. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

Transkriptio

1 . NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

2 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa on todettu, että hi~muksessa esiintyy selviä sinkin pitoisuusvaihtcluita. Jotta saataisiin selville, voidaanko humusta käyttää sinkin prospektaukseen, päätettiin suorittaa huiiiusnaytteenotto Vuohtojoen tunnetun sinkkimalmin poikki sama1 ta 1 injal ta, josta edellisenä talvena on suoritettu luminäytteenotto. Tutkiniusalueen ei jainti Tutkimusalue sijaitsee Karsamaen kirkolta noin 8 km itään Kajaani-tien eteläpuolella, Tutkimusalueen tcirkempi sijainti ilmenee liitteenx oleval la kartalla..* Työn suoritus ja naytteenotto Humusnaytteet kerättiin 17.- toimesta Mikko Kvistin vctaman ryhmän Kaiken kaikkiaan näytteitä kerattiin 25 kpl, joista selvia humusnayttei ta saatiin 12 kpl 13 näytteen 01 lessa lahinn? turvenäyttei tz. Näytteenottopisteet eivät sijainneet tasavalcin vaan niitä oli sijoitettu ti heanimin kohti ln missä 1uniit.iäytteenotossa oli todettu maksimipi toi - suuksia. Tulosten tarkastelua Naytteista analysoitiin Cu, Zn, Ni, Co ja Pb. Pitoisuudet ovat kaikkien kohdalla suhteellisen al tiaiset, kuparin keskiarvo on 6 ppm, rnaksimipi toi- suuden ollessa 14 ppni; sinkin kchciai~isi on keskiarvo 14 ppm maksimipitoi- suuden ollessa vastaavasti 34 ppni; nikkelin kohdalla ovat vastaavat arvot 5 ppm ja 13 ppm; koboltin kohdalla 5 p ~ m ja 15 pprn sekä lyijyn osalta 17 pprn ja 33 ppm. Yleisesti ottaen maksimipitoisuudet ovat noin 2,5 kertaiset keskiarv~pitoisuuteen fiahden.

3 OUTOKUMPU Oy Malmi netsi nta Tarkasteltaessa tulosta sinkin osa1 ta voidaan todeta, että varsinaisel le häiriövyöhykkeel le yuodostuu 3 selvää joskin me1 ko heikkoa pii kkia, sinkin maksimipitoisuus - on kuitenkin todettu linjan kaakkoisosasta viimeista edellisesta pisteestä. Samoilla kohdin on myös kaikkien muiden analysoitujen ionien maksintipitoisuudet. Lyijyn ja samoin koboltin kohdalla voidaan havaita myös heikkoa vaihte- lua aivan häiriöjakson kohdalla. C? Yhdi stelmä Tehdyssä tutkimuksessa ei ole todettu minkään analysoidun ionin kohdalla voimakkaasti anomaalista pitoisuutta. Kuitenkin mikäli tarkastellaan he$kkojen anomaalisten pitoisuuksien sijaintia tutkitulla linjalla, voidaan todeta, että välittömästi mineralisaation päälle muodostuu heikko, mutta kuitenkin selva anomalia, joka on täysin paikallinen. Tärnan anonial ian 1 isäksi voidaan 1 injan kaakkoisosassa todeta selvä edell i stä korr keampi anomaal i nen kohta, jonka synty on todennäköi ses ti gl asi ogeeni nen. Näytteenottolinja on valitettavasti liian lyhyt jotta glasiogeenisen anomalian muoto ja,laajuus tulisi riittävän selvästi esille. Hurnustutkimuksel la saatu kuva on analooginen 1 uminaytteenotossa saadun tuloksen kanssa. Kaytettaessä humustutkimusta sinkin prospcktaukseen voidaan nyt suori- tetun kokeen perusteella päätellä, että tulos on selvasti viitteellinen, mutta ei eliminoiva, si 1 lä anomalia voi muodostua paitsi väli ttömästi kiisuuntuman pää1 l e myös glasiogeenisen moreenianomalian kohdalle. Näiden 1 isaksi on mahdoll i sta, että musta1 iuskeesta tietyissä olosuhteis sa voidaan saada lähes vastaava anomal iakuva, mahdol 1 isesti voimakkaam- pikin. a%k Olari Kokkola

4 Malminetsinta LIITTEET 5 kpl Tutkiiiiusalueen sijaintikartta 1: Näytteenottolinjat 1: Näytepistekartta 1 :4 000 Geokemia1 1 i nen peruskartta 1 :4 000 Geokemiallinen johdannaiskartta 1:4 000 r? JAKELU 3 kpl P. Rouhunkoski - M. Ketola - Arkisto J. Saastamoinen M. Kokkola

5 A NRO T% Cli ZM PPP P PM NI', cc PB PIN C R AG F t CO A S PPII PPH CA % p2 R: P?M MU U 9-8

6

7 A NRO TX CU PPP CO #+*$ -1 \ * PB MN CR AG CA P2 FE CO A S PPi4 P PM X Z PPA PPW 33.2 MO U

8

9

10

11 OUTOKUMPU Oy Ma lminetsinta KARSAMA.KI Vuohtojoki 1 ' WK/LM 1 : / / ~