Q OUTOKUMPU OY. 0 K MALMINETSINTX,--' i Aritmeettiset JOHDANTO ~ASITELTY AINEISTO, ANALYSOIDUT ALKUAINEET KIVILAJILUOKITTELU ELOHOPEA-ANALYYSIEN LUOTETTAWUS AINEISTON ATK-KÄSITTELY ATK: lle viedyt tiedot - Frekvenssijakautumat ja mediaaniarvot 7. ja geometriset keskiarvot ja hajonnat 8 t- Faktorianalyysit 9 SERPENTINIITEISTA 11 MALME 1 S TA 15 POIMINTOJA.KIRJALLISUUDESTA YHTEENVETO.. - KIRJALLISUUTTA LIITTEET: 1. Hg-tutkimus II, näytteet 1:100 000 karttalehdittain 2. Näytteiden jakaantuminen alueittain ja kivilajeittain 3. Elohopea-analyysien luotettavuus 4. Fcekvenssijakautumahistogrammit alkuaineittain (4a-g) 5. ~ediaaniarvot kivilajiryhmittäin ja karttalehdittain 6. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot kivilajiryhmittain ja 1:10000 karttalehdittäin (6/1-2) 7. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat, ATK-listaus (7/1-8) Faktorianalyysit: korrelaatiokertoimet ja faktorimatriisi Elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianalyyseissa Faktorien lataukset eri faktorianalyyseissa F'aktoripistem3ar-Sdiacjrarrmit: F1-F3 ja F2-F3
Q OUTOKUMPU OY' 0 K MALMINETSINTA Serpentiniittien (12a) seka kloriitti- ja talkki- liuskeiden (12b) aritmeettiset ja geometriset keski- arvot, hajonnat ja mediaaniarvot 1:20 000 karttalehdittain Frekvenssijakautumat: serpentiniittien elohopea Faktoripistemaarat: serpentiniitit ja kloriitti- talkki-liuskeet, (Fl-F3) Vuonos, y:194.00: serpentiniittien Ni/Co- ja Hg- keskiarvoja Vuonos: faktoripistemaaradiagrammit (Fl, F2, F3) rei'i'sta Oku-225, -440 ja 576 Vuonoksen ja Outokummun serpentiniittien Ni-, Co- ja Hg-aritmeettisia keskiarvoja seka Ni/Co Keretti, leikkaus 75 Outokummun ja Vuonoksen malmien Zn-Hg-suhteita 1 II ti II Zn/Hg- ja C-suhteita II ti II Zn/Hg- ja S/Co-suhteita!, Faktoripistemaaradiagrammit malmista: F1-F4 ja F2-F4 I 1 Malmien Zn/Hg: Outokumpu, Vuonos, Vihanti, Metsamonttu, Ai j ala Zn-Hg-suhteita Ruotsin malmeista! j i i i Lopussa ATK-listaus koko aineistosta ("Mustat liuskeet")
JOHDANTO Elohopeatutkimus lähti alkuun Vuonoksesta tarkoituksena selvittää, aiheuttaako Outokumpu-tyyppinen kuparimalmi ympa- ristöönsä ~g-anomalioita, joita muualla.maailmassa on tavattu sulfidimalmien.ymparistössa. Tutkimuksen kohteeksi valittiin Vuonoksen leikkaus y:194.00, minkä kairausmateriaali oli jo aiemmin kobolttityön puitteissa analysoitu melko täydellisesti (AAS, S). Tulokset osoittivat, että kuparimalmin ohella mustaliuskeet poikkeavat selvästi muista kivistä korkeamman Hg-pitoisuutensa puolesta. Painopiste siirtyy tällöin mustaliusketutkimuksiin. Haluttiin saada selvyys, ovatko mustaliuskeet Vuonoksessa ehkä malmin vaikutuksesta erilaisia kuin muualla Outokummun alueella. Samalla kerättiin vertailumateriaalia muualta Suomesta, jotta nähtäisiin, ovatko sitten Oku-alueen mustaliuskeet muista poikkeavia. Mustaliuskeista on tehty raportti (070/Hg-tutkimus I/MH/1978), josta käy ilmi, että - Vuonoksen mustaliuskeet eivät eroa merkittävästi muista Oku-alueen mustaliuskeista muualla kuin kor- keintaan aivan malmin tuntumassa, missä on todetta- vissa myös Cu-Co-anomalioita. - Oku-alueen mustaliuskeissa on todennäköisesti primaa- risesta kerrosvaihtelusta aiheutuvaa Hg-pitoisuuden (kuten muidenkin alkuaineiden)./vaihtelua (raportti 070/4313 03/MH/1978), mutta että - Oku-alueen mustaliuskeet ovat keskimäarin Hg-rikkaampia kuin muualta Suomesta analysoidut mustaliuskeet (, joka aineisto on kuitenkin aivan liian vähäinen pitkälle menevien johtopäätösten tekoon). Vaikka elohopeapitoisuudet varsinaisissa Oku-jakson kiviss3 (serpentiniitti-kvartsikivisarja) ovat Vuonoksecsa rnalmiin ja mustaliuskeisiin nähden vaatimattomia, ilmeni niissä
kuitenkin vaihtelua, joka viittaa siihen, että malmi on. saattanut aiheuttaa ~~~anomalioita ympäristöönsä kuparikobolttianomalioiden tapaan. Tämä havainto johti laajempaan Oku-kivien analysointiin, jotta saadaan selville, millaisia Hg-pitoisuudet ovat muualla Oku-jakson kivissä ja voidaanko esimerkiksi eri kohteita tämän perusteella luokitella enemmän tai vähemmän malmikriittisiksi. Tämä raportti on yhteenveto näistä tutkimuksista. Raportissa käsitellään rajoitetusti myös Outokummun ja Vuonoksen malmien Hg-p,itoisuuksia. Vertailun vuoksi on saatu muutamia malminäytteitä Vihannista sekä analyysituloksia Metsämontun ja Aijalan malmeista (U Latvalahti). Ruotsin malmien Hg- pitoisuuksista on saatu tietoja J Saastamoisen ottamista näytteistä sekä Gripin julkaisusta (1948). Vertailuja tehdään rajoitetusti myös ulkomaisista kohteista tehtyihin julkaisuihin. Tämän työn suurin vaikeus on ollut analytiikan puolella. Pitoisuudet Oku-jakson kivissä ovat alhaisia, analyysitarkkuus ei ole riittävä asian täydelliseksi selvittämiseksi etenkin aureolitutkimusten osalta. Kun asian eteen on kuitenkin tehty pitkään töitä, on paikallaan esittää tähänastiset tulokset em. varauksin. Jos analyysitarkkuutta pienissä pitoisuuksissa parannetaan, voidaan uusinta -analyyseilla varmistaa tassa esitettyjen tulosten paikkansa pitävyys, mikäli Hg-tutkimukset katsotaan tulevaisuudessa aiheellisiksi. Monet kysymykset jäävät tassa ratkaisematta. Esiin on tullut paljon detaljeja, jotka raportissa sivuutetaan, mutta jotka ovat faktoina eri liitteissä löydettävissä. Raportti ei pyri eikä pysty tassa vaiheessa olemaan mitenkään lopullinen. Tarkoituksena on ollut antaa yleiskuva työn nykyvaiheesta ja informoida lukijaa taulukoiden, diagrammien ja ATK-listausten avulla tutkimusta varten keratysta aineistosta.
KASITELTY AINEISTO, ANALYSOIDUT ALKUAINEET Outokummun alueelta, joka kasittaa karttalehtien 4.212, 4214, 4221-4224, 4311 ja 4313 alueet, on elohopeatutkimusta varten otettu kaikkiaan 1949 naytettä, jotka muutamaa kansannäytetta (mustaliuskeita) lukuunottamatta ovat kairausnaytteita. Näytteet on pääosaltaan jo aikaisemmin AAS:11ä (Cu, Zn, Ni, Co) analysoitu, lisäksi on sitten analysoitu Hg ja C (grafiitti) sek.ä puuttuvilta osilta S, kaikkiaan siis 7 alkuainetta. --- Pääosa naytteista (1512 kpl) on Outokummun lehdeltä 4222. Koko näytemäärästä on peräti n. 40 % Vuonoksesta, missä leikkaus y:194.00 on analysoitu lähes kokonaah (liite 15). Outokummusta ja Viurusuolta on molemmista runsaat 15 % näytteista. Näytteiden määrät (myös aiemmin raportoidut mustaliuskeet) käyvät eri alueiden ja kivilajien osalta tarkemmin ilmi liit- teistä 1 ja 2. KIVILAJILUOKITTELU Kivilajinimiä on alusta lähtien pyritty yksinkertaistamaan käsittelyn helpottamiseksi. Silti on myöhemmin käynyt tarpeel- liseksi jakaa kivet suurempiin, kaikkiaan 12 ryhmään seuraavasti: - 1-3 ryhmät ovat varsinaista Oku-jaksoa ympäröivät sedimenttikivet: kiillegneissit, grafiitti- gneissit ja mustaliuskeet 4-9 ovat kvartsiitteja, karsia ja dolomiitteja 10-11 kasittaa serpentiniitit sekä kloriitti- ja talkkiliuskeet ja 12 malmit. Oku-alueella näytemäarat jakaantuvat siten, että 1-3 ryhmien kiviä on 37.2 % (pääasiassa mustaliuskeita), 4-9 ryhnien kivi2 on 30.8 S, 10-11 ryhmiss~ on 28.0 % naytteistä ja malmeja, ryhmää 12 on vain 4.0 &. alueittain liitteessä 2). (Tarkempi jako kivilajeittain ja
Elohopean analysointi on osoittautunut varsinkin pienissa pitoisuuksissa (joita suurin osa naytteista edustaa) vaikeaksi. Ajoittain on herannyt epäilys analyysien luotettavuudesta, minkä johdosta on seka 0KME:ssa että jonkin verran myös Porissa suoritettu tarkistusanalyyseja. Tarkistusanalyyseista tehdyn diagrammin (liite 3) perusteella näyttää silta, että useimmiten on tulos pienissa pitoisuuksissa (alle 0.1 ppm) jäänyt ensimrnaisessa analyysissa pienemmäksi kuin sitten tarkistusanalyysissa, sillä suurin osa uusinnoista on nostanut pitoisuuksia. Yli 0.1 ppm sisältävissa näytteissä hajonta on varsin kohtuullinen, seka',okme:n että Porin tulokset ovat yhtäpitavia. Kun Porissa - maaritysalaraja on 0.1 ppm, eivät tarkistusanalyysit tältä osin selvittäneet asiaa. Diagrammista näkyy, että alle. 0.1 ppm:n Hg-pitoisuuksiin on suhtauduttava varauksin, eikä tulosten perusteella voida vetää pitkälle menevia johtopäätöksiä. Tämä on ollut se pahin "kitkakohta" tässä työssä, nimenomaan eri serpnetiniittimassiivien eroavaisuuksia selvitettäessä. AINEISTON ATK-KAS ITTELY 1 ATK:lle viedyt tiedot Tulosten jatkokäsittelyä varten on ATK:lle viety naytekohtaisesti seuraavat tiedot: 1. karttalehti 1:10 000 2. analyysinumero 3. näytteen tunnus 4. näytteen ottopaikka (P = paljastuma, L - lohkare, S = kairaus) 5. kivilaji 6. analyysitulokset Raportin lopussa ovat nama tiedot kaikist.a naytteista kartta- lehtijärjestyksen mukaisena,-istauksena. 1
. ATK:lla on laskettu 1. frekvenssi j akautumat 2. aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat 3. faktorianalyysit Aineistoa on käsitelty paitsi yhtenä kokonaisuutena, myös jaettuna osa-alueisiin sekä kivilajiryhmittain että alueittain (aina 1:10 000 karttalehtiin saakka). Frekvenssijakautumat ja mediaaniarvot Frekvenssijakauturnista ATK:lla piirretyt histogrammit ovat kivilajiryhmittain ja alkuaineittain liitteinä 4a-4g. Näihin on pienellä pystyviivalla merkitty mediaanikohdat. Lähes kaikissa histogrammeissa on havaittavissa ainakin kaksi populaatiota. Jokainen kivilaji "puhtaana~ollessaan muodostaa oman kokonaisuutensa, mutta lisäksi useimmissa ryhmissä näkyy kuparimalmin vaikutus (Vuonoksen aineistoa on huomattavan paljon) sekä eri kivilajien muodostamat "sekakivet". Näistä esimerkkinä voisi mainita Oku-kvartsiittien vaihettumisen mustaliuskeeseen grafiittikvartsiittien kautta (ryhmä 5). Vertailuja eri kivilajiryhmistä (1-12) tehtyjen histogrammien ja koko aineiston (1949 kpl, alimmat kuvat) välillä: - Kuparin kohdalla (4a) havaitaan kolme populaatiota, joista Cu-köyhin edustaa pääasiassa Oku-jakson (SP-KVK-sarjan)kiviä (Cu alle 100 ppm), toinen mzksini mustaliuskeita ja kolmas heikommin näkyvä (vain vähän näytteitä). kuparimalme ja. Sinkin kohdalla (4b) on tulkinta sama. Nikkelissä (4c) näkyy oikeastaan neljä populaatiota; pitoisuusjärjestyksessä KGN-ML-Oku-kivet ja heikomin nakyva Ni- (Co-Cu)mineralisaatio (näytteitä suht. vähänj. Koboltin kasvu (4d) KGN-GRFGN-ML-Oku-kivet on vähit- täinen. Malmi erottuu selvästi omana ryhm2nzänf välissä tulevat näkyviin "Co-anomaalicet" kivet (Co n. 200-1000 ppm). Elohopeasta (4e) köyhimpia ovat Oku-kivet, etenkin osa serpentiniittejä (Hg alle 0.04 ppm). Mustalius- keet ovat vallitsevinc! toisessa selvemmii~ erottuvassa
ryhmässä, josta vaihettuminen malmeihin (aina 20 ppm asti) on vähittäinen osan ollessa Hg-rikkaita mustaliuskeita ja osan malmeihin liittyviä kiviä. Rikistä (4f) köyhiä ovat Oku-kivet ja kiillegneissi, mustaliuske muodostaa oman maksiminsa ja malmit omansa. Grafiittiköyhiä (4g) ovat Oku-kivet, kiillegneissi ja malmi, ellei se ole mustaliuskeessa. Mustaliuskeella on selvä oma maksiminsa, kuten kuuluukin, välillä ovat erilaiset grafiittipitoiset kivet. Mediaaniarvoista on liitteenä 5 tehty taulukko kivilajiryhmittäir! ja 1:100 000 karttalehdittäin, josta saa hieman yksityiskohtai- sempaa tietoa.eri alueista. Taulukkoon on laskettu mediaaniarvoista Ni-Co-suhde, joka osaltaan valaisee tilannetta. Aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat ATK on listannut 1:10 000 karttalehdittäin ja kivilajiryhmit- tain aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat, jotka ovat sellaisenaan liitteinä 7/1-8. Lukemisen helpottamiseksi näistä on koottu hieman lyhyemmät taulukot (liitteet 6/1-2) kivilajiryhmittäin. Mustaliuskeet (ryhmä 3) on jätetty pois, ne on käsitelty mustaliuskeraportissa. Lienee tarpeetonta ja lukijan rasittamista ruveta näitä taulu- koita selostamaan. Ne ovat kuitenkin tähän liitetty, sillä niiden avulla voi, ken haluaa, perehtyä asiaan yksityiskohtaisenirnin. Ehkä pienen maininnan ansaitsee kuitenkin elohopea. Lähes jokai- sessa kivilajiryhmässz tulevat nakyviin Vuonoksen (4222 11 A,C) muita korkeammat Hg-pitoisuudet, poikkeuksena sentään malmiryhmässä (12) Outokummun malmi (4222 07 D). Malmin aiheuttamat anomaliat tulevat Vuonoksessa, kuten tiedetään, nakyviin muidenkin alkuaineiden, etenkin kuparin, nikkelin ja koboltin kohdalla.
Faktorianalyysi t Faktorianalyyseja varten on 12 kivilajiryhmää yhdistetty neljäksi suuremmaksi ryhmäksi, joista on tehty kaikkiaan 6 analyysia seuraavasti: 1. Koko aineisto, ryhmät 1-12 (1949 kpl) 2. Ryhmät 1-3: KGN, GRFGN, ML (725 kpl) 3., Ryhmä 3: ML (551 kpl), käsitelty raportissa. "Hg-tutkimus 1" 4. Ryhmät 4-9: KVT-KA-DO (6011kpl) 5. - 11-10-11: SP-KLOL-TLKL (546 kpl) 6. Ryhmä 12: MA (77 kpl) Näiden analyysien tuloksista on teht.y taulukko (liite 8), mistä ilmenee korrelaatiokertoimet ja faktorimatriisi kussakin ajetussa analyysissa. Lukemisen helpottamiseksi on tästä koottu taulukko (liite 9), josta selviää elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianalyyseissa sekä faktorien lukumäärät ja lataukset kussakin analyysissa. Selitysprosentti on 85. Useissa analyyseissa korkea selitysprosentti aiheuttaa sen, että faktorien maara nousee lähes yhtä suureksi (5) kuin mitä on analysoitujen alkuaineiden maara (7), jolloin faktorianalyysin tarkoituksenmukaisuus käy kyseenalaiseksi. Ehkä kaikkein parhaiten kuvastuu eri kivilajien käyttäytyminen koko aineistosta (1949 kpl) seka 1-3 -ryhmistä (725 kpl) tehdyissa analyyseissa, missä kummassakin faktorien määrä on 3. Ryhmissä 1-12 olevat kolme faktoria ovat kivilajifaktoreita. F1 on KGN-GRFGN-ML-faktori (osaksi myös malmifaktori) (S, Zn, C, Cu), F2 on selvästi Oku-kivia kuvaava faktori (Ni, Co) ja kolmatta voisi luonnehtia malmifaktoriksi (Hg, Cu, Zn, S, Co). Tämä havainnollistua faktoripistemäarista tehdyissä parissa diagrariunissa (liite 11 ). Ylemmässä kuvassa on F1-73-diagrammi
osasta mustaliuskeita, grafiittigneisseja.ja kiillegneisseja. ~iille~neissi ja osittain grafiittigneissi saavat negatiiviset lataukset,. viimemainitut vaihettuvat vähittäin musta-. liuskeiksi, jolloin lataukset kummassakin faktorissa ovat positiivisia. Alemmassa kuvassa on F2-F3-diagrammille sijoitettu em. kivien lisäksi serpentiniitteja, kloriitti- ja talkkiliuskeita seka malmit. Ylemmän kuvan sedimenttiset kivet asettuvat F2:n negatiiviselle puolelle, serpentiniitit F3:n negatiiviselle, mutta F2:n positiiviselle puolelle ja malmit molempien faktoreiden 'positiiviselle puolelle. Diagrammista näkyy, että osa kivista', muistakin kuin varsinaiset malmit, saavat molemmissa faktoreissa positiiviset lataukset. Ne ovat Hg:n suhteen anomaalisia kivia, samalla kun ne ovat myös Cu-Co-anomaalisia ja indikoivat malmin läheisyyttä. Kvartsiitit, karret ja dolomiitit, joita diagramrniin ei ole merkitty, asettuvat pääosaltaan serpentiniittikenttään, mutta kun näissä kivissä on toisaalta grafiittipitoisia ja toisaalta malmianomaalisia kivia, muodostavat ne hajanaisemman' ryhmän suuntautuen toisaaltamustaliuskekenttää, toisaalta malmikenttää kohti. Faktorianalyysistä voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1. F1 (S, Zn, C, Cu) antaa aina negatiiviset arvot Oku-kiville ja kiillegneisseille, mutta positiiviset mustaliuskeille ja malrnille. Grafiittigniissit ovat kiillegneissien ja mustaliuskeiden vaihettumisalueella, ovat joko negatiivisia (grafiitti- ja sulfidiköyhia tai positiivisia, milloin näitä on enemmän). 2. F2 (Ni, Co) on aina positiivinen Oku-kivissä, samoin malrneissa. 3. F3 (Hg, Cu, Zn, S, Co) on vahvasti positiivinen malmeissa. 4. Milloin kaikki kolne faktoria saavat positiiviset lataukset,,ovat kivet joko ma1ri.a ( faktoripistemaärat esim. Out-.okummun malmissa 4-8 kaikissa faktoreissa) tai sitten ma11iii.anomaalisia kiviä (fstktoripicterr25arst ovat tällöin pienempiä kuin mnlmissa).
Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että anomaliat näkyvät jo analyysituloksistakin ilman faktorianalyysia. Tällöin on kuitenkin käytävä jokainen analyysi erikseen läpi,.laskettava Ni:Co ja verrattava viela Cu-pitoisuuteen. Jos materiaalia on paljon, saadaan faktorianalyysin avulla näppärästi esiin tapaukset, joissa kaikki kolme faktoria saavat positiiviset lataukset ja näin selville malmianomaliat. Eri kivilajiryhmissä ajetuissa faktorianalyyseissa tulevat esiin kivien sisäiset vaihtelut. Esimerkkinä voisi mainita ryhmästä 10-11 ajetun F-analyysin 4. faktorin, joka on C-faktori. Tämä tuo esiin serpentiniittien grafiittipitoisuuksien vaihtelut. Sama asia tulee esiin 4-9 -ryhmien apalyysissa 3. faktorissa jne. Malmien ryhma ansainnee viela hiukan tarkastelua. Elohopealla on suunnilleen samanvahvuinen positiivinen korrelaatio sinkin, kuparin, koboltin ja rikin kanssa, mutta negatiivinen nikkelin ja grafiitin kanssa (liite 9, ryhma 12). Faktorianalyysissa saadaan neljä faktoria, elohopea jakaantuu kolmeen faktoriin (Fl, 2 ja 4, F3 on Ni-faktori) (liite 10, ryhma 12), mikä osoittanee malmin sisäisiä koostumuseroja, joita käsitellään myöhemmin yksityiskohtaisemmin malmien yhteydessä. 1 Serpentiniittien (samoin KVT-KA-DO) analys'ointi Vuonoksessa osoitti, että Hg-pitoisuuksien vaihtelut korreloivat Cu-Co- anomalioiden kanssa. Malrnin yläpuolella olevissa serpentiniiteissä esiintyy Cu-Co-anomalioita, joita malmin liepeen jatkeeil~ on vain vähän, jos ollenkaan. Samaan tapaan Hg-pitoisuudet malmin yläpuolella ovat keskinäiirin korkeampia (0.20 ppm) kuin liepeen jatkeella (0.10 ppm) (liite 15).
Millaisia sitten ovat serpentiniitit muualla? Ovatko ne Hg-rikkaampia malmien läheisyyilessä ja jos näin on, ovatko Hg-anomaliat la.aja-alaisempia kuin Co-anomaliat? Saadaanko tästä uusi käyttökelpoinen apu Oku-tyyppisiä malmeja etsittäessä? Näiden kysymysten selvittämiseksi analysoitiin tuolloin kairausvaiheessa olevia Juojärven serpentiniittejä, joissa ei juuri ollut Co-anomalioita. Hg-pitoisuudet osoittautuivat huomattavasti pienemmiksi (vain,0.02 ppm) kuin Vuonoksessa. Edellä esitetyt kysymykset näyttivät saavan vastauksensa. -.. Toinen mahdollisuus oli, että analyysitulokset eivat ehkä ole keskenään vertailukelpoisia, analyysit on tehty eri aikoina. Tässä vaiheessa suoritettiin tarkistusanalyyseja (liite 3). Yleensä uudet analyysit antoivat hiukan suurempia Hg-pitoisuuksiat mutta eivat muuttaneet tilannetta ratkaisevasti: Vuonos pysyi ennallaan, samoin Juojärvi. Jos missään, niin Outokummussa sitten pitäisi suuren malmin vaikutus näkyä serpentiniittien Hg-pitoisuuksissa, koska siellä on myös Co-anomaliat. Niinpä sitten analysoitiin Okun serpen- tiniittejä, tosin melko vähän. Tulokset eivat vastanneet odotuksia, Hg-pitoisuudet ovat samaa vähäistä luokkaa kuin Juojarvelläkin (ei ole suoritettu tarkistusanalyyseja). Mika sitten on totuus asiassa? Jos analyysit ovat oikeita, löytyy monia selityksiä: - Malmin aiheuttamat anomaliat esiintyvät vain verrat- tain suppealla alueella, Outokummussa ei ole riittäväs- ti tehty analyyseja (ei oikeasta paikasta). Jostain syystä Vuonoksen malmin Hg on päässyt "karkaa- maan" ympäristöönsä, tätä ei ole tapahtunut Okussa, jossa kuitenkin analogisesti Vuonoksen kanssa on selvät, voimakkaat Cu-Co-anomaliat. Jostain syystä serpentini3ttien Hg-pitoisuudet kasva- vat alueellisesti 2uojärvelta Vuonokseen päin, eikä ilmiön valttamättä tarvitse läheisesti liittyä mal- meihin.
On jo primaarisesti erilaisia serpentiniittilinsseja. Okun nyt analysoidut kivet on kairattu vuosikymmeniä 1 I sitten, onko mahdollista Hg:n haipyminen sydanlaai tikois'ta? i Löytyy. varmaan muitakin olettamuksia, lopullisesti asiaa ei tähän mennessä ole saatu selvitetyksi. Syynä siihen, ettei tarkistusanalyysejä ole enempää tehty, on se, että elohopeamäarityksen tarkkuus pienissä pitoisuuksissa ei ole riittävä, työ on aikaa viepaä, eikä tämän työn puitteissa - enää voida ryhtyä selvittämään - onko kyseessä todelliset pitoisuuserot, jolloin Vuonoksessa on analysoitu "edulliset" kohdat,,joita Okussa ei ole tavoitettu, - onko niin, ettei Okussa tätä ilmiötä olekaan -.onko kyseessä analyyttinen virhe? Kysymys serpentiniittien Hg-pitoisuuksista jaa avoimeksi. Serpentiniitteja on analysoitu myös Viurusuon alueelta, Mal jasalmelta, Petä j a jarvelta ja muutama Miihkal-ista (tavallista C-rikkaammasta serpentiniitista). '~aikista serpentiniiteistä on aritmeettiset ja geometriset keskiarvot ja hajonnat seka mediaaniarvot liitteessä 12a, samat myös serpentiniittien yhteydessä esi.intyvista kloriitti- ja talkkiliuskeista (liite 12b). 6 $ i I Frekvenssijakautumat eri alueiden serpentiniittien Hg-pitoi- suuksista ovat liitteessä 13. Histogrammi kaikista näytteistä (446 kpl) näyttää selvästi edellä kuvatut erot. On selvästi kaksi populaatiota, joista Hg-rikkaampi vastaa Vuonoksen serpentiniitteja. Huomio kiinnittyy siihen, että Petäjäjärven serpentiniitit ovat hivenen Hg-rikkaampia (0.05 ppm) kuin muut (Vuonosta lukuunottamatta). Liikutaanko tässä virhe-- rajoilla, todennaköisesli, sillä ainakaan Ni:Co ei tue muuta käsitystä. Ellei sitten ole olemassa primaarisesti erilaisia serpentiniitte-ja, johon aiemmin viitattiin.
. Faktorianalyysi serpentiniiteista Kuten aiemmin jo ilmeni, on serpentiniiteista ja kloriitti- talkkiliuskeista (ryhmät 10 ja 11) ajettu faktorianalyysi. Liitteessä 14 on esitetty F1-F2 -faktoripistemaaradiagrammit tarkeimmistä kohteista. Vuonoksen diagrammi erottuu selvästi muista, Juojärven serpentiniitit ovat kaikkein yhtenäisin ryhmä, Viurusuolla (+Maljasalmi) ja Okussa nakyy hajontaa jonkin verran. anomaalisuuteen päin, Petäjäjärvi on luku sinänsä. Kairanreikadiagrammeja Vuonoksesta Edellä on viitattu siihen, miten Vuo~oksessa Hg-anomaliat korreldivat siellä tavattujen Cu-Co-anomalioiden kanssa, samoin kuin että malmin liepeen jatkeella molemmat anomaliat heikkenevät '(liite 15). Asian havainfiollistamiseksi on tehty koko aineistosta (1949 kpl) tehdyn faktorianalyysin tuloksista faktoripistemäärädiagrammi reitistä Oku-225, joka lavistaa malmin ja sen päällä olevat kivet, Oku-440, joka sijaitsee malmin liepeen jatkeella (reikien sijainti nakyy liitteessä 15) seka vielä lisäksi malmin koillisjatkeella olevasta reiästä Oku-576, joka sijaitsee y:194.00-leikkauksesta 2.5 km koilliseen ja on malmin koillispaästa n. 600 m päässä ja joka aivan ilmeisesti lavistaa malmin jatkeen, ellei sitten ole jonkin toisen malmin (!) tai mineralisaation jatke. Faktorianalyysia~käsiteltäessä mainittiin, miten eri kivilajit tulevat tässä analyysissa selvästi erilleen, samalla kun todettiin, että malmi saa kaikissa kolmessa faktorissa positiiviset lataukset ja että malmianomaliat ilmenevat sarnal-la tavalla, joskin luonnollisesti saavat vaatimattonamat lukuarvot. Vertailu Vuonoksen ja Outokummun serpentini.i tin valilla Serpentiniittien Ni-Co-suhteessa on niin V~.ionoksessa kuin Outokummussakin nahtavissä malmin ziheut taniat anomaliat
normaalia (23-25) pienempänä Ni-Co-suhteena (alle 20). Tässä suhteessa esitetty leikkaus Vuonoksesta (y:194.00), samoin kuin Outok~usta Trustedtin leikkaus ja Keretin leikkaus ovat analogiset (liite 17). Hg-pitoisuuksissa näkyy selvänä aiemmin mainittu ero, Vuonoksen keskiarvot ovat lähes 10-kertaiset Outokumpuun verrattuna, asia, jonka todenperäisyyttä ei varmuudella tiedetä. MALME 1 STA Vaikka Hg-työ läheisesti liittyykin malmeihin, on niiden osuus koko aineistosta vähäinen. Vuonoksesta on vain 16 analyysia, Outokummusta runsaammin, 59 analyysia, Miihkalista vain 1 analyysi. Lisäksi tiedostossa on Petäjäjärven lohkare, joten malmiryhmään (12) kuuluu vain 77 näytettä. Tämän työn puitteissa on analysoitu vertailumateriaaliksi 28 malmnäytettä Vihannista. Analyysitulokset ovat samassa tiedostossa, (lopussa oleva ATK-listaus), niitä ei kuitenkaan ole ATK-käsittelyssä yhdistetty Oku-alueeseen. Käyttöön on saatu analyysituloksia (U Latvalahti) Metsämontun (Mm-222, 11 kpl) ja Aijalan (A-308, 13 kpl) malmeista sekä Ruotsin matkalta (J Saastamoinen) otettujen malminäytteiden analyysituloksia. Outokumpu, L 75 ja Keretin leikkaus Jo muutama vuosi sitten otettiin Reretista, leikkauksesta 75 (joka sijaitsee Keretin leikkauksesta 120 m SW:hen) mal.mi- näytteet useasta kairanreiästä Hg-mSäritykcia varten (liite 18). Näissä näytteissä todettiin sellainen erikoinen seikka, että malmin lievepuoli on sinkkiin nähden huomattavasti Hg-rikkaampi kuin harjapuoli. Jakaantuma ilmenee selvästi reiässa K1124, jossa malmiosue on analysoitu kahdessa osassa ja jossa tämä ero tulee selvästi esille (liitteet 19-21).
Myöhemmin analysoitiin ~eretin leikkauksesta malmin lieveosan lävistys (Oku-94a), josta saatiin yhdennukainen tulos L 75 lieveosan kanssa, sekä malmin harjaosan jatkeen lävistys (Oku-98a), joka antoi analogisen tuloksen L 75 harjaosan kanssa (liitteet 19-21). Zn-Hg-diagrammista (liite 19) nähdään, että malmin lieveosassa Zn:Hg on alle 1500 (2700) ja harjaosassa huomattavasti suurempi (I5000). Vaikka harjaosa on huomattavasti sinkkirikkaampi (Zn 1-10%), ovat ~~-~itoisuudet samaa luokkaa lieveosan kanssa (2-10 ppm), vaikka sinkkiä on tässä vain 0.2-1 %. Vuonos Vuonoksen malminäytteitä on vähän (16 kpl), naytteet eivat ole systemaattisesti otettuja, ne eivat siten anna riittävää kuvaa malmista. Sama tietysti koskee Outokummunkin malmia kokonaisuudessaan. Kerettiin verrattuna ovat Vuonoksen naytteet Hg-köyhempiä, sitä on vain 1 ppm, sinkkipitoisuuden ollessa 1-2 %. Zn-Hgsuhde muistuttaa Keretin malmin harjaosaa, mutta on sinkkiin nähden Hg-köyhempi (Zn: Hg I 10000), kuten diagrammista (liite -19) on havaittavissa. Miihkalin yksi analyysi on samantyyppinen Vuonoksen kanssa. Keretistä, Vuonoksesta (ja Miihkalista) on tehty Zn/Hg - C- diagrammi (liite 20) sekä Zn/Hg - S/Co-diagrammi (liite 21). Erot Keretin malmin lieveosan ja toisaalta sen harjaosan sek2 Vuonoksen ja Miihkalin välillä tulevat näissäkin selvästi näkyviin. Ehkä merkittävin havainto näkyy malmien S-Co-suhteessa (liite 21). Keretissä tämä suhde on melko vakio, n. 50-80, kun se Vuonoksessa (ja Miihkalissa) on selvästi suurempi, n. 100-200.
Faktorianalyysi malmeista Edellä mainittu.rikin ja koboltin keskinäinen riippuvuus käy selvasti ilmi malmeista tehdyssä faktorianalyysissa (liite 8), jossa näillä on vahva positiivinen korrelaatio (0.87). Faktorianalyyseja yleisesti käsiteltäessä (s.11 ) mainittiin, että malmeista ajetussa faktorianalyysissa elohopealla on lähes samanvahvuinen positiivinen korrelaatio sinkin (0.57), kuparin (0.54), koboltin (0.54) ja rikin kanssa (0.43), ' mutta negatiivinen nikkelin (-0.07) ja grafiitin (-0.18) kanssa. Faktorianalyysin korkea selitysprasentti (90.13, liite 8) tuottaa neljä faktoria. Ensimmäinen on vahvasti Co-S-faktori, toinen Zn-Hg-faktori, kolmas on Ni-ja ne1 jas Cu-faktori. Elohopean korrelaatiosta johtuen se jakaantuu vahvimmin sinkkifaktoriin, heikommin koboltti-rikkifaktoriin ja tätäkin vähäisemmin kuparifaktoriin. j Faktoripistemääristä F1-F4 ja F2-F4 on tehty diagrammit (liite ' 22), joissa ei yhtä selvästi tule näkyviin ne eroavaisuudet, joita aiemmin kuvattiin Keretin ja Vuonoksen malmien osalta. F1-F4-diagrammissa tulee Vuonos selvästi eroon Keretista, johtuen siitä, että Vuonokcen näytteet ovat rikki- ja kobolttiköyhempia, mutta grafiittirikkaampia kuin näytteet Keretista. F2-F4-diagrammissa erottuu ehkä selvimmin Keretin malmin sinkkirikas harjaosa sinkkiköyhemmästä lieveosasta. Vuonoksen pisteet sattuvat tässä samalle alueelle Keretin lieveosan kanssa, vaikka ne ovatkin sinkkirikkaampia, mutta elohopean vähäisempi määrä kompensoi tämän. Faktorianalyysi ei aina ole paras mahdollinen tapa saada oleellisia asioita esi.lle. Mikä merkitys malmeista tehdyillii ~~~vainnoi~.la on, sitä on turha iiäiil vahaisen aineiston perusteella mennä arvailemaan. Kuitenkin sen verran voi tuloksista sanoa, että malnien osalta, saattaa elohopcatutkimuc tuoda esiin uusia nskökohtia.
Vihanti, Metsämonttu ja ~ iala j Outokummun alueen malmien Zn-Hg-suhteita kuvaavaan diagrammiin.' on liitteessä 23 lisätty ne analyysitulokset, joita on saatu Vihannin, Metsämontun ja Aijalan malmeista. Vaikka Vihanti onkin sinkkimalmi, niin suhteessa sinkkiin eivät elohopeapitoisuudet ole niin suuria kuin saattaisi odottaa. Malmi muistuttaa tässä suhteessa Keretin harjaosaa ja Vuonosta. Vain yksi Zn-rikas näyte (48.6%) on myös hyvin Hg-rikas (668 ppm). Piste diagrammissa tulee ~ n/~g = 1500 - viivan yläpuolelle.,- Metsämontun ja Aijalan malmit ovat s'inkin suhteen ja nurneeri- sestikin Hg-rikkaita. Diagrammissa pisteet asettuvat Keretin lieveosan Hg-rikkaammalle puolelle. Ruotsi Ruotsin näytteissä on valtava hajonta (liite 24). Jotkut ovat Zn-Hg-suhteiltaan Metsämontun ym.kaltaisia, mutta varsin monet hyvin Hg-köyhiä. J Saastamoisen näytteet on 0KME:ssa samanaikaisesti analysoitu ja ne ovat sopusoinnuss~ myös Gripin (1948) esittämien tulos- ten kanssa, joten analyyseja on pidettävä luotettavina. POIMINTOJA KIRJALLISUUDESTA Yllättävän vahan on löytynyt kirjallisuutta, joka käsittelisi sulfidimalmeihin liittyviä elohopea-anomalioita ja sulfidimalmien elohopeapitoisuuksia. Runsaasti sensijaan on Hgmalrne-ja koskevaa kirjallisuutta. Ehkä eniten sulfidimalrriien Hcj-pi.toisuuksia ja yl.eensa Hg:n geokemiaa ovat tutkineet neuvostoliittolaiset ja heidän joukossaan erityisesti N A Ozerova.
Azzaria ja Carrier (1976) kuvaa porfyyrikupariesiintymään (Gaspé Peninsula, Québec, Canada) liittyvää muuttumisvyöhykettä. Vyöhykkeen si-sälla ovat Hg-pitoisuudet suurempia kuin muuttumattomissa kivissä. Murrosvyöhykkeisiin liittyvä malmi sisaltaa enemmän elohopeaa kuin malmi, joka ei näihin liity. Esiintymä sijaitsee poimuttuneissa ja rakoilleissa (faulted) devonisissa sedimenteissä, joihin on intrudoitunut kvartsimaasälpä-porfyyri. Hg-pitoisuudet malmiin liittyvässä porfyyrissa ovat 11-21 ppb (0.011-0.021 pprn), kun taas porfyyri, johon ei liity malmia, sisaltaa sitä vain 2-5 ppb (0.002-0.005 ppm). Korkeimmat pitoisuudet anomalioissa ovat 30-40 ppb (0.03-0.04 ppm) maksimipitoisuus (1 näyte ) on 158 ppb (0.158 ppm). Sears (1971) on tutkinut Québecin sulfidi- ja kultaesiintymiä. Yhteenvetona todetaan, että elohopealla on vahvempi positiivinen korrelaatio sinkin kanssa kuin raudan, kuparin tai lyijyn kanssa. Kuta korkeampi on sinkkipitoisuus, sita korkeampi on myös elohopea. ' Vastoin odotuksia kultarnalmit ovat hyvin Hg-köyhiä, pitoisuus ei ylitä 0.15 ppm. (Päinvastoin USA:ssa ja Ruotsissa, missä Au-malmeilla on korkeammat Hg-pitoisuudet kuin Cu-, Pb- ja Zn-sulfideilla). Kaksi ~reenville-provinssissa olevaa sulfidimalmia, MontatiSan ja New Calumet. ovat Hg-rïkkaimpia, maksimipitoisuus edellisesrä 18.7 ppm ja jälkimmäisessä 33.0 ppm. Pienempiä Hg-pitoisuukciltaan ovat Superior-alueen malmit, viela pienempiä Appalakkien sekä St.Lawrencc Lowland-s-alueiden malmit.
Keskiarvoja näistä alueista: Näytteiden lukumäärä Malmityyppi Alue Zn % Hg ppm 349 kaikki 155 Zn-pit. 19 4 ei Zn-pit. 8 9 L Zn-pit. 21 II 23 II 43 II 5 Pb (ei Zn) Québec II Superior Normetal Greenville Appalakit St. Lawrence Montauban (ZNS, PBH, FEK) 8 anal. Hg 0.06-18.70 ppm (vm:ssa Zn 36.3 %) New Calumet (ZNS, FEK, PBH) 15 anal. Hg 1.30-33.00 ppm (vm:ssa Zn 46.4 %). Selityksenä New Calumetin ja Montaubanin muita suurempiin Hg-pitoisuuksiin esitetään seuraavaa: Taalla on ollut (Greenvillen alue) korkein T ja P. Jos Hg on ollut alkuperäisissä malmiliuoksissa, on korkea T ja P ajanut sen pois. Sen vuoksi on mahdollista, että - Hg on tullut myöhemmin: "post-ore deposition" - korkea P vaikutti esteenä Hg:n karkuun pääsyyn - T-gradientti lokalisoi Hg:n. Myös rakenteella on tärkeä merkityksensä, Hg suosii rikkoontuneita osueita. Sears varoittaa vertailujen tekemisestä eri maiden tai alueiden kesken, koska useat tekijät - malmityyppi - metamorfoosiaste - määritysmenetelmät - muut tuntemattomat tekijät voivat huomattavasti vaikuttaa Hg-pitoisuuksiin.
. Kirjoituksessa referoidaan Jamesia (1962, 1964), joka esittaä, että Hg on T:n funktio, useimmiten epitermaalisissa, harvemmin hypotermaalisissa esiintymissä. Québecissa ei tätä voida todistaa, koska 1. ei voida varmuudella osoittaa, ovatko malmit epi-, meso- tai hypotermaalisia, 2. malmit ovat läpikäyneet post-ore-metamorfoosin, joka on saattanut ajaa Hg:n pois epitermaalisista esiinty- mistä. \ Ozerova et al.. (1975) käsittelee kir.joituksessaan sulfidimalmien Hg-pitoisuuksia vulkaniitteihin liittyvissä massii- visissa sulfidimalmeissa Tyynenmeren ja Uralin al.ueilla. Käsi- kirjoituksessa käsitellään seuraavia asioita: a) malmiesiintymien ympäristöä, b) malmiprovinssien metallogeenista luonnetta, c) Hg-pitoisuuksia malmimineraaleissa ja d) "post orel' meta- morfoosin vaikutusta. á) Tyynenmeren ja Uralin malmien Hg-pitoisuuksissa on vaihtelua. Hg-pitoisuudet ovat alhaisempia metamorfoituneilla alueilla kuin metamorfoitumattomilla tai nuoremrnilla alueilla. Kenozoisissa muodostumissa tavataan kaksi variaatiota: 1) kuumien lähteiden (fracture zone) subkontinentaaliset esiintymät, joi-ssa cinnabarin ohella on pyriitissä korkea Hg-pitoisuus 2) postvulkaaniset submariiniset malmit, joiden sulfidit ovat Hg-köyhiä (~uroko-t~~~~i). c) Hg:n esiintyminen sulfideissa on vähenevässä jarjestyksessä sinkkivälke-kuparikiicu-pyriitti. Metamorfoosin aikana sulfidit kadottavat elohopeansa (SK suu- remmassa määrin kuin CUK). Sulfideista pois höyrystynyt Hq muodostaa Hg-nalmeja sarrial.la alueella, mut.ta kauempana sulfidimalmeista.
Selityksenä sille, miksi Kuroko-tyyppiset malmit ovat Hg- köyhiä esitetään, että meren pohjalle tulleet hydrotermiset liuokset laimenevat sekoittuessaan meriveteen, seikka joka ei samoin vaikuta konsentraatiota vähentävästi varsinaisiin malmeja muodostaviin metalleihin (Cu, Pb, Zn). Mineraalien Hg-pitoisuuksista Jos sinkkia on saatavilla, rikastuu elohopea sinkkivälkkeeseen, kuta enemmän sinkkia, sita enemmän elohopeaa. Pyriitti ja kuparikiisu sisältävät paljon vähemmän Hg:tä ja pyriitti suo- sii sita kaikkein vähiten. Mutta ellei ole sinkkia eikä kuparia, konsentroituu Hg tällöin pyriittiin. Sinkkivälkkeen Hg pitoisuus vaihtelee 0.1-500 ppm, kuparikiisun II II 0.08-100 ppm ja rikkikiisun II II 0.05-100 pprn Uralin ja Pasific-provinssin analysoiduissa näytteissä. d) Post-ore-metamorfoosin vaikutus. Metamorfoosi pienentaa malmin Hg-pitoisuutta: metamorfoitu- mattomissa pitoisuus vaihtelee 1-100 pprn (South Ural), meta- morfoituneissa (vihreäliuskefasies) n. 1 pprn (Middle Ural) ' ja enemmän metamorfoituneissa (epidootti-amfiboliittifasies) 0.1 ppm. Tämä näkyy vastaavasti mineraalien pitoisuuksissa. Kanadassa (high grade of green-schist fasies) pitoisuudet ovat vain 0.01-1.0 ppm. Toteamus, että metamorfoosi pienentaa malmien Hg-pitoisuutta, tekee mahdolliseksi käyttää tätä elementtiä metamorfoosin indikaattorina. Tätä tukevat eräät kokeet. Kuumennettaessa näytteitä keskeytymättä 20-900 asteeseen, on Hg:n todettu höyrystyvän sulfidimalmeista lämpötilavälillä 300-600 (vihreäliuske- - epidoott,i - amfiboliittifasiekseri lämpöti.loissa). Tutkimuksissa Hg-anomalioista sulfidimalmien ymparil1.ä ovat elohopean maäritysalarajat 0.001-0.002 pprn (1-2 ppb) (Azzaria, Friedrich), kun maäritycalaraja 0KYZ:ssa on tällä hetkellä 0.03 pprn ja Porissa 0.1 ppm.
On selvää, että Hg-aureolitutkimus meillä.ei voi olla vertai1i;- kelpoista edellä,kuvattujen tutkimusten kanssa, asia, josta Sears varoittaa..' On kuitenkin jokseenkin varmaa, että Outokummun alueen kivilajit ovat moniin nuoremmista muodostumista tehtyihin tutkimuksiin verrattuna Hg-rikkaita. Onko täällä kyseessä alueellinen Hg-anomaalinen provinssi, joka liittyy syvälle maankuoreen ulottuviin murrosvöhykkeisiin, joihin Kuznetsov (1972) kytkee (according Smirnov) varsinaiset Hg-malmit. Näistähän ei Outokummun alueella ole kyse, mutta ehkä jostain vastaavasta ilmiöstä. Tämähän sopisi käsitykseen ofioliittivyöhykkeiden muodostumisen kanssa. YHTEENVETO Elohopeatutkimus on nimensä mukaisesti elohopeapitoisuuksien tutkimista, jolloin työn tulokset ovat kiinni Hg-analyysien luotettavuudesta. Kun liikutaan pienissä pitoisuuksissz, asettaa tämä analytiikalle erityisen suuret vaatimukset. ~ Poiminnat kirjallisuudesta osoittavat, että elohopea-aureolicn tutkimuksissa määritysalaraja on 1-2 ppb:n (0.001-0.002 ppm) luokkaa, kun se meillä 0KME:ssa on tällä hetkellä 0.03 ppm ja Porissa 0.1 ppm. Näin ollen perusteellisten anomaliatutkimucten edellytyksenä on analyysimenetelmien parantaminen. Outokummun alueen osalta analyysien luotettavuus koskee nimenomaan varsinaisen Oku-jakson kiviä. Kuitenkin nytkin tassa raportissa käsitellyt tulokset ovat antaneet mielekkäitä tuloksia. Sedimenttisten kivien, kiillegneissien, grafiittigneissien ja rnustaliuskeiden elohopeapitoisuudet riippuvat kivien sissitämien sulfidien määristä. Näistä köyhä kiillegneissi on myös Hg-pitoisuudeltaan köyhin, sulfidimäaran kasvaessz grafiitti- gneissien kautta mustaliuskeisiin kasvaa myös kivien Eg-pitoi- suus (mediaaniarvot 0.07-1.22 ppm). Eniter! elohopean mszrs
on riippuvainen kivien sinkkipitoisuudesta. Serpentiniittien Hg-'pitoisuudet ovat alhaisia, näiden tutki- misessa nimenomaan kaivattaisiin parempaa analyysitarkkuutta, jotta voitaisiin selvittää, millaisia nämä kivet ovat pitoi- suuksiltaan. Nyt saatu tulos ainoastaan viittaa siihen, että Vuonoksen serpentiniitit ovat muihin verrattuna anomaalisen elohopearikkaita pitoisuuksien vaihdellessa 0.1-0.2 ppm (mediaaniarvo 0.11 ppm, maksimiarvo 0.39 ppm), kun muualla pitoisuudet ovat n. 0.02 ppm. Jos nämä lukuarvot ovat luotettavia, ovat Vuonoksen serpentiniitit aivan poikkeuksellisia ja näyttää siltä, että niiden elohopea on malmista lähtöisin, sillä serpentiniitit ovat myös Co- (Cu) anomaalisia. Kyseessä on melko laajamittainen anomaliaalue. Miksi sitten muuten analogisessa Outokummussa ei ole saatu samantapaista tulosta? Tätä pohdittiin jo serpentiniittien yh- teydessa.(s. 12-13).Saattaa olla, että Outokummussa ei jostain syystä vastaavaa ilmiötä olekaan, elohopea on Vuonoksessa paassyt "karkaamaan" ympäristöönsä, tätä ei ole tapahtunut Outokummussa. Tämä selitys saattaisi olla mahdollinen, jolloin ilmiö liittyisi jollain tavoin malmien syntyolosuhteisiin tai rnyöhempiin tapahtumiin. Muut Oku-jakson kivet, kvartsiitti-karsi-dolomiitit ovat cerpentiniittien kaltaisia, mutta elohopeapitoisuudet vaihte- levat naissa enemmän. Tänä johtuu osaltaan siitä, että näme kivet usein liittyvät läheisesti mustaliuskeisiin, jotka nos- tavat niiden Hg-pitoisuutta. Toisaalta naissa kivissä tavktaan mal.min aiheuttamia anomalioita (Co- (Cu-) anomalioihin liittyen. Kaista kivistä valtaosa on juuri Vuonoksesta. Mulmicn osalta työ toi eräitä mielenkiintoisia lisäpiirteitä Keretistä ja Vuonoksesta. Keretin malmissa todettiin sen licvzosan olevan sinkkiin nähden Hg-rikkaamman kuin harjaosan, jota puolestaa Vuonoksen aineisto muistuttaa. Malmianalyysien vahaisyys ei e3ellytä pitemmälle menevien johtopäätösten tekoa.
Vihannin, Metsämontun ja Aijalan malmit ovat Outokummun malmien tapaan melko elohopearikkaita, verrattuna kirjallisuudesta saatuihin tietoihin muiden maiden sulfidimalmeista.. Vanhojen, metamorfoituneiden malmiemme pitäisi olla elohopeaköyhiä. Toinen ristiriita on siinä, että meillä mielellään tulkitaan malmeja Kuroko-tyyppisiksi, jotka kuitenkin ovat Hg-köyhiä (Ozerova, 1975). Malmien elohopeatutkimuksella voisi, Ozerovaa jälleen laina- takseni, olla merkitystä malmien muodostumisolosuhteita tut- kittaessa. Malminetsinnän kannalta ei elohopean analysointi nykyisellään tuo enempää anomalioita kuin normaali AAS-znalyysi. Faktorianalyysi, jota tässä tutkimuksessa on käytetty tulosten käsittelyssä, olisi enemman edukseen, jos analysoituja element- tejä olisi enemman. Sen puutteen näyttäa korjaavan koko heterogeenisesta aineistosta tehty analyysi. Tämän tuloksena malmit tulevat esille aivan omana "kivilajinaan", mutta esille tulevat myös malmien kanssa analogisesti käyttäytyvät anomaa- liset kivet saadessaan kaikissa kolmessa faktorissa positiivi- set lataukset, ilmiö, jota muuten ei esiinny. Elohopean jatkotutkimuksia voidaan nykyisellä menetelmällä jatkaa malmitutkimusten osalta. Mutta mikäli pyritään elo- hopea-anomalioiden tai laaja-alaisten elohopea-anomaalisten vyöhykkeiden t~tkimiseen~tarvitaan parempi analyysitarkkuus. Neuvostoliitossa elohopeaprovinssien tutkimuksissa (Kuznetzov, 1972) on todettu näiden liittyvän alueellisiin, syvälle maankuoreen ulottuviin murrosvyöhykkeisiin. Tässä mielessä elohopeatutkimukset saattaisivat laajentaa tietämystä Outokummun alueen syntyolosuhteista. Samoin niillä voisi olla merkitysta toisen ~i~urrosvyöhykkeen, "Raähe-Laatokan" tutki- muksis~a~edeseutt~massa sjr~ältä tulleiden nikkeli-kriittisten massiivien löyt&nisessz kuin myös Vihanti-tyyppisten malmien etsinnässä. Olari 29.12.1978 Maija Huhma
KIRJALLISUUTTA Azzaria, L.M. and Carrier, J.A. (1976) Mercury in rocks as a possible ore guide, Gaspé copper mines property, Murdochville, Quebec, Canada. J. of Geochem. Exploration 6, 331-344.. Grip, E. (1948) On the occurrence of mercury in Boliden and in some other sulfide deposits in Northern Sweden. SGU, Ser. C, 499, 3-12. - Friedrich, G.H. and Hawkes, H.E. (1966) Mercury halos as ore guides for massive sulfide deposits, West Shasta Disrtrict, California. Min; Deposita 2, 77-88. Hawkes-Webb (1962) Geochemistry in mineral exploration (pp 72.-73, 369). Kuznetsov, V.A. (1972) Mercury provinces in USSR. Internat. l Geology Rev. Vol. 14, no 4. Ozerova, N.A. et al. (1975) The mercury in sulfide deposits empaced on volcanic suites. Mineral. Deposita 10, I Sears, W.P. '(1971) Mercury in base metal and gold ores of the province of Quebec. CIM Special Vol. No. 11, 384-390. 1 i i I
v. F ~ A rrrrrrrrrrrrrrrr-rrrrrrrr ~ T ~ ~,- W 171 Tri l f t 17~ 111 In m [Ii Tri rrl II~ rr, iii m ri. m ni 111 II m 111 mi rii r r l m, ~ I rri I ~ I I ~ I I U ~ WTVTIUUTIVUVDUPVVVT UuVtUIiGti UV m ml m ~ ~ c ~ + w w, r r r r - r r r r r hi U O U Puh'CPwu +-+ +'.&.(+:wbjabou~\l,p +'WWCr.Cc~L1lr* a s s s ~ w ~ ~ ~ a ' ~ ~ ~ ~ ~ f + c w ~ ~ c ~ ~ p rrrr w ~ r r r + rr w Vi + b w b r r r r g:rrcic,lbbwur +O\U~DQ ILQ ~I\I-.JU~+'~VI * b * * * * * * * * * * b * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * & ~ c ~ ~ b - w ~ a ~ ~ ~ > i ~ ~ a ~ ~ ~ ~ w l u < w ~ ~ r i r ~ G ~ W ~ Q ~ ~ ~ ~ G W ~ ~ N U C ~ ~ U~CCOObGGUCciObOQUUOUC,UUt,bOC,bCVL,Ob V; F rurr~:~pr~rrrrrrrrr~~~rrrrrrrrrrrrrr r n nn-n-ri n n c C: rrrr i- r L <
P L x1 L.?
w t rrr crr WC, + U ~ + 9 9 0 U L ~ o ' & Q W - J W b W N b E. I L W C L N k W U O, W @ C ; + r PO O Q ~ + U S O W N O W D ~ ~ N L N ~ ~ ~ ~ & O N W P ~ N ~ ~ ~ I L Q
LISTA/MUST~T LIUS(:ET ( $) 18.12.78 SIVU 8 KTL ANRO RNRO SVIJYYS 0 < LJ cu ZN NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM :t; 1 4-22l:H B 45733 Q(J 574 144.30 s <.A 9 7 1184 53 0.02 0.55 0.15 4.221093 45 7 34 OKJ 574 1:.9.9) s SP 11 61 2013 99 0.03 0.50 0.09 42210~3 457 35 J<.U 574 154.40 s SP 8 48 1.460 69 0.02 1.15 0.14 4221J~B 45736 QI(J 574 1&2.8) s SP 11 71 2171 103 0.03 0.68 0.17 4221093 45737 OKU 574 1)9.35 s SP 9 59 1734 87 0.03 o. 85 0.26 42210~8 45738 J<.U 574 174.35 s KA 38 30 1095 151 0.03 1..12 0.05 4221098 45739 OKU 574 177.45 s <.A 28 22 1093 123 0.03 4.13 0.16 4221093 45740 OKU 574 162.80 s SP 23 12 2013 118 0.03 2.65 0.05 42210913 45741 OKU 574 18 b. 50 s SP 34 34 2352 143 o.o1 2.18 0.05 4221093 45742 OKJ 574 1~3.7) s 5P 12 41 1757 91 0.03 3.15 0.08 42210;}S 45743 J<.U 574 200.00 s SP 23 55 1793 105 0.02 0.20 0.05 't2210~b 45744- OKJ 574 2)6.40 s SP 25 52 1903 107 0.02 2.10 0.05 4221098 45745 OKU 574 214.55 s SP 13 34 1707 95 o.o 1 2. 23 0.05 4221091:) 4574o J<.U 574 221.90 s ) OKA 19 19 1137 60 0.02 0.25 0.20 4221096 4574-7 OKU 574 22 7.50 s <.A 24 16 1215 59 0.01 0.83 0.05 4221093 45748 OKU 574 234.30 s KA 46 14 2273 91 0.02 0.78 0.05 422LHB 45749 OKU 574 240.80 s \fl 629 2580 1194 97 0.70 1.1.0 5.39 4221093 4575J OKJ 574 2t.7.55 s Ml 362 900 310 31 0.35 8.10 5.60 422109o 45751 JK.U 574 247.70 s GRFKVT 115 96 2167 90 0.06 9.68 0.98 :t221j~b 45752 OKJ 574 24-9.25 s \fl 382 1510 484 40 0.28 1.73 5.45 422109B 45753 OKU 574 252.55 s GRFGN 70 143 90 31 0.03 4. 38 1.10 422109B 4575't J<.U 574 254.00 s TlKSP 22 34 1892 95 0.04 0.85 0.05 4221098 45755 OKJ 574 258.70 s GRFKVT 28 22 1439 80 0.03 1. 85 0.52 it-22109b 45756 OKU 574 2oo.OO s ML 324 1520 396 41 0.48 1.18 5.35 4221J~B 45757 OKJ 574 271.40 s 14L 220 820 409 29 0.21 4.75 6.16 4221 09!3 45758 OKU 574 277.05 s Ml 171 11.20 288 32 0.17 5. 60 4.16 42210~;) 72-13096 J<.U 552 249.10 s ML 155 508 170 28 0.16 2.75 4.50 42211JC A8) 02 PE 14 731.45 s 14L 232 1741 284 33 0.50 3.26 3.20..,.e... ~,~ ~.. ~ 422110: A7880 S~/PE 14 3+0.3:> s ML 90 790 319 23 0.06 4.75 8. 30~-,....a..a 422LlJC A7381 $~ /PE 14 344.50 s 14L 86 692 390 23 0.06 8.75 8.10-l.. 't -:a..&. ' '- 422110C A7882 SRI PE 14 345.60 s 'o\l 41 157 1.60 20 0.06 4.63 4.2o -s.;)... t... ~ ~.., 1 a... 422110: ~78B3 S~/PE 14 349.50 Ml 83 455 280 20 0.06 5.68 5.50 -~,-... ~.t.! 1 ~ t 422llJC A7884 SR/PE 14 352. bo s ML 89 174 122 23 0.10 3.65 4.80... t.t.gt -l..&" ' 1-- t e
LISTAIMJSTAT LIUS<EET C Sl 18.12.78 SIVU 9 l-4~- ~- ~ KTL A '4 RJ ~'l:(.o SYVYYS 0 KLJ cu ln NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % ft F'z... ~ 42211 oc A7385 SRIPE 14 3j6.40 s \1l 198 972 418 44 0.13 4. 75 6.70... "...,t. ~- 1, $) _ 422llJC AT886 S~ /PE 14 35 9. 50 s Ml 150 1085 372 32 0.15 3.78 8.20...,t,t -~. r ' ~ 422110C A7887 SR/PE 14 361.0) s <A 11 22 2183 99 0.11 1.40 0.24-0~ -, ' ~ 422110:: Ä 7888 S<-1 PE 14 36~t-.50 s T LKSP 8 24 2128 88 0.10 1.05 0.09 - ~ "" 01. 5g 42211JC A7B8~ S~fPE 14 367. 60 s SP 13 106 1719 88 0.06 1.53 0.20 ""'"...' ~-~...ta. 422110::: A739J SRI PE 14 370.70 s SP 10 19 2156 98 0.05 1. 75 0.05 ---L~... O')' o.ca. 422110C A7891 SR/PE 14 372.80 )OSP 13 32 636 84 0.04 2.95 0.07 -.~... -., G. G.'-1 42211.>C A7692 SRI PE 14 376.70 SP 10 15 2435 98 0.03 1.86 0.05-1~ 1 1.(o 422llOC A7893 SR/PE 14 330.3) s p 10 17 2210 100 0.03 1. 18 o. 10.,.. ~... 03. - Oe>l 422llJC A7894 S< /PE 14 383.00 s SP 4 11 2031 77 0.02 0.48 o.oa -~.~.; : _,.o 422110C A7905 SRIPE 14 424.90 s SP 3 11 2071 91 0.03 0.33 o.i o - 2..3 lf ~... 422110C t\7906 SR/PE 14 428.60 s SP 2 11 1935 78 0.02 0.28 0.13 -~.~ 'fco _,, ::.- 422llJC A7907 S~IPE 14 432.60 s SP 2 12 1886 71 0.02 0.23 o.o5 -l r '"'~ -1. r. 422110::: A7908 SRI PE J.4!tl6.oJ s SP 3 12 2182 76 0.02 0.25 0.12 -l. 0.t~ -t. ::;;. 42211JC A7919 SR/PE 14 473.20 s KA 5 3 4445 151 0.06 0.62 0.07 ~.. ~ <Oa Cä~ lt2211jc A7~2J SRI PE 14 476.6) s KAKVT 2 2 495 24 0.04 0.07 0.05- ~.,.., ~ - t.o 422110::: A7921 SRIPE 14 4-79.1) s KA 3 2 1672 70 0.06 0.16 o. 05 -l.c;, O'l... 1 42211JC A7922 S~/PE 14 481.10 s KA 7 3 3021 112 0.07 0.65 0.10- S ~~!;.-.,t 42211C)C A7923 SRI PE 14 483.60 <AKVT 12 2 2796 120 o.oa 1.70 0.10 't ~ - 00~ 1, B 422110:: A7924 SR/PE 14 485.50 KAKVT 5 3 1296 56 0.06 0.45 0.18.. 1,~... $' 1-221lJC A7~25 S:( 1 P E 14 487.70 s <AKVT 7 3 1346 56 0.05 0.45 0.05-3.?- - S"' '" :S.!) r 422110:: 4.7~23 SRI PE 14 4~9.7J s <A 12 16 1030 58 o.o8 0.37 0.14 -.l.o, - 9.t.~ lt2211jc A7927 SR/PE 14 494.30 KAKVT 7 2 2808 116 0.09 0.29 0.06 - t.. ~~ (f $' lt2211jc A7~2S SRIPE 14 496.80 s < VTKA 4 3 1790 89 0.05 0.25 0.14 -~.~ ~~ - 011 422110: A7942 SR/PE 14 5 + 5.o:l s SP 3 15 1725 75 0.05 o. 33 0.06... ~,, ~ - ~ 42211JC A7943 S~/PE 14 549.70 s SP 3 15 2044 79 0.07 0.43 0.06-J..S" " :s. -:.:. 04-422110C A7~!t!t SRI PE 14 553.20 s SP 4 15 2181 88 0.06 0.68 o. 05.4./.. ' ~ 422110C A7945 S~/PE 14 554.50 s SP 10 16 2099 117 0.09 0.88 0.07 OS" 1$" ;'"f 42211JC A794o S~ 1 PE 14 558.50 s SP 3 16 2140 81 0.06 0.45 0.05 - ~. '1 '1 - lr. 422110::: A794-7 SRI PE 14 552.5) s )P 2 14 2236 84 0.05 0.43 0.07 -l..~ G. - '1 42211JC A7948 SR/PE 14 566.50 s SP 2 15 2017 75 0.06 0.38 0.11 ~ ~. 't '1 ~.. ~ 422llOC A7149 SRI PE 14 570.8;) s SP 2 15 2167 79 0.. 04 0.38 0.05-2..~ Co - 1-- 422110: AT950 SR/PE 14 574.~) s s p 2 14 2140 79 0.04 o. 40 o. 05- <., ~ Co - ~ e e e 1~,
