PUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :"

Pertti Mikkonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PUROSEDIMENTTITUTKIMUS Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella Sijainti 1 :

2 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX ALKUTIEDOT Ensimmäiset viitteet alueen malmikriittisyydestä saatiin 1940-luvulla, jolloin löytyivät Susinevan molybdeenitutkimuksiin johtaneet lohkareet. Eri organisaatioiden alueella tekemien malminetsintätöiden kohteina ovat sen jälkeen olleet Raution kirkonkylän ympäristön kupari-, koboltti- ja kultapitoiset lohkareet, Kannuksen Hietajärven kultamineralisaatio, Raution ja Sievin välisen alueen wolframimineralisaatiot, Kannuksen Eskolan kupariaiheet ja lukuisat molybdeeni-indikaatiot. SUORITETUT TUTKIMUKSET Vuonna 1980 Geologinen tutkimuslaitos luovutti 0KME:n käyttöön orgaaniset purosedimenttinäytteet karttalehtien , 06 ja , 02, 04, 05 alueilta (25 x 15 km ). Naista analysoitiin Mo, As ja Pb (raportti 064/2342, 2431/MA1/81). Mo:n osalta voitiin todeta, että mm. Susinevan ja Taipaleen mineralisaatioista saatiin selvat vihjeet. Myös Susinevan N-puolella olevista epämääraisemmistä mineralisaatioista tuli viitteita. Toisaalta saatiin myös anomalioita, joille ei myöhemmissä GTL:n tekemissa moreeninäytteenotoicca ole saatu varmistusta. Arseeni puolestaan, huolimatta ilmeisen korkeasta tasosta, antoi erittäin selvät vihjeet Jouhinevan mineralisoituneesta vyöhykkeestä ja vihjeitä myös muista batoliitin reunoilla olevista mineralisaatioista. Taipaleen alueen syväkivialueella oleva korkea yksittäinen arseenianomalia on myös "ymmärrettävissä" tehtyjen litogeokemiallisten tutkimusten valossa (tekeillä julkaisu Nurmi ja Isohanni). Edellä esitettyjen rohkaisevien tulosten perusteella katsottiin orgaanisten purosedimenttinaytteiden analysoinnin jatkaminen laajemmalla alueella syväkivialueen ympäristössä kokeilemisen arvoiseksi. Merkittävänä tekijänä toisaalta olivat hyvät kokemukset neutronaktivointianalyysin käytöstä - mm. kullan analysoinnissa moreenista. Tutkimusta jatkettiin kesällä 82, kun GTL:ltä saatiin karttalehtien , 12; , 05; , 11 alueilta (325 km ) orgaaniset purosedimenttinäytteet sekä Cu-, Co-, Ni-, Zn- Pb- ja Mo-tulokset. Tuhkapitoisuuksien suuresta vaihtelusta johtuen ja analyysitarkkuuden parantamiseksi materiaali luokiteltiin viiteen eri painoluokkaan. Näytteet analysoitiin VTT:lla neutronaktivointimenetelmällä (As, Sb, Zn, Sn, Ag, W, MOj Au, La, Sm, Lu, Cr, Ni, Fe, Co, Na, Sc, Ba, Cs, Rb, Ta, U, Th). Liitteenä 1 on analyysilistaus VTT:n materiaalista ja liitteenä 2 listaus GTL:n analyysimateriaalista.

