GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

Transkriptio

1 GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander

2 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta. Tehtävänä oli laatia analyysitulosten perusteella seuraavat anomaliakartat: 1. Cu 7. Ni/Cu 2. Zn 8. Ni/Co 5. En Ni Co Cu 6. Hh (hehkutushaviö) 11* HhMn Kohdista 1-6 laskettiin frekvenssijakautumat, aritmeettiset keskiarvot, mediaanit ja keskiarvon keskivirheet. Kohdasta 4 (Ni) laskettiin keskihajonta, vinouskerroin ja piirrettiin norinaalikayrä yhdessä frekvenssijakaumadiagrammin kanssa. Lisäksi piirrettiin todennäköisyyspaperille nikkelin sunmafre~:venssikuvio ja vastaava normaalijakauman summafrekvenssikuvio. Kohdista 7-10 laskettiin korrelaatiokerroin ja regressiosuora, joka esitettiin myös graafisesti. Tulokset 1. Kupari Analyysitulosten perusteella ei saatu kunnollista anomaliaa (kartta 1). Kokinsalmessa on kuitenkin kaksi anomalista pistettz. Frekvenssijakauman tarkastelun perusteella havaitaan, että valtaosa Cu-pitoisuuksista on valillä 8-16 pprn (kuva 1 ). Keskiarvo on ja mediaani Kuparin jakauma poikkeaa siks hieman normaalista ja on vino vasemmalle. 2. Sinkki Sinkille saatiin 2 anomalista pistettä Suihanlahteen ja yksi Jauholahteen (kartta 2). Frekvenssijakauman perusteella valtaosa Zn-pitoisuuksista on välillä ppm (kuva 6).

3 Keskiarvo on ja mediaani on Sinkin jakauma on hieman'vino vasemmalle ja poikkeaa siis hieman normaalista. 3. Koboltti Kobolttianomalia syntyi Suihanlahteen ja Jauholahden NW-päähän (kartta 3). Frekvenssijakauma osoittaa, että valtaosa Co-pitoisuuksista on viilillä 6-14 ppm (kuva 3). Keskiarvo on ja mediaani 9.7. Koboltin - jakauma on lähes normaali. 4. Nikkeli Nikkelille saatiin selvä anomalia-alue Jauholahden SEosaan sekä yksi anomaalinen piste Suihanlahteen (kartta 4). Valtaosa nikkelipitoisuuksista on välillä ppm (kuva 2). Keskiarvo on ja mediaani 17,4 seka keski- hajonta 4.7. Nikkelin jakauman normaalisuutta tutkittiin piirtämällä nikkelin frekvenssijakauma- ja vastaava normaalikayra (kuva 7). Kuvasta näemme, että jakauma on hieman vino vasemmalle. Sitii osoittaa myös vinouskerroin Jakauman normaalisuutta tutkittiin myös piirtämällä nikkelin summafrekvenssikuvio ja vastaavan normaalijakauman sunmafrekvenssikuvio todennaköisyyspaperille (kuva 8). Nikkelin summafrekvenssil~uvio poikkeaa suorasta vain vähän ja siten myös nikkelin jakauma poikkeaa normaalijakaumasta vain hieman. X 5. Mangaani i'blerkittavu mangaanianomalia on Suihanlahdella (kartta 5). Suurin osa Mn-pitoisuuksista on välillä ppm (ku- va 5). Keskiarvo on Frekvenssijakauman kuviosta (kuva 5) sekä keskiarvon ja mediaanin lukuarvojen erosta huomataan, että mangaanin jakauma poikkeaa tuntuvasti normaalijakaumasta, ja mediaani

4 6. Hehkutushiiviö Varsin selvä-anomalia saatiin Jauholahden SE-osaan (kuva 6). Frekvenssijakaumadiagranmin mukaan valtaosa Hh-pitoisuuksista on välillä 5-35 ppm (kuva 4). Keskiarvo on ja rnediaani Jakauma poikkeaa normaalista huomattavasti. 7. Ni/Cu Kaksi erillistä anomaliapistetta sijoittuu Jauholahden NV-osaan ja heikko laajempi "anornalia-alue" Jauholahden SEosaan (kartta 7). Ni/Cu-korrelaatiokerroin on M-testin mukaan nikkelin ja kuparin valilla on 99.9 $ todennaköisyydella positiivinen korrelaatio. Regressiosuora toteuttaa Ni/Cu-pisteet kohtalaisesti (kuva 9). Regressiosuoran jyrkkyys osoittaa, että Cu ja Ni ovat toisistaan riippuvaisia. 8. Ni/Co Anomaliset pisteet sijoittuvat Jauholahden SE-osaan (kartta 8). Korrelaatiokerroin on M-testin mukaan Xi/Cosuureiden viilillä on 99.9 $ todennaköisyydella positiivinen korrelaatio. Regressiosuora toteuttaa pisteet erinomaisesti (kuva 10). Regressiosuoran kaltevuuden mukaan Co-pitoisuus on vain heikosti riippuvainen Ei-pitoisuudesta. 9. Ni/Mn Selvä anomalinen pitoisuusalue sijoittuu Jauholahden SE-osaan (kartta 9). Korrelaatiokerroin on M-testin mukaan Ni/Mnsuureiden v2lilla on ; todennaköisyydella positiivinen korrelaatio. Regressiosuora toteuttaa pisteet huonosti (kuva 12). Regressiosuoran kaltevuuden perusteella Ni-pit oisuus vaikuttaa melko vähen Mn-pitoisuuteen.

5 10. Ni/Hh Seka Jauholahden SE-osaan etta Suihanlahteen sijoittuu heikko anomalia-alue (kartta 10). Korrelaatiokerroin on Regressiosuora toteuttaa pisteet huonosti (kuva 11). Ni-pitoisuuden muutoksella ei ole mitään vaikutusta Hh-rnaaraiin. 11. Ni Co Cu Hh rin Monikomponenttisuhde aiheuttaa anomalian Jauholahden SE-osaan (kartta 11). Suihanlahden korkeat bln-pitoisuudet selittänevat samalle alueelle sijoittuvat Zn-, Co-, Ni- ja Cu-anomaliat. Tahan viittaa myös se, että niklcelin ja mangaanin välillä on todettu heikko positiivinen korrelaatio. Kokinsalmen Cu-anomalian kohdalle sijoittuu myös heilcko Nianomalia, kuten niiden vai-isen positiivisen korrelaation perusteella voi jo olettaa. Myös Co-pitoisuudet ovat talla alueella korkeimmillaan, Tämä heikko anomalia-alue ei selity korkeiden Mn- ja Hh-pitoisuuksien perusteella. Heikot Zn-anomaliat Jauholahden SE-osassa selittynevät samalla paikalla olevien Hh-anomalioiden perusteella. Jauholahden SE-osaan sijoittuva heikko, laajahko Ni-anomalia lienee"t~dellinen~~(lcartta 4). Tahan viittaa se,etta samalle alueelle sijoittuvat maksimiarvot myös suhteissa Ni/Mn (kartta 91, Ni/Hh (kartta 10) ja Ni Cu Co/Mn Hh (kartta 11). Talla alueella ovat myös suhteiden Ni/Cu ja Ni/Co maksimiarvot, jotka osoittavat, että täällä on nikkeliä runsaasti kupariin ja kobolttiin verrattuna. Tamä seikka voi viitata siihen, että Ni-anomalia on periiisin emaksisesta tai ultraemäksisesta kivilajista mieluumiiiin kuin esim. mustaliuskeympiiristöstä.

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22