LISTA/MUSTAT LIUSKEET ( S) 18.12.78 SIVU 10 KTL A'4RO RN~O SYVYYS J KLJ cu ZN NI CO PB HG s c PPM PPM PPM PPM PPM PPM % ' 422ll::>C A7964 s~ 1 ~> E 14 631.60 s SP 10 15 2069 78 0.10 0.50 0.05-1.5 -.:S...!t22llJC A7~&5 SR/PE 14 635.40 s SP 8 1.3 1677 63 0.07 0.43 0 0 5,.._ ~. ~ -. '1 ~ 422110: A7966 S~/PE 14 6l8.8J s SP 8 15 2223 78 0.06 o. 48 o. o5-l.w - ~e.... a,. 422110C A7967 S< 1 fj E 14 642.30 s SP 18 13 2271 85 0.09 0.78 o.o8... l..,.s'" 42211JC A796B SR/ PE 14 blt5.50 s <A 20 3 1299 58 0.13 0.70 o. 05 - ~.:) _, 422110C ~7969 S:(/P E 14 647.60 s 00 12 5 2295 108 0.09 0.13 0. 0 5... 1. 3-1. l lt22ll:>c A797J SR/PE 14 649.30 s )0 16 4 4515 210 0.16 0.23 0.07 2.. ~ 1.~ 422110: A.7g7l SR/ PE 14 5)0.5;) s DOKA 16 8 4085 174 0.19 0.15 o. 05 1' t 'l 1, 1 42211JC A7972 S' /PE 14 651.70 s )0 44 5 6399 243 0.2.3 0.34 0.05 ~. c.... c1., t 42211JC A7~73 SR/PE 14 652.60 s )OSP 30 15 4153 175 0.18 1.55 0.09 ~." "" OJ.l, \.. 422110C A7911t S~/PE 14 655.50 s DOS P 10 5 1299 67 o.oa o. 44 o. os... 1.,.... r.,., 422110C A7975 S'/PE 14 656.80 s JOKA 23 5 1589 71 0.09 0.68 o.os... t.ta -, h."ti 422110C A797fl SR/PE 14 6b0.50 s SP 5 15 2283 11 0.04 0.35 o.os-~., Ob.... r 422110C A7977 SR/PE 14 663.80 s SP 5 15 2970 96 0.07 o. 53 O. OS...I L.. ~ 4.,. 422llOC A7g92 SRI PE 14 716.90 JOSP 23 3 603 44 0.06 0.58 o.o1....., 1 422110:: A7993 SRI PE 14 719. 7J DOSP 38 10 1773 69 0.21 0.63 0.01-1.. 4.. -l,'a. *'" l.. 4221lJC t\7994 S~/PE 14 721.20 JOSP 54 10 1725 65 0.09 0.75 o.08 t.t -1..,. ' :. 42211:JC A7~95 SR/ PE 14 722.8J KA 112 6 1414 66 0.17 1.00 0.13- -~- :-l,.,..a.' 422110: A799b SR/PE 14 725.00 s KA 126 20 786 55 0.06 1. 88 0.11-,, -.~.. ~ 1 G.!t2211JC A7997 St /PE 14 725.60 KGN 120 22 227 22 0.09 2.73 0.37-... ~,f.l ' 42211JC A799B SR/ PE 14 726.13 '4L 217 38 702 78 0.17 8.10 8.20 ~ t,g. '" ' l.s 422110~ 1\7999 S:( 1 P E 14 728.70 Ml 177 281 269 35 0.10 3.08 6.6o-:a.tt... 2,1-....$' 42211JC A8JOJ SR/PE 14 729.40 ML 203 336 362 37 0.15 3.40 6.20-1. G. -.2, e ~.~ 42211::>: ASOOl SRI PE ~ Ji,RFGN 212 166 302 35 0.13 4.35 0.47...,,... a..'" <.~ 422110: t\8003 S~ /PE 2 GRFGN 101 121 115 25 0.10 1.15 0.56-&f.~ -1.;. '!t22ll)c A9 J J!t SRI PE 14 739.50 ~ <GN 91 116 84 24 0.17 0.25 0.34-.c.,a,... t.a t -422204: A6483 MLJ 4 218.12 s ML 272 1752 316 31 0.62 8. 20 5. 90 lt22204c A648!> MLJ 4 228.90 s Ml 477 1754 485 29 0.45 3.70 5.60 422204C A!>4 89 MLJ 4 233.90 '4l 211 388 377 18 0.15 3.70 6.70 422204C 45833 OKU 575 28.10 GRFKA 289 97 1480 85 0.04 5.15 0.59 422204C 45834 OKJ 575 41.75 s KGN 198 338 532 41 0.03 2.28 0.38 422204: 459 35 OKU 575 ~2.55 s "'l 507 1860 289 41 0.12 1.28 3. 58-422204: 45836 J<U 575 162.60 s Ml 342 1050 324 39 0.os 3.25 4.91 e ' ' ' 2
r u L'I 4 5i \ AĊ w 1 Y 1 r- u C L'I ;ir II1 ni 4 V, F ~ ~ X ~ ~ X ~ ~ O % ~ ~ A X F ~ ~ u r ~ r r r r r r r f ~ r r r r r r ~ r ~ ~ - : - ~ ~ r n r ~ t ' ~ ~ ~, ~ C n n Cia 0 onn n-r L i- 0 0 XT 7. 0XA 7-T 2 Z D D &D D
D W rrrr 00 ~ i O - b ~ C + C h i m 0. a ~ u s s c ~ ~ s, 4 b C ~ r, 4 a b + + h. ' wz oc 0 C ~ ~ Q ~ ~ ~ C ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ W @ @ G ~ W Q + ~, N O Q > O O O
18-12-78 SIV KTL AIRJ RUdd SYVYYS (3 <LJ C U PPM ZN PPM CO PPM P B PPM HG PPM 44983 3<11 4+38!, J<J 449135 3KL1 ++YSs J<il 43353 13Kg 45U51 9KU +5352 OKJ 45353 OKd 43354 3<U 45355 O<J 45U5b 3KLI 45357 3<b 4535d OKil 45053 JKLI 95353 UKJ -5361 SKd 45362 3<J 4 34J 45064 OKU 433b5 3<U 45355 dkj +5067 3<11 43358 OI(J 45353 i3kj 45073 3<c, 75371 3iJ 45072 3K3 45373 JiU 4537+ i3kd 45075 JKLI 4537s dkj 43377 rj&j 45378 3<U 598-00 S KkT 531-83 S (VT 537-83 5 KVT 611-20 S <AI(VT 613-75 5 (VT 416-95. S KAKVT 6d6-35 S GFFGN 535-33 S KAKJT 697.70 S KC 733-53 S SP 710-45 S SF' 714.45 S 30 721.63 S 5P 727-43 S SPDO 735.65 S 3~ 7tl-33 S CP 748.90 S SPDO 752.35 S SP 755.03 S SP 7bleJU S SP 7s7eU3 S SP 773-00 S SP 779-00 S SP 732-35 S SP 766-00 S 794-33 S SP CF 793,d5 5 CF 835eUO S SP 839.33 S SP 815-20 S DG 821-43 S GkFKA 823-83 S OuS? 827ed5 S ML 3-06 9-06 0-04 0-04 0-09 0-14 0-24 0-04 0-05 0-03 0.02 u -02 0.01 0-02 3-32 0.02 i) -91 0.01 0-02 3-02 0.03 u-01 3.U1 3-02 3-03 3.33 3-01 U-31 0.01 0-91 3-32 3-03 u -79
rl r w L K L W 111 rll 11, tn m 111 n 111 w rr, iii rt1 tri 111 iri rn iii n m [II rri iii iri 171 iri m c ~, u, rrt cc.u \r, a w W w w ~ u W w w ~ W ~ W ~ ~ W W w w W W W w w ~ w C * h i C C, U O
C ~ ~ ~ ~ : G ~ ~ - ~ ~ ~ ~ ~ ~ S X ~ ~ Q S ~ X ~ ~ G. G ~ O G ~ ~ x r r r x r r r r r r r r r r r r r r r r r 1 : - ~ ~ ~! r r 7 0 r a ~ ; r r n n nnnn T, rin~
3 G ~ ~ c ~ G ~ ~ X ~ ~ G ~ 5 3 G, C ~ C ~ S Y 3 S - j S : X ~ 3 J) rox S C ca 3 S f r*g~t]mtif x rrrrr~~rrrrrrrrrrirrrrrr~r r nznn~i n n nnn n n s c Cj O O G ) O 0 0 CJ 0 7; Z r- 2 zzz Z z zzz r < 0-4 r
UV,V)V'4VJ+V,WWV)AF ~AF++9-lV,WV,V,ViV,WV'V,vIV~OS 7r ~ ~ ~ ~ r ~ r ~ ~ ~ u ~ ~ ~ ~ ~ g r r r r r u F 71 +++++z.ff?h C V, ui ++-i++rrrv) -0 o rrrrr D 77.7iFF rrrrr
SYVYYS ZN PPM CO P 8 PPM PPM HG PPH 4323% K3Ja6 +0235 &3~i8b A3564 U<J A3bb5 UKLi 133666 3<U A3557 OKJ 9366t3 OKU A3563 3<U A3573 dku 43671 3KU 83572 O<J A3673 3KtJ A3674 3<tJ A3575 UKU 43576 3KU A3577 U<J 43173 OKJ A3680 3KU A33dl 7i(3 A3682 3Kd U3683 3<cr ~35a5 UI(J 43686 DKU A3sd7 3<J 43588 OKJ 43b8'3 3KLI 83533 Ui(J A36Yl 3KU A3692 34tJ A3533 OKll 43594 3KLJ A3535 3<J A3595 OKJ S YL 144 S ML 116 S YL 21) 5 S ML 32 1 S ML 245 S GAF<A 189 S ML 564 S JGFdVT 109 S GFFAVT 140 S ML 23 3 S GkFKA 3 1 S GFFKVT 139 S SbFKVT 5 1 S <LDL 39 S SP 14 s SP 22 S <L3L 9 S SP 5 S SP33 3 1 S GFFKVT 408 S KITKA 124 5 GFFYVT 430 S KVT 360 S (VTKA 1700 S GRFKVT 1200 S K VT 3700 S < PT 2000 S Kfi 830 S KA 64 5 JOKA 151 S KVIKA 87 S I(LTKA 21 5 (VTYA 27
r C1 C w F rn n-i -i
~ A ~ G ~ C ~ A G ~ ~ W W % ~ I ) ; I G ~ C ~ C ~ ~ G ~ O I J G I ~ ~ + : X + : ~ A ~ I, ~? C ~ ~ ~ * B ~ ~ < ~ r t 3 ~ g < f ~ r ~ m x ~ r n ; 7 r : 3 ; ~ ~ t. 2 p b 1 ;. < r. r ~ r r ;icx~i-n+-n;n in nnn nnnn innnna c <-=ax7ixr ;k XFO 7;*x;k CI c, C. F r -l*c<99 < <<Z +=-=<< ZZZ< 1-4 0 1 44-4-4-ll -l C
SYVYYS Ci <LJ CU LN PPM PPM tu 1 PPY Cil PPM PB PPM HG PPM 1~539 UiJ 145+3 JKJ 1I541 3<d 1tS'+2 J ~ J 14543 3Kcl 1+54'+ J<d 1 4 JKJ 165+6 OKil 14547 3KJ 14548 3 & ~ 1t549 3<3 1k553 dkj 1~7013KU 1+73Z J<U 14733 JKJ LI704 Ji(U 14735 OYJ 147r)b 3Kll 14707 J<11 1+733 L)<J 1+709 3KU 1+713 3<lr 1G711 EJK3 14712 OKil 1+713 SKJ 1+714 dkci 14715 3<11 1G715 D<J 14717 JKil 1+713 3tcl 1i713 3KJ 1-72.3 i3&d 1+721 O<J 39-10 +U*22 43-93 68-63 55-15 bd- 84' 5 4.33 b7-99 68-89 70.22 77.57 53-06 34-59 91-32 j3-87 97-22 131.85 13~155 108.00 111.72 115-25 12 1-23 1L6 14 130.78 134-10 135-53 1+1-98 164.73 lt7.23 151-70 132-70 155-28 156.94 S YL 215 850 S KGN 357 1820 S SkFKVT 24 31 S <VT 26 5U S GFFKA 33 29 S (VTKA 74 57 S <VT 24 20 S GC1FKA 118 213 S <A 12 10 S 5P 26 24 S SP 22 51 5 SP 27 53 S KLOL 7 7 14 s SP 42 4b S <LOL 92 19 S SP 13 36 5 SP 22 52 S KLi3L 277 61 S SP 15 36 b SP 48 55 S 5P 135 60 S SP 41 52 S SP 55 49 S DOKA 123 28 S (A 64 8 S i(a 613 70 S ACFJOKA 60 19 S SkFiA 147 67 S KVTKA 53 0 42 S SPU3 59 18 S (AKVT 22 3 5 SFFDUKA 8 5 9 S < VTKA 6 1 12
IUW iu 9 + T: r r w r r r n r D T) ~ ~ ~ ~ ~ h r h : u r r ~ r ~ ~ r w ~ a @ ql ~ ~ C ~ D r W ~ ~ ~ I U ~ Q W W W ~ ~ ~ C ~ W W ~ W ~. ~ @ Q, ~ O W r tu r 0% m O OWW r 4r069r U ru a r r r r u C r r r w r C r N r ~ & P 0 9 C N O O O w w ~ gz 0 h i ~ ~ 0 4 W 4 N @ ~ a 9 W 4 N 0 & O C i : W ~ w 0 ) 0 4 O 4 0 @ t, C r - 0.