3 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX TULOSTEN TARKASTELUA Kartoiksi tulostettiin koko alueelta Co, Cu, Mo, Ni, Pb ja Zn. Arseeni tulostettiin röntgenanalyysin ja neutronaktivointianalyysin tasoeron vuoksi kahtena eri populaationa. Röntgenanalyysin korkeammasta tasosta antanee kuvan 493E % -pitoisuudet 24,5 ppm/4,9 ppm. Maksimipitoisuuksissa tasoero on ilmeisesti selvästi pienempi. Vuonna 52 analysoidulta alueelta tulostettiin Au ja W. Molybdeenin taso nayttaa seka 0KME:n analyyseissa (kolorimetrinen) että VTT:lla olevan suurin piirtein sama. Edellä mainitut kartat ovat 1 : mittakaavassa liitteina 3 a - j. Arseeni nayttaa myös 82 analysoidulla alueella antavan anomalioita järkevän tuntuisiin paikkoihin. Mm. Antinojan SE-puolelle, jossa on kartoituksessakin tavattu arsenidimineralisaatioita, tulee huippuanomalioita. Batoliitin W-laidalle tulee myös korkeiden pitoisuuksien alueita, jotka alueellisesti sattuvat usein lähelle korkeita Au-pitoisuuksia. Kulta, jossa 49,9 2 % -raja 3 ppb: ta tuntuu oikealta,.. on paikoin selvasti anomaalinen maksimipitoisuuden ollessa 129 ppb. Mm. Lohtajan Kivinevan aihe, joka oli kullan suhteen anomaalinen, näkyy tassa naytteenotossa.parina anomaalisena pisteenä (14 ja 15 ppb). Alueet, joissa seka Au että As ovat korkeita, ovat ilmeisesti kultakriittisia. Korkeimmat Cu-pitoisuudet sijoittuvat batoliitin puolelle Susinevan mineralisaation N-puolelle ja Taipaleen Mo-mineralisaation alueelle , 05 rajamailla Antinojan Cu-Au-mineralisaation S-puolella on usean pisteen maksimi, joka tuntuu kontrolloimisen arvoiselta. Pöllan mineralisaatio ei tassa naytteenotossa tule esille. Korkeimmat Mo-pitoisuudet näyttävät keskittyvän batoliitin alueelle, joskin hajanaisia korkeita pitoisuuksia tavataan myös ymparistösta. Mm. Susinevan, Taipaleen ja Pahkamaan mineralisaatioista tulee selvät vihjeet. Kokkoharjun alueen ( ) - Zn-Pb-mineralisaatioista antanevat parhaat vihjeet korkeat Pb-pitoisuudet. Batoliitin alueelta ja ymparöivista vulkaniiteista on tavattu heikkoja Ws-mineralisaatioita. W-reunalla on muutamia anomaalisen korkeita W-pitoisuuksien ryppaita, jotka saattavat olla viitteina mineralisaatioista. Materiaalin suurten tuhkapitoisuuksien vaihtelun vuoksi ja korrelaatioiden selvittämiseksi testattiin aineistoa faktorianalyysilla. 95 %:n selittavyystasolla saatiin 13 faktoria (liite 4). Faktorianalyysin perusteella ainoastaan Na nayttaa olevan riippuvainen tuhka-

4 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ JATKOTOIMENPITEET prosentista. Voimakkain faktori on U-Th-Mo-Cr-faktori, joka saattaa olla eräänlainen adsorptiofaktori. Zn-Co-Ni-faktori on ehka emäksisyys/sulfidifaktori, Fe-Cr mahdollisesti emäksisyysfaktori, Pb-Zn-faktori voi olla mineralisaatiofaktori. Merkille pantavaa on, että kulta on aivan oma faktorinsa samoin kuin As, Mo ja Cu. Kullan ja arseenin korrelaatio ei ulotu näytetasolle saakka, vaikka korkeat pitoisuudet näyttävät lokalisoituvan samoille alueille. Arseenin käyttö pathfinderalkuaineena kullan suhteen näyttäisi pelaavan vain tiettyyn mittakaavaan saakka. Kullan korrelaatiota selvitettiin vielä graafisesti 15 alkuaineen ja tuhkaprosentin suhteen (liitteet 5 a - o). Useiden osalta voidaan ehka todeta heikko positiivinen korrelaatio, joskin kuviot ovat etupäässä "haulikolla ammutun näköisiä". Myöskään tuhkaprosentin suhteen ei graafinen tarkastelu anna lisäinformaatiota (liite 5 p). Mo:n taipumusta rikastua rautasaostumiin ei ainakaan tästä materiaalista voitu havaita (liite 5 q). Edellä mainittuja malmivihjeiksi oletettuja anomalioita tullaan kenttäkauden 83 aikana kontrolloimaan aluksi geologisen kartoituksen ja lohkare-etsinnän avulla. Mahdollisesta geokemiallisesta lisänäytteenotosta päätetään tämän vaiheen jälkeen. Orgaaninen purosedimentti näyttää ainakin Mo- ja Au-mineralisaatioiden etsinnässä olevan kayttökel~oinen materiaali, joka kannattaa pitää mielessä. Markku Isohanni LIITTEET 1 VTT: n analyysilistaus (vain OKrlE/Y lan kpl :.eessa) II 2 GTL:n analyysilistaus 3 a - j orgaaniset purosedimenttikartat 1 : (As, Au, Co, Cu, Mo, Ni, Pb, W, Zn) 4 faktorianalyysi (OKME/Klan kp1:eessa kokonaan) 5 a - p kahden muuttujan pistediagrammit

5 Liite 1 VTT:n analyysilistaus OKME/Klan kp1:eessa Liite 2 GTL:n analyysilistaus II

6 Liite 3 a RAUT 10/VT.T /JOHOANNAI SKART IA/O AS-PI TOISUUS (PPfll 0 ~

7 Liite 3 b u-pi 701 SUUS 1PPRI

8 Liite 3 c. L -% u-: -. 'i 6% G C & % O y..;a C C o "se L 23L2 2L13 2L31 X RAUTIO/VTT 1 : /JOHDANNAI SKART TI

9 Liite 3 d

10 i32i 23L2 2L13 2L31 X RAuTIO/CTL 1 ~ /JOHOAHHAI SKART ZN-PI TOISUUS V v V v < 9.8 (PPfil

11 Liite 3 f

12 Liite 3 g 232L L13 2L31 X T RAUT IO/GTL 1 : /JOHOANNAI SKART T A/I

13 Liite 3 h

14 ?.-., Liite 3 i..... I I '!!,.-r :'?. : ilo-pi TOISUUS (PPM) / V l l

15 Liite 3 j AS-PI TOISUUS lppi1) 0 > < I I

16 VARICBLE C CO viair8lt: 6 Pb -c ,?.343a5-0.!3: s 7 / 2 5 -G.C Y 3.L0C46-0.~6760 VAR IABLi 7 Iin -0.C E1 -C C U F C VARIGL; 3 LI:!> ~3 - c. D I ~ ~?,-. 179b'. i 1 ;. -9. ~ ~ As -C,.<{,+L~ -., L.?2:71-0.CbIC1J VAR IL3L: 9 C.LIC;Z 0.1a lh351 3.S396C.?.Z~~LL -5-lQZin Sb -,;.]'52!27 0. C Rs470

17 Liite 5 a 0-" 0 I " ""'lio-' l AU (PPM) /VTT ORG. PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL I

18 Liite 5 b - C 0 cnm- h- uj- LI?- -- M- Cu- p> 0 7 cn -- Co -- h -- ct -- 'J?- v- M C3 N- \ E ö a h- G -. = 0- N w-- r9- N Q 0) -- Co- h -- G -- m- w-- m- CJ - 0 ORG* AU (PPM) /VTT PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL

19 Liite 5 c CV- P) CD -. h -- G3 -- LI7 - v- m- -J + C3 "1- \ fe 0_ -- a. O'-: v h- COm- = v- r>- cu h -- cg -- in m- ORG. AU (PPM) /VTT PUROSEGIMENTTI/RAUTIO/GTL

20 Liite 5 d -J + t 0 C 0 -- CO -- h -- cc/- m- b- M- "- P> 0 - cn- COh -- c5 -- n- b- r9- C3 "- \ f "o - CO e -- a. cn: h- cli- m- 0 b- M- m cn h -- cc/- ORG. PUROSEDIMENTTl/RAUTIO/GTL

21 Liite 5 e 6 < t 1 G4 ' ' ' " 1 o-~ 1 I I I I AU (PPM) /VTT I I I i 1 loo ORG. PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL

22 Liite 5 f AU (PPM) /VT T ORG. PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL

23 Liite 5 g,4ij (FF?II>/VTT ORG. PUROSE:CIM!-INTT I /RAUT IG/GTL

24 ORG. PUROSEDIMENTTi/RAUTiO/GTL , Liite 5 h

25 Liite 5 i ORG. PUROSEDSMENTTI/RAUTIO/GTL

26 Liite j

27 ORG. PURGSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL Liite 5 k

28 Liite 5 1 ORC. PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL

29 Liite 5 m f 0 -- cn- 03- h- G- LI? - v-- M- m- -- cn h- (5 - rl 0 LI?. v-. M. t- t- > CU. \ C o Q C" v 03 h u3 Q, m 'v M CV - 0-0) 03 h (5 in 'v M CV, 0 r I l I I I " 8 I 1 I I "", 0 c I l l l l I I " ~ I 1 1 C 0-" '1 O' 'l o-~ ' ORG. AU PUROSEDIMENTTi/RAUTIO/GTL I 0-' l 'i 0" 'i 0' (PPM) /VTT

30 ORG. PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL Liite 5 n

31 Liite 5 o m- h- cf- + in- v M- + C\J- 0 7 i o-~ ' II I i 1 "" 10-' " ' 10-? ' ' "" 0-' AU (PPM) /VTT ORG. PUROSEDIMENTTi/RAUTIO/GTL l I IIri1 oo I 1 I I IIii 13'

32 Liite 5 p ORG. MO (PPM) /VTT PUROSEDIMENTTI/RAUTIO/GTL

Samankaltaiset tiedostot

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa