusteella (SCI, alueen kdi FI0420001). Järvestä n sujeltu 3 % maa-aineslain njalla rauhitettuna harju- ja kallialueena ja yksityisenä sujelualueena. Kulim laskee Saimaaseen Partaksken ja Kärnäksken kautta. Natura-alueen pinta-ala n 81km2, jka mudstuu lähinnä järvestä ja siihen liittyvistä vesistöistä (94 %) ja kapeasta sasta rantakaistaa sekä vesistössä sijaitsevista saarista. 1. Mahdlliset haitat Kulimn Natura 2000 -alueelle Kaavamuutksen ja sitä seuraavan rakentamistiminnan sekä asumisen mahdlliset vaikutukset Kulimn Natura 2000 -alueeseen lukitellaan välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin. 1.1. Välittömät vaikutukset Välittömät vaikutukset vivat tässä tapauksessa ilmetä lisääntyneen asutuksen mukanaan tumina haittina, kuten lisääntyneenä liikennöintinä rakennuspaikille, rakennusaikaisina maansiirt- ja rakennustöitten aiheuttamina haittina, lisääntyneenä veneliikenteenä Kulimlla ja asutuksen mukanaan tumana järven rehevöitymisenä, jka jhtuu piha-alueilta tulevista valumista. Rakentamiseen liittyvät haitat, melu ja lisääntynyt liikennöinti vat vaikutuksiltaan lyhytaikaisia ja niitä vidaan minimida ajittamalla rakentaminen tapahtuvaksi lintujen pesimäajan ulkpulelle. Muu liikennöinti rajittuu lähinnä rakennuspaikille tapahtuvaan liikennöintiin, jihin pääsääntöisesti n lemassa levat kulkuyhteydet. Oletettavaa n, että talviaikainen liikennöinti khteisiin tulee lisääntymään ympärivutisen asumisen myötä, mutta kska khteet sijaitsevat laajalla alueella Kulim -järven rannilla, ei merkittävää, khdekhtaista haittaa Kulimn Natura 2000 - alueelle le dtettavissa. Välittömien vaikutusten salta vidaan tdeta, että kaavamuutksella ei le merkittäviä vaikutuksia Kulimn Natura 2000 -alueeseen. Mahdllisia ilmeneviä vaikutuksia vidaan minimida kaavamuutksen yhteydessä sekä rakennusmääräyksillä ja ympäristönsujelumääräyksillä.. 1.2. Välilliset vaikutukset Järven tilaan khdistuvat välilliset vaikutukset liittyvät piha-alueelta mahdllisesti tulevien valumien sekä jätevesien käsittelyyn liittyviin rehevöittäviin vaikutuksiin. Varsinaiset likavedet ( vessavedet ) tulee varastida umpisäiliöihin ja timittaa asianmukaiseen käsittelyyn jätevedenpuhdistamlle. Ns. harmaat vedet vidaan jhtaa asianmukaisen järjestelmän kautta maastn, edellyttäen, että sijittaminen maaperään tapahtuu suunnitellusti ja annettujen hjeiden mukaisesti. Veneliikenteen kasvun ei kaavamuutksen seurauksena vida lettaa levan merkittävää. Osalla kaavamuutksen khteina levista rakennuspaikista n

Savitaipaleen kunta Selstus 8 letettavasti j tällä hetkellä veneitä. Veneilyn kasvua Kulimn Natura 2000 -alueella tulee tarkastella kknaisuutena ja kk järven alue humiiden. Kuten edellä välittömien vaikutusten yhteydessä, myös välillisten vaikutusten ilmenemistä vidaan minimida kaavituksen yhteydessä ja rakennusmääräyksillä. 2. Jhtpäätös kaavamuutsta mahdllisesti seuraavista vaikutuksista Yhteenvetna vidaan tdeta, ettei nyt kyseessä levalla kaavamuutshankkeella le sellaisia merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jtka edellyttäisivät Natura -alueella tteutettavaa arviintia. Sekä välittömät, että välilliset vaikutukset vat hallittavissa kaavituksen ja viranmaismääräysten keinin. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Kunnanhallitus teki kaavamuutksen laatimispäätöksen 11.4.2016. Maastkäynnit tehtiin kesällä 2016. Kaavalunns valmistui lkakuussa 2016. Kaavaehdtus valmistui tammikuussa 2017. SAVITAIPALEEN KUNTA Antti Hirvikalli Maankäyttöinsinööri, YKS 371