--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI"

Aki Kähkönen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TALLENNETTU 0625/ /MK/76 1 R Tutkimuskohteen sijainti Rovani e mi mlk, Kuohunki Kartan mittakaava 1: GTK "'':.I.-."$'>,... ',..I l Hirv ss8lk I ' Saun;? \ ukkc: """'\ V\IOsUmojt,.... A.f'tj. "-~----- ).-.:~ ~-----~--~ v.~~ ~...-. S.l 7, /. ' \SY N sa '- '' v _/J

2 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76 M Kokko1a/PAL ( 2) --- MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI Tutkimusa 1ueen sijainti Tutkimukse n tarkoitus Tyon s uoritus ja naytteenotto Tu1osten tarkaste1ua Tutkimusa1ue sijaitsee Rovaniemen maa1aiskunnan kaakkoisosassa, n. 37 km Rovanieme1ta kaakkoon. Tarkemp i sijainti i1menee 1iitteena o 1eva1ta 1: karta1ta. Tutkimus muodostaa osan Kuohungin a 1uee11a tehdyista geokemia11isist a tutkimuksista. Tama osa kasitte1ee ki1ka11a suoritettua moreeninaytteenottoa ja sen tarkoituksena on pyrkia se1vittamaan pintamoreeninaytteenoton v a1ista suhdetta puromuta- ja humustutkimukseen.seka toisaa1ta mahdo11isesti edesauttaa Kuohungin Zn-1ohkareidcn 1ahtokohdan paikantamisessa. Tyo tehtiin va1isena aikana H Kitin ja 0 Lukkar in toimiessa naytt eenottajina. Naytteita otettii n kaikkiaan 130:sta pisteesta, joista kaikista saatiin moreeninayte. Naytteenoton keskisyvyys o1i 2,2 m j a maksimisyvyys 5,3 m. Naytepistesyvyydet seka pist eiden paikat ja 1injojen sijainnit on esitetty 1iitteena o1evi11a 1: ja 1: kartoi11a. Naytteista ana1ysoitiin Cu, Zn, Ni, Co, Pb ja Ag. Oheisissa taulukoissa on esitetty ana1yysitu1osten aritmeettiset keskiarvot ja maksimipitoisuudet seka geometriset keskiarvot ja hajonnat. Aritmeettiset keskiarvot ja maksimipitoi uudet Cu Zn Ni Co Pb Ag Moreeni ka maksimi Geometriset keskiarvot j a hajonnat Moreeni ka hajonta Tu1okset on esitetty seka numeerisesti geokemia11isena peruskarttana etta visuaa1isesti kumu1atiivisena johdannaiskart tana. Kuten tu1oksista voidaan havaita, ovat vaiht e1ut Cu:n ja Zn:n osa11a se1vasti suurimmat. Korkein a1uee11a todettu Cu-pitoisuus on 819 ppm ja Zn- pitoisuus 399 ppm. A1 uee11isesti Cuanoma1ia sijoittuu kuitenkin eri paikkaan kuin Znanoma1ia. Viimemainitun maksimia1ue on Ki1ven1atva-

3 ammen ete1apuole11a, missa se muodostaa ita-1ansi. suuntaisen, ainakin naennaisesti yhtenaisen a1ueen. Cu sen sijaan muodostaa oman anoma1ia-a1ueensa Ki1- ven1atva1amme pohjoispuo1elle ja tama anoma1ia nayttaa jakaantuvan kahteen osaan. Tulos saattaa kuitenkin o11a vain naennainen ja johtua naytteenotossa va11inneista tekijoista. Ni:n suhteen vaihtelut ovat vahaisia~ joskin korkeinta Ni-pitoisuutta, 103 ppm moreenissa, on pidettava selvasti anomaa1isena. Co:n ja Pb:n suhteen vaihte1ut ovat vie1a Ni:akin vahaisemmat. Seka Cu- etta Zn-anoma1ian pituussuunta on ita-lantinen, mutta siina saattaa nakya glasiogeeninen piirre. Voimakkaimmat Zn-pitoisuudet on todettu keskimmaisella 7:sta naytteenottolinjasta ja kuljetussuuntaan edettaessa Zn-pitoisuus naytteissa vahenee. Taman perusteella voitaisiin olettaa, etta anoma1ian aiheuttaja sijaitsee jossakin linjojen 4-7 valisella a1ueel1a. Anoma1ian 1aajuus ja intensiteetti viittaavat pistemaista laajempaan, mutta ei kovin rikkaaseen minera1isaatioon. Viimemainittu arvio saattaa tosin olla vain naennainen ja komp1isoitujen moreenirakenteidcn aihe~1ttama. Cu-anoma1ia sen sijaan nayttaa jatkuvan nyt tutkitun alueen ulkopuole11e luoteeseen pain. Anomalian saattaa aiheuttaa joko pitkanomainen, ita-lansisuuntainen mineralisoitunut vyohyke tai nyt tutkitun alueen ulkopuolella oleva runsaa~~in Cu:ta sisa1tava kohta. Yhdiste1ma Suoritetu11a moreenin pintanaytteenotolla on tutkitu1la aluee1la todettu eri1liset Zn- ja Cu-anomaliat. Ensinmainittu on 1aaja-a1aisempi, mutta mahdollisesti paika1lisempi kuin pohjoisempana todettu Cu-anomalia. Zn-anomalian aiheuttaja sijainnee tutkitulla alueella Kilvenlatvalmmen lansipuole1la, kun taas Cu-anomalian aiheuttajaa lienee etsittava nyt tutkitun alueen ulkopuolelta. Clarissa Martti Kokkola LIITTEET JAKELU Tutkimusalueen sijaintikartta 1: Naytelinjat 1: Naytepistekartta 1:4 000 Geokemia11inen oeruskartta 1:4 000 Geokemiallinen johdannaiskartta 1:4 000 P Rouhunkoski - M Ketola - Arkisto 0 Inkinen - J Reino M Kokkola

Samankaltaiset tiedostot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja