30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi ( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

2 SISALLYSLUETTELO JOHDANTO 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 Geofysikaaliset maastomittaukset. 3 Syvakairaus 4 AIHEEN ARVIOINTI 4 KIRJALLISUUS 6 LIITELUETPELO. 6 LIITTYY 6 LIITTEET (8 kpl)

3 2 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdella Rantasalmen kunnassa n. 12 km kuntakeskuksesta lanteen Kolkonjarven itarannalla (liite 1). Tutkimuktet liittyvat Pirilan (ks. liite 1) ja Osikonmaen kultaesiintymien ympariston tutkimuksiin. Em. esiintymista on tehty raportit M19/3233/-86/1/10 ja M19/3233/-90/1/10. Aluevalinta perustuu toisaalta geokemian osaston alueellisiin Kolkonjarven ja kohdentaviin Putkelan tutkimuksiin (liitteet 4 ja 5, raportti S/41/3233/1/1989) seka toisaalta geologiseen malliin, jonka mukaan Pirila-tyyppinen kivilajiassosiaatio rautamuodostumineen saattaisi loytya myos Kolkonjarven ruhjeen itapuolelta. Raportin S/41/3233/1/1989 mukaan Putkelan tutkimusalueen kaakkoispaan (ks. liite 4) Au-As-anomaliaa on syyta pitaa merkittavana Pirila-tyyppisen mineralisaation indikaattorina. Malminetsinnalliset jatkotutkimukset olisivat myos hyvana apuna moreenigeokemiallisen tulkinnan kehittelyssa (Lestinen, 1989). Lisaksi tunnettiin Kolkonjarven kaakkoispaasta (X = , Y = ) yksi kiisurikas lohkare (TSP-84-L24), jossa oli selvasti kohonnut kultapitoisuus (1.6 ppm Au). Tutkimuskohteeksi valitulle alueelle tehtiin syksylla 1987 valtausvaraus, mutta Malmikaivos Oy :n Pirilan valtauksen laheisyydeh takia tarkea osa valtausvarausta jouduttiin hylkaamaan. Siksi jo vuoden 1988 alussa tehtiin keskeiselle alueelle valtaus Putkela 1 (liite 2). Tutkimusten yleisjohdosta on vastannut FL E. Ekdahl ja kenttatoista allekirjoittanut. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tahan raporttiin liittyvat malmitutkimuksel 1 i set maastotyot kasittavat vain geofysikaaliset mittaukset ja syvakairaukset. Malmitutkimusyksikosta ko. toihin on osallistunut allekirjoittaneen lisaksi vain tyonjohtaja Heikki Karvonen. Alue kuului Pirilan ymparistossa vuosina tehdyn geokemiallisen kartoituksen piiriin (raportti S/41/3233/1/1989). Geofysikaaliset maastomittaukset Geokemiallisen aineiston ja geofysikaalisen matalalentoaineiston pohjalta suunniteltiin ja kevaalla 1988 toteutettiin geofysikaaliset maastomittaukset. Putkelassa tehtiin 7 km 2 :n alueella magneettinen ja sahkomagneettinen mittaus seka keskeisella alueella (n. 1.5 km 2 ) IP-mittaus (ks. liite 3). Jatkotutkimusten suunnittelussa kaytettiin apuna paaasiassa magneettista aineistoa, koska IP-aineiston tulkintaa vaikeuttivat pegmatiittijuonet seka osin myos maapeitteen paksuusvaihtelu.

4 3 Syvakairaus Geokemiallisten ja geofysikaalisten indikaatioiden pohjalta aihe paatettiin kairata talvella Alueelle kairattiin 4 reikaa (liitteet 3-8) yhteispituudeltaan m (taulukko 1). Taulukko 1. Luettelo syvakairausrei'ista. Reika X-koord Y-koord Suunta/ lahtok / / / /49.0 Tyon suoritti Suomen Malmi Oy T46-kalustolla. Pituus (m) Maakair (m) Yhteensa Kairauksien perusteella (liitteet 6-8) alueen valtakivilaji on sillimaniittipitoinen kiilleliuske, joka on paikoin hyvin rikkonaista vaikeuttaen syvakairausta. Rikkonaisuudesta johtuu mybs pegmatiittien runsaus. Rautamuodostuman kivia ei tavattu. R 501 :n alussa kivi oli voimakkaasti muuttunutta ja breksioitunutta. Kivea on nimitetty happamaksi breksiaksi. Kiilleliuskeessa on yleisesti heikko kiisupirote, mutta varsinkin rei'issa 498 ja 501 oli alle 10 m :n paksuinen raitainen kiisupirotehorisontti. Paikoin esiintyy jopa kiisubreksiaa. Parhaimmillaan malmimineraalien osuus kivessa nousee % :iin. Paaasialliset malmimineraalit ovat magneettikiisu, ilmeniitti, rikkikiisu, markasiitti ja grafiitti. Satunnaisesti esiintyy kuparikiisua, sinkkivalketta, scheeliittia, arseenikiisua ja lyijyhohdetta. Kultarakeita ei hietutkimuksissa ltydetty, mutta Rantasaimen kulta-aiheilla tyypillisia kullan seuralaismineraaleja, Bi-Te-Se -mineraaleja, loytyi. Silmamaaraisesti valiten kairausnaytteista tehtiin GTK :n Kuopion laboratoriossa 41 kemiallista analyysia. Naytteista analysoitiin Co, Cu, Zn, Pb, Ag, S, As ja Au. Yhtaan kohonnutta kultapitoisuutta ei loytynyt, mutta joissakin naytteissa Aspitoisuus nousi ppm :n pitoisuusluokkaan. Analyysitulokset ovat liittyy-aineistossa. AIHEEN ARVIOINTI Tutkitulla aiheella ei ole taloudellista merkitysta. Geokemian osaston moreenitutkimuksissa paikannettu As-anomalia selittyy kairaustuloksilla, mutta Au-anomalia ei. Alueen lievasti kohonneisiin moreenin kultapitoisuuksiin saattaa olla yhtena selityksena erittain rikkonainen kaliiopera ja siihen liittyen tavallista helpompi meteorisen veden kierto. Voimakkaat magneettiset anomaliat johtuvat liuskeen sisaltamasta magneettikiisusta ja grafiitista, eika Pirila-tyyppisesta rautamuodostumasta.

5 4 Putkela 1 -nimisesta valtauksesta paatettiin luopua, koska etsittya Pirila-tyyppista kultaminera1isaatiota ei valtausalueelta loytynyt. Olavi Kontoniemi Geologi

6 5 KIRJALLISUUS Kontoniemi, 0., Osikonmaen kulta-aiheen tutkimukset Rantasalmella vuosina GTK, malmiosasto, raportti M19/3233/-90/1/10. Lestinen, P., Kolkonjarven alueen geokemialliset tutkimukset vuosina GTR, geokemian osasto, raportti S/41/3233/1/1989. Makkonen, H., Pirilan kultaesiintyman tutkimukset vuosina GTK, malmiosasto, raportti M19/3233/- 86/1/10. LIITELUEITELO 1. Tutkimusalueen sijaintikartta 2. Valtausalueen sijaintikartta, Putkela Syvakairausreikien sijainti magneettisella kartalla - " - As-kartalla 5. - " - Au-kartalla 6. Syvakairausprofiili R 498 ; 1 : Syvakairausprofiilit R 499 Syvakairausprofiili R 501 ; ja R 500 ; 1 : : 1000 LIITTYY 1. Geofysikaaliset kartat - Magneettiset : Q22.11/ C/1988/1 ; 1 /2 ; 1 : : Q22.23/ C/1988/1 ; 1 : /2 ; 1 : Sahkoiset : Q24.111/ C/1988/1 ; 1 : /2 ; 1 : Q24.112/ C/1988/1 ; 1 : /2 ; 1 : IP : Q28.4/ C/88/1 ; 1 : Q28.41/ C/88/1 ; 1 : Syvakairausraportit : M19/52.5/3233/90/R R Syvakairausprofiilit ryhmiteltyna elementteihin seuraavasti : M/52.7/3233/-90/R498 ; 1 : 500 /R ; 1 : 500 /R501 ; 1 : 500

7 6 4. Lohkarehavainnot : TSP-84-L24 ja L25 5. Kemialliset analyysit : - lohkareet Ra 3474/84 ja 3475/84, RF 1643/84 ja 1644/84 - kairaus, analyysitilaus n :o 45647, M Ohuthieet (12 kpl) : OH Ku KOH Ku14346 ja Ku

8 Liite 1.

9

10 r H- F- rt (D w

11 r r

12 r H- (D U,

13

14

15