212, TEKLTK 4.12.2013 17:00

212, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 1/2010 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös:

213, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 2/2013 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan huom! perjantaina 13.12.2013. Tarkastusvuorossa ovat Kennet Kangas ja Eva Lillmangs. Teknisen lautakunnan päätös:

214, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 3/2010 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy esityslistan esitetyn muotoisena. Teknisen lautakunnan päätös:

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 4/2013 ILMOITUSASIAT (BN/JI) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 30.09. 22.11.2013. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 30.09. 22.11.2013. - Rakennustarkastajan päätökset 16.10.2013 ja 31.10.2013. - Ilmoitus, rakennustarkastajan päätökset 01.01.2013-31.10.2013. - ELY-keskus; päätös 8.11.2013, metsäkeskuksen metsälain 14b :n mukainen ilmoitus kiinteistöstä 287-416-5-82. - Aluehallintovirasto/Länsi- ja Sisä-Suomi; ympäristönsuojelulain mukainen päätös 14.11.2013, hakija Metsä Board OYJ. - Mustasaaren kunta/länsirannikon valvontalautakunnan pöytäkirja 30.10.2013. - ELY-keskus; päätös 13.11.2013 poikkeusluvan myöntämisestä Stora Enso Packaging Oy:lle. - Länsirannikon ympäristöyksikkö/kristiinankaupungin osasto; kuulutus ympäristöluvasta tehdystä valituksesta. - Teuvan kunta/jätelautakunta; pöytäkirja 25.9.2013 pidetystä kokouksesta. - Kristiinankaupunki jätti 28.10.2013 ELY-keskukselle oikaisuvaatimuksen tulvavahingon korvauspäätöksestä. - Aluehallintovirasto/ Länsi- ja Sisä-Suomi; päätös 94/2013/2 26.11.2013, Tiukanjoen ruoppaus Lervikissä. Teknisen johtajan ehdotus: Ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Teknisen lautakunnan päätös

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1879_001 Tekniska direktören o Vägbyggm beslu

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1879_001 Tekniska direktören o Vägbyggm beslu

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1879_001 Tekniska direktören o Vägbyggm beslu

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

215, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1882_001 Byggnadsinspektörens beslut och anmä

216, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 5/2013 PÄÄTÖS ASIOISTA, JOTKA YLEMPI TOIMIELIN VOI OTTAA KÄSITELTÄVIKSEEN (BN/JI) - Teknisen johtajan päätöspöytäkirja 30.09. 22.11.2013. - Tierakennusmestarin päätöspöytäkirja 30.09. 22.11.2013. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, ettei yllä mainittuja asioita oteta käsittelyyn. Teknisen lautakunnan päätös

216, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1880_001 (3) Högreorgan 8.13p

216, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1880_001 (3) Högreorgan 8.13p

217, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 250/2013 ANOMUS KIINTEISTÖN 287-415-1-141-M601 LOHKOMISESTA; SIDEBY JAKTFÖ- RENING RF (JI/JI) Sideby Jaktförening r.f. / Mikael Appel anoo teknisen lautakunnan suostumusta siihen, että maanmittauslaitos lohkoo tontin 287-415-1-141-M601, vaikka se on kooltaan pienempi kuin mitä kaupungin rakennusjärjestys sallii. Asiakirjoihin liitetyn maanmittauslaitoksen pöytäkirjan mukaan on olemassa kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisen vaihtoehdon mukaan ostetaan lisämaata siten, että alueen kooksi tulee 2000 m 2 ja toisen vaihtoehdon mukaan tekninen lautakunta antaa suostumuksensa tontin lohkomiseen, vaikka se alittaa 2000 m 2. Sideby jaktförening r.f. on neuvotellut kyseisen lohkomattoman alueen rajanaapurin kanssa lisämaan lunastamisesta, mutta tuloksitta. Tämä käy ilmi asiaan liitetystä metsästysyhdistyksen anomuksesta. Koska yhdistys ei saa ostaa lisämaata, jäljelle jää vain se vaihtoehto, että tekninen lautakunta antaa suostumuksensa lohkomiseen. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy Sideby Jaktförening r.f.:n anomuksen ja antaa suostumuksensa tontin lohkomiseen, vaikka sen koko alittaa 2000 m 2. Teknisen lautakunnan päätös

217, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1764_001 Sideby jaktförening rf ansökan

217, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1765_001 Bilaga till Sideby Jaktförenigns ansökan

217, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1765_001 Bilaga till Sideby Jaktförenigns ansökan

218, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 144/2013 VALTUUSTOALOITE LAPVÄÄRTINJOEN JATKORUOPPAUKSESTA (NB/LS-B/JI) Hans Ingvesgård ym. vaativat, että kaupunki tekee aloitteen ja anoo valtiolta varoja Lapväärtinjoen ruoppauksen toisen vaiheen aloittamiseen, joka ulottuu aina kirkonkylän Holmforseniin saakka. Lapväärtinjoen alajuoksun ruoppaus valmistuu vuoden 2013 aikana. Parhaillaan keskustellaan vilkkaasti ja selvitetään suojavallien rakentamista Lapväärtinjoen varrelle, myös ruoppaustarpeesta keskustellaan vilkkaasti. Ollaan yksimielisiä siitä, että jotain on tehtävä tulvien ehkäisemiseksi ja kalan vaelluksen turvaamiseksi jatkossa. Tulvien kohteena ovat olleet Lapväärtinjoki, Tiukanjoki Lervikenissä ja Härkmerenjoen jokisuu. Uusia hankkeita tai ojitusyhtiöitä muodostetaan Lapväärtinjoen, Tiukanjoen ja Härkmerenjoen tulvien ehkäisemiseksi. Kyseisten alueiden osallisista muodostetaan hankeryhmiä. ELY-keskuksen tulee toimia hankkeiden vetäjänä - vrt. Lapväärtinjoessa parhaillaan suoritettavaan ruoppaukseen. Lapväärtin hankeryhmä voisi koostua Lapväärtinjoen alajuoksun nykyisen ruoppauksen osallisista. ELY-keskuksen edustajat 2 Kristiinankaupungin edustajaa Hankeryhmä keskustelee siitä, mitkä muut osalliset tulisi osallistua hankeryhmään. Valtion rahoituksen anominen ja tulvia ehkäisevien toimenpiteiden merkityksen korostaminen on erittäin tärkeää. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto toteaa aloitteen olevan huomioitu ja että 1. Kristiinankaupunki tekee ELY-keskukselle aloitteen hankkeiden ja ojitusyhtiöiden muodostamisesta Lapväärtinjoelle ja Tiukanjoelle Lapväärtinjoen, Tiukanjoen ja Härkmerenjoen tulvimisen ehkäisemiseksi. 2. Hankkeiden tueksi asetetaan luottamushenkilöistä koostuva toimikunta, jonka tehtävänä on auttaa laajoissa selvityksissä ja byrokratiassa sekä pitää yhteyttä viranomaisiin, tehdä lobbausta hankkeiden puolesta. Teknisen lautakunnan päätös:

218, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: motion_lappfjärdså

218, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: aloite_lapväärtinjoki23nimeä

219, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 209/2013 POIKKEUSLUPAHAKEMUS LOMA-ASUNNON RAKENTAMISTA VARTEN; BERTEL ÖHMANIN KUOLINPESÄ/STUBER-ÖHMAN MARINA, GRANNAS DISA JA ÖH- MAN ROSITA (AJM/JI) Hakija anoo poikkeuslupaa loma-asunnon rakentamista varten osalle kiinteistöä 287-416-2-88, NYHAMN. Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole rakennusoikeutta. Rantayleiskaavan määräykset ja rakennusoikeus Kaupunginvaltuuston 22.5.2000 hyväksymässä rantayleiskaavassa suunniteltu rakennuspaikka on merkitty M-1 -alueeksi, katso oheinen rantayleiskaavan ja kaavamääräysten ote. Hakija ei ole perustellut hakemustaan. Naapureita on kuultu poikkeuslupa-asiassa. Yksi (1 kpl) muistutus on jätetty. Vastinetta on pyydetty 14.10.2013. Vastine jätettiin 30.10.2013. Teknisen johtajan ehdotus: Teknisen johtajan lausuntoehdotuksen mukaan anottua poikkeuslupaa ei myönnetä, koska se on kaavamääräysten vastainen ja rakennushanke aiheuttaa haittaa kaavan toteutukselle tai alueen käytön muulle järjestelylle. Teknisen lautakunnan päätös:

219, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1785_001 Öhman B db Nyhamn omgivningskarta

219, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1786_001 Öhman B db situationsplam Nyhamn

219, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1787_001 Öhman B db utdrag ut strandgeneralpla

219, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1787_001 Öhman B db utdrag ut strandgeneralpla

220, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 208/2013 POIKKEUSLUPAHAKEMUS LOMA-ASUNNON RAKENTAMISTA VARTEN RA- ALUEELLE; BERTEL ÖHMANIN KUOLINPESÄ/STUBER-ÖHMAN MARINA, GRANNAS DISA JA ÖHMAN ROSITA (AJM/JI) Hakija anoo poikkeuslupaa loma-asunnon rakentamista varten osalle kiinteistöä 287-416-4:95, RÄVVIK. Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole rakennusoikeutta, koska tämän kiinteistön yläpuolella olevat naapurit ovat käyttäneet rantayleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden. Alueella, jolle on anottu lupaa rakentaa lomaasunto, on ennestään kaksi rakennusta. Rantaviivan tuntumassa on vanhempi venevaja, n. 92 m 2, joka on välttävässä/huonossa kunnossa. Lisäksi ylempänä rantaviivasta on lato/varasto, n. 15 m 2, joka on välttävässä/huonossa kunnossa. Molempien rakennusten arvioidaan olevan peräisin 1900-luvun puoliväliltä. Suunnitellulle rakennuspaikalle on rakennettu tie. Tieoikeutta ei ole selvitetty. (ks. liite 1) Rantayleiskaavan määräykset ja rakennusoikeus Kaupunginvaltuuston 22.5.2000 hyväksymässä rantayleiskaavassa suunniteltu rakennuspaikka on merkitty RA-alueeksi, katso liite 2, rantayleiskaavan ja kaavamääräysten ote. Alueella on kaksi (2 kpl) rakennusoikeutta. Hakija on perustellut hakemustaan. Naapureita on kuultu poikkeuslupa-asiassa. Kaksi (2 kpl) muistutusta on jätetty. Vastinetta on pyydetty 14.10.2013. Vastine jätettiin 30.10.2013. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen johtaja ehdottaa lausunnoksi, että anottu poikkeuslupa myönnetään. Alueella on ennestään 2 rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on n. 107 m 2. Ne on rakennettu ennen kuin voimassa oleva rantayleiskaava sai lainvoiman. Poikkeuslupa myönnetään sillä ehdolla, että rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 107 m 2. Jo käytettyyn kerrosalaan lasketaan venevaja ja lato/varasto. Rakennusoikeus myönnetään Kristiinankaupungin rakennusjärjestyksen kohdan 5.2 mukaisesti sillä poikkeuksella, että yhteenlaskettu rakennusoikeus on edelleen 107 m 2. Loma-asunnon ja mahdollisen saunarakennuksen rakennusala rajoitetaan hakemuksessa rakennuspaikaksi osoitetulle alueelle. Mahdollinen uusi venevaja ja lato/varasto voidaan rakentaa nykyisten rakennusten paikalle, kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä noudattaen. Teknisen lautakunnan päätös:

220, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1788_001 Öhman B db Rävvik omgivningskarta

220, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1789_001 Öhman B db Rävvik situationsplan

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 244/2013 POIKKEUSLUPAHAKEMUS LOMA-ASUNNON LAAJENNUSTA VARTEN; AALTO PIA TEKNINEN LAUTAKUNTA PÄÄTÖS KRISTIINANKAUPUNKI Annettu julkipanon jälkeen Lapväärtintie 163 A 20.12.2013 64100 Kristiinankaupunki Tekltk 221/ 4.12.2013 Puh. 06-2216200 faksi 06-2216285 Dnro 244/2013 Asia Poikkeuslupahakemus rakentamista varten Hakija Aalto Pia Töölöntullinkatu 5A 22 00250 HELSINKI Hakemus Rakennuspaikka Kiinteistötunnus: Krs. donationsjord 14:0, kuvio nro 996/1 Osoite: Korkeasaarentie 54 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Rakennushanke ja -toimenpide Loma-asunnon laajennus: 1 Kerrosten lukumäärä: 1 Kerrosala m 2 : 10 Rakennusrajoitus Rantayleiskaavamääräykset - Loma-asunnon laajennus, nykyinen koko on 140 m 2. - Yhteenlasketun rakennusoikeuden ylittäminen, tällä hetkellä rakennusoikeus on 160 m 2. Lähtötilanne Rakennettu tontti oikeusvaikutteisella rantayleiskaava-alueella. Kiinteistöllä on lomamökki, 140 m 2 ja sauna, 20 m 2. Käytetty rakennusoikeus on 160 m 2. Rantayleiskaavan määräykset ja rakennusoikeus Kaupunginvaltuuston 22.5.2000 hyväksymässä rantayleiskaavassa kiinteistö on merkitty RA-alueeksi, loma-asuntojen alueeksi. Rakennusoikeus on 150 m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomamökin, 80 m 2, vierastuvan, 30 m 2, saunarakennuksen, 35 m 2, ja talousrakennuksen.

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 244/2013 Alun perin 1800-luvulla rakennettu lomamökki on saatujen tietojen mukaan toiminut karanteenisairaalana. Hakemuksen mukaan mökkiä aiotaan korjata ja sitä on korjauksen yhteydessä suunniteltu laajennettavaksi tarkoituksenmukaisilla pesu- ja WC-tiloilla sekä niihin liittyvällä tuulikaapilla. Kuuleminen Naapureita ei ole kuultu MRL 133 :n mukaisesti, koska ainoa naapuri on Kristiinankaupungin kaupunki. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen lautakunta myöntää anotun poikkeusluvan, koska toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueen käytön muulle järjestelylle eikä aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Perustelu Rantayleiskaavamääräykset eivät voi tässä yksittäisessä tapauksessa kokonaan ohjata rakentamista, koska sallittu rakennusoikeus ja käytetty rakennusoikeus poikkeavat jo nyt paljon toisistaan. Lisäksi voidaan pitää perusteltuna laajentaa rakennusta nk. kosteilla tiloilla tyyppihyväksyttyä materiaalia käyttäen ja erikseen muista rakenteista sijoitettuina. Yhteenlasketun rakennusoikeuden ylitystä voidaan pitää vähäisenä. Sovelletut lainkohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 mom. 1, 172 ja 173. Teknisen lautakunnan päätös Voimassaoloaika Ennen minkäänlaisen rakennustoimenpiteen aloittamista hakijalla tulee olla paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Tämä lupa on voimassa kaksi (2) vuotta päätöksen antopäivästä. Rakennuslupa on haettava tänä aikana. Muutoksenhaku Muutosta tähän päätökseen voi hakea valittamalla kirjallisesti Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus oheistetaan. Tekninen johtaja Joakim Ingves Valmistelija Ari-Johan Myllyniemi

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 244/2013 Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta Jakelu ja maksu Päätös hakijalle Maksu 390 euroa Aalto Pia Töölöntullinkatu 5A 22 00250 HELSINKI Maksuton jäljennös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Kristiinankaupungin rakennusvalvontatoimisto Lapväärtintie 163 A 64100 KRISTIINANKAUPUNKI

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1790_001 Aalto Pia omgivningskarta

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1791_001 Aalto Pia situationsplan

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1792_001 aalto Pia utdrag ur strandgeneralplan o.

221, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1792_001 aalto Pia utdrag ur strandgeneralplan o.

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 233/2013 POIKKEUSLUPAHAKEMUS LIIKE- JA ASUINRAKENNUKSEN MUUTTAMISTA ASUIN- RAKENNUKSEKSI JA LAAJENNUSTA VARTEN; JOSEFSGÅRDEN AB TEKNINEN LAUTAKUNTA PÄÄTÖS KRISTIINANKAUPUNKI Annettu julkipanon jälkeen Lapväärtintie 163 A 20.12.2013 64100 Kristiinankaupunki TL 222 / 4.12.2013 Puh. 06-2216200 faksi 06-2216285 Diaarinro 233/2013 Asia Poikkeuslupahakemus rakentamista varten Hakija Josefsgården Ab Kauppatori 4 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Hakemus Rakennuspaikka Kiinteistötunnus: 287-002-0237-0010 Rakennuspaikan pinta-ala: 1111 m 2 Osoite: Rantakatu 49 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Rakennushanke ja -toimenpide Rakennus: 1 Kerrosten lukumäärä: 2 Kerrosala m 2 : 48 Rakennusrajoitus Asemakaavamääräykset - Asuinhuoneiden rakentaminen ullakkokerrokseen - Julkisivun muutokset Lähtötilanne Rakennettu rakennuspaikka asemakaavoitetulla alueella. Asemakaavan määräykset ja rakennusoikeus Kaupunginvaltuuston 28.9.2006 hyväksymässä asemakaavassa kiinteistö on merkitty AL/s-alueeksi, asuin-, liike- ja konttorirakennusten korttelialueeksi, jolloin /s ilmaisee, että alue on säilytettävä. Rakennus on suojeltu (sr). Alueella suurin sallittu kerrosmäärä on yksi (1). Asemakaavamääräykset ja asemakaavan ote liitteenä 1.

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 233/2013 Lähtötilanne/nykytilanne Lausuntoa on pyydetty aikaisempiin suunnitelmiin perustuvista toimenpiteistä ja lausunto on päivätty 24.07.2007, liite 2. Lausunto perustuu paljon laajempiin toimenpiteisiin mitä tulee rakennuksen ulkomuotoon ja asuinhuoneiden rakentamiseen ullakkokerrokseen. Nyt ajankohtaista olevaa hakemusta varten ei ole pyydetty uutta lausuntoa, vaan toimenpiteet on suunniteltu uudelleen merkittävi en julkisivumuutosten välttämiseksi. Julkisivuun on tehty toimenpiteitä aikai semmin, koska mm. kadunpuoleinen julkisivu on epäsymmetrinen. Lähes kaikki ikkunat ja ovet on uusittu. Ulkoportaat on uusittu. Kuuleminen Naapureita on kuultu sekä rakennusluvan että poikkeusluvan osalta. Muistutuksia ei ole jätetty. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen lautakunta myöntää anotun poikkeusluvan, koska toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueen käytön muulle järjestelylle eikä aiheuta haittaa ympäristölle eikä vaikeuta luonnonsuojelua eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Perustelu Yhteenlaskettu rakennusoikeus ei ylity. Asuinhuoneiden rakentaminen ullakkokerrokseen ei aiheuta muutoksia rakennuksen vaippaan. Päärakennuksen kattoprofiili säilytetään eivätkä talonpuoleiselle ja tienpuoleiselle julkisivulle suunnitellut toimenpiteet pilaa rakennuksen arvokasta luonnetta. Suurten liiketilan ikkunoiden poistaminen sekä 70/80-luvun ikkunoiden korvaaminen sisään-/ulos kääntyvillä vanhantyylisillä ikkunoilla parantaa rakennuksen rakennustaiteellista kokonaisvaikutelmaa. Kuvia nykytilanteesta liite 3. Ks. myös liite 4. Sovelletut lainkohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 mom. 1, 172 ja 173. Teknisen lautakunnan päätös Voimassaoloaika Ennen minkäänlaisen rakennustoimenpiteen aloittamista hakijalla tulee olla paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Tämä lupa on voimassa kaksi (2) vuotta päätöksen antopäivästä. Rakennuslupa on haettava tänä aikana. Muutoksenhaku Muutosta tähän päätökseen voi hakea valittamalla kirjallisesti Vaasan hallintooikeuteen.

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 233/2013 Valitusosoitus oheistetaan. Tekninen johtaja Joakim Ingves Valmistelija Ari-Johan Myllyniemi Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta Asemakaavamääräykset Lausunto/museovirasto Kuvat Lisäselvitys Jakelu ja maksu Päätös hakijalle Maksu 390 euroa Josefsgården Ab Kauppatori 4 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Maksuton jäljennös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Kristiinankaupungin rakennusvalvontatoimisto Lapväärtintie 163 A 64100 KRISTIINANKAUPUNKI

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1793_001 Josefsgården omgivningskarta

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1794_001 Josefsgården situationsplan

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1795_001 Josefsgården utdrag ur detaljplanebestä

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1795_001 Josefsgården utdrag ur detaljplanebestä

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1795_001 Josefsgården utdrag ur detaljplanebestä

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1795_001 Josefsgården utdrag ur detaljplanebestä

222, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1843_001 Josefsgården Talotuuman lisäselvitys

223, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 35/2013 KORTTELIN 1056 TONTTIJAKO (TÖ/JI) Ehdotus tonttijaoksi on laadittu 10. kaupunginosan korttelille 1056. Ehdotus noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Kaupunki omistaa korttelialueen, minkä vuoksi ehdotusta ei tarvitse asettaa yleisesti nähtäväksi MRA 39 :n 3. momentin mukaisesti. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tonttijaon Nro Ti 510. Teknisen lautakunnan päätös:

223, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1825_001 Omgivningskarta TI 510-513

223, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1834_001 Ti 510 tomtindelningskarta

224, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 35/2013 KORTTELIN 1057 TONTTIJAKO (TÖ/JI) Ehdotus tonttijaoksi on laadittu 10. kaupunginosan korttelille 1057. Ehdotus noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Kaupunki omistaa korttelialueen, minkä vuoksi ehdotusta ei tarvitse asettaa yleisesti nähtäväksi MRA 39 :n 3. momentin mukaisesti. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tonttijaon Nro Ti 511. Teknisen lautakunnan päätös:

224, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1840_001 Omgivningskarta Ti 510-513

224, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1835_001 Ti 511 Tomtindelningskarta

225, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 35/2013 KORTTELIN 1083 TONTTIJAKO (TÖ/JI) Ehdotus tonttijaoksi on laadittu 10. kaupunginosan korttelille 1083. Ehdotus noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Maanomistajia on kuultu valmisteluvaiheessa MRL 79 2. momentin mukaisesti. Ehdotus on ollut yleisesti nähtävänä MRA 39 :n mukaisesti 7.10. 21.10.2013. Ehdotusta vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tonttijaon Nro Ti 512. Teknisen lautakunnan päätös:

225, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1825_001 Omgivningskarta TI 510-513

225, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1836_001 Ti 512 tomtindelnignskarta

226, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 35/2013 KORTTELIN 1098 TONTTIJAKO (TÖ/JI) Ehdotus tonttijaoksi on laadittu 10. kaupunginosan korttelille 1098. Ehdotus noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa. Asianomaisia maanomistajia ja -haltijoita on kuultu valmisteluvaiheen aikana MRL 79 2. momentin mukaisesti. Ehdotus on ollut yleisesti nähtävänä MRA 39 :n mukaisesti 7.10. 21.10.2013. Ehdotusta vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tonttijaon Nro Ti 513. Teknisen lautakunnan päätös:

226, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1825_001 Omgivningskarta TI 510-513

226, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1838_001 Ti 513 Tomtindelningskarta

227, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 35/2013 KORTTELIN 247 TONTTIJAKO (TÖ/JI) Ehdotus tonttijaoksi on laadittu 2. kaupunginosan korttelille 247. Ehdotus on laadittu 23.09.2013 päivätyn hakemuksen mukaisesti. Tarkoituksena on muodostaa kaksi uutta tonttia tontista nro 7 nykyisen omistussuhteen mukaisesti. Kauppakirjassa on sovittu ajoyhteydestä tonttiin nro 11 ja sitä varten perustetaan rasite tontinlohkomistoimituksessa. Maanomistajia on kuultu valmisteluvaiheessa MRL 79 2. momentin mukaisesti. Ehdotus on ollut yleisesti nähtävänä MRA 39 :n mukaisesti 7.10. 21.10.2013. Ehdotusta vastaan ei ole jätetty muistutuksia. Tulevassa asemakaavan muutoksessa tontin nro 11 merkintä muutetaan myös vastaamaan todellista käyttöä ja tontin nro 12 tehokkuuslukua korotetaan 1.00:aan. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy tonttijaon Nro Ti 514. Teknisen lautakunnan päätös:

227, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1826_001 Omgivningskarta Ti 514

227, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1839_001 Ti 514 Tomtindelningskarta

228, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 255/2013 SANTAMÄKI JOHANNA; ANOMUS EROSTA MITTAUSTEKNIKON VIRASTA (BN/JI) Mittausteknikko Johanna Santamäki anoo eroa teknisen keskuksen mittausteknikon virasta 12.11.8.2013 lähtien, irtisanomisilmoitus on saatu sähköpostitse 29.10.2013. Santamäki on siirtynyt toiseen virkaan. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä anomuksen. Teknisen lautakunnan päätös:

228, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Santamäki Johanna uppsägning

229, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 256/2013 MITTAUSTEKNIKON PALKKAAMINEN TEKNISEEN KESKUKSEEN (BN/JI) Tekninen keskus anoo kaupunginhallitukselta lupaa palkata mittausteknikko teknisen keskuksen palvelussuhteeseen. Mittausteknikon kelpoisuusvaatimuksena on insinöörin ammattikorkeakoulututkinto suuntautumisvaihtoehtona maanmittaus. Virkaan vaaditaan hyvää ruotsin ja suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä mahdollisuutta käyttää omaa autoa. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät teknisen henkilöstön kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan (palkkaryhmä II). Tekninen lautakunta palkkaa mittausteknikon ja virkaan sovelletaan sopimuksen mukaista koeaikaa. Palkkamääräraha on varattu tämän vuoden talousarvioon, joten ylimääräistä määrärahaa ei tarvita. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää pyytää kaupunginhallitukselta lupaa mittausteknikon palkkaamiseen. Teknisen lautakunnan päätös:

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 142/2012 KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN PALKKAAMINEN TEKNISEEN KESKUKSEEN Tekltk 79/ 24.4.2013 (JI/JI) Tekninen keskus on pyytänyt kaupunginvaltuustolta lupaa virkasuhteisen kiinteistöpäällikön palkkaamiseen. Kiinteistöpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ammattikorkeakoulussa suoritettu rakennustekniikan insinöörin tutkinto (AK). Virkaan vaaditaan hyvää ruotsin ja suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Tehtävä edellyttää oman auton käyttöä. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät teknisen henkilöstön kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Tekninen lautakunta palkkaa kiinteistöpäällikön ja virkaan sovelletaan sopimuksen mukaista koeaikaa. Toimi on julistettu haettavaksi lehti-ilmoituksissa, Internetissä ja kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjojen jättämisen määräaika päättyy 20.3.2013. Kaksi kiinteistöpäällikön viran kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä on hakenut virkaa, he ovat Niklas Brandt ja Kurt Westerlund. Ehdotus annetaan kokouksessa. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Kurt Westerlund on ilmoittanut peruvansa hakemuksensa, koska hänen palkkavaatimustaan ei voida täyttää. Tekninen johtaja ehdotti, että Niklas Brandt valitaan kiinteistöpäälliköksi, että tehtäväkohtainen palkka vahvistetaan 2899,98 euroksi kuukaudessa, että koeaika on 6 kuukautta ja, että vaali on ehdollinen ja vahvistetaan kun hyväksyttävä lääkärintodistus on jätetty. Sitä seuranneen keskustelun jälkeen puheenjohtaja Per-Erik Englund ehdotti, että asia palautetaan, jotta voidaan tutkia mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä ja koordinoida virka Kristiinankaupungin asunnot -yhtiön kanssa. Asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi teknisen lautakunnan kesäkuun kokouksessa. Bror Eriksson ja Tarja Nummela kannattivat Englundin ehdotusta. Lautakunta pääsi yksimielisyyteen ja hyväksyi Englundin ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on yksimielisesti päättänyt palauttaa asian Per-Erik Englundin ehdotuksen mukaisesti. Liite 79. (JI/JI) Tekltk 96/ 29.05.2013 Asia palautettiin sen selvittämiseksi, onko mahdollista yhteen sovittaa kiinteistöpäällikön virka KRS Asuntojen toiminnan kanssa. Tekninen johtaja ja KRS Asuntojen TJ ovat tutkineet mahdollisuuksia. KRS Asuntojen TJ ja tekninen johtaja katsovat, että yhteistyön jatkaminen ja laajentaminen on paras mahdollinen ratkaisu kiinteistöpäällikön osaamisen hyödyntämistä ajatellen. Tällä hetkellä teknisen keskuksen ja KRS Asuntojen yhteistyö toimii hyvin. Yhteistyömalli on paras vaihtoehto nyt

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 142/2012 kun valtuusto on hyväksynyt uudet konserniohjeet. Konserniohjeiden hyväksymisen myötä yhteistyötä tehostetaan entisestään. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen johtaja ehdottaa, että Niklas Brandt valitaan kiinteistöpäälliköksi, tehtäväkohtainen palkka vahvistetaan 2899,98 euroksi kuukaudessa, koeaika on 6 kuukautta ja vaali on ehdollinen ja vahvistetaan kun hyväksyttävä lääkärintodistus on jätetty. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti aisaa ja tiedotti, että Niklas Brandt oli 27.5.2013 ilmoittanut peruvansa hakemuksensa ja totesi, että virkaan ei enää ole hakijoita. Tekninen lautakunta totesi, että kiinteistöpäällikön vaalia ei voida toteuttaa koska virkaan ei enää ole hakijoita. Tekltk 230/ 4.12.2013 (JI/JI) Tehtävä on julistettu haettavaksi lehti-ilmoituksin, Internetissä ja kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjojen jättöaika päättyy 6.9.2013 klo 12.00. Kiinteistöpäällikön virkaa on hakenut kuusi henkilöä, joista yksi jätti hakemuksensa liian myöhään ja kaksi henkilöä ei täytä kelpoisuusehtoja. Seuraavat kolme hakijaa täyttävät kelpoisuusehdot: Lasse Myllykangas, Johnny Heikkilä ja Ros-Marie Engvall. Kooste hakijoista oheistetaan. Tekninen lautakunta hyväksyi yksimielisesti sen, että Lasse Myllykangas, Johnny Heikkilä ja Ros-Marie Engvall kutsutaan haastatteluun ja että tekninen johtaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja teknisen lautakunnan jäsen Margareta Utter osallistuvat haastatteluihin. Lasse Myllykangas ilmoitti sähköpostitse 29.10.2013 vetävänsä hakemuksensa takaisin. Johnny Heikkilä ja Ros-Marie Engvall oli kutsuttu haastatteluun Raatihuoneella 8.11.2013. Teknisen johtajan ehdotus: Ehdotus annetaan kokouksessa. Teknisen lautakunnan päätös:

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 142/2012

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1592_001Kuulutus 14.8.2013

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1591_001Kungörelsen 14.8.2013

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Fastighetschef sammanställning okt 2013 Sammanställning över sökande till fastighetschef Yhteenveto kiinteistöpäällikön hakijoista Namn/ Nimi Myllykangas Lasse Mathias,f.1975 Ort/ Paikkakunta Kristinestad Examen/ Tutkinto Ingenjör inom byggnadsteknik 2003 Heikkilä Johnny, Kristinestad Ingenjör inom energiteknik/vvs-teknik, 1998 Arbetsplatser/ Työpaikat Rautaruukki Oyj, Seinäjoki, platschef 26.05.2002 -> PPTH-Asennus Oy, teräsrunkoasentaja 29.5-21.8.2001 Warrantor bygg Ab, timmerman Olika tider under åren 1997-1999 HTG-Bolagen, timmerman olika tider somrarna 1996-1997 Steel-Wood, timmerman 3.5-31.7.1995 Närpes Stad, timmerman 27.6-22.8.1994 Tempero Oy, egen företagare, projektledare 2011 -> Avecon Oy, projektingenjör 2003 2011 Interconsult ASA; projektingenjör VVS-planering 1999-2003 Avecon Oy, projektingenjör, 1998 Bilaga/ Liite 198 09.10.2013 Språkkunskaper/ Kielitaito Modersmål;svenska Goda skriftliga och muntliga kunskaper i finska Goda muntliga engelska/ Nöjaktigt skriftlig engelska Modersmål;svenska Goda skriftliga och muntliga kunskaper i finska Goda kunskaper i engelska. Övrigt/ Muuta Olika kurser Engvall Ros-Marie, f. 1951 Kaskö Gymnasieingenjör/ Tekniska linjen 1974 Kaskö Stad, byggmästare, 01.10.1998 - > Kaskö Stad, byggmästare 01.01.1985 31.5.1997 Rakennusliike K.E Nyman, työnjohtaja 1.6.1975-6.3.1977,; kustannuslaskija 7.3.1977-31.12.1982; yhdyshenkilö 1.1.1983-31.12.1984 Staden Jakobstad, byggmästare 1.9.1974-30.11.1974 Byggnbyrå T.Nygren 6 Co, byggarbetare, 30.5.1972-18.8.1972 Modersmål: svenska Finska språkintyg, 1974. Olika kurser 1

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Fastighetschef sammanställning okt 2013 Sammanställning över sökande till fastighetschef Yhteenveto kiinteistöpäällikön hakijoista Rajala Pasi, f. 1966 Martins João Espoo Spain Rakennusinsinööri, talonrakennustekniikka, Tampere 1995 Teknikko/talonrakennustekniikka,Hämeenlinna 1990 A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, rakennusvalvoja 2010 -> Kauniaisten kaupunki, rakennustarkastaja 2006-2010 Rak.liike Henry kataja Oy, työnjohtaja 2005-2006 Rak.toimisto Promigo Oy,työpäällikkö, 2003-2005 SKv Insännöintipuisto Oy,isännöitsiijä 2002-2003 Kirkkonummen Huolto Oy, isännöitsijä 2001-2002 Teräsbetoni Oy, tuotantoinsinööri, 1998-2001 YIT-Yhtymä Oy, työnjohtaja 1994-1998 Rak.liike Hartiatalo Oy,työnjohtaja 1990-1991 Polar Rakenusosakeyhtiö, työnjohtaja 1989 Rak.osakeyhtiö Hartela, työnjohtoharjoittelija 1988 Suomalainen Ins.toim. Oy, laborantti 1985-1986 Espoon kaupunki, maankairaaja,rak.tarkkailija 1983-1987 Bilaga/ Liite 198 09.10.2013 Ansökan inkommit till stadens server 6.9.2013 kl.18.27 Ans.tiden utgick 6.9.2013 kl. 12.00 Jorge João Diogo Oliveira Neto Portugal. 2

230, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Fastighetschef sammanställning okt 2013 Sammanställning över sökande till fastighetschef Yhteenveto kiinteistöpäällikön hakijoista Bilaga/ Liite 198 09.10.2013 3

231, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 41/2009 SÄHKÖISEEN KOKOUSMENETTELYYN SIIRTYMINEN JA KOKOUSKUTSU Tekltk 7/ 20.2.2013 (BN/JI) Kristiinankaupungin hallintosäännön 53 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun mukana. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus. Kutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että 1. kutsu lähetetään kirjallisena postitse tai sähköpostitse, kiireellisissä tapauksissa kutsu voidaan myös toimittaa lähetin välityksellä; 2. kokouskutsu lähetetään postitse kuusi päivää ennen kokousta ja lähetin välityksellä neljä päivää ennen kokousta. Molemmissa tapauksissa kutsumisaikaan luetaan kutsun antamispäivä sekä kokouspäivä; 3. kokouskutsussa mainitaan käsiteltävät asiat ja esityslista oheistetaan kutsuun. Kiireellisissä tapauksissa voidaan asioiden kirjallinen esittely jakaa kokouksessa. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen kohtien 1-3 mukaisesti. Tekltk 231/ 4.12.2013 (BN/JI) Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto päättivät 20.2.2012 ja 26.03.2012 ottaa käyttöön sähköisen kokousmenettelyn. Teknisellä lautakunnalla on myös mahdollisuus siirtyä sähköiseen kokousmenettelyyn, mutta siitä on tehtävä päätös. Lautakunnan esityslistat on jo kahden vuoden ajan laadittu sekä paperiversioina että sähköisessä muodossa. Sähköiseen kokousmenettelyyn siirtymisestä on päätettävä teknisessä lautakunnassa. Teknisen lautakunnan päättäessä siirtyä sähköiseen kokousmenettelyyn, kokouskutsu ja esityslista toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus vähintään neljä päivää ennen kokousta kirjallisena tai julkaisemalla esityslista liitteineen luottamushenkilöiden extranetsivuilla ja ilmoittamalla julkaisemisesta sähköpostilla. Teknisen johtajan ehdotus: 1. Tekninen lautakunta päättää siirtyä sähköiseen kokousmenettelyyn 1.1.2014 lähtien. 2. Kokouskutsu ja esityslista toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus vähintään neljä päivää ennen kokousta kirjallisena tai julkaisemalla esityslista liitteineen luottamushenki-

231, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 41/2009 löiden extranetsivuilla ja ilmoittamalla julkaisemisesta sähköpostilla. Teknisen lautakunnan päätös

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 4. JA 5. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tekltk 71/ 01.06.2006 (SS/SS) Sataman itäpuolella sijaitsevan ent. rautatiealueen tonteista on kysyntää ja siksi asemakaava on muutettava LR-alueen osalta. Muutoksen johdosta myös teollisuusalueeksi ilmoitettu 92. korttelia on tarkasteltava. 5. kaupunginosan TTV-alueet on muutettava pientaloalueeksi. Sataman läheisyyteen suunnitellut teollisuusalueet eivät täytä tämän päivän vaatimuksia, koska sataman merkitys vähenee. Koko alueen tarkistus on ajankohtainen ja se tulee voimassa olevan lainsäädännön mukaan aloittaa inventoinneilla. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että 4. ja 5. kaupunginosien määräosien asemakaava on muutettava karttaliitteen mukaisesti. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 71. Tekltk 49 / 16.04.2008 Kaavoitusprosessi aloitettiin käymällä keskusteluja alueen kiinteistönomistajien kanssa 23.1.2007. Tilaisuudessa omistajat saivat esittää muutoksia koskevia toivomuksia sekä ratkaisuehdotuksia kaavoitettavien alueiden osalta. Keskustelujen pohjalta laadittiin osallisuus- ja arviointisuunnitelma (21.1.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos (19.3.2007), jotka olivat nähtävinä MRA 30 :n mukaisesti 18-30.4.2007. Kirjallisia kommentteja on jätetty. Kaavan laatija on antanut vastineita kommenttien ja lausuntojen johdosta 10.3.2008, liite. Göran Eriksson ym. huomauttavat, että korttelin 506 läpi kulkeva pintavesijohto on otettava huomioon kaavoituksessa muodostamalla rasite tai siirtämällä se yleiselle alueelle. Johtoa varten voidaan muodostaa rasite, mutta siihen tarvitaan tontinomistajan lupa. Veronica Höijer-Kalliomäki ym. korttelin 502 tontin nro 10 omistajat vastustavat korttelissa 502 sijaitsevien naapuritonttien 9 ja 13 yhdistämistä yhdeksi tontiksi. Viitataan siihen, että kaupunki on antanut luvan siihen, että tontin johdot kulkevat muodostettavan uuden tontin halki. Alueen jätevesijohdon rakentamisen yhteydessä on laadittu liittymissopimus 9.5.1990 silloisten omistajien Bo Höijerin ja Oy Krs-Metall Ab:n kanssa Satamakadun alueen vesi- ja jätevesijohtojen liittymiskohdasta. Kiinteistönomistajat rakensivat yhteisen tonttijohdon Oy Krs-Metall Ab:n vuokratontin kautta Bo Höijerin tontille. Kaupungin ja KRS Veden puolelta sopi-

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 mus on yksiselitteinen. KRS Vedellä ei ole mitään tekemistä tonttijohdon kanssa, joka on tonttien 9, 10 ja 13 yksityisomaisuutta. Höijer-Kalliomäki viittaa siihen, että vesi- ja viemärijohtojen tulee sijaita tontin välittömässä läheisyydessä. Näin myös on, koska tontti 10 rajautuu idässä Teollisuuskadulle päin vesi- ja viemärijohtoihin, mutta kiinteistönomistaja halusi liittyessään ratkaista liittymisen nykyisellä tavalla. Vesi- ja viemärijohtoja varten voidaan myöntää rasite tontinomistajan luvalla. Jätettyjen kommenttien pohjalta laaditaan ehdotus asemakaavan muutokseksi. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että luonnos 19.3.2007 ja kaavan laatijan vastine voivat olla asemakaavaehdotuksen laadinnan perustana, jolloin otetaan huomioon mm. seuraavat asiat: 1. Vanhatalon, Jokisen, Lindforsin ja Rosenbackin kommentit on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan ja on laadittava kompromissi, jolloin huomioidaan kaupungin tarpeet; 2. Kaavaan piirretään venesatamia; 3. Göran Erikssonin ym. kirjelmä on otettava huomioon ja asia on ratkaistava ennen kuin asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville; 4. Veronica Höijer-Kalliomäki ym. kirjelmä rasitteen muodostamisesta voidaan ottaa huomioon, jos tonttien 9 ja 13 omistajat hyväksyvät rasitteen muodostamisen. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen kohtien 1-4 mukaisesti. Liite 49 (Kaupunginhallitus 24.4.2008 102) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että tekninen johtaja Sven Söderlund osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn. Merkitään, että Ingmar Rosenback ei osallistunut tämän asian käsittelyyn esteellisyyden takia. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään oikaisuna kaavamääräyksiin, että suomenkielisessä tekstissä sanotaan virheellisesti, ettei rakenteita, jotka saattavat vaurioitua kastuessaan, saada sijoittaa alle +1,60 tason (N 60 ). Oikean korkeuden tulee olla + 2,0 m (N 60 ). Merkitään myös, että hinnoittelua varten arvioidaan kaavalla muodostettavien kortteleiden 506-508 sekä 509 ja 511 tonttien lisäalueet.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 Tekninen johtaja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä. Liite 102 Tekltk 75/24.06.2009 (SS/SS) 1.9.2008 päivätty ehdotus osayleiskaavaksi on ollut uudelleen julkisesti nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 19, 27 :ien mukaisesti 1.-23.12.2008 ja 7.- 16.1.2009 ja lausuntoa on pyydetty asianomaisilta viranomaisilta. Kooste lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi kaavaselostuksen liitteistä. Muistutusten ja lausuntojen pohjalta tehdyt korjaukset käyvät ilmi 29.5.2009 päivätystä asemakaavakartasta. Muutokset on myös ilmoitettu tiedoksi muistutusten jättäjille. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että 4. ja 5. kaupunginosien asemakaavaehdotus (päiv. 29.5.2009) hyväksytään. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Sitä seuranneessa keskustelussa Margareta Utter ehdotti asian palauttamista erityisesti puistoalueita ja venepaikkoja koskevia lisäselvityksiä varten. Tekninen johtaja ilmoitti, että päätösehdotukseen lisätä kaksi kohtaa; Albininkadun eteläosaan lisätään yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu pumppuasemalle saakka ja lisäksi lisätään, että Satamatien linjaus jatkuu kaava-alueen rajalle asti Kristiinakadun yhteyden mahdollistamiseksi. Jatkokeskustelun aikana kannatti myös Nygård kaavan palauttamista ja myös Englund ehdotti palauttamista, jotta saadaan aikaan sopimus tontinomistajien välillä. Häntä kannatti Antfolk. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että tekninen lautakunta on sopinut kaavan palauttamisesta lisäselvityksiä varten. Liite 75. Tekltk 28/ 31.3.2010 (SS/SS) Jouko ja Lise-Lott Vanhatalo ovat peruuttaneet aikaisemman asemakaavan muutoksen johdosta tekemänsä huomautuksen ja kannattavat kaavanlaatijan ehdotusta päiv. 28.5.2009, koska se mahdollistaa sen, että kaikki Albininkadun asukkaat voivat käyttää kaupungin puistoaluetta ja kaupungilla on pääsy pumppuasemalle. He kannattavat yleistä puistoaluetta (VP) ja suunniteltujen venesatamien säilyttämistä ehdotuksen mukaisesti. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus (päiv. 29.5.2009) 4. ja 5. kaupunginosan määräosille hyväksytään seuraavin muutoksin: 1. Albininkadun eteläpään ajoyhteys (ajo) muutetaan seuraavaksi För allmän gång- och cykeltrafik reserverad del av område där servicet-

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 rafik är tillåten - Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jossa huoltoajo on sallittu (pp/h); sekä 2. Satamakadun linjaus jatkuu aina kaava-alueen rajalle saakka yhteyden mahdollistamiseksi tulevaisuudessa, kun kaava-aluetta laajennetaan etelään. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti esittelijän ehdotuksen kohtien 1-2 mukaisesti. Liite 28. (Kaupunginhallitus 15.4.2010 81) Kaupunginhallituksen ehdotus: Asia esitellään kokouksessa ja kaupunginhallitus keskustelee jatkovalmistelusta ajatellen mm. alueen liikennejärjestelyjä ja ranta-alueelle muodostettavien lisäalueiden hinnanmuodostusta. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että tekninen johtaja Sven Söderlund osallistui kutsuttuna asiantuntijana tämän asian käsittelyyn ja että hän selosti asiaa. Söderlund totesi mm, että Albininkadun eteläpuolella sijaitsevan pumppaamon huoltoliikenteen ratkaisemiseksi on olemassa uusi ehdotus. Ajo muutetaan merkinnäksi pp/h ja se kulkisi vinottain Albininkadulta pumppaamolle. Hans Nybond totesi, että kortteleissa 428-430 asuvilla tulisi olla mahdollisuus ajaa autolla mm. Meriuimalalle ja ettei Kristiinakatua voi sulkea, vaan sen tulisi jatkua etelään. Nybond korosti myös, että rannalla ja sen läheisyydessä sijaitsevat lisäalueet tulisi hinnoitella käyvän arvon mukaan ja että tulee selvittää, ollaanko halukkaita lunastamaan lisäalueita. Söderlund totesi, että korttelin 430 kaavamerkintä pp/h voidaan muuttaa katualueeksi. Kristiinakatua tulee pidentää siten, että asemakaava noudattaa yleiskaavaa, mikä voidaan toteuttaa tarkistamalla ja siirtämällä asemakaava-alueen itärajaa länteen. Hallintopäällikkö totesi, että kauppakamarin tavarantarkastaja voi suorittaa lisäalueiden hinnoittelun. Paavo Rantala huomautti, että korttelin 428-430 tulevat asukkaat eivät välttämättä halua läpikulkuliikennettä kortteleihinsa. Siksi läpikulkuliikenne tulisi ohjata Kristiinakadun kautta. Anna-Lena af Hällström korosti, että hinnoittelussa tulisi myös ottaa huomioon Kristiinankaupungin hintataso. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi kaupunginhallituksen päättäneen yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Liite 81 (Kaupunginhallitus 23.4.2012 97) Luonnos 4. ja 5. kaupunginosien asemakaavaehdotuksen muutokseksi siltä osin kuin se koskee korttelin 508 tontteja 5 ja 6 oheistetaan. Luonnos perustuu käytyihin keskusteluihin. Tontit ulottuvat rantaan saakka ja LV-aluetta on hieman pienennetty ja pysäköinti on mahdollista järjestää korttelin 508

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 tontin nro 6 etelänpuoleisella VL-alueella. Kujan nimeä ehdotetaan muutettavaksi Novellonkujaksi, jolloin huomioidaan nuorisoneuvoston aloite kadun nimeämisestä Italian ystävyyskunnan mukaan. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy 4. ja 5. kaupunginosien asemakaavaehdotuksen muuttamisen liitteen mukaisesti ja palauttaa asian tekniselle lautakunnalle uuden ehdotuksen laatimiseksi siihen liittyvine asiakirjoineen ja toimenpiteineen sekä valmistelun laatimiseksi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Kaupunginhallituksen päätös: Merkitään, että Carina Storhannus ei osallistunut asian käsittelyyn esteellisyyden takia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Hans Nybond totesi kaupunginhallituksen päättäneen yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 97 Tekltk 85/ 24.04.2013 (JI/JI) Kaavaa on laadittu seitsemän vuotta ja se on nyt siinä vaiheessa, että asemakaavanmuutos voidaan viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavaa esiteltiin 4. ja 5. kaupunginosan asukkaille 11.4.2013 klo 17.00 raatihuoneella, 11 henkilöä osallistui. 4. ja 5. kaupunginosan asemakaavan muutosta on nyt tarkistettu kaupunginhallituksen 23.4.2012, 97 tekemän päätöksen mukaisesti. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. ja 5. kaupunginosan määräosien asemaakaavan muutoksen. Teknisen lautakunnan päätös: Tekninen johtaja selosti asiaa. Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen mukaisesti. Liite 85. (Kaupunginhallitus 14.5.2013 179) Kaupunginhallituksen ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen 4. ja 5. kaupunginosan asemakaavan muutosehdotuksen (päiv. 23.4.2012).

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 TEKN: 106/2006 Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian tekniselle lautakunnalle nähtäväksi asettamista varten. Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 179 Tekltk 232/ 4.12.2013 (JI/JI) Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian tekniselle lautakunnalle nähtäväksi asettamista varten. Kaava on ollut nähtävänä 17.6.2013-19.7.2013. Kaksi lausuntoa on jätetty. Vastine ja päivitetyt asiakirjat oheistetaan. Muilta osin asemakaavaan ei ole tehty oleellisia muutoksia. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 4. ja 5. kaupunginosan asemaakaavan muutoksen. Teknisen lautakunnan päätös:

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: kaava_hyvaksyttavaksi Sd 4 o 5 nov.2013 j Z DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET tadsfjärden lv-1 kt 1310/1 lv-1 lv-1 lv-1 W W lv-1 4 Simstrand Uimaranta W 21 lv-1 7602 22 W lv-1 8 lv-1 lv-1 9426 7609 6 1 lv-1 1 8 lv-1 76101 8 23 4 25 1 kt ar kt AO-1 kt 7 lu½ e=0.25 ar II 3 ts 6 lv-1 511 1 kt J 24 lv-1 sm s 1 520 000 J J J J J var 1336/3 8 9 1 ar J yr 1349/1 kt 1 J J 81106 506 J 10 4 LV 5 9 rp3 3 3 2 9 kt 6 5 kt 5 10 2 kt 287:5:502:5:M502 5 9 287:5:504:1 M 505 1 1 2 kt 2 2 511 kt 1 ar ar kt 509 ar 507 II lv-1 6 907 000 8 7 6 5 ar II AO kt 3 7 Albinsgatan Albininkatu kt ÅndalsnesgatanÅndalsnesinkatu kt 13 kt I ar 4 e=0.25 II 3 j 5 VP 3 kt 15 7 7 507 ar sr-1 ar ar 1347/1 ras. serv. AO-1 lu½ e=0.25 2 10 1 509 1 ajo 4 5 ajo 11 ÅNDALSNESGATAN ar II 8 kt 6 1 4 8 16 kt 27 2 287:5:504:1 M 505 serv. 3 10 28 1 4 var kt pumppuas. pumpst. J 1336/1 14 7 5 7 var ras. 17 ar 15 TY-1 II e=0.40 502 4 ALBININKATU 12 ajo s ajo serv. 7 6 14 11 ar 16 8 15 13 5 4 kt 3 6 kt 5 6 1 508 serv. ras. serv. ar ar M502 VP 2 2 508 2 AO ajo s j 1 ras. 8 J J J 9427 3 ar 2 6 17 kt 5 kt J Z ts 9 kt ar 5 ts Z 7 2 5 510 15 J J Tjärhovsvägen Z 89101 81102 3 Hamngatan Satamakatu 8 287:5:504:1 M 505 10 11 3 12 11 7 287:5:132:1 VL-1 1 8 2 502 1 4 ET ajo ajo ALBINSGATAN pp/h p j I 3 e=0.25 j 7 ajo 8 3 ajo VP p 4 1 ras. ajo 9 ajo 3 2 6 5 8 4 9 12 15 18 12 10 7 1 1 Z 76102 20 kv 81104 Industrigatan Teollisuuskatu 3 14 ar 12 13 4 9 ajo NOVELLOGRÄND NOVELLONKUJA INDUSTRIGATAN ajo ar II kt 56 ajo 4 kt ÅNDALSNESINKATU var 3 AO I u½ e=0.25 3 5 TJÄRHOVSVÄGEN 2 14 1 434 2 ts 14 1 2 ar 4 18 TEOLLISUUSKATU 4 13 1 2 505 1 3 23 Z 4 503 1 3 5 2 9428 2571 16 21 1 1 ar 2 5 rp 3 12 1 ar 4 J 5 8 1 2 11 16 3 3 ar ar 424 kt ar 14 2 5 ar ar 17 1 79101 5 11 4 J 5 kt J 15 2 10 6 kt 7 8 J ar 6 4 99 3 ar ar 15 ar 18 3 ar 10 10 3 J 6 kt 6 14 7 9 7 4 J 1 ar 490 J 5 4 ar 7 8 19 4 3 ar 1 490 30 kt ar J 9 22 7 4 2 6 J 8 ar 2 kt 13 J 1 ar II 11 ar 3 5 8 11 kt 5 21 29 5 425 9 J 15 12 kt ar ar kt 79102 J 4 10 kt kt 16 9 11 13 5 6 12 2 ar kt 26 1 4 4 J 3 20 7 493 14 kt J 4 ar ar ar 8 17 kt 1 2 ar 13 4U 5 5 19 1 kt 3 kt J Z Tervahovintie 81107 Z Z 1 3 1 1 TY 20 kv 2 VP 2 3 26 1336/2 15 503 2 I e=0.40 490 AR I u½ e=0.25 7 431 AO 3 8 TY I e=0.40 2 2 3 TERVAHOVINTIE HAMNGATAN I e=0.25 2 21 BÅTMANSGATAN 1 2 19 505 1 1 6 17 HORNSLETGATAN 17 27 ar 4 6 20 2 24 20 3 4 VP AO 25 II e=0.25 3 3 22 76103 serv. ras. SM 4 16 515 18 2 19 12:0 VP 5 3 AO 20 kv AO 1 SM SM AO I e=0.25 1 I 1 e=0.25 4 4 432 1 518 514 2 1 3 I e=0.25 5 FARTYGSGATAN 5 AO I e=0.25 4 425 2 AO I e=0.25 2 3 AO II e=0.25 AO I e=0.25 AO I e=0.25 519 AO I e=0.25 449 448 Z Z 3 2 6 2 429 SATAMAKATU LAIVANKATU PURSIMIEHENKATU HORNSLETINKATU pp/h Z 1 JÄRNVÄGSGATAN 3 430 AO 3 II e=0.25 14:0 20 kv 13 VP 492 Z 447 1 ET 1 2 1 1 2 516 pp/h 3 RAUTATIENKATU 433 520 1 2 Z AO II e=0.25 VP 20 kv 9402 3 Z Z Z 18 2 4 446 AO II e=0.25 Järnvägsgatan 1 6 Z 6 ar 3 3 426 427 4 z 4 3 1 4 KUNINGATTARENKATU z 2 1 DROTTNINGGATAN 517 3 6 5 Z Z Z VP 4 428 MAGASINSGATAN MAKASIINIKATU z 4 5 2 445 1 BRÄDGÅRDSGATAN z 9429 Z Z AO II e=0.25 4 444 2 LAUTATARHANKATU 94 Z 1 520 500 z AO II e=0.25 2 443 3 20 kv Drottninggatan Per Brahegatan J 442 6 905 500 KRISTINAGATAN 0 50 100 m KRISTIINANKATU 6 9 3 10 Z Z 9430 441 Kasarminkatu J 440 14:0 407 2 5 Kristinagatan Kristiinankatu ar 8 J 439 7 AR AO AO-1 TY TY-1 VP VL-1 LV ET W SM 4 519 2 ALBINSGATAN I e=0.25 pp/h j ajo sm s sr-1 lv-1 Småbåtshamn. Venesatama. Område för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Vattenområde. Vesialue. Fornminnesområde. Muinaismuistoalue. Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Gräns för delområde. Osa-alueen raja. Riktgivande tomtgräns. Ohjeellinen tontin raja. Kvartersnummer. Korttelin numero. Nummer på riktgivande tomt/byggnadsplats. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Namn på gata, väg, öppen plats, torg, park eller annat allmänt område. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens yta. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Byggnadsyta. Rakennusala. Del av område som skall planteras. Istutettava alueen osa. Gata. Katu. ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: Linje 3 m utanför planområdets gräns. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Stadsdelsnummer. Kaupunginosan numero. För ledning reserverad del av område. Johtoa varten varattu alueen osa. Körförbindelse. Ajoyhteys. Arkitektoniskt och kulturhistoriskt värdefull byggnad. Enligt 57, 2 mom. i MBL bestäms att byggnaden inte får rivas och att ändrings- och ombyggnadsarbeten som fördärvar exteriörens eller interiörens konstnärliga eller historiska värden inte får utföras. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. MBL 57, 2 mom. perusteella määrätään, ettei rakennusta saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat ulkokuoren tai sisätilojen taiteellisia tai historiallisia arvoja. Riktgivande del av område reserverad för en båtsplats. Ohjeellinen venevalkamaa varten varattu alueen osa. På AO-tomt med strandlinje får utanför byggnadsytan uppföras en bastubyggnad på 2 högst 35 m. Avståndet till strandlinjen skall dock överstiga 15 m. Konstruktioner som skadas när de blir våta får inte placeras uncer nivån +2,0 m (N-60). Områdets tomter skall anslutas till det kommunala vatten- och avloppsnätet. Avståndet mellan två bostadsbyggnader skall vara minst 8 m och avståndet byggnader i övrigt 4 m. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Kvartersområde för radhus och andra kopplade bostadshus. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Kvartersområde för fristående småhus. Erillispientalojen korttelialue. Kvartersområde för fristående småhus. På tomten får uppföras fristående småhus med en bostad. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yksiasuntoisia erillispientaloja. Kvartersområde för industribyggnader där miljön ställer särskilda krav på verksamhetens art. På området får uppföras byggnader för sådan industri som inte orsakar buller, förorening av luften, vattnet eller marken, tung trafik eller andra miljöstörningar och som sålunda kan placeras i bostädernas omedelbara närhet. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen välittömään läheisyyteen. Kvartersområde för industribyggnader där miljön ställer särskilda krav på verksamhetens art. På området får uppföras byggnader för sådan industri som inte orsakar buller, förorening av luften, vattnet eller marken, tung trafik eller andra miljöstörningar och som sålunda kan placeras i bostädernas omedelbara närhet. I anslutning till övriga byggnader får uppföras en bostadsbyggnad på högst 150 m2 vy. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen välittömään läheisyyteen. Tilojen yhteyteen saa rakentaa enintään 150 k-m2 asunnon. Park. Puisto. Område för närrekreation, skog. Området bör vårdas på så sätt att dess skogskaraktär bevaras. Befintliga ädellövträd bör bevaras inom området. Lähivirkistysalue, metsä. Alue tulee hoitaa siten, että sen metsäinen luonne säilyy. Alueella olemassa olevat jalot lehtipuut tulee säilyttää. Riktgivande gräns för område eller del av område. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Stadsdelsgräns. Kaupunginosan raja. Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. För allmän gång- och cykeltrafik reserverad del av område där servicetrafik är tillåten. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jossa huoltoajo on sallittu. Del av område, på vilket det finns enligt lagen om fornminnen fredad fornlämning. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Område, där åtgärder som ändrar områdets naturtillstånd inte är tillåtna. Åtgärder som är nödvändiga för att bevara områdets skyddsvärden är dock tillåtna. Alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Alueella saa kuitenkin suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen suojeluarvon säilyttämiseksi. 2 AO-tonteilla, joilla on rantaviivaa, on mahdollista rakentaa korkeintaan 35 m rakennusalan ulkopuolelle. Etäisyyden rantaan on kuitenkin oltava vähintään 15 m. Kosteudesta vaurioituvia rakenteita ei saa sijoittaa tason +2,0 (N-60) alapuolelle. Alueen tontit on liitettävä kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Kahden asuinrakennuksen välisen etäisyyden on oltava vähintään 8 m, ja rakennusten välimatkan on muutoin oltava vähintään 4 m. saunarakennus KRISTINESTAD KRISTIINANKAUPUNKI DETALJPLANEÄNDRING ASEMAKAAVAMUUTOS SKALA 1:2000 MITTAKAAVA 1:2000 DETALJPLANEÄNDRINGEN GÄLLER: Stadsdelarna 4-5 och kvarteren 492, 502, 503, 505-509 och 511 samt rekreations-, vatten-, trafik-, special- och gatuområden i anslutning till dessa. MED DETALJPLANEÄNDRINGEN BILDAS: Kvarteren 426-434 och del av kvarteren 425 och 490 i stadsdel 4 samt kvarteren 502, 503, 505, 508, 509, 511 och 518-520 i stadsdel 5 samt rekreations-, vatten-, skydds-, trafik-, special- och gatuområden i anslutning till dessa. På området görs separat tomtindelning. ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE: Kaupunginosia 4-5 ja kortteleita 492, 502, 503, 505-509 ja 511 sekä niihin liittyviä virkistys-, vesi-, liikenne-, erityis- ja katualueita. ASEMAKAAVAMUUTOKSELLA MUODOSTUVAT: Kaupunginosan 4 korttelit 426-434 ja osa kortteleista 425 ja 490 sekä kaupunginosan 5 korttelit 502, 503, 505, 508, 509, 511 ja 518-520 sekä niihin liittyvät virkistys-, vesi-, suojelu-, liikenne-, erityis- ja katualueet. Alueelle tehdään erillinen tonttijako. Närpes/Närpiö 19.3.2007, rev./tark. St. Karins/Kaarina 10.3.2008, 1.9.2008, 29.5.2009 rev./tark. Åbo/Turku 17.6. 2010, 23.4. 2012 Leena Joki-Korpela arkitekt, SAFA arkkitehti, SAFA Kristinestads fullmäktige godkände detaljplanen Jukka Liikari DI, SNIL YKS-121 Kristiinankaupungin valtuusto on hyväksynyt tämän asemakaavan ras. SKALA 1:2 000 MITTAKAAVA 1:2 000 _._. ( _ ) 1 serv.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007, tark. 1.11. 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja päivitetään työn edetessä ja se pidetään nähtävillä teknisessä keskuksessa sekä kaupungin internetsivuilla asemakaavan valmistelun ajan. Kuva 1 Kaava-alueen likimääräinen sijainti KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 2(6) 1. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaavamuutos koskee kortteleita 492, 502, 503, 505-509 ja 511 kaupunginosissa 4 ja 5. Kaavoitettava alue sijaitsee Kaupunginlahden itäpuolella n. 1 km kaupungin keskustasta. Kaava-alue on n. 52 ha. 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Tarkoituksena on lähinnä luoda uusia asuintontteja. Alue on nykyisessä asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi. Kaavallisina haasteina alueella on mm. tarkoituksenmukaisesti hyödyntää meren läheisyyttä ja sopeuttaa uudet alueet olemassa oleviin toimintoihin. 3. ALUEEN KUVAUS, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kaava-alueen (Tervahovintien) länsipuolella sijaitsee sisäsatama, teollisuusalue ja lounaisosissa uusi asuinalue. Alueen keskeisimpiin osiin, kortteliin Teollisuuskadun itäpuolelle on rakennettu korjaamoja ja varastoja. Muuten alueella kasvaa sekametsää. Alue on asemakaavoitettu. Kuva 2 Ote maakuntakaavasta Alueella on voimassa 29.9. 2008 maakuntavaltuuston hyväksymä ja 21.12. 2010 ympäristöministeriön vahvistama Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu osin taajamatoimintojen alueen (A merkintä) tuntumaan kaupunkikehittämisen vyöhykkeen (kk-4) sisäpuolelle. Vuonna 1999 Lena Bylund laatisi luontoinventoinnin kaava-alueen pohjoisosissa, ja Patrik Bylund teki luontoinventoinnin Snellmansudden-alueella vuonna 1998. Rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä Pohjanmaan museo antoi vuonna 1990 lausuntonsa Snellmansuddenista sekä kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsevista puolustusvalleista. KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 3(6) Valtuusto on hyväksynyt voimassa olevan yleiskaavan 25.6.1998. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu asuinalueeksi. Kaavamerkinnät: AO = Erillispientalojen korttelialue AR = Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue VP = puisto T = teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue LV = venesatama/venevalkama Kuva 3 Ote yleiskaavasta 4. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kaava-alueen vaikutusalueen asukkaat sekä elinkeinonharjoittajat - Kristiinankaupungin hallintokunnat - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan museo - Museovirasto - Fortum - TeliaSonera Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaavaselostuksessa arvioidaan ratkaisun vaikutuksia luonnonympäristöön sekä rakennettuun ympäristöön ja rakennussuojeluun. Lisäksi arvioidaan liikenteellisiä vaikutuksia. Arvioinnin suorittaa kaavoittaja toimistonsa asiantuntemuksella ottaen huomioon osallisten ja viranomaisten palautteen. Suunnittelutyön lähtökohtana käytetään seuraavat: 1. Ympäristövaikutukset (melu, pohjavesi, maaperä, maisema, kasvillisuus ja eläimistö) 2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 3. Liikenteelliset vaikutukset 4. Taloudelliset vaikutukset (elinkeinoelämä ja kunnallistekniikan kustannukset: vesihuolto, tiet ja kadut, kaukolämpö, sähkö- ja puhelinverkostot yms.) 5. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 4(6) 6. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle. Kaavoituksen käynnistäminen, syksy 2006 Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Syd-Österbottenissa ja Suupohjan Sanomissa sekä kaupungin ilmoitustauluilla. Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitetaan kirjeitse kaava-alueen osallisille. OAS on julkisesti nähtävillä teknisessä keskuksessa ja kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittaessa lausunnot viranomaisilta. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. Luonnosvaihe, tavoiteaikataulu kevät 2007 Kaavoituksen tavoitteiden, perusselvitysten ja alustavien luonnosten pohjalta laaditaan luonnos sekä siihen liittyvä alustava selostus. Luonnos asetetaan nähtäväksi teknisessä keskuksessa ja kaupungin kotisivuilla vähintään 14 pv:n ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutetaan Syd-Österbottenissa ja Suupohjan Sanomissa sekä osallisille kirjeitse. Luonnoksesta pyydetään tarvittavat viranomaisosallisten kommentit. Osalliset voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaehdotusvaihe, tavoiteaikataulu vuodenvaihde 2007 / 2008 Kaavaluonnoksen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kunnanvirastolle sekä kunnan internetsivuille. Nähtävilläolosta tiedotetaan Suupohjan sanomissa ja Syd-Österbottenissa sekä osallisille kirjeitse. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta. Osalliset voivat määräajassa jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Kaavan hyväksyminen, tavoiteaikataulu 2013 Suunnittelutyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto. KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 5(6) 7 YHTEYSTIEDOT Kristiinankaupunki Sven Söderlund AIRIX Ympäristö Oy (konsultti) Anna-Karin Pensar, maanmittausins. (AMK) Tark. 1.11. 2013 Joakim Ingves puh. 040 5599 229 etunimi.sukunimi@krs.fi osoite: Lapväärtintie 163 A 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Jouni Kiimamaa puh. 010 241 4414 etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi osoite: PL 669 20701 TURKU KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: OAS_KRS_2013, nov. 2013 sd 4 o. 5 VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4 5 AIRIX YMPÄRISTÖ OY, 21801YK00

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: bemotande, sd 4 o. 5 nov. 2013 1 Kristinestad AIRIX Miljö Ab 2013 Detaljplaneändringen för stadsdel 4 och 5 Förslag till påseende under tiden 17.6-19.7. 2013 Utlåtande i kort samt bemötande på dem Närings-, trafik- och miljöcentralen PDB är 5 år gammalt och borde revideras. - PDB revideras. Staden saknar en rättsverkande generalplan som skulle ge bättre möjligheter att göra sådana strategiska bedömningar som krävs, när man behöver anvisa nya bostadsområden samt flytta hamn- och industriverksamhet med åtföljande konsekvenser för trafik och miljö. - Inom planprocessen har områdets förhållande till omgivande områden undersökts. Naturinventeringarna är 14-15 år gamla, omfattar inte hela planområdet och saknar uppgifter om förekomsten av flygekorre, fladdermus och åkergroda. - Planprocessen ha pågått för många år; i början av planprocessen ansåg man att de befintliga inventeringarna är tillräckliga. Planen är i godkännandeskede. Enligt stadens beslut. Planläggningen saknar en utredning över kulturmiljön. Museiverket har gett utlåtande år 2007 och konstaterat att uppgifter om skyddsobjekt samt kulturmiljö saknas. Det finns tre kulturhistoriskt intressanta sommarvillor och en försvarsanläggning från år 1914. Man borde begära utlåtande av Österbottens museum. - En av villorna har fått en skyddsbeteckning. Det tidigare utlåtandet av Österbottens museum bifogas i planbeskrivningen. Försvarsanläggningarna har anvisats som skyddsobjekt. Enligt stadens beslut. Så fall uppfyller förslaget inte markanvändnings- bygglagens krav på detaljplanens innehåll. Tomterna för egnahemshus är stora och hela området är glest planerat. NTM-centralen rekommenderar en undersökning av kostnaderna för infrastruktur, alternativa planlösningar med tätare samhällsstruktur och en markundersökning. - Inom planläggningen har man använt befintliga inventeringar. Alternativa planlösningar har man undersökt under utkastskede. Gatorna borde dimensioneras med tanke på lättrafikleder och trafiksäkerhet. - Dimensioneringen har reviderats något från de tidigare utkastskedena. Några kvarter har många körförbindelser genom parkområden i stället av gatuanslutningar. - Genom tomterna och huvudgatan har anvisats ett brett parkbälte med hänsyn till miljöförhållanden.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: bemotande, sd 4 o. 5 nov. 2013 2 Man borde redogöra för de konsekvenser som industri- och hamnverksamhet medför bostadsområdet. Den enda föreslagna arrangemangen är de planterade områdena intill Tjärhovsvägen. - De miljökonsekvenser som industrin kan orsaka har man begränsat med lämpliga planbeteckningar och -bestämmelser (TY, TY-1). Eftersom några tomter har utvidgats ända ner till strandlinjen, är den likvärdiga behandlingen av markägare vid stranden oklar. Man borde reda ut tillgängligheten för alla till strandlinjen. Egna bryggor och båtsplatser borde ersättas med en gemensam småbåtshamn. - Det finns även en gemensam båtplats vid stranden. Alternativa planlösningar har man undersökt under utkastskede. Enligt ett lagförslag kommer kommunen att ansvara för dagvattenhanteringen på detaljplanområden och kommer att uppgöra dagvattenplaner. - Planbeskrivningen revideras. Österbottens förbund I handlingarna framkommer inte hur man har bedömt naturutredningarnas aktualitet. - Behovet för inventeringar har man undersökt under planens utkastskede. I beskrivningen omnämns inte huruvida det på området finns någon gällande generalplan. Ifall det inte finns någon gällande generalplan med rättsverkningar, är det landskapsplanen som direkt styr detaljplaneringen. - Kapitel 3.1.5 i planbeskrivningen: Generalplan Generalplanen för området godkändes av fullmäktige 25.6.1998. Planen har uppgjorts utan rättsverkningar. Planeändringen efterlever generalplanen. Stycket där man beskriver regionplanens innehåll, borde tas bort. - Planbeskrivningen revideras.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 STADEN KRISTINESTAD / KRISTIINANKAUPUNKI ÄNDRING AV DETALJPLAN I DELAR AV STADSDELARNA 4-5 ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 BESKRIVNING SELOSTUS AIRIX Miljö Ab 2013

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 2 INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER... 4 1.1 Identifikationsuppgifter... 4 1.2 Planeområdets läge... 4 1.3 Planens benämning och syfte... 4 SAMMANDRAG... 5 2.1 Planeprocessens olika skeden... 5 2.2 Detaljplan... 5 2 UTGÅNGSPUNKTER... 6 3.1 Utredning av förhållandena på planeområdet... 6 3.1.1 Beskrivning av området... 6 3.1.2 Naturmiljön... 6 3.1.3 Den byggda miljön... 8 3.1.4 Markägoförhållanden... 8 3.1.5 Planens förhållande till annan planering... 9 3 DETALJPLANENS OLIKA SKEDEN... 12 4.1 Områdets behov av planering... 12 4.2 Påbörjandet av planeringen... 12 4.3 Deltagande och samarbete... 12 4.3.1 Intressenter... 12 4.3.2 Anhängiggörande... 12 4.3.3 Deltagande och växelverkan... 12 4.3.4 Myndighetssamarbete... 12 4.4 Planens målsättningar... 12 4.5 Alternativ... 13 4 BESKRIVNING AV PLANEÄNDRINGEN... 14 5.1 Planens uppbyggnad... 14 5.2 Områdesreserveringar... 14 5.3 Ändringar och revideringar på planförslaget efter påseendet... 15 5.4 Planens konsekvenser... 17 5.4.1 Konsekvenser för befolkningsstrukturen och utvecklingen... 17 5.4.2 Konsekvenser för samhällsstrukturen och den byggda miljön... 17 5.4.3 Verkningar på servicestrukturen och -nivån... 17 5.4.4 Ekonomiska konsekvenser... 17 5.4.5 Verkningar på naturen och landskapet... 17 5.4.6 Sociala konsekvenser... 18 5.4.7 Kulturella och övriga konsekvenser... 18 5.4.8 Trafikmässiga konsekvenser... 18 5.4.9 Teknisk service... 19 5.5 Planebeteckningar och bestämmelser... 19 5 PLANENS FÖRVERKLIGANDE... 20 5.1 Förverkligande och tidtabell... 20 5.2 Uppföljning av förverklingsskedet... 20

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 21 1.1 Tunnistetiedot... 21 1.2 Kaava-alueen sijainti... 21 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 21 2 YHTEENVETO... 22 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 22 2.2 Asemakaava... 22 3 LÄHTÖKOHDAT... 23 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 23 3.1.1 Alueen yleiskuva... 23 3.1.2 Luonnonympäristö... 23 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 25 3.1.4 Maanomistus... 25 3.1.5 Suunnittelutilanne... 26 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 29 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 29 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 29 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 29 4.3.1 Osalliset... 29 4.3.2 Vireilletulo... 29 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 29 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 29 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 29 4.5 Vaihtoehdot... 30 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 31 5.1 Kaavan rakenne... 31 5.2 Aluevaraukset... 31 5.2.1 Korttelialueet... 31 5.3 Muutokset ja tarkistukset kaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen... 33 Kaavan vaikutukset... 34 5.3.1 Vaikutukset asukasrakenteeseen ja -kehitykseen... 34 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä rakennettuun ympäristöön... 34 5.3.3 Vaikutukset huoltorakenteeseen ja -tasoon... 34 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 34 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 34 5.3.6 Sosiaaliset vaikutukset... 35 5.3.7 Vaikutukset kulttuuriin ja muut vaikutukset... 35 5.3.8 Liikenteelliset vaikutukset... 35 5.3.9 Tekninen huolto... 36 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 36 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 37 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 37 6.2 Toteutuksen seuranta... 37

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 4 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 Identifikationsuppgifter STAD: Kristinestad STADSDEL: 4 och 5 KVARTER: Detaljplaneändringen gäller kvarter 492, 502, 503, 505-509 och 511 samt rekreations-, vatten-, trafik-, special- och gatuområden i anslutning till dessa. Med detaljplaneändringen bildas kvarteren 425-434 och 490 i stadsdel 4 samt kvarteren 502, 503, 505, 508, 509, 511 och 518-520 i stadsdel 5 samt rekreations-, vatten-, skydds-, trafik-, special- och gatuområden i anslutning till dessa. Denna beskrivning gäller den 19.3.2007 daterade och 10.3.2008, 1.9.2008, 29.5.2009, 17.6. 2010 och 23.4. 2012 reviderade plankartan. 1.2 Planeområdets läge Planeområdet ligger i Kristinestad på Östra sidan, öster om Stadsfjärden, ca 2 km från stadens centrum. Planeområdet är ca 59,69 ha stort. CENTRUM PLANEOMRÅDE Bild 1 Planeområdets ungefärliga läge 1.3 Planens benämning och syfte Syftet med planeändringen för stadsdelarna 4-5 är att ändra områdets huvudsakliga markanvändningsändamål från industriområde till bostadsområde. Planeändringen har aktualiserats, eftersom hamnområdet i västra delen av planeområdet inte utvecklats till så betydelsefullt område som det vid tidigare planläggning förutspåtts. Nuvarande hamnverksamhet på området flyttas och har redan delvis flyttats till Björnön. I planeringen beaktas befintligt byggnadsbestånd, kommunalteknik och befintliga vägar.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 5 SAMMANDRAG 2.1 Planeprocessens olika skeden Inledande möte hölls 6.8.2006. Planeringsmöte hölls 5.12.2006 och 8.3.2007. Möte med markägarna på området hölls 25.1.2007. Program för deltagande och bedömning färdigställdes 25.1.2007. Anhängiggörande kungjordes i juni 2006. Planeutkast framlagt till påseende under tiden 18.4. - 30.4. 2007 (MBL 62, MBF 30 ). Planförslag framlades till påseende under tiden 1.12. - 23.12. 2008 och 7.1. - 16.1. 2009 (MBL 65, MBF 19 ). Stadsstyrelsen godkände några ändringar på planförslaget den 23.4. 2012 ( 97). Planförslag framlades till påseende på nytt under tiden 17.6-19.7. 2013 (MBL 65, MBF 19 ). Stadsstyrelsen förordade detaljplanens godkännande för stadsfullmäktige _._. ( ) Fullmäktige godkände planen _._. ( ) 2.2 Detaljplan Öster om Industrigatan och Tjärhovsgatan ändras den huvudsakliga markanvändningen från industriområde till bostadsområde.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 6 2 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Utredning av förhållandena på planeområdet 3.1.1 Beskrivning av området Området består på Industrigatans östra sida av ett kvarter med verkstads- och lagerbyggnader (kvarter 503 och 505). Väster om Industrivägen finns befintliga egnahemshusbyggnader (kvarteren 506, 507, 508, 509 och 511). Norr om bostadsbyggnaderna ligger ett befintligt område med verkstäder och hallar. Området öster om Tjärhovsgatan och Industrigatan är i övrigt obebyggt och består av blandskog. Bild 2 Industrikvarteret öster om Industrigatan Bild 3 Vy längs Albinsgatan norrut Bild 4 I kvarter 503 finns en gammal transformator byggd av tegel 3.1.2 Naturmiljön De norra delarna av planeområdet (norr om Hamngatan) har inga speciella naturvärden som bör beaktas vid planering. Området öster om banvallen domineras av tall. Väster om banvallen består vegetationen av hög buskvegetation. De nordostliga delarna av området består av ekonomiskog. Det obebyggda området söder om hamngatan består av ekonomiskog. För planeområdets norra del, Kristinestads bangårdspark och dess omgivning, har en naturutredning utarbetats år 1999 (Leena Byholm). Området som berörs av utredningen gränsar till Hamngatan, mao utredningen omfattar planeändringens norra del av Hamngatan. Enligt utredningen är områdets största värden av landskapsmässig typ. Området konstateras, i.o.m. sin närhet till staden, fungera bra

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 7 som rekreations- och grönområde och detta borde tas i beaktande vid planläggningen. Speciellt områdena 1 och 6 vore enligt naturutredningen med sin parklika atmosfär specifikt lämpliga för rekreationsbruk. Av dessa områden är område 6 beläget inom planeändringsområdet och har i huvudsak bibehållits i rekreationsbruk. Förutom rekreationsvärdet och några större träd har enligt utredningen inga sådana naturvärden påträffats på området vilka specifikt skulle begränsa planeringen av områdets användning. Bild 5 Karta visande Kristinestads bangårdspark och dess omgivning i naturutredningen.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 8 Snellmansudden är värdefullt vad gäller växtlighet, fågelliv och trädbestånd. För området har år 1998 Snellmannsuddens naturutredning utarbetats (Patrik Byholm), i samband med beredning av Snellmans delgeneralplan. Naturutredningen omfattar planeändringsområdets södra del, på västra sidan om Andalsnesgatan. Snellmansuddens värdefullaste områden (Romarvikens strandäng och Snellmans allund) placerar sig utom planeändringsområdet, i Snellmansuddens östra del. Öster om Tjärhovsvägen, på en terrassering som den gamla järnvägen korsar, finns ett befästningsområde från 1. världskriget. 3.1.3 Den byggda miljön Kvarteren 506, 507, 508, 509 och 511 är delvis bebyggda med bostadshus. I kvarteren finns totalt åtta obebyggda bostadstomter. I kvarter 509 är Töttermans villa, som i tidigare planer klassats som skyddsobjekt, belägen. Dessutom finns det två andra villabyggnader från den samma tidsperioden, ungefär 1870-talet. Industritomterna både öster och väster om Industrigatan är bebyggda med hallar och verkstäder. I övrigt är området obebyggt. Öster om Tjärhovsvägen har under åren 1973-1980 verkat ett företag med namnet Osuuspuu (senare Sotka Oy), vars verksamhet misstänkts ha förorsakat förorening av marken. Kontakt har tagit till Kristinestads hälsovårdsmyndigheter. Staden har låtit undersöka markens föroreningsgrad. I samband med provtagning konstaterades inga tecken på förorening, förutom vid provgropar i mittersta och södra delen av kvarter 426. I dessa provgropar konstaterades via sinnesförnimmelser eventuell oljeförorening. Vid laboratorieanalys konstaterades dock inte föroreningsgraden överstiga tröskel- eller gränsvärden stadgade i förordning 214/2007. Vid undersökningen konstaterades att planeområdet, för de kontrollerade områdena, lämpar sig väl för det planerade användningsändamålet och att det undersökta området inte är i behov av saneringsåtgärder. Eftersom undersökningarna begränsades till ett mindre område och antalet provtagningspunkter var, i förhållande till områdets storlek, relativt få till antalet, bör man vid byggnadsskedet och vid eventuella grävningsarbeten noggrant iaktta markgrundens kvalitet. Såvida indikationer på att markgrunden är förorenad påträffas bör kompletterande markgrundsundersökningar utföras. Bild 6 Typisk bebyggelse i de befintliga egnahemshuskvarteren 3.1.4 Markägoförhållanden Bostadstomterna väster om Industrigatan (kvarter 506, 507, 508, 509 och 511) är privatägda. Staden området i övrigt.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 9 3.1.5 Planens förhållande till annan planering Planer, beslut och utredningar som berör planeområdet. Riksomfattande mål Statsrådet stadgade den 30.11.2000 om de riksomfattande markanvändningsmålsättningarna. Enligt markanvändnings- och byggnadslagens 24 2. moment bör man vid planläggning av områdesanvändning ombesörja att de riksomfattande markanvändningsmålsättningarna beaktas ås att deras förverkling främjas. Detta förpliktar juridiskt alla planläggning. Den 13.11.2008 beslöt statsrådet revidera de riksomfattande markanvändningsmålsättningarna. Revideringsobjekt utgjorde då statsrådets beslut taget år 2000. Beslutet har reviderats med avseende på målsättningarnas innehåll (avsnitt 4.2-4.7), ikraftträdande och verkställande (avsnitt 8) samt ändringsansökning (avsnitt 9). För övriga delar, såsom delarna gällande rättsgrund och rättsverkan, förblir beslutet från år 2000 i kraft. De riksomfattande markanvändningsmålsättningarna behandlar följande helheter: 1. fungerande regionstruktur 2. enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön 3. kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser 4. fungerande förbindelsenät och energiförsörjning 5. specialfrågor i Helsingforsregionern 6. helheter av särskild betydelse som natur- och kulturmiljöer Planeändringen av stadsdelarna 4-5 lyder under punkt två: enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön. Hamnverksamhet som förflyttas och som redan delvis förflyttats och industriverksamhet i anslutning till denna ersätts med bosättning. Avståndet från planeändringsområdet till Kristinestads centrum är ca två (2) kilometer, varmed området väl stöds av befintlig service och enhetliggör samhällsstrukturen samt upplyfter levnadsmiljöns kvalitet för invånarna inom området. Målsättningarna motsvarar de riksomfattande måsättningarnas principer bl.a. genom att stöda enhetligare samhällsstruktur och kommunaltekniska nätverks funktion och användning. I närheten av planeområdet belägna hamn- och industriområdes, som flyttas och delvis redan flyttats, miljökonsekvenser har beaktats vid planering av kvarter 426 och 435 genom att föreskriva ett planterat område intill Tjärhovsvägen. Landskapsplan För området gäller Österbottens landskapsplan, godkänd av landskapsfullmäktige den 29. 9. 2008 och fastställd av miljöministeriet den 21.12. 2010. Enligt landskapsplanen är planeområdet delvis anvisat invid område för tätortsfunktioner (Amarkering), inom zonen för stadsutvecklingsområde (kk-4).

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 10 Planebeteckningar: A = område för tätortsfunktioner Bild 7 Utdrag ur landskapsplanen Generalplan Generalplanen för området godkändes av fullmäktige 25.6.1998. Planen har uppgjorts utan rättsverkningar. Planeändringen efterlever generalplanen. Bild 8 Utdrag ur generalplanen.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 11 Detaljplan Gällande detaljplaner är godkända i fullmäktige 10.11.1970, 6.11.1985, 2.9.1996, 4.12.1996, 19.8.1986 och 19.6.2001. Området är anvisat som kvartersområde för fristående bostadshus (AO- och AO-1 beteckningar), kvartersområde för industribyggnader (TT beteckning), kvartersområde för industri- och lagerbyggnader (T-1 ja T-2 beteckningar), kvartersområde för kombinerade industri- och lagerbyggnader (TTV beteckning), område för transformator (VM beteckning), område för järnväg (LR beteckning), småbåtshamn (LV beteckning), område för allmän parkering (LP beteckning) och parkområde (P ja VP-1 beteckningar), närrekreationsområde (skog) (VL-1 beteckning) samt vattenområde (W beteckning). Bild 9 Utdrag ur detaljplanen.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 12 3 DETALJPLANENS OLIKA SKEDEN 4.1 Områdets behov av planering Syftet med planeändringen för stadsdelarna 4-5 är att ändra områdets huvudsakliga markanvändningsändamål från industriområde till bostadsområde. Planeändringen har aktualiserats, eftersom hamnområdet i västra delen av planeområdet inte utvecklats till så betydelsefullt område som det vid tidigare planläggning förutspåtts. Nuvarande hamnverksamhet på området flyttas och har redan delvis flyttats till Björnön. 4.2 Påbörjandet av planeringen Detaljplaneändringen påbörjades i januari 2007 med ett möte med ett diskussionstillfälle med markägarna. Efter mötet klargjordes planeområdets avgränsning. Därefter uppgjordes program för deltagande och bedömning (PDB). Programmet var framlagt till påseende under planeringen gång. 4.3 Deltagande och samarbete 4.3.1 Intressenter Som intressenter i planeändringen har följande hänförts: - Markägare på och i anslutning till planeområdet - Boende och företagare som påverkas av planen - Stadens förvaltning - Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten - Österbottens förbund - Museiverket - Elbolag - Telefonbolag 4.3.2 Anhängiggörande Staden tog i juni 2006 beslut angående ändring av detaljplan. 4.3.3 Deltagande och växelverkan Program för deltagande och bedömning och utkastet var framlagt till påseende 18.4. - 30.4. 2007. Under denna tidsperioden inlämnades tio (10) åsikter, till vilka planekonsulten uppgjorde genmälen. Åsikterna är iakttagna i planeförslaget. Planeförslaget var framlagt till påseende under tiden 1.12. - 23.12. 2008, 7.1. - 16.1. 2009 och 17.6-19.7. 2013. Under denna tidsperiod inlämnades anmärkningar och utlåtanden, till vilka planläggningskonsulten skrev genmälen. Anmärkningarna och utlåtandena har beaktats i det reviderade detaljplaneförslaget (se 5.3). 4.3.4 Myndighetssamarbete I förslags- och utkastsskedet inbegärs utlåtanden från myndigheterna. 4.4 Planens målsättningar Planeändringens målsättning är att genom att planera bostadstomter öster om Industrigatan och Tjärhovsgatan bättre motsvara kommande behov, vilket betyder ändring av hamn- och industriell användning till bosättningsanvändning. I planeändringen beaktas befintlig bebyggelse, vägar och kommunalteknik.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 13 4.5 Alternativ Tomternas ungefärliga antal och placering har granskats genom uppgörande av tre alternativa handgjorda skisser. Bebyggelsen anvisas i anslutning till nuvarande bebyggelse. Vid utarbetningen av alternativen har områdets omfattning, terräng och vägförbindelser iakttagits. Bild 10 Alternativ i beredningens begynnelseskede.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 14 4 BESKRIVNING AV PLANEÄNDRINGEN 5.1 Planens uppbyggnad Genom detaljplaneändringen bildas 80 byggplatser för egnahemshus och tre byggplatser för radhus. AO-tomternas storlek varierar mellan 1.500 2.100 m² och radhustomterna är ca. 4.500 m². Exploateringstalet för tomterna är e=0.25. Våningstalet för bostadstomterna är i huvudsak I, men på några tomter tillåts två eller 1,5 våningar. Befintliga industritomter och bostadstomter har beaktats i planen och beteckningar och bestämmelser har uppdaterats enligt nuvarande lagstiftning. I vissa fall har också tomtgränser och exploateringstal ändrats. Strandtomterna har utvidgats ända till strandlinjen och på tomterna tillåts byggande av småbåtsplatser. Planeområdets totala areal är totalt ca. 60,80 ha, varav kvartersområden för bostadshus är ca. 18,20 ha och kvartersområden för industri är ca. 9,13 ha. Som grönområden har ca. 23,50 ha anvisats. Området stöder sig på servicen i stadens centrum, och därför har inga nya områden för service anvisats. Bild 11 Vy längs Tjärhovsvägen norrut, där radhustomter planeras 5.2 Områdesreserveringar Som kvartersområde för radhus (AR) har anvisats tre tomter på östra sidan om Tjärhovsvägen. Kvarterets ytareal är 1,52 ha. Exploateringstalet för AR-kvarteren är e=0.25, mao byggnadsrätten uppgår till 3803 k-m². Största tillåtna våningstal är I. Som kvartersområde för små fristående småhus (AO, AO-1) har anvisats 80 tomter. Områdets totala ytareal är 16,67 ha. Exploateringstalet för AO-kvarteren är e=0.25, mao byggnadsrätten uppgår till totalt 41687 v-m². Våningstalet är beroende på kvarter I, Iu½ eller II. Som kvartersområde för industribyggnader som ställer särskilda krav på verksamhetens art (TY och TY-1) har ett befintligt kvarter på vardera sidan om Industrigatan anvisats. Den totala arealen är 9.13 ha och byggrätten är 36531 v-m² (e=0.40). Högsta tillåtna våningsantal väster om Industrigatan är II och på östra sidan I.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 15 På området får uppföras byggnader för sådan industri som inte orsakar buller, förorening av luften, vattnet eller marken, tung trafik eller andra miljöstörningar och som sålunda kan placeras i bostädernas omedelbara närhet. Som område för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning ET har två områden vars totala areal är 385 m² anvisats. På området, mellan kvarter 507/508 och 509, har ett område för småbåtshamn (LV) anvisats. För varje strandtomt har en egen riktgivande småbåtshamn (lv-1) anvisats. Gatuområden Fortsättningar på Järnvägsgatan och Drottninggatan har anvisats norrifrån till kvarteren 425-432. Från Hamngatan förgrenar sig Fartygsgatan söderut. Gatuområdens totala ytareal uppgår till 4,44 ha. Skyddsområden Ett område där det finns fornminnen har betecknats med sm (del av område, på vilket det finns enligt lagen om fornminnen fredad fornlämning) och tre försvarsvallar har anvisats som fornminnesområde (SM). Två områden har betecknats med s (område, där åtgärder som ändrar områdets naturtillstånd inte är tillåtna). Ett område har betecknats med sr-1 (arkitektoniskt och kulturhistoriskt värdefull byggnad). Rekreationsområden Områden som lämnas fri från annan markanvändning anvisas som parkområde som samtidigt fungerar som skyddsgrönområden och rekreationsområde. Grönområdens totala ytareal uppgår till 23,50 ha. 5.3 Ändringar och revideringar på planförslaget före det sista påseendet Planförslaget omarbetades enligt följande eftersom under påseendet och i myndighetsbehandlingen uppkom några revideringsbehov: - Reservering för förlängning av Kristinagatan anvisades på plankartan - Den södra delen av den nuvarande Tjärhovsvägen anvisades som gatuområde - Drottninggatan sträcktes ut ända till Hamngatan, och en del av gångoch cykelväg /parkområde anvisades som gatuområde (Drottninggata). - Hamngatan fortsattes mot öster - De små båtplatsbeteckningarna som huvudsakligen finns inom AO-kvartersområdena, anvisades som riktgivande områdesdelar reserverade för båtplatser - Två sådana båtplatsreserveringar på parkområde togs bort - Gatuområdet för Båtmansgatan samt områdesgränserna och tomtindelningen för kvarteren 516 och 517 reviderades på grund av befintliga vatten- och avloppsledningar - Kvartersgränserna reviderades vid gatuslutet på Albinsgatan, och ett kvarter delades i två - Kvartersnumren reviderades - Stadsdelsgränsen reviderades - Några gatuområdesgränser reviderades (tekniska ändringar) - Några skrivfel och inexaktheter i planbestämmelserna reviderades.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 16 - Kvarter 509 visades som en tomt - Rikgivande tomterna 8 och 9 i kvarter 508 utvidgades mot stranden - LV-område söder om kvarter 508 förminskades - Gatunamnet Båthamnsgränd ändrades till Novellogränd.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 17 5.4 Planens konsekvenser 5.4.1 Konsekvenser för befolkningsstrukturen och utvecklingen I planen anvisas ca 60 nya tomter för bostadsbebyggelse och tre nya radhustomter. Om planen förverkligas ökar befolkningen betydligt på området. Enligt uppskattning kan 162-198 nya invånare, jämfört med dagsläget, etablera sig på området (2,7-3,3 invånare/ny tomt). Av södra Österbottens befolkning utgörs 11,2 % av åldersklassen 0-9-åriga. På basen av detta kommer 18-22 barn i daghemsålder att flytta till området. Av invånarna som flyttar in till det nya egnahemshusområdet är antagligen andelen 0-9- åriga sannolikt större än medeltalet vid äldre bostadsområden. 5.4.2 Konsekvenser för samhällsstrukturen och den byggda miljön Området är beläget i anslutning till nuvarande samhällsstruktur. Planeändringens väsentligaste motivering är hamnverksamhetens förflyttning från planeområdet till Björnön. När hamnen med tillhörande verksamhet ändras till bostadsområde, ökar områdets trevnad. Även befintliga tomters värde stiger då industrin i närheten avvecklas. 5.4.3 Verkningar på servicestrukturen och -nivån Detaljplanen kompletterar den befintliga bebyggelsen och vid förverkligandet stärks köpkraften på området och förutsättningarna för bibehållen servicenivå stärks. Områdets ytvatten hanteras enligt stadens dagvattenplaner. 5.4.4 Ekonomiska konsekvenser Områdets läge i förhållande till Kristinestads centrum inverkar på efterfrågan och beständighet av serviceutbudet i centrum. Omedelbara kostnader förorsakas av utbyggnad av kommunalteknik samt styckningen av tomter på området. Dessutom förorsakar underhåll av områdets samhällsteknik och trafiknät fasta utgifter. Å andra sidan inbringar tomter och anslutningsavgifter inkomster. Eventuell utveckling av serviceutbudet i centrum, i och med ökat invånarantal, har positiva inverkningar även för stadens ekonomi. 5.4.5 Verkningar på naturen och landskapet Planen inverkar i ringa mån på natur och landskap. Obebyggt område, utan naturvärden, tas i bruk för bebyggelse. Området är i dagsläget delvis bebyggt och nya kvarter och tomter är planerade så, att nya vägar och ny kommunalteknik krävs i minsta möjliga mån. Således eftersträvas att bibehålla naturen i möjligast ursprungligt tillstånd. Områdets östra del har placerats separat från mjuka och fuktiga markområden så, att områdets vattenförhållanden förändras möjligast lite. För planeområdets norra del, Kristinestads bangårdspark och dess omgivning, har en naturutredning utarbetats år 1999 (Leena Byholm). Området som berörs av utredningen avgränsar till Hamngatan, m.a.o. utredningen omfattar planeändringens norra del av Hamngatan. Enligt utredningen är områdets största värden av landskapsmässig typ. Området konstateras, i.o.m. sin närhet till staden, fungera bra som rekreations- och grönområde och detta borde tas i beaktande vid planläggningen. Speciellt områden 1 och 6 vore enligt naturutredningen med sin parklika stämning specifikt lämpliga för rekreationsbruk. Av dessa områden är område 6 beläget inom planeändringsområdet och har i huvudsak bibehållits i rekreationsbruk.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 18 Den vidsträckta industriområdesreservationen, invid befintlig bebyggelse, har inte förverkligats. I den nya planändringen har begränsningar i.o.m. industriverksamheten beaktats. På kvartersområdet för industribyggnader får enligt planen uppföras byggnader för sådan industri som inte orsakar buller, förorening av luften, vattnet eller marken, tung trafik eller andra miljöstörningar och som sålunda kan placeras i bostädernas omedelbara närhet. Med detta har syftet varit att säkra befintlig och framtida boendekvalitet och bevarande av natur. 5.4.6 Sociala konsekvenser Vid förverkling av planen ändras områdets sociala struktur, eftersom nuvarande markanvändning förändras. Nybyggnation på området ökar i sinom tid antalet skolelever. Av södra Österbottens befolkning utgörs 11,2 % av åldersklassen 0-9-åriga. På basen av detta kommer 18-22 barn i daghemsålder att flytta till området. Av invånarna som flyttar in till det nya egnahemshusområdet är antagligen andelen 0-9- åriga sannolikt större än medeltalet för äldre bostadsområden. 5.4.7 Kulturella och övriga konsekvenser Planen inverkar i ringa mån på kulturen. Öster om Tjärhovsvägen, på en terrassering som den gamla järnvägen korsar, finns ett befästningsområde från 1. världskriget, vilken Pentti Risla har gett utlåtande om vid tidigare planläggning i Kristinestad. I planen har befästningsområdet och utgrävningar i anslutning till detta beaktats som fornminnesområde (SM beteckning). Töttermans villa, som är skyddad, är belägen i kvarter 509. Töttermans villa är en kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefull byggnad. Byggnaden är i planen betecknad med sr-1 beteckning (Byggnadskonstmässigt och kulturhistoriskt värdefull byggnad. Enligt MBL 57, 2 mom. stadgas att byggnaden inte får rivas; ej heller får sådana reparations- och ändringsarbeten utföras som förstör exteriören eller interiörens estetiska eller historiska värden.). Töttermans villatomt gränsar, i norr och öster, till närrekreationsområde (VL-1) och tomten sträcker sig ända till strandlinjen. Planen har inga väsentliga konsekvenser på hälsa eller säkerhet, olika befolkningsgrupper, sociala förhållanden eller kultur. 5.4.8 Trafikmässiga konsekvenser Förverkligande av planen ökar trafiken till området. Nya vägar har planerats så att de möjligast smidigt ansluts till nuvarande vägar. Tjärhovsvägen, Järnvägsgatan och Drottninggatan har fortsatts söderut och Industrigatan har fortsatts norrut. Trafikmängder i huvudledens riktning kan beräknas stiga, jämfört med nuläge, med ca 6 bilar/dgn för vardera ny tomt. Förmedlingskapacitet för nuvarande väg tolererar detta. Den lätta trafiken bör, refererande till trafiksäkerhet, separeras från motorfordonstrafik. Vid ökad trafikmängd bör korsningen Tjärhovsvägen och Lapfjärdsvägen undersökas; Vid betydande trafikmängdsökning bör vid ifrågavarande korsning övervägas t.ex. en rondell, för att kunna garantera säkerheten för både den lätta trafiken som motorfordonstrafiken. Leder för lätt trafik bör byggas från de nya tomterna till skolor och service. Områdets tunga trafik kommer att minska till följd av reducerade industriområden.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 19 5.4.9 Teknisk service Området ansluts till det kommunala vatten- och avloppsnätet. 5.5 Planebeteckningar och bestämmelser Planbeteckningar och -bestämmelser finns på plankartan.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 20 5 PLANENS FÖRVERKLIGANDE 5.1 Förverkligande och tidtabell Staden Kristinestad ansvarar för förverkligandet av nya tomter. Planelösningen möjliggör förverkling av området under en längre tidsperiod. Förverkningen av detaljplanen kan påbörjas då planen erhållit lagkraft. Vid förverkling av vägnät bör fotgängare och cyklister tas i beaktande genom att inom området bygga tillräckligt och smidigt nät av leder för lätt trafik och beakta förbindelser från planläggningsområdet till omgivande områden. 5.2 Uppföljning av förverklingsskedet Staden bör följa upp områdets förverkling och vid behov överväga förändringar och justeringar i planen. Byggandet bör styras i tillräcklig mån, så att området formas till ett trevligt, tryggt och sunt område. Närpes 19.3.2007, rev. St. Karins 10.3.2008, 1.9.2008, 29.5.2009, Åbo 17.6. 2010, 23.4. 2012 Beskrivningen rev. 1.11. 2013 AIRIX Miljö Ab Leena Joki-Korpela Arkitekt SAFA Jukka Liikari DI, SNIL YKS-121 Bilaga1 Bilaga 2 Bilaga 3 Bilaga 4 Bilaga 5 Bilaga 6 Bilaga 7 Bilaga 8 Program för deltagande och bedömning Planen som upphävs Utlåtanden Utredning över förorenade markområden Naturutredning för Snellmansudden Naturutredning för bangårdsparken och dess omgivning i Kristinestad Österbottens museums utlåtande gällande Snellmansudden och befästningsanordningar öster om Kristinestadsfjärden Blankett för uppföljning av detaljplanen

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 21 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KAUPUNKI: Kristiinankaupunki KAUP.OSAT: 4 ja 5 KORTTELIT: Asemakaavamuutos koskee kortteleita 492, 502, 503, 505-509 ja 511 sekä niihin liittyviä virkistys-, vesi-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Asemakaavamuutoksella muodostuvat kaupunginosan 4 korttelit 425-434 ja 490 sekä kaupunginosan 5 korttelit 502, 503, 505, 508, 509, 511 ja 518-520 sekä niihin liittyvät virkistys-, vesi-, suojelu-, liikenne-, erityisja katualueet. Tämä selostus koskee 19.3.2007 päivittyä ja 10.3.2008, 1.9.2008, 29.5.2009, 17.6. 2010 ja 23.4. 2012 tarkistettua kaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutos koskee aluetta, joka sijaitsee Kristiinankaupungin itäpuolella, pohjoislahden itäpuolella, n. 2 km kaupungin ydinkeskustasta. Kaava-alueen pinta-ala on n. 59,69 ha. KESKUSTA KAAVA-ALUE Kuva 1 Kaava-alueen likimääräinen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaupunginosien 4-5 asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueen pääasiallinen maankäyttö teollisuusalueesta asuinalueeksi. Kaavamuutos on tullut ajankohtaiseksi, sillä satama-alue kaava-alueen länsipuolella sijaitseva satama-alue ei ole muodostunut niin merkittäväksi kuin aluetta aiemmin kaavoitettaessa arvioitiin. Nykyinen alueella sijaitseva satamatoiminta on siirtymässä ja jo osittain siirtynyt Karhusaareen. Kaavoituksessa huomioidaan nykyinen rakennuskanta, tiet ja kunnallistekniikka.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 22 2 YHTEENVETO 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloituskokous pidettiin 6.8.2006. Keskustelutilaisuus maanomistajien, kaupungin edustajien ja kaavoittajan kesken pidettiin 23.1.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 30.1.2007. Kaavan vireilletulo ilmoitettiin kesäkuussa 2006. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 18.4. - 30.4. 2007 (MRL 62, MRA 30 ). Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.12. - 23.12. 2008 ja 7.1. - 16.1. 2009 (MRL 65, MRA 19 ). Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotukseen joitakin muutoksia 23.4. 2012 ( 97). Kaavaehdotus oli uudelleen julkisesti nähtävillä 17.6-19.7. 2013 (MRL 65, MRA 19 ). Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä _._. ( ) Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan _._. ( ). 2.2 Asemakaava Kaava-alueen pääasiallinen maankäyttö on muutettu teollisuusalueesta asuinalueeksi.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 23 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuva Teollisuuskadun itäpuolella on kaksi korttelia, joilla sijaitsee korjaamo- ja varastorakennuksia (korttelit 503 ja 505). Teollisuuskadun länsipuolella on olemassa oleva, suhteellisen uusi omakotitaloalue (korttelit 506, 507, 508, 509 ja 511). Omakotitaloalueen pohjoispuolella on olemassa oleva korjaamo-/hallialue. Alue Teollisuuskadun itäpuolella on rakentamatonta aluetta ja koostuu siellä kasvavasta sekametsästä. Kuva 2 Teollisuuskortteli Teollisuuskadun Kuva 3 Näkymä Albininkatua pitkin pohjoiseen. itäpuolella. Kuva 4 Korttelissa 503 on vanha tiilirakenteinen muuntaja. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen pohjoisosissa ei ole erityisiä luontoarvoja, jotka suunnittelussa tulisi huomioida. Vanhan ratavallin itäpuolella on mäntyvaltaista aluetta. Ratavallin länsipuolella kasvillisuus koostuu korkeasta pensaikosta ja vesakosta. Koillisessa kasvaa talousmetsää. Kaavamuutosalueen pohjoisosaan on tehty Kristiinankaupungin ratapuiston ja sen ympäristön luontoselvitys vuonna 1999 (Leena Byholm). Luontoselvitystä koskeva alue rajoittuu Satamakatuun eli selvitys käsittää Satamakadun pohjoispuolisen osan kaavamuutosalueesta. Selvityksen mukaan tutkitun alueen suurimmat arvot ovat maisemallisia. Alueen todetaan toimivan kaupunginläheisyytensä ansiosta hyvin virkistys- ja viheralueena ja tämä kannattaisi ottaa kaavoituksessa huomioon.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 24 Erityisesti alueet 1 ja 6 olisivat luontoselvityksen mukaan puistomaisine tunnelmineen erityisen sopivia virkistyskäyttöön. Näistä alueista alue 6 sijaitsee kaavamuutosalueella ja se on pääosin jätetty virkistyskäyttöön. Virkistysarvoa ja muutamia suuria puita lukuun ottamatta alueella ei selvityksen mukaan ole todettu sellaisia luontoarvoja, jotka erityisesti rajoittaisivat alueen käytön suunnittelua. Kuva 5 Kartta Kristiinankaupungin ratapuiston ja sen ympäristön luontoselvityksestä. Snellmaninkärki on arvokas alue kasvillisuuden, linnuston ja puuston suhteen. Alueelle on tehty Snellmaninniemen luontoselvitys vuonna 1998 (Patrik Byholm) Snellmaninniemen osayleiskaavaa varten. Luontoselvitys käsittää vireillä olevasta asemakaavamuutoksen alueesta eteläisimmän kärjen Andalsnesinkadun länsipuolella.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 25 Snellmaninniemen luonnoltaan arvokkaimmat alueet (Romarvikenin rantaniitty ja Snellmanin leppälehto) sijoittuvat vireillä olevan kaava-alueen ulkopuolelle Snelmaninniemen itäosaan. Tervahovintien itäpuolella vanhan rautatien leikkaamalla terassilla sijaitsee 1. maailmansodan taisteluasema. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelit 506, 507, 508, 509 ja 511 ovat osin asuinrakennettuja. Kortteleissa on yhteensä kahdeksan rakentamatonta asuintonttia. Korttelissa 509 sijaitsee Töttermannin huvila, joka on suojeltu jo aiemmissa kaavoissa. Lisäksi kaksi muuta huvilarakennusta on samalta ajalta, noin 1870-luvulta. Muutama teollisuustontti Teollisuuskadun itäpuolella on rakennettu; tonteilla sijaitsee halleja ja korjaamoja. Muuten alue on rakentamaton. Tervahovintien itäpuolella on toiminut 1973-1980 Osuuspuu niminen yritys (myöh. Sotka Oy), jonka toiminnan jäljiltä maa-aineksen on epäilty olevan saastunutta. Asiasta on oltu yhteydessä Kristiinankaupungin terveysviranomaisiin. Kaupunki on tutkituttanut maaperän pilaantuneisuuden. Näytteenoton yhteydessä ei todettu merkkejä maaperän pilaantuneisuudesta, lukuun ottamatta korttelin 426 keskimmäisessä ja eteläisimmässä kaivettuja koekuoppia. Näissä koekuopissa todettiin aistinvaraisesti merkkejä mahdollisesta öljypilaantuneisuudesta. Laboratoriokokeissa ei kuitenkaan todettu analysoitujen haitta-aineiden asetuksen 214/2007 kynnys- tai ohjearvopitoisuuksien ylityksiä. Tutkimuksessa todetaan, että tutkituilta osin kaavoitettu alue soveltuu suunniteltuun käyttötarkoitukseen eikä tutkitulla alueella ole tarvetta maaperän kunnostukseen. Koska tutkimukset kuitenkin rajoittuivat vain suppealle alueella ja tutkimuspisteiden määrä oli tutkimusalueen kokoon nähden varsin pieni, on alueen rakentamisen ja mahdollisten kaivutöiden yhteydessä syytä kiinnittää huomiota maaaineksen laatuun. Mikäli merkkejä maa-aineksen pilaantuneisuudesta havaitaan, on syytä tehdä tarkentavia tutkimuksia. Kuva 6 Tyypillistä rakentamista olemassa olevalla omakotitaloalueella. 3.1.4 Maanomistus Asuinrakennustontit Teollisuuskadun länsipuolella (korttelit 506, 507, 508, 509 ja 511) ovat yksityisomistuksessa. Muun alueen omistaa kaupunki.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 26 3.1.5 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaupunginosien 4-5 asemakaavamuutos kuuluu kohdan kaksi alle: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Alueelta väistyvä ja osittain jo väistynyt satamatoiminta ja siihen liittyvä teollisuustoiminta korvataan asutuksella. Kaavamuutosalueelta on noin kaksi (2) kilometriä Kristiinankaupungin ydinkeskustaan, joten alue tukeutuu hyvin olemassa oleviin palveluihin eheyttäen yhdyskuntarakennetta ja nostaen alueella asuvien elinympäristön laatua nykyisestään. Tavoitteisiin on vastattu VAT:n periaatteiden mukaisesti tukemalla mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja käyttöä. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevan poistuvan ja jo osittain poistuneen satama- ja teollisuusalueen ympäristövaikutukset on pyritty huomioimaan kortteleiden 426 ja 435 suunnittelussa määrittämällä istutettava alue Tervahovintien varrelle. Maakuntakaava Alueella on voimassa 29.9. 2008 maakuntavaltuuston hyväksymä ja 21.12. 2010 ympäristöministeriön vahvistama Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu osin taajamatoimintojen alueen (A merkintä) tuntumaan kaupunkikehittämisen vyöhykkeen (kk-4) sisäpuolelle.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 27 Kaavamerkinnät: A = taajamatoimintojen alue Kuva 7 Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa 25.6.1998 hyväksytty yleiskaava. Yleiskaava ei ole lainvoimainen. Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa. Kuva 8 Ote yleiskaavasta.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 28 Asemakaava Alueella ovat voimassa 10.11.1970, 6.11.1985, 2.9.1996, 4.12.1996, 19.8.1986 ja 19.6.2001 hyväksytyt asemakaavat. Alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO- ja AO-1 merkinnät), teollisuusrakennusten ja laitosten korttelialueeksi (TT merkintä), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1 ja T-2 merkinnät), yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV merkintä), muuntaja-alueeksi (VM merkintä), rautatiealueeksi (LR merkintä), pienvenesatamaksi (LV merkintä), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP merkintä), ja puistoksi (VP merkintä), puistoalueeksi (P ja VP-1 merkinnät), lähivirkistysalueeksi (metsä) (VL-1 merkintä) sekä vesialueeksi (W merkintä). Kuva 9 Ote asemakaavasta.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 29 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupunginosien 4-5 asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueen pääasiallinen maankäyttö teollisuusalueesta asuinalueeksi. Kaavamuutos on tullut ajankohtaiseksi, sillä satama-alue kaava-alueen länsipuolella sijaitseva satama-alue ei ole muodostunut niin merkittäväksi kuin aluetta aiemmin kaavoitettaessa arvioitiin. Nykyinen alueella sijaitseva satamatoiminta on siirtymässä ja jo osittain siirtynyt Karhusaareen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitustyö aloitettiin tammikuussa 2007 pitämällä keskustelutilaisuus maanomistajien kanssa. Kokouksen jälkeen selvisi kaava-alueen rajat. Tämä jälkeen laadittiin osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS). OAS oli nähtävillä kaavoitusprosessin aikana. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisiksi kaavamuutoksessa on katsottu seuraavat tahot: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat - Suunnittelualueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Kaupungin hallintokunnat - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjanmaan liitto - Museovirasto - Sähköyhtiö - Puhelinyhtiö 4.3.2 Vireilletulo Kaupunki päätti kesäkuussa 2006 kaavamuutoksen laatimisesta. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos olivat julkisesti nähtävillä 18.4. - 30.4. 2007 Tänä aikana jätettiin kymmenen (10) mielipidettä, joihin kaavanlaatija kirjoitti vastineet. Mielipiteet on huomioitu kaavaehdotuksessa. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.12. - 23.12. 2008, 7.1. - 16.1. 2009 ja 17.6-19.7. 2013. Tänä aikana suunnitelmasta jätettiin huomautuksia ja lausuntoja, joihin kaavanlaatija kirjoitti vastineet. Huomautukset ja lausunnot on huomioitu tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa (katso 5.3). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos- ja ehdotusvaiheissa pyydettiin viranomaisilta lausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksella pyritään mahdollistamaan nykyistä tarvetta vastaava maankäyttö, joka tarkoittaa satama- ja teollisuuskäytön muuttamista asuinkäyttöön. Suunnittelussa otetaan huomioon alueella olevat rakennuskannat, kunnallistekniikka sekä rakennetut kadut.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 30 4.5 Vaihtoehdot Tonttien likimääräinen määrä ja sijoittaminen on tarkistettu käsintehdyillä luonnoksilla. Rakentaminen osoitetaan nykyisen rakentamisen yhteyteen. Vaihtoehtoja on punnittu alueen laajuus, maasto ja tieyhteydet huomioiden. Kuva 10 Työn alkuvaiheen vaihtoehtoja.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 31 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella muodostuu 80 omakotitalotonttia ja kolme rivitalotonttia. AO-tonttien pinta-alat vaihtelevat 1.500 2.100 m² välillä. Rivitalotonttien pinta-ala on n. 4.500 m². Tehokkuusluku asuintonteilla on e=0.25. Kerrosluku asuintonteilla on pääosin I, mutta joillain tonteilla sallitaan rakentamista kahdessa tai puolessatoista kerroksessa. Olemassa olevat teollisuustontit ja asuintontit on huomioitu kaavoituksessa ja merkinnät ja määräykset on päivitetty nykyisen lainsäädännön mukaisiksi. Joissakin tapauksissa tonttirajoja ja tehokkuuslukuja on muutettu. Rantatontteja on laajennettu rantaviivaan asti ja tonteille sallitaan venevalkaman rakentaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 60,80 ha, josta asuinaluekortteiden pinta-ala on n. 18,20 ha ja teollisuusalueen pinta-ala noin 9,13 ha. Viheralueeksi osoitetun alueen pintaala on noin 23,50 ha. Alue tukeutuu kaupungin keskustan palveluihin. Tämän takia alueelle ei ole osoitettu uusia palvelualueita. Kuva 11 Näkymä Tervahovintietä pitkin pohjoiseen, jonne suunnitellaan rivitalotontteja. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Rivitalojen korttelialueeksi (AR) on osoitettu kolme tonttia Tervahovintien itäpuolelle. Korttelin pinta-ala on 1,52 ha. Tehokkuusluku AR-korttelissa on e=0.25 eli rakennusoikeutta on 3803 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on I. Erillispientalojen korttelialueeksi (AO, AO-1) on osoitettu 80 tonttia. Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on 16,67 ha. Tehokkuusluku AO-kortteleissa on e=0.25 eli rakennusoikeutta on yhteensä 41687 k-m². Kerrosluku on korttelista riippuen I, Iu½ tai II. Teollisuusrakennusten korttelialueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY ja TY-1), ovat olemassa olevia kortteleita. Alueet sijaitsevat

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 32 Teollisuuskadun molemmin puolin. Yhteenlaskettu pinta-ala on 9,13 ha ja rakennusoikeutta on 36531 k-m² (e=0.40). Korkein sallittu kerrosluku Teollisuuskadun länsipuolella on II ja itäpuolella I. Teollisuusrakennusten korttelialueille voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen välittömään läheisyyteen. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET) on kaksi. Alueiden yhteispinta-ala on 385 m². Alueelle on osoitettu yksi pienvenesatama-alue (LV) kortteleiden 507/508 ja 509 välille. Kullekin rantatontille on osoitettu oma ohjeellinen pienvenevalkama (lv-1). Katualueista Rautatienkatua ja Kuningattarenkatua on jatkettu etelään ja niiltä on osoitettu liikenne kortteleille 425-432. Satamakadulta haarautuu Laivankatu etelään. Katualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,44 ha. Alue, jolla on muinaismuistoja, on osoitettu suojelualueeksi (sm; alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös). Alueella on kolme juoksuhautaa, jotka ovat osoitettu muinaismuistoalueiksi (SM). Kahdelle alueelle on osoitettu s-merkintä (alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä). Alueella on myös sr-1 merkinnällä merkitty rakennus (Töttermanin huvila, joka on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus). Virkistysalueet Alueet, jotka ovat jääneet vapaaksi muusta maankäytöstä, on osoitettu puisto- ja lähivirkistysalueiksi (VP- ja VL-1 merkinnät). Virkistysalueiden yhteenlaskettu pintaala on 23,50 ha.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 33 5.3 Muutokset ja tarkistukset kaavaehdotukseen ennen viimeisintä nähtävilläoloa Kaavaehdotusta muokattiin seuraavasti nähtävilläolon ja viranomaiskäsittelyn yhteydessä esiin tulleiden tarkistustarpeiden vuoksi: - Varaus Kristiinankadun jatkeelle osoitettiin kaavakartalle - Eteläinen osa nykyisestä Tervahovintiestä osoitettiin katualueeksi - Kuningattarenkatua ulotettiin Satamakadulle asti, ja osa jalankulku- ja pyörätiestä/puistoalueesta osoitettiin katualueeksi (Kuningattarenkatu) - Satamakatua jatkettiin itäsuuntaan - Pääasiassa AO-korttelialueilla olevat pienet venevalkamamerkinnät osoitettiin ohjeellisina venevalkamiksi varattuina alueenosina - Kaksi tällaista venevalkamavarausta poistettiin puistoalueelta - Pursimiehenkadun katualuetta sekä korttelien 516 ja 517 aluerajoja ja tonttijakoa tarkistettiin olevien vesi- ja viemärijohtojen vuoksi - Korttelirajoja tarkistettiin Albininkadun päässä, jolloin muodostui yhden sijaan kaksi korttelia - Korttelinumeroita tarkistettiin - Kaupunginosarajaa tarkistettiin - Joitakin katualuerajoja tarkistettiin (teknisiä muutoksia) - Joitakin kaavamääräysten kirjoitusvirheitä ja epätarkkuuksia tarkistettiin. - Kortteli 509 esitettiin yhtenä tonttina - Ohjeelliset tontit 8 ja 9 korttelissa 508 laajennettiin rantaan - LV-aluetta korttelin 508 eteläpuolella kavennettiin - Kadunnimi Pursimiehenkuja muutettiin Novellonkujaksi.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 34 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset asukasrakenteeseen ja -kehitykseen Kaavassa on osoitettu n. 60 uutta erillispientalojen tonttia ja kolme rivitalotonttia. Kaavan toteutuessa lisääntyy alueen asukasmäärä merkittävästi. Alueelle voidaan arvioida sijoittuvan 162-198 asukasta lisää nykytilanteeseen verrattuna (2,7-3,3 henkilöä/uusi tontti). Etelä-Pohjanmaan väestöstä alle 0-9-vuotiaita on 11,2 %. Tämän perusteella uusia päivähoitoikäisiä lapsia sijoittuisi alueelle 18-22 lasta. Uudelle omakotialueelle sijoittuvista asukkaista 0-9-vuotiaiden osuus on todennäköisesti muiden vanhempien asuinalueiden keskiarvoa suurempi. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä rakennettuun ympäristöön Alue sijaitsee nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteydessä. Kaavamuutoksen olennaisena perusteena on satamatoiminnon siirtyminen kaavamuutosalueelta Karhusaareen. Satamaa ja siihen liittyvää teollisuutta palvelleen alueen muuttuessa asuinalueiksi, kohenee alueen viihtyisyys sen rakentuessa. Myös nykyisten erillispientalojen tonttien arvo nousee teollisuuden väistyessä tonttien läheisyydestä. 5.3.3 Vaikutukset palvelurakenteeseen ja -tasoon Asemakaava täydentää olemassa olevaa rakentamista. Kaavan toteutuminen voimistaa alueen ostosvoimaa ja edellytykset palvelutason säilyttämiseen turvataan. Alueelta kertyvät pintavedet käsitellään kaupungin hulevesisuunnitelmien mukaisesti. 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset Alueen keskeinen sijainti Kristiinankaupungin keskustan suhteen vaikuttaa keskustan alueen palvelujen pysyvyyteen ja kysyntään. Välittömiä kustannuksia aiheuttaa kaava-alueen kunnallistekniikan toteuttaminen ja tonttien lohkominen. Lisäksi alueen yhdyskuntatekniikan ja liikenneverkoston kunnossapito aiheuttavat pysyviä menoja. Toisaalta tonttien myynnistä ja kunnallistekniikan liittymämaksuista saadaan tuloja. Keskustan palveluiden mahdollinen kehittyminen mahdollisesti lisääntyvän väestön myötä vaikuttaa positiivisesti myös kaupungin talouteen. 5.3.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavan toteutumisen vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat vähäiset. Rakentamatonta aluetta, jolla ei ole luontoarvoja, otetaan rakentamisen käyttöön. Alue on nykyisellään osittain rakennettu ja uuden korttelit ja tontit ovat suunniteltu siten, että uutta teitä ja kunnallistekniikkaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Näin pyritään säilyttämään luontoa mahdollisimman paljon ennallaan. Alueen itäosan rakentaminen on sijoitettu irralleen pehmeistä ja kosteista maa-alueista siten, että alueen vesiolosuhteet muuttuvat mahdollisimman vähän. Kaavamuutosalueen pohjoisosaan on tehty Kristiinankaupungin ratapuiston ja sen ympäristön luontoselvitys vuonna 1999 (Leena Byholm). Luontoselvitystä koskeva alue rajoittuu Satamakatuun eli selvitys käsittää Satamakadun pohjoispuolisen osan kaavamuutosalueesta. Selvityksen mukaan tutkitun alueen suurimmat arvot ovat maisemallisia. Alueen todetaan toimivan kaupunginläheisyytensä ansiosta hyvin virkistys- ja viheralueena ja tämä kannattaisi ottaa kaavoituksessa huomioon. Erityisesti alueet 1 ja 6 olisivat luontoselvityksen mukaan puistomaisine tunnelmineen erityisen sopivia virkistyskäyttöön. Näistä alueista alue 6 sijaitsee kaavamuutosalueella ja se on pääosin jätetty virkistyskäyttöön luontoselvityksen suosituksen mukaisesti.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 35 Laaja teollisuusaluevaraus ei ole toteutunut olevan asumisen vieressä. Nykyisellä kaavalla on huomioitu jäävän teollisuustoiminnon rajoitukset: Teollisuusrakennusten korttelialueille voidaan asemakaavamuutoksen mukaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuntojen välittömään läheisyyteen. Tällä on pyritty turvaamaan olevan ja tulevan asumisen laatu ja luonnon säästyminen. 5.3.6 Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan toteutuessa alueen sosiaalinen rakenne muuttuu, koska nykyinen maankäyttö muuttuu. Alueella tapahtuva rakentaminen lisää ajan myötä koululaisten määrää. Etelä-Pohjanmaan väestöstä alle 0-9-vuotiaita on 11,2 %. Tämän perusteella uusia päivähoitoikäisiä lapsia sijoittuisi alueelle 18-22 lasta. Uudelle omakotialueelle sijoittuvista asukkaista 0-9-vuotiaiden osuus on todennäköisesti muiden vanhempien asuinalueiden keskiarvoa suurempi. 5.3.7 Vaikutukset kulttuuriin ja muut vaikutukset Kaavan toteutumisen vaikutukset kulttuuriin ovat vähäiset. Tervahovintien itäpuolella vanhan rautatien leikkaamalla terassilla sijaitsee 1. maailmansodan taisteluasema, jos maakunta-arkeologi Pentti Risla on antanut lausunnon liittyen Kristiinankaupungin aiempaan kaavoitukseen. Kaavassa on huomioitu taisteluasema ja siihen liittyvät kaivannot muinaismuistoalueena (SM merkintä). Korttelissa 506 sijaitsee Töttermanin huvila, joka on suojeltu. Töttermanin huvila on kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas rakennus. Rakennus on merkitty kaavassa sr-1 merkinnällä (Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. MBL 57, 2 mom. perusteella määrätään, ettei rakennusta saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat ulkokuoren tai sisätilojen taiteellisia tai historiallisia arvoja.). Töttermanin huvilarakennuksen tontti rajautuu pohjoisessa ja idässä lähivirkistysalueeseen (VL-1) ja tontti ulottuu rantaviivaan saakka. Kaavalla ei ole olennaisia vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmiin, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. 5.3.8 Liikenteelliset vaikutukset Kaavan toteutuminen aiheuttaa lisää liikennettä alueelle. Uudet tiet ovat suunniteltu mahdollisimman sujuvasti nykyisiin teihin liittyviksi. Tervahovintietä, Rautatienkatua ja Kuningattarentietä on jatkettu etelään ja Teollisuuskatua on jatkettu pohjoiseen. Liikennemäärien päätien suuntaan voidaan laskea lisääntyvän nykytilanteeseen noin 6 autoa/vrk kutakin uutta tonttien kohden. Nykyinen tien välityskyky kestää sen. Kevytliikenne tulee eriyttää moottoriliikenteestä liikenneturvallisuuden takia. Liikennemäärien lisääntyessä tulee tutkia Tervahovintien ja Lapfjärdintien risteystä; liikennemäärien kasvaessa merkittävästi, tulee kyseiseen risteykseen harkita esim. kiertoliittymää, jotta voidaan taata sekä kevyen- että moottoriliikenteen turvallisuus. Kevyen liikenteen väylät tulee rakentaa uusilta tonteilta kouluihin ja palveluihin. Alueen raskas teollisuuteen liittyvä liikenne tulee vähenemään entisestään teollisuusalueiden supistuessa nykytilanteesta.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 36 5.3.9 Tekninen huolto Alue liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa.

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Beskrivning_selostus, sd 4 o. 5 nov. 2013 37 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen uusien tonttien toteuttamisesta vastaa Kristiinankaupungin kaupunki. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen toteuttamisen pitkälläkin aikavälillä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kuin kaava on saanut lainvoiman. Asemakaavan tiestön toteutuksessa tulee huomioida kävelijät ja pyöräilijät rakentamalla riittävä ja sujuva kevyenliikenteen verkosto alueelle ja huomioitava yhteydet suunnittelualueelta edelleen ympäröiviin alueisiin (vrt. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet koskien jalankulun ja pyöräilyn riittäviä verkostoja). 6.2 Toteutuksen seuranta Kaupungin tulee seurata alueen toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueesta muodostuu viihtyisä, turvallinen ja terveellinen asuinalue. Närpiö 19.3.2007, tark. Kaarina 10.3.2008, 1.9.2008, 29.5.2009 Turku 17.6. 2010, 23.4. 2012 Selostus tark. 1.11. 2013 AIRIX Ympäristö Oy Leena Joki-Korpela Arkkitehti SAFA Jukka Liikari DI, SNIL YKS-121 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Lausunnot Selvitys saastuneista maa-alueista Snellmaninniemen luontoselvitys Kristiinankaupungin ratapuiston ja sen ympäristön luontoselvitys Pohjanmaan museon lausunnot Snelmaninniemestä ja Kristiinanlahden itäpuolisista linnoituslaitteista Asemakaavan seurantalomake

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1910_001 Airix vastine marraskuu 2013 ko 4 ja 5

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1910_001 Airix vastine marraskuu 2013 ko 4 ja 5

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1908_001 Ely lausunto ko 4 ja 5 marraskuu 2013

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1908_001 Ely lausunto ko 4 ja 5 marraskuu 2013

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1909_001 pohjanmaan liitto lausunto marraskuu 2

232, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 1909_001 pohjanmaan liitto lausunto marraskuu 2

233, TEKLTK 4.12.2013 17:00 ST: 214/2013 ANOMUS OSAYLEISKAAVAN LAATIMISESTA HÄRKMEREN ARSTU TUULIVOIMA- ALUEELLE; O2 VINDKOMPANIET I FINLAND (JI/JI) O2 Vindkompaniet AB filial i Finland on lähettänyt Kristiinankaupungille anomuksen siitä, että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin osayleiskaavan laatimiseksi Härkmeren (Arstu) tuulivoimapuiston rakentamista varten. Tekninen johtaja vastaanotti anomuksen 28.08.2013. Alueen sijainti käy ilmi liitteistä. Aluetta varten tarvittavat vuokrasopimukset on solmittu maanomistajien kanssa. Vaihemaakuntakaava 2:n tarkistuksessa alue on merkitty maa-alueeksi, joka soveltuu tuulivoimaloiden rakentamiseen. Kaupunki voi edistää tuulivoiman rakentamista aloittamalla osayleiskaavan laadinnan kyseiselle alueelle ja siten, kuten myös lupavaiheessa, vaikuttaa hankkeen toteuttamisaikatauluun. O2 Vindkompaniet Ab filial i Finland vastaa kaikista osayleiskaavan laatimiskustannuksista. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että: 1. Kaupunki aloittaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinnan mahdollistaakseen tuulivoimapuiston rakentamisen Härkmereen (Arstu). 2. Kaupunki ei osallistu osayleiskaavan laatimiskustannuksiin, vaan O2 Vindkompaniet AB i Finland vastaa kaikista kustannuksista. 3. O2 Vindkompaniet AB i Finland -yhtiötä kehotetaan tekemään yhteistyötä muiden tuulivoimatoimijoiden kanssa sähkönsiirrossa tuulivoimaalueelta Kristiinankaupungissa sijaitsevaan Fingridin kytkentäasemaan. Teknisen lautakunnan päätös:

233, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Anhållan Delgeneralplan Härkmeri O2 Vindkompaniet AB filial i Finland William Ruuthin katu 2 ANHÅLLAN FI-48600 Kotka 28.8.2013 Kristinestads stad PB 13 64101 Kristinestad HÄRKMERI (ARSTU) VINDKRAFTVERKSOMRÅDE I KRISTINESTAD O2 Finland OY anhåller det hövligaste att stadsstyrelsen gör beslut om uppgörande gällande delgeneralplanen för Härkmeri vindkraft för högst 31 st. vindkraftverk. Områdets läge finns i bilaga 1. För området pågår tecknande av arrendeavtal med markägarna. Nödvändiga miljöutredningar för området kommer att genomföras parallellt med arbetet med delgeneralplanen. KONTAKUPPGIFTER: O2 Finland, Projektdirektör, Egon Nordström, +358 050 3736565, egon.nordstrom@o2.se Högaktningsfullt, O2 Finland Egon Nordström BILAGA 1 Karta

233, TEKLTK 4.12.2013 17:00 / Pykälän liite: 130813 Härkmeri 210000 212000 214000 216000 0 1 2 kilometer Skala (A4):1:45 000 Teckenförklaring Härkmeri 6898000 6900000 6902000 6904000 Kartrubrik PROJEKTOMRÅDE Projekt Härkmeri Kristinestad kommun Regionsförvaltningen i Västra och Inre Finland Filnamn Projektområde_Härkmeri_2013-08-13.pdf Upphovsman o2f_fresva Datum 2013-08-13 Ekvidistans 10 m Koordinatsystem Lantmäteriet M2013 EUREF FIN TM35FIN 210000 212000 214000 216000