0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS

Transkriptio

1 -- 0outd<umpu m RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola Jakelu... GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS Kisko, Iilijarvi Karttalehti A

2 RAPORTTI 062/ A/MK/96 Martti Kokkola Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusalue sijaitsee noin 3 km Kiskon kirkolta ESE ja 1,5 km Orijarven kaivokselta luoteeseen Maarijarven pohjoispaan ja Iilijarven valittomassa laheisyydessa. Tarkempi sijainti ilmenee raportin etulehdelta ja liitekartoilta. Aijala - Orijarvi jaksolta tunnetaan lukuisia kultaviitteita. Iilijarvelta on pyritty aikoinaan louhimaan kultaa ja sielta tunnetaan lukuisia Au-pitoisia kairausleikkauksia. Niissa kulta ei kuitenkaan nayttaisi noudattavan stratigrafian suuntaa. Nyt tehdylla tutkimuksella pyrittiin selvittamaan kohteen moreenin kultapitoisuutta seka sita noudattaisiko kulta jotain tiettya suuntaa ja olisiko silla toistaiseksi tuntemattomia pitoisuuskeskittymia alueella. Naytteenoton suoritus ja analysointi Tulosten tarkastelua Naytteet kerattiin valisena aikana SM0Y:n kahden miehen naytteenottoryhmalla Juha Salon toimiessa etumiehena. Alueelta kerattiin yhteensa 104 naytetta noin 5Ox50m verkkoon. Kohde on melko hyvin paljastunutta ja syvimrnat kohteet sijaitsivatkin Iilijarven rannalla suoalueella (max 13.4 m). Tutkimuskohteen SW-osassa sijaitsevat drumlinimuodosturnat haittasivat naytteenottoa, eika naiden usein viela lahes hiekkaa olevien naytteiden antamaa tulosta voida verrata muun alueen naytteisiin. Naytteet kuivattiin ja seulottiin GAL:ssa, minka jalkeen hienofraktiosta analysoitiin kulta GAAS-menetelmalla typpihappoliuoksesta ja muut alkuaineet 1CP:lla totaaliliuotuksella. Tulokset on esitetty pistekohtaisesti liitteena olevilla listoilla ja kullan osalta seka pallosymbolikartoilla etta varipintakartoilla. Kullan alueellisessa jakaanturnisessa on selva stratigrafiasta poikkeava luode-kaakkoissuunta. Seka tutkitun alueen lansi- etta ita- OUTOKUMPU FINNMINES OY Malrninets~nta

3 RAPORTTI 062/ A/MK/96 Martti Kokkola osassa on selva rajaamaton anomalia alue, joka varsinkin luoteeseen pain nayttaisi jatkuvan. Lukuarvoltaan maksimi Au-pitoisuus on niinkin korkea kuin 160 ppb ja se sijoittuu rinteeseen Iilijarven etelapuolelle. Paikan lansipuolella olevassa kairareiassa KIS/IL-54 on todettu 5.6 ppm /0.7 m ja 7.8 ppm /0.3 m Au-pitoisuudet kvartsikivessa CuFe-malmilavistyksen kummallakin puolen. Analyysituloksista laskettiin (REH) Rovaniemella korrelaatiomatriisi. Sen mukaan kulta korreloi positiivisesti sinkin ja lyijyn kanssa (0.4), joskaan korrelaatio ei ole voimakas. Samanlainen piirre on havaittavissa jo aikaisempien kairaustulostenkin suhteen. Muista merkittavista korrelaatioista mainittakoon kuparin ja rikin (0.6), magnesiumin, nikkelin, raudan ja coboltin (0.7) seka alumiinin ja bariumin (0.7) valiset suhteet. Yksityiskohtainen korrelaatiotaulukko on taman raportin liitteena. Spekuloitaessa taman tutkimuksen ja vanhojen tietojen valossa ekonomisen kultamalmin esiintymismahdollisuuksia tutkitulla alueella, on ilmeista ettei sellaista tule etsia stratigrafia- sidonnaisesti. Samoin on epatodennakoista, etta nyt todetussa luode - kaakko suunnassa voitaisiin loytaa horisontaalisesti yhtenainen Au-malmi. Sen sijaan varsin mahdollista on, etta Au-mineralisaatioita on useita ja ne keskittyvat rakojen tai ruhjeiden stratigrafiaa leikkaaviin kohtiin. Mineralisatioiden jatkeet ja varsinaiset dimensiot ovat talloin tektoniikan mukaisesti syvyyssuunnassa. Vanhoissa kairauksissahan on tavattu lukuisia malmiluokan Au-lavistyksia, joten mahdollisuuksia ekonobmisiin malmeihin alueella kylla nayttaisi olevan, kunhan niita vain etsittaisiin oikeasta suunnasta. Mielenkiintoinen piirre moreenitutkimustuloksessa on se, etta aikoinaan tiheirnrnin kairattu alue Malmstromin itapuolella nayttaa kullan osalta olevan varsin heikko. Yhdistelma Iilinjarvella suoritetussa moreenitutkimuksessa kullan anomaalisilla alueilla on selkea luode-kaakkoinen yleissuunta. Maksimipitoisuus keskittyy Iilijarven rannan laheisyyteen. Sensijaan alueilla, missa sulfidimineralisaatioiden ja myos kullan etsinta kairauksella on ollut tiheinta, kullan moreenigeokemiallinen anomaliakuva on heikko. Tama tulos onkin var- OUTOKUMPU FINNMINES OY Malmne~srnta

4 RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola sin luonnollinen, silla mika.lir alueella on loydettavissa ekonominen Au-mineralisaatio, se todennakoisesti sijaitsisi runsaammin rautakiisuja sisaltavan vyohykkeen ulkopuolella. Saatu tulos on kullan etsinnan kannalta positiivinen. Jatkotutkimuksiksi voidaan suositella alueellista moreenitutkimusta liuskejaksolla ja sen jalkeen rajaturnpaa kohteellista tutkimusta alueellisen antamien viitteiden perusteella. Liitteet Naytepisteiden sijaintikartta 1:4 000 Au- pallosymboli- ja varipintakartat 1:4 000 Naytekohtaiset tulokset: naytenumero- ja laskevan Au-pitoisuuden mukaisessa jarjestyksessa, listaus Regressiokayrat ~nr/ku (A ja B), P~/AU (A ja B) ja CU/AU (A ja B) Kolmiulotteiset pitoisuuskuvat Au-Zn-Pb (A ja B 1 Draftsman plot: Au/Cu, -Zn, -Pb, Pb/Cu, -Zn ja Zn/Cu Korrelaatiomatriisit (A ja B) A: kaikki naytteet B: naytteet, joista nelja huippuarvoa on poistettu.

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41