SYVYYS 0 YLJ CU PPM ZN PPM CO PPM P B PPH HG PPM 1+750 3KU 147b1 3<11 1'+757 OKd 1i763 3KU 1i764 i)<j 1'+755 3Kd 14766 J<d 1'+757 a<j 1~7743Kd Ii775 3<J 1'+775 9KJ 14777 3KU 1i77Y 3<J 14773 JKJ 15780 3<d 1+781 Or(J 1+7d2 JKJ Ii783 I<il 1+784 OKJ 14785 dktl 16784 OKJ 14787 OKJ 1+7i3B 3<U 1 Oi(3 16794 36tl 14791 3<U 1'+732 3KJ 14793 3KL1 1479% OKJ 1.+735 LIKU 14796 3<11 1'+797 3r(~ 1+7313 Ditu 71-34 74.73 7a.57 8L.4b 80.64 3 1 8.2 ' 90058 34.28 12i0Ld 12 3.68 129.71 130.57 131.37 133.51 13 5. 42 138055 1'+0.35 142. 23 147-96 151.75 153.53 1JSo8S 162.53 lsb.98 173.23 17 50 68 179-36 185.00 lii8.85 135.35 199.46 23i>o73 201.95 S i(vtka S AA S SPD3 S K VT S KVTKA S (VTKA S SkFKVT S (VT S KA S <A b ( A S KA S <A S KA S KLOL b (A S KLOL S <A S <LOL S KLOL S rck S SPDO S SF S SP S SP S SP 5 SP S SP 5 SP 5 SP S SP S IGSP S Kk b2 65 85 57 45 41 60 79 38 3 268 2bti 453 L 167 46 U 23 3 56 7 30 7 337 243 37 7 52 0 330 88 9 2 10 1 96 9 7 10 5 96 100 97 69 16 5
C3Cll-i 7FfiA CLC r -P w CD rrr r N W lu 9 + & 9 Q ~ 4 4 ~ r ~ 6 m N 0 o N ~ r @ ~ ~ ~ o Q * c! SZ w 4 r a W r ~ + ~ w m ~ 1 a ~ + 4 o ~ ~ ~ o + ~ o m + ~ 1 o, ~ ~ ~ ~
KTL ANRO kn.il3 ZN PPM Ct3 PPM P i3 PPM iig s C PPM a x 1'+315 0<3 lc816 dku 14817 3<ci 1431 Y ClKU 14619 3KU 1+323 3<U 15321 DKJ 14822 Okll 1'+323 dr(d ilta24 3KJ 14825 3<U 1+BZb ui(u 14827 3k11 14328 3<U A3145 3KJ 45140 JKU A5147 3<J A5148 i3kd 14829 3<u 1+933 UYJ 1+831 OkU 14532 J< J 14833 UKJ 1I834 3KU 1+935 OK3 14356 3KJ 1413.37 3<U 11333 J<J 1+840 JKU 1+341 J<iI A598+ JKJ 49385 ilku A3385 di(j 148-29 S <A 1+Y.73 S KLO1 153-17 5 SP 15b-42 S <A 158.53 S SP 16L.65. S SP 135.23 S DO 199-27 S KLT 155.13 S <VT 139.38 S KVT 201057 S KVT 210.51 S <VT 214.42 S GhFKA 217.33 S 4VT 222.47 S SP 2Ld-39 S TLKL 234.04 S SP 239.i38 S TLKL 242-12 S KA 248.d5 5 SP 2 1 7 S KA 255-95 S SP 263.13 5 SP 252,dO S SP 269-30 S r(lt 270.37 S KA 273.95 S SP 277.37 b <A 233.25 S AVT 283-70 S 3tiFGN 7-93 S YL 10.43 S ML 1+-95 S YL 33 43 67 23 17 40 52 587 243 243 9 16 3 1 16 40 11 51 49 58 52 57 54 64 41 17 13 27 47 9 1 473 1335 1052 Sle
'0 rl-r r WC r t - r 9 0 30 Nmmk@4rQC+N*NW.pCrmm4NWj.Wmj.@OOGVioL ~ o ' ~ a ~ + ~ ~ a ~ ~ a ~ ~ ~ o ~ ~ a ~ ~ c + m ~ 0p00000O0~0000000p00000000~00~0~~~~~ *. * #. *. 0.. m m *.... * m m.... &en F-' C O O ~ O O ~ ~ O Q O ~ O ~ ~ O Q O ~ ~ O O ~ m ~ O ~ O ~ ~ Q + W ~ ~ M ~ ~ V ~ O ~ ~ ~ M 0 ~ ~ O r h, 0 + U'
Gl UI Vl V vl U w u WF w UI u vi ui vi UI vi U' UI u UI u UI " U8 UI UI Wl UI UI u LI, u -++44w*w++w+4u44+4+4+444+4+*4+*++ 0.0 V'OQ.O'~.CFO~'V'O ~V'O.CFO~~C~PCPCFO cp0'0'(2'0.0'u~ocp~
< TL 41iaa P Y ~ O SYVYYS o KLJ CU PPM ZN PPM CL) P 6 PPM PPM HG PPM S YL S '4L S YC b ML S YL 5 ull S ML 5 '4L S '41 S ML S YL S ML S M l S YL S ML S CGhJ S GRFGN S ML S GiiFGN S ML S IYL S YL S ML S YL S YL 5 ML S YL 5 ML S ML S UIL S ML S YL S YL
KTL Ahk3 3Vi3 SYVYYS 0 KLJ CU PPM ZN PPH LS PPH P t3 PPM HG PPM 348.75 363, 30 33.33 17.90 21*+5 2eo5.3. 56.70 277.90 230.~5 538.90 553.3% 557.34 383oiJO 332ob3 jy5,t)u 399.83 '+;13*93 4i17.00 41 1.13 414. 50 417.93 62U.83 422.93 SL4.14 5lb.23 618.66 95.35 li)1*83 14.45 17.+3 19.70 22.13 25-93 S Ml S YL 5 YL S YL S YL S ML S YL S 'IL s ML S Yk 5 YL S ML S SP s 5P S s SP SP S S P 5 SP S SP 5 SP S SP S SP S TLKL S YL S ML S YL S il S ML s YL S!4L S ML S YL b ML 0.01 0.31 0.13 0 01 5 0.08 0.14 0 020 ilo05 0.94 2 094 0-05 0-04 3.02 0.02 0.i) 2 3.02 0.02 0002 i). 02 0.02 0.02 0.02 0.02 1. 25 0.44 0.34 0.52 0;35 3.33 0.18 0091 1.07 0.15
SYVYYS Ci3 PPM PB PPM HG PPM S YL 282 S ML 193 5 ML 346 S <A 114 S T LKL 17 5 TLKL 11 S TLKL 12 5 TLKL 16 S TLKL 29 S TLKL 60 S ML 313 S YL 228 S ML 383 5 SPFKA 112 S YL 431 S K A 267 S GFFKA 160 S GHFKVT 5 7 S KH 122 s YL 577 5 ML 600 S ML 524 S UIL 686 S KA 472 S i A 1001 S KA 455 S KA 118 b <kbi 68 S &kdk 29 S 1u 28 5 TL<L 29 S KA 64 S <AML 656
A G > C I ) X G > ~ 3 G ) 3 ~ ~ 3 S X 3 S Xa S r x m r r r r r a r r r r r r r r r r r nnn n n -r c OoO 0 CJ 0 zzz z z r
GEOUETRISET KESKIARVOT J4 HPJDNNAT/K4HAJ/MUSTAT LIUSKEET 09.11.78 SIVU 8 K TL R LUYY CU (PPYI ZN (PPM) NI (PPM) CO (PPY) HG (PPM) S (%b C ( X ) K A HA J K A HAJ K A HA J K I HAJ KA HA J K A HA J K A HA J
GEOYETRIS ET KESKIARVOT JA H~JONYAT/YAHAJ/MUSTAT LIUSYEET 09-11.78 SIVU 6 K TL R LUKY CU (PoY) ZN (PPM) Nl (PPM) KA HA J K A HAJ K A HA J
... Z n 0 0 c rrrrrr crcrrrr- crrrr rr rrrr. e. e..... a e. b. *. b b b I r r ~ W N P N Q WaSPcoUIWr 4 ~ - N m r & 44rP P C 0 0 0 0 0 ~ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 p 0 0 0 0 ~ O f ~ O O O O f O...*...... x 0000r00000rr0ar~~r~0a00a00~00~~00 r ~ ~ ~ ~ w ~ ~ ~ u l * w m ~ r r N e ~ ~ 0 ~ ~ ~ ~ w w ~ i ~ ~ O r N e N + N O + 9 r ~ 9 r E C O O W W V I * P o N a O O m m O Q n 0 '0......... x - c rr~rrr rrrrrr-r Nrrrr rn rrrr X w W C r a W a W~**WQNVI mf.iywui UIN 9900 P UI w S N r W r r O Q S w r 3 W WudwW* w r 9900 C W r.dnnnm WamUlNOEm rocpnc mw eg.00 * x m r N N r r w w rriwnnrn+ji WrNmN tur rr-r E O................. b... x -4 PwDN+~ 9 * 9 r m + ~ 1 + ~409-9 m wwoo P 4 9 9 ~ onr4n~en 9 ~ ~ &mviwn VIr 0000 L
ARITMEETTISET YESK14RVOT JA H4 JONYAT/KAHAJ/MUST4T LIUSKEET 09.11.78 SIVU 4 KfL R LUKM CU (POM) ZN (PPM) NI (PPM) CO (PPY) HG (PPM 1 S (Ii C 4 % ) KA H4 J K A HAJ K A HA J K A HAJ KA HAJ K A HPJ i( A HA J
rrr-rrrrrc r rrrrrnrr rrrr M * W v J f ' Q W m 4 U l P Q W N NCDCO*Lll*r4-L7W NNr 4WaP W ~ P O 4 u ' ~ O ~ N ~ m * m c o ~ f ' ~ w w ~ 9 c F o ( r 3 3 @ m ~ r ~ 1 w m f. N W ~ W O N ~ ~ Q ~ O Q U ~ ~ ~ P ~ ~ J ~ ~ ~ O ) W ~ V ~ b b b * b * b * * b * * * * * * b *. b. * * * * * * * b * * * * * ~ O ~ W ~ P ~ Q P ~ W W P ~ Q ~. O N ~ O ~ W C ~ : P L I ) ~ ~ ~ O O
4s TTYEETTI SET KESKIARVOT JA YA JONNAT/KAH4J/MUSTAT LIUSKEEI 09.11-78 SIVU 2 R LUKM HG (PPM) K 4 HAJ 11 5 78 1 1 2 14 3 109 6 4 5 4 6 h 7 2 2 8 13 9 12 19 4 4 11 5 2 34 3 1 1 2 1 3 9 4 5 6 6 7 10 R 6 9 R 1 0 4 0 R4 1 2 2 33 3 9 6 19 5 15 6 6 7 2 R 16 9 10 0.011 0.114 0.072 0.674 0 002 1 0.050 0.013 0.013 0.052 0-016 0.035 0.012 0.535 1.072 0.029 0. 045 0.035 0. OOR 0.005 0-019 0.383 0 002 1 0.112 0-872 0.048 0.252 0. 127 0,064 0.210 0-013
Liite 5 Kivilnjirylirnitt6in (Klr) ja liarttalehdittäixi Klr K.t1. K pl Cu Ln N i.c o 11 t3 S C N~/CO 1 4222 46 44 68 54 17 0.07 0.27 0.31 2.17 1. KG!J 2. GRFGN 3. ML 4. KVL 5. GRFK1JT 6. KAKVT
IIG-TUTKIMU,S II. Näytteet 1:100 000 karttalehdittain Liite 1 OKU-alue: 1949 kpl, joista 551 kpl ML l Muu Suomi l : 84 kpl ML, 28 kpl OKVI (malmia) 2061 kpl
Liite 2 H G - T U T K I M U S Analysoitu jen iisyttcic1c:n jakaantuminen eliiei ttein ja kivilajcittäin. 1. KGN 2. GRFGN 3. ML 4. m 5. GRFKVT 6. 94.6 % naytteista mu-alueelta, naista 1-3 ryhmien kivi3 37.2 % 4-9 --- -n- 33.8 % 10-11 -"- -n- 28.0 %.12 -m- _"- 4.0 % 7. KA 100.0 % 8. KAt GRF-, KRB-, KLO-pitoirien 9. W + GRF-, TLK-, SPCO 10. SP + GRF-, TLK-, KRBSP 11. TW, KLOL + GRF-pitoiset 12. MA, HAKVT + GRF-pitoiset.. Ktl A l u e! I I ~. I I I ~ 5 ' 6 7 8 9 110 1 11 121YhtI % 1 1 7 1 0.35 1 4212 11 Saimen ja Retula 1 4214 03+07 ' Saunalahti + Kn 18+1 0.97 i i ' 1 I 4221.03 ( Pal-kti 2 7 i i j 9 4221 09 / ~uojärvi 1 1 24 4 11 34 2 2 : 95 164 8.41; 4221 10 : Petajajärvi 8; 8 2 jl(~); 66: 3.38; l 4222 04 ; Ilaljasalmi i! / 5 16 11 181 51 78: 4.001 4222 07A.C Viurusuo 1 1 91 4 12: 32 19 201 841 51 319 16-16 4222 0 7 ~ 1 Outokumpu I 21 33 96 19: 1 5 6! 2. 16 10 / 71 1 8 / 59 ; 337 17.29 i 4222 11 j Vuonos 62 106 60 j 86 45 1 80 52 15 i i 1 3 1. 4222' 12 j Mustarimpi I, 4223 01 Leppälahti 3 ; 3; 0.151 / 4224 02 Sola (ja Horsman+ho) 1.23! 4224 03 ( lylylahti 1 2:, 0.25 1 i I 4224 06 1 Viitalahti 1 10 1 11) 0.561! 4311 04 ; Valkeinen 1 1 i 4. 0.20 / j 4311 05+08 1 Kokka 9 1 1 j 1 l,! I " 12! 0.611 1 4311 06 Lo~omäki 1 9 / 0.46 1 / 4311 10-11 ] Miihkali! / l o! : j 11 25i 1.281 1 4313 01 1 Lipasvaara 57! : i 8 3 3! I 1 1! l 79' 4.05: ( 2434 -- 7-- I I I Hammaslahti I Kotalahti Suomussalmi 6 2 1 11 j i i281 28 Kansannaytteet 3?! 132: j j 1 j i
i - KA (7) 169 kpl Liite 4a GRFGN (21 301 25 l23kpl GRFKA (8) 110 kpl - 30- ML (3) 25-551 kpl 20-15 - 10-5 - 0-,,""', 3,,,,",,, ' 2 0 DO (9) 54 kpl SP (10) 540 kpl 2 0 15 GRFKVT (5) 110 kpl 3 XAKVT (6) 25 70 kpl i klla (12) 77 Irpl
Liite 4b 3 GRFKA -1 (8) 110 kpl DO (9) 54 kpl 20 1 GR!:KLtT (5) 110 kpi (11) 86 kpl MA (12) 23 701;~: 77 kpl 20
KGf.1 (1) 51 kpl 15 10 0 r 10 0 - 'Jo- KAKVT (6) 25-70 kpl 20-15 - 10-5 - 0 T- jo0 10' 10 jo3 1c4 i TL-KL 86 kpl 20 KAIKKI ( i-791 i949 k ~ ;
35 J 30- KGN (1) 25-51 kpl 20-15- -I,, -.II" GRFGN (2) - KA (7) - 169 kpl 1 t--hv-- ---"---, 7 fiq nllll:,,, r-rmq-7- KVT (4) 88 kpl SP (10) 460 kpl ~r tv---r-r-nr ~mnr -T- GRFKVT (5) 110 kpl KLOL (11) TLKL KAKVT (6) 70 kpl 3'31 KAIKKI (1-12) 25 1949 kpi 2u 1
KA (7) 169 kpl 30] GRFGN (2) GRFKA (8) DO (9) 54 kpl i 10-5 - - 30- KVT (4) 25-88 kpl 20- - 15-4 10 - d 5 - On-rTiil 4,,"ta', ' 1,""'I 1 ' - l-r
- -\ Ari ]eettiset ja geomct~iset kesk. Evot 1.?o 000 karttalehdittiiin. k 'II K t l Lkrn Cu Zn Klr = kivilzjiryhrnat 7-12 A i'. = ~riti~eettinrn keskiarvo G = geo~etrinen keskiarvo
Ktl Lkn 4221093 1 CC 42220I.C 07A 07C '"7D 71.4 lic 4221093 i OC 422203C V '7-4 9 '7 c 373 1 7-4 1:c L '> 9 7 r\o'? y<-l U,d -:,P, v'u 4.7 422~:~;~:~ 13 *! J.. 9'ïC 3 '7D?? q. 1 Ii -3: 1 Ii,,P 4221 $93 1 OC: 422204C 07A o:/c,-/ D,' i i z? 11C 4222C4C C'7h 0'71)?YA 77'3' 4222C?7;1 7 1A I1C
Liite 7/1
Liite 8 Faktorianalyysit Correlation coefficients Rotated factor matrix Cu 1.0 0.57 0.12 0.72 Ryhmät 1-1 2: zn 0.74 l.o 0.73-0.21 0.53 Nl -0.18-0.37 '1.0-0.06 0.89-0.26 Kaikki CO 0.45 0.~8 0.62 1.0 0.10 0.88 0.36 Hg 0.66 0.66-0.17 0.22 1.0 0.30-0.C6 0.86 1949 kpl S 0.76 0.74-0.C5 0.56 0.60 1.0 0.e3 0.17 0.41 Q 0.38 0.64-0.58-0.44 0.4'2 0.44 1.0 0.68-0.65.0*11 Ligenvalues (ci;.rr,iilatlve 96) 51.18 80.82 87,29 Eigenvalued, 65.e8 77.41 86.21 Cu Zn Nl Co Hg S C Pl F2 F3 F4 P5 0.33-0.C4-0.16 0.21-0.87 Ryhmä 3:. cu 1.0 * Zn 0.59 1.0 0. 24 0.44-0.47 O.C.5 -ci.59 ML Ni 0.51 0.52 1.0 0.89 0.20-0.22 0.10-3.15 CO 0.61 0.40 0.67 1.0 0.80.0.01 0.01 0.26-0.39 551 kpl Sg 0.40 0.52 3.32 0.25 1.0 0.11 0.08-0.93 0. 19-0.17 0.44 0.42 0.42 0.46 0.40 1.0 0.22 0.15 -C. 21 0.91-0. 18 c 0.21 0.45 0.30 0.20 0.25 0.29 1.0 0.11 0.96-0.~8 0.13-o.ca Eigenvalues 50.27 64.40' 75.52 84.44 91.23 Cu Zn Ni Co Hg S C F1 P2 P3 F4 CU 1.0 0.87 0.20 0.00-0.13 Ryhmat 4-9: Zn 0.58 1.0 0.78-0.17 0.27-0.23 KVT -KA -DO i 0.14-0.03 1.0-0.02 0.94 0.05-0.03 - Co 0.61 0.20 0.59 1.0 0.1 0.75-0.11 0.04 lig 0.30 0.34 0.11 0.11 1.0 0.18 0.06 0.11-0.97 601 kpl S 0.64 0.57 3.23 0.49 0.23 1.0 0.82 0.23 0.10-0.04 C 0.19 0.35 0.01-9.00 0.24 0.21 1.0 0.15-0.00 0.47-0.10. Eigenvaluea 41.72 62.61 75.55 E6.25 Ryhniät 10-11: Cu Zn 1.0 0.27 1.0 S1'-KLOL-TLKL Xi co -C.29 0.43 0. 0.25 1.0 0.39 1.0 Eigenvalues 30.84 51.12 57.39 78.84 ~5.2: Ryhma 12: l.;a 7'7 kpi
Elohopean korrelaatiokertoimet eri faktorianal-yyseissa P 1-12 (1949 kpl) Kivila j iryhrnat 1 ---12 1. KGN 2. GHFGN 3. ML 4. KVT 5. GBFKVT 6. KUVT 7. KA 8. KA: GHF-, KRR-, KLO-pitoiset 9. DO + GHF-9 TLK-9 SPDO 10. S1' -k GRF-, TLK-, KaBSP 11, Tl,KL, KLOL, + GHP-piA~oiset 12. MA, W V T + GRF-pitoiset
Liite 12 Faktorien lataukse t eri faktorianalyyseissa Ryhmät 1-12 (1949 kpl) Ryhmät 1-3 (725 kpl) F1 : C ( 0.92) S ( 0.76) Zn ( 0.72) 3'2 : CO (-0.94) Ni (-0.75) Cu (-0.68) F3 : Hg (-0.94) Ryhmä 3 (551 kpl) Ryhmät 4-9 (601 kpl) Ryhmät 10-11 (546 kpl) FI : Co ( 0.91) Cu ( 0.67) S ( 0.36) P2 : Ni ( 0.95) Co ( 0.29) P3 : Hg ( 0.96) S ( 0.36) Cu ( 0.29) P4 : C (0.98) F5 : Zn (-0.92) S (-0.57) SU (-0.28) Ryhmä 12 (77 kpl) ~1 : CO ( 0.95) S ( 0.91) Bg ('0.49) ~2 : Zn (-0.93) He (-0.71) F3 : Ni (-0.95) P4. Cu (-0.95) Hg (-0,331
F 1 Liite 11 Faktor ipisternaaradiagrammi F1 - P 3 Cu... -. -3--2:.* ti N i :--*.e.-...-' 4 2 3 +* +5..-2 4222 07A, 6?13 4222 qla, l7c.. -3 4'313 d/b F 3 p -4 +SP >r VLOL,TLKL i NAI 6kU HA,!koho5 0 HA, HHhbi;
Liite 128' NNN- N(\I(UF NNNM -3 cf cf e
i d VIe6 *d 7 d.(oca' rnr 9 4 * * * * * 0 X N O 4 O d *dm **O 9 m Nd * * * * * NNN d(y f-nn rcm NVIO VId * * * * * m c i ~ NN.d 0 d l k r-i 0 d d! m m + a s o m @. o k C d S r - i S O O ' r-i d. d S 4 4 2 3 3 4 * * * * * orn ODSM e D 6 N ** QNO mm ONa' *QD * * * * * dd cndd 4.a 0 al mcu zco.ml-oln W * b l - b
Liite 17, 4222 0'1 151 kpl Viurusuo - Oku 'HO (PPIi) ' IHO (PPM)' WJ I - Y) - 16-10 - u- te - ls - - 4221 09 93 kpl - Juo järvi 'HO (PPI.1) ' 4222 04 18 kpl Maljasalmi Prekvenssijakautumat Ser2entiniit tien elohopea
Liite 14 SP-KLOL-TLKL (546.kpl) 3 y3 42211OC 4221 09 B Petä ja jarvbz Juo järvi +A - 1,.$.4':. f: ** *: **** 1 :*' C*. Outokumpu 1
Liite 15
WONOKSEN JA CUTOKUW SERPENTINIITEISTA Ni-, Co- jr H~-ARITMEETTISIA KESKIARVOJA Reik:! Syvyysv%li. Pituus Anal. Ni/ka Co/ka Ni/b m m kpl Sijainti Vuonos, y : 194.00 ' Malmin harjan jatkeen piiy111 -w- -- psa11a. b~tokvmpu, Trustedtin leikkaus -"- p.'ikill& -II- -": -"- -", -II- liepeen jat.kaen p5allx -"- -"- jatkeella -"- harjan alla harjan pay11a -11- -11- p3ä115 -"- -18- -'L -'lalla Keratin leikkaus Oku - 87. Oku - 94a harjan palilln -3- -1'- -- alla psaila -11-1 iepeen ptigllii -"- -11- -11- -"- -"- alla -II- jatksilla --,".. 1,
200 T + 200 t- -1 +200 K 1122 +280 t- -i+280 -i +320 ' Keretti Leikkaus 75 1:1000
Liite 19 Zn PPm Outokummun ja Vuonoksen malmien Zn-Hg-suhteita Keretti, L75: K1116, K1117, K1118, K1122. 11 " Kg44 (osittain malmiutunut mustaiiuske) Keretin leikkaus: Oku-94a 0 11 11 Oku-98a. Vuonoa Miihkali (1 näyte) -
Liite 2C Outokummun ja Vuonoksen malmien ~nj~lg- ja C-suhteita 1 Oku-94a 0 K941, K1654 #$;<1124 o Oku-98a Kg44 A Vuonos. v Eliihkali
Outok~mnun ja Vuonoksen mal~ien ~n/~g- ja S/C!o-suhteita b- Kg44 A Vuonos r Miihkali - #. 3 D joo Znl Hg ' 1 1 - I I I I. 1 1000 10'000
Liite 22
Liite $3 Zn ppm Malmien Zn-Hg-suhteita Outokumpu, Vuonos Vihanti Aijalo
Liite 24 0 Zn-Hg-suhteita Ruotsin malmeista 0 Boliden (Grip, 1948) II Zn-rikaste A Pohjois-Ruotsin esiintymiä (Grip) A O II II Zn-rikasteita J.Saastanoisen näytteitä (1976) (Garpenberg,Ammeberg,etc.) ml II II Revlidmyran m2 II II Renström / II, Kristineberg II, Falun II, SiLvberg
I i 7 1 1 7 b ' r 2 A ', t ~ r > r r 4 ~ J ~ L 1 x 7-7 ~ 7 i r ~ ~ -i-i-4+-l-p \ T 2 F-iL-2 --,< p>c/ *-17.LP r? r ww<fi -r-~kri.-t+i;~~i %Ii G- ql- Z-UWC 7 L L,Z 3- -i L c ~ L Z L L ; Z ~ C i ; r L I r - =, ; < c ; v ~ L > C C C P ~ I r r - r? c 7 r p r rr 1. 1 7 c n 7 1: 3 ir <cc<<tlll2 I K U +. > F i n-r11t4 3 >&-PSjLP r'11vl -i F- & L; \\\ \\\\\\~-id d c, L A. & C h r L u C I UI b S Cyrr+- I 0 x x J 2.*... C C C G G C C L r C C G C C C - C C C C C O C C C C L C c C C C C. b *.................. CCGC,C<;C.,C h \ i. C C i f ' C C C C C O C C j C C C, C, C L L C C CC C>$'O@LP\ r - + -. C, C h h w r + r r h C I \ ~ b + P u V C L - r r h r